MustatKortit
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...muistelua...
Heh, juuri sinun kaltaisiasi hessuja tarkoitan ja sanon tämän suurella kunnioituksella, erittäin kätevä taito haistaa tuo "palaneen käry", kuten itse asian ilmaisit ;)
Minulle on lähtemättömästi jäänyt mieleen eräs alikessu omasta joukkueesta, joka mm. haistoi juuri saman "käryn" kerran talvisella leirillä ja lähti rekan mukana tiskaamaan astioita ja suorittamaan leirivarustuksen huoltoa... oli sitten päätynyt kesken kylmän leirin takaisin varuskuntaan, jossa sattumalta aikaa olikin ollut muonituskeskuksessa suoritetulle, jouluiselle juhla-aterialla, paskalla käyminen posliinipytyllä jne.
Eikä tämä tosiaan ole ainut tarina samasta hepusta, kunhan vain tuli mieleen...
edit. näitä heppuja yhdistää yleensä se, että tarkkailevat haukansilmin ympäristöään, tilaisuuden tullen punnitsevat todennäköisyyksiä ja joko syöksyvät nakkisuojaan tai ilmoittautuvat sekunnin murto-osassa vapaaehtoisena. Minäkin yritin tuohon joukkoon kuuluta, mutta hyvin vaihtelevalla menestyksellä.
Varmasti kukin mielessään muistaa sitä voitonriemun tunnetta, jos vaikka oli hyvänä hetkenä tajunnut ilmoittautua vapaaehtoiseksi ruoanjakelijaksi --> ja sitten ylimääräiset suklaapatukat ja mehutölkit reppuun turvaan. Pieniä iloja, mutta ah niin suuria kuitenkin!