Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.
Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.
Musta tuntuu, että tämä hyönteis- vouhotus on jotenkin rienausta länsimaisia arvoja, hyvinvointia kohtaan. Miksi me tarvitaan bambu- majojen sun muiden ali-ihmisten iljettävää ruokaa meille, kun meillä on saatanan hyvää sisäfilettä ja muita korkealle jalostettuja liha- tuotteita?
No, jos tästä joku onnistuu tekemään bisnestä, ja se edesauttaa nostamaan kansantalouttamme, niin mikä ettei. Tuohon melkein naapuriin Pohjois- Tammelaan, joku entinen sika- farmari vaihtoi siat sirkkoihin, joten odotetaan mitä tuleman pitää.
Sirkat nyt vain on mahdollista saada tuotettua selvästi lihaa edullisemmin, koska proteiinintuotto käytettyihin resursseihin nähden on käsittääkseni ylivertainen lihaan nähden.
Riippunee, mitä ylivertainen tarkoittaa. Tässä jutussa on näppäriä kuvaajia ympäristövaikutusten suhteen (s. 64). Jauhopukin (mealworm) kasvatuksen hiilipäästöt ovat noin puolet keskimääräisestä maidon tai broilerin tuotannosta per syötävä proteiinikilo. Pikaisesti tarkistettuna noin samaa luokkaa kuin keskimäärin kuivatuissa pavuissa (n. 8-9 kg co2 eq per syötävä proteiinikilo, sama yksikkö kuin s. 64 kuvaajassa) ja hivenen suurempi kuin linsseillä (n. 5 kg co2 eq per syötävä prot. kilo). Tosin broilerin ja maidon suhteen arviot heittelevät aika paljon. Jos tuotantoa kyettäisiin tekemään alimman arvion mukaan broilerin, sianlihan ja maidon suhteen, niin ei ero olisi merkittävä jauhopukkiin verrattuna. Nauta ja lammas ovat toki ihan omassa kastissaan. Viljeltävän kalan hiilipäästöt ovat ilmeisesti jossain broilerin ja sianlihna välissä ja kaupallisen kalastetun kalan hieman alemmat kuin broilerin.
Oletettavasti jauhopukin kasvatuksen tehokkuus ei eroa kovinkaan paljon keskimääräisestä hyönteisestä.
Eli tiivistetysti sanottuna, hyönteisillä ei näytä olevan juuri yhtään etua broileria, maitoa, (kalastettua tai laadukkaasti viljeltyä) kalaa ja palkokasveja järkevästi yhdistävään ruokavalioon proteiinin kannalta.
Mm. Henri Alen ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ovat sijoittaneet hyönteisruokayhtiö EntoCubeen. EntoCube tuo markkinoille ensi viikolla Sirkka chilipähkinät.
Jos joku aikoo ostaa, arvostaisin jonkinlaista arvioita, vaikka olenkin pähkinäallergikko.
Tämä hyönteisruoka juttu on mielenkiintoinen asia, kun ajattelee että siitä hetkestä kun tulivat lailliseksi, avautui täysin uusi markkina Suomeen. Miten usein käy että yritys pääse markkinalle, jossa ei ole varteenotettavia kilpailijoita ja markkina on täysin vapaa otettavaksi. Vuosi nolla. Tässä on mahdollisuus lähivuosina hyönteisruokayrityksillä kasvaa valtavasti, kuka vain siinä onnistuu, kuka saa tehtyä maistuvimmat tuotteet, kuka saa brändättyä itsensä "The" hyönteisruokamerkiksi voi olla yhtä dominoiva hyönteisruokabisneksessä kuin esim. Fazer on makeisalalla.
Vuosi nolla. Tässä on mahdollisuus lähivuosina hyönteisruokayrityksillä kasvaa valtavasti, kuka vain siinä onnistuu, kuka saa tehtyä maistuvimmat tuotteet, kuka saa brändättyä itsensä "The" hyönteisruokamerkiksi voi olla yhtä dominoiva hyönteisruokabisneksessä kuin esim. Fazer on makeisalalla.
Ensiksi on keksittävä, kuka niitä hyönteisruokia haluaa säännöllisesti ostaa. Vihjeeksi annan, että hyvin harvat ihmiset.
Hyönteisistä on muutenkin melkein mahdotonta saada maistuvaa tuotetta, jos tuotteessa on merkittäviä määriä hyönteistä. Toisin kuin vaikka liha tai sokeripitoiset tuotteet, ihmiselle ei valitettavasti ole kehittynyt evoluution myötä erityistä himoa tai halua nauttia hyönteisiä. Iso osa ihmisistä pitää intuitiivisesti hyönteisruokaa iljettävänä ruokana.
Ensiksi on keksittävä, kuka niitä hyönteisruokia haluaa säännöllisesti ostaa. Vihjeeksi annan, että hyvin harvat ihmiset.
Hyönteisistä on muutenkin melkein mahdotonta saada maistuvaa tuotetta, jos tuotteessa on merkittäviä määriä hyönteistä. Toisin kuin vaikka liha tai sokeripitoiset tuotteet, ihmiselle ei valitettavasti ole kehittynyt evoluution myötä erityistä himoa tai halua nauttia hyönteisiä. Iso osa ihmisistä pitää intuitiivisesti hyönteisruokaa iljettävänä ruokana.
Ensiksikin kyse on tuotteesta. Jos (kun) saadaan sopiva tuote sopivaan hintaan markkinoille, en näe mitään estettä sille, miksi sitä ihmiset ei ostaisi.
Toiseksi miten niin on mahdotonta saada maistuvia tuotteita? Ja eikös ihmiset ole kautta aikojen syöneet hyönteisiä? Se, että länsimaalainen ihminen pitää hyönteisruokaa iljettävänä on opittua, eikä intuitiivista. Isossa osaa maailmaa hyönteisruoka on täysin normaalia ravintoa.
Itse maistelin eilen Sirkkamysliä. No mysli nyt ei sen kummoisempaa ollut, mutta ne sirkat oli hitokseen hyviä. Paahdettuja ja hieman pähkinän vivahdetta. Ostan het snackpussin kun hyllyllä näkyy.
Ensiksikin kyse on tuotteesta. Jos (kun) saadaan sopiva tuote sopivaan hintaan markkinoille, en näe mitään estettä sille, miksi sitä ihmiset ei ostaisi.
Toiseksi miten niin on mahdotonta saada maistuvia tuotteita? Ja eikös ihmiset ole kautta aikojen syöneet hyönteisiä? Se, että länsimaalainen ihminen pitää hyönteisruokaa iljettävänä on opittua, eikä intuitiivista. Isossa osaa maailmaa hyönteisruoka on täysin normaalia ravintoa.
Hyönteisiä on syöty enimmäkseen pakon nojalla, kun parempaakaan ruokaa ei ole tarjolla. Pettuleivänkin syönti loppui näilläkin korkeuksilla noin suunnilleen heti, kun parempaa oli tarjolla. Suurin syy, miksi kehittyneissä maissa ei hyönteisiä syödä, on se, ettei niitä kukaan erityisesti ole halunnut syödä.
Iljettävyys on varmastikin opittua, mutta veikkaan oppimisen menevän vastakkaiseen suuntaan. Eli iljettävyydestä opitaan pois, jos hyönteisiä syödään/täytyy syödä paremman puutteessa suuria määriä. Erityisesti, jos tätä on joutunut tekemään lapsena tai nuorena. Ihmisillä on kehittynyt luonnollisia aversioita tiettyihin asioihin, joskin nämä voivat muuttua oppimisen ja elinympäristön seurauksena. Hyönteisten syöminen lienee yksi tällainen asia.
Nykyään Euroopassa toki on tulossa eräänlainen ruokahippeilijöiden aalto, joka on puskenut ruokahyönteisiä tietoisuuteemme. Tämä on sinänsä ihan ok, mutta henkilökohtaisesti en tykkää ekohippeilijöiden tulevaisuuden visioista hyönteisruuan suhteen, sillä ne eivät ole millään tavoin realistisia ja pahimmillaan kääntävät katseet pois mahdollisista ratkaisuista. Lihantuotanto nykyisellään on hyvin kestämättömällä pohjalla, mutta hyönteisistä siihen ei ole pelastusta. Kuten aiemmin kirjoittelin, palkokasvit ovat ekologisempi proteiinin lähde kuin hyönteiset. Siltikin on melkein mahdotonta saada ihmiset syömään merkittäviä määriä palkokasveja. Syy on sama kuin hyönteisissäkin. Ne maistuvat sahanpurulle ja koska on olemassa noin miljoona helpompaa ja maukkaampaa vaihtoehtoa, valinta kohdistuu niihin helpompiin ja maukkaampiin vaihtoehtoihin. Poikkeuksena tähän ovat erityisen ruoka- ja ympäristötietoiset ihmiset, jotka ovat suurimmalta osin koulutettua väestöä ja vihervasemmistoa. Toki jokseenkin ironisesti näillä ihmisillä elämisen hiilijalanjälki on usein hyvin korkeaa luokkaa, eikä mikään hyönteisten tai härkäpapujen syönti pari kertaa viikossa vaikuta siihen käytännössä yhtään.
Keinoliha on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto nykyisen lihantuotantojärjestelmän poistamiseksi. EU voisi ottaa tässäkin asiassa edelläkävijän roolia, lopettaa maataloustuet ja ohjata niistä vaikka 10 miljardia vuodessa keinolihan ja ekologisen ruuantuotannon tutkimiseen.
"Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä."
"Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita, kuten flavonoideja sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä."
Pettuleipähän on oiva vastaus länsimaiden yltäkylläisyydessä eläville ihmisille, jotka eivät osaa kontrolloida syömisestä saatuja energiamääriä. Saa vatsansa täyteen ja kaloreita ei kerry samaan tahtiin kuin valkoisen jauhon syömisellä. Näin se maailma muuttuu. Pettuleipä-burgerit nyhtökauralla; Suomalainen vastine Big Macille.
Voit olla oikeassa tai sitten väärässä. Vaikea ennustaa etukäteen, kun kyse on uudesta tuotteesta. Vanhempani eivät lapsuudessa syöneet broileria ja vierastivat sitä pitkään, kunnes joskus 2000-luvun taitteessa siitä tuli osa viikoittaista arkiruokaa. Nykyään en tunne ketään, joka broileria pitäisi "outona" ruokana. Mummoni ei oppinut koskaan laittamaan broileria ruoaksi. Söi kyllä, jos tarjolla oli.
Hyönteisiä on syöty enimmäkseen pakon nojalla, kun parempaakaan ruokaa ei ole tarjolla. Pettuleivänkin syönti loppui näilläkin korkeuksilla noin suunnilleen heti, kun parempaa oli tarjolla. Suurin syy, miksi kehittyneissä maissa ei hyönteisiä syödä, on se, ettei niitä kukaan erityisesti ole halunnut syödä.
Ei niitä hyönteisiä ole aiemmin ollut edes tarjolla. Lisäksi ihmisten tietoisuus ympäristöstä, sekä terveellisestä ruokavaliosta on kasvanut ja kasvaa edelleen, mikä varmasti osaltaan auttaa hyönteissyönnin yleistymistä.
Iljettävyys on varmastikin opittua, mutta veikkaan oppimisen menevän vastakkaiseen suuntaan. Eli iljettävyydestä opitaan pois, jos hyönteisiä syödään/täytyy syödä paremman puutteessa suuria määriä. Erityisesti, jos tätä on joutunut tekemään lapsena tai nuorena. Ihmisillä on kehittynyt luonnollisia aversioita tiettyihin asioihin, joskin nämä voivat muuttua oppimisen ja elinympäristön seurauksena. Hyönteisten syöminen lienee yksi tällainen asia.
Nykyään Euroopassa toki on tulossa eräänlainen ruokahippeilijöiden aalto, joka on puskenut ruokahyönteisiä tietoisuuteemme. Tämä on sinänsä ihan ok, mutta henkilökohtaisesti en tykkää ekohippeilijöiden tulevaisuuden visioista hyönteisruuan suhteen, sillä ne eivät ole millään tavoin realistisia ja pahimmillaan kääntävät katseet pois mahdollisista ratkaisuista. Lihantuotanto nykyisellään on hyvin kestämättömällä pohjalla, mutta hyönteisistä siihen ei ole pelastusta. Kuten aiemmin kirjoittelin, palkokasvit ovat ekologisempi proteiinin lähde kuin hyönteiset. Siltikin on melkein mahdotonta saada ihmiset syömään merkittäviä määriä palkokasveja. Syy on sama kuin hyönteisissäkin. Ne maistuvat sahanpurulle ja koska on olemassa noin miljoona helpompaa ja maukkaampaa vaihtoehtoa, valinta kohdistuu niihin helpompiin ja maukkaampiin vaihtoehtoihin. Poikkeuksena tähän ovat erityisen ruoka- ja ympäristötietoiset ihmiset, jotka ovat suurimmalta osin koulutettua väestöä ja vihervasemmistoa. Toki jokseenkin ironisesti näillä ihmisillä elämisen hiilijalanjälki on usein hyvin korkeaa luokkaa, eikä mikään hyönteisten tai härkäpapujen syönti pari kertaa viikossa vaikuta siihen käytännössä yhtään.
Ruokatrendejä tulee ja menee ja osa jopa jääkin. Minulla ei ole kristallipalloa, joten en osaa ennustaa miten hyönteissyönnille käy. Ehkä se on ohi menevä trendi, tai ehkä sille käy kuten broilerille, joka tuli suomalaisten ruokapöytään käytännössä tyhjästä. Okei, kanaa on syöty ennenkin, mutta ei se ollut jokapäiväistä ruokaa ennen broilerin tuloa.
Keinoliha on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto nykyisen lihantuotantojärjestelmän poistamiseksi. EU voisi ottaa tässäkin asiassa edelläkävijän roolia, lopettaa maataloustuet ja ohjata niistä vaikka 10 miljardia vuodessa keinolihan ja ekologisen ruuantuotannon tutkimiseen.
Lihantuotanto on nykyisessä määrin kestämätöntä. Siitä varmaan kaikki on samaa mieltä. Vaikea sitä on kuitenkaan lopettaa kokonaan yhdellä kertaa. Olen lihaa syövä suomalainen hetero ja aion pysyäkin sellaisena niin pitkään kun lihaa kaupasta saa. Vähentämisen varaa omassa lihansyönnissä olisi ja mielelläni korvaan lihaa muilla saatavilla olevilla proteiinin lähteillä. Olen testannut nämä härkikset ja nyhtökaurat, mutta ei niistä ainakaan minun lautaselle ole täysin lihaa korvaamaan. Toisinaan voin syödä, mutta samanlaista nautintoa en niistä saa, kuin saan kunnon pihvin syömisestä. Lihansyönti on varmaan osittain myös sukupolvikysymys. Nuoremmissa ikäluokissa on nähtävissä kasvisyönnin yleistyminen, mikä on minusta vain ja ainoastaan hyvä asia.
Ruuan halpuus ei tarkoita sitä, että sitä ostettaisiin. Kirjoitit aiemmin, että kunhan hyönteiset halpenevat, niille tulee suuremmat markkinat. Pitää varmasti osittain paikkansa, mutta vaikka hyönteiset maksaisivat kaupassa euron kilo, en usko, että niiden käyttö tulee koskaan sen suuremmaksi kuin vaikka palkokasveilla nyt. Palkokasvit ovat siitä hyvä vertaus, että ne ovat myös varsin ekologisia ja halpoja proteiinilähteitä ja ruokatietoisten suosiossa.
Ei niitä hyönteisiä ole aiemmin ollut edes tarjolla. Lisäksi ihmisten tietoisuus ympäristöstä, sekä terveellisestä ruokavaliosta on kasvanut ja kasvaa edelleen, mikä varmasti osaltaan auttaa hyönteissyönnin yleistymistä.
Niin. Kirjoitukseni pointti oli juuri se, ettei niitä ole ollut tarjolla. Tarjontaa ei ole ollut, koska ei ole ollut kysyntääkään, eikä ihmiset niitä ole halunneet merkittävissä määrin syödä. Jos otetaan lukuun vaikka köyhien maiden rikkaat, veikkaan, etteivät he syö hyönteisiä juuri lainkaan, vaikka kymmenen kilometrin päässä niitä Abu hengenpitimiksi syökin.
Ruokatrendejä tulee ja menee ja osa jopa jääkin. Minulla ei ole kristallipalloa, joten en osaa ennustaa miten hyönteissyönnille käy. Ehkä se on ohi menevä trendi, tai ehkä sille käy kuten broilerille, joka tuli suomalaisten ruokapöytään käytännössä tyhjästä. Okei, kanaa on syöty ennenkin, mutta ei se ollut jokapäiväistä ruokaa ennen broilerin tuloa.
Broileri on kehno esimerkki, koska se on tuotantoeläimen lihaa. Ei ole millään tavoin verrattavissa hyönteisiin. Ruokatrendit ovat yleisesti ottaen jäädäkseen, jos ihmiset nauttivat siitä ja ruuan syönti/valmistus on suhteellisen helppoa ja vaivatonta. En usko, että hyönteiset täyttävät edellisten kohtien tarpeita. Hyönteiset ovat esimerkiksi köyhissä maissa enimmäkseeen sellainen ruoka, jonka käyttämisestä hankkiudutaan eroon, kunhan varallisuus riittää parempaan ruokaan. Rikkaissa maissa varallisuus riittää parempaan ruokaan käytännössä kaikilla, ja täten, kuten aiemmin mainitsin, hyönteisten käyttö lienee tulevaisuudessa ruokatietoisten pienimuotoista kulutusta ja mahdollisesti eräänlaista hyvesignalointia.
En ole koskaan ymmärtänyt mantraa, että lihansyönti pitäisi lopettaa. Toki se olisi toimiva vaihtoehto teoriassa, ei niinkään käytännössä, sillä suurin osa ihmisistä ei halua lopettaa lihansyöntiä, vaikka sen ympäristövaikutukset tuhoaisivat kaksi kolmasosaa maapallosta. Nykyään tekniikka on kehittynyt jo niin paljon, että keinolihan tuotanto on realismia lähivuosina tai vuosikymmeninä. Rahoitus ja resurssit pitäisi vaan saada kehitykseen.
Ei niitä hyönteisiä ole aiemmin ollut edes tarjolla. Lisäksi ihmisten tietoisuus ympäristöstä, sekä terveellisestä ruokavaliosta on kasvanut ja kasvaa edelleen, mikä varmasti osaltaan auttaa hyönteissyönnin yleistymistä.
Tietoisuus on varsin kehno keino saada ihmisiä muuttamaan toimintaansa. Varmasti ihmisillä on ollut tiedossa pitkään esimerkiksi lihan ekologiset ja eettiset vaikutukset. Siltikin lihansyönti on käsittääkseni vain kasvanut vuosi vuodelta, joskin nousut ovat suhteellisen pieniä. Härkikset ja vegebuumit tulevat ja menevät, mutta ei se näytä lihansyöntiä vähentävät väestötasolla yhtään.
Ruuan halpuus ei tarkoita sitä, että sitä ostettaisiin. Kirjoitit aiemmin, että kunhan hyönteiset halpenevat, niille tulee suuremmat markkinat. Pitää varmasti osittain paikkansa, mutta vaikka hyönteiset maksaisivat kaupassa euron kilo, en usko, että niiden käyttö tulee koskaan sen suuremmaksi kuin vaikka palkokasveilla nyt. Palkokasvit ovat siitä hyvä vertaus, että ne ovat myös varsin ekologisia ja halpoja proteiinilähteitä ja ruokatietoisten suosiossa.
Puhuin sopivasta tuotteesta sopivaan hintaan. Ehkä linssit ei sitten ole suomalaisen kuluttajan mielestä sopiva tuote sellaisenaan. Palkokasveista herne taas taitaa olla ihan normaalia ravintoa suomalaisessa ruokapöydässä. Sitä tarjotaan keiton muodossa torstaisin melko monessa lounasravintolassa.
Niin. Kirjoitukseni pointti oli juuri se, ettei niitä ole ollut tarjolla. Tarjontaa ei ole ollut, koska ei ole ollut kysyntääkään, eikä ihmiset niitä ole halunneet merkittävissä määrin syödä. Jos otetaan lukuun vaikka köyhien maiden rikkaat, veikkaan, etteivät he syö hyönteisiä juuri lainkaan, vaikka kymmenen kilometrin päässä niitä Abu hengenpitimiksi syökin.
Tarjontaa ei ole ollut, kun on ollut laitonta myydä hyönteisiä ihmisravinnoksi. Lakia muutettiin, kun huomattiin kuluttajien kiinnostuksen kasvaneen hyönteisruokaa kohtaan, ei lain muuttamisen ilosta.
Broileri on kehno esimerkki, koska se on tuotantoeläimen lihaa. Ei ole millään tavoin verrattavissa hyönteisiin. Ruokatrendit ovat yleisesti ottaen jäädäkseen, jos ihmiset nauttivat siitä ja ruuan syönti/valmistus on suhteellisen helppoa ja vaivatonta. En usko, että hyönteiset täyttävät edellisten kohtien tarpeita. Hyönteiset ovat esimerkiksi köyhissä maissa enimmäkseeen sellainen ruoka, jonka käyttämisestä hankkiudutaan eroon, kunhan varallisuus riittää parempaan ruokaan. Rikkaissa maissa varallisuus riittää parempaan ruokaan käytännössä kaikilla, ja täten, kuten aiemmin mainitsin, hyönteisten käyttö lienee tulevaisuudessa ruokatietoisten pienimuotoista kulutusta ja mahdollisesti eräänlaista hyvesignalointia.
Broileri on hyvä esimerkki juurikin siksi, koska sitä on tyhjästä alettu teollisesti kasvattamaan joskus 70-luvulla(?). Sama mitä nyt on tapahtumassa hyönteisille. Ei silloin ollut olemassa kysyntää sille broilerimäärälle, mitä nyt suomalaiset kuluttavat. Kysyntä on kasvanut pikkuhiljaa, ei yhdessä yössä.
En ole koskaan ymmärtänyt mantraa, että lihansyönti pitäisi lopettaa. Toki se olisi toimiva vaihtoehto teoriassa, ei niinkään käytännössä, sillä suurin osa ihmisistä ei halua lopettaa lihansyöntiä, vaikka sen ympäristövaikutukset tuhoaisivat kaksi kolmasosaa maapallosta. Nykyään tekniikka on kehittynyt jo niin paljon, että keinolihan tuotanto on realismia lähivuosina tai vuosikymmeninä. Rahoitus ja resurssit pitäisi vaan saada kehitykseen.
Lihansyönti pitäisi lopettaa ympäristösyistä, mutta en minäkään sitä aio tehdä. Jos tulee tarjolle keinoliha, joka vastaa täysin ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan oikeaa lihaa, niin lopetan heti oikean lihan syömisen.
Tarjontaa ei ole ollut, kun on ollut laitonta myydä hyönteisiä ihmisravinnoksi. Lakia muutettiin, kun huomattiin kuluttajien kiinnostuksen kasvaneen hyönteisruokaa kohtaan, ei lain muuttamisen ilosta.
Niin. Monissa Euroopan maissa ja Euroopan ulkopuolisissa maissa on ollut ihan laillista myydä hyönteisiä jo pitkän aikaa. EU ja sen lainsäädäntö ei muutenkaan ole ollut pystyssä ajan alusta saakka, eikä kaikki maat kuulu EU:in. Käsittääkseni monissa EU maissa on myös kierretty tätä lakia ennen laillistamista, sillä laki ilmeisestikin on ollut hyvin monitulkintainen, ja hyönteisiä on myyty ihan laillisesti EUn alueella jo aiempina vuosina. Tämä kuultu ravitsemustieteen opiskelijoilta, joita tuttavapiirissäni on useita. Ja tosiaan, sivitys ulottuu myös Euroopan ulkopuolelle. EU:n ulkopuolisissa rikkaissa maissa hyönteisten käyttö ruokana on todella harvinaista. Samasta syystä kuin EU:ssakin. Suurin osa ei niitä halua syödä parempien vaihtoehtojen ollessa läsnä.
Niin. Monissa Euroopan maissa ja Euroopan ulkopuolisissa maissa on ollut ihan laillista myydä hyönteisiä jo pitkän aikaa. EU ja sen lainsäädäntö ei muutenkaan ole ollut pystyssä ajan alusta saakka, eikä kaikki maat kuulu EU:in. Käsittääkseni monissa EU maissa on myös kierretty tätä lakia ennen laillistamista, sillä laki ilmeisestikin on ollut hyvin monitulkintainen, ja hyönteisiä on myyty ihan laillisesti EUn alueella jo aiempina vuosina. Tämä kuultu ravitsemustieteen opiskelijoilta, joita tuttavapiirissäni on useita. Ja tosiaan, sivitys ulottuu myös Euroopan ulkopuolelle. EU:n ulkopuolisissa rikkaissa maissa hyönteisten käyttö ruokana on todella harvinaista. Samasta syystä kuin EU:ssakin. Suurin osa ei niitä halua syödä parempien vaihtoehtojen ollessa läsnä.
Ei nyt niin kovin pitkän aikaa. EU:n uuselintarvikeasetus on astunut voimaan vuoden 2015 lopussa ja täysimääräisesti sitä on sovellettu 1.1.2018 alkaen. Aiemmin ei siis ole ollut mahdollista myydä tai markkinoida hyönteisiä elintarvikkeena ihmisille. Hyönteisiä on kuitenkin myyty EU:n asetusta kiertäen esimerkiksi somisteena. Tämän vuoksi hyönteisten kasvatus on ollut tähän asti autotallin nurkassa tapahtuvaa näpertelyä, eikä se ole kiinnostanut elintarviketeollisuutta ollenkaan. Tuota 2015 voimaan tullutta asetusta on tulkittu EU:n sisällä vähän eri tavoin. Ainakin Hollannissa ja Belgiassa on ollut mahdollista myydä jo jonkin aikaa hyönteisiä elintarvikkeena, mutta ei sielläkään ennen vuotta 2015. Nyt Suomi on liittynyt tuohon joukkoon.
Siitä, että hyönteisten syömättömyys voi olla statussymboli jossakin kehittyvässä maassa, ei voi vetää suoraa johtopäätöstä siihen, että rikkaassa länsimaassa hyönteisruokaa halveksittaisiin. Esimerkiksi monessa kehittyvässä maassa kalpea iho kertoo ihmisen ylemmästä statuksesta, kun taas länsimaissa ruskettunut iho on yleisesti tavoiteltava asia.
Aikaa se varmaan ottaa ennen kuin hyönteistensyöminen arkipäiväistyy, jos siis arkipäiväistyy koskaan. Tai sitten joku iso kansainvälinen pikaruokayhtiö päättä alkaa takomaan rahaa sirkkaburgerilla tai vastaavalla ja aivopesee ihmiset syömään hyönteisiä alle aikayksikön. Tämä toki vaatisi sen, että hyönteisruoka laillistettaisiin muuallakin kuin muutamassa maassa.
Valtaisa lihansyöntihän, jos jokin, on tässä se "buumi", jonka voi aika suurella todennäköisyydellä ennustaa tulevan tiensä päähän. Siihen ei yksinkertaisesti ole globaalista ympäristöpoliittisesta näkökulmasta - saati eettisestä näkökulmasta - varaa. Toki ihmiset muuttavat käyttäytymistään jokseenkin hitaasti, joten muutokset tänä päivänä näkyvät lähinnä nuorissa, jotka suhtautuvat positiivisemmin ruokailutottumuksien kehittämiseen.
Sirkka-keskustelua en täysin ymmärrä. Kuten edellä todettiin, on jo olemassa erinomaisia proteiinipitoisia ravinnonlähteitä, kuten pavut, linssit, herneet ja soija. Mitään tarvetta uudelle eläinperäiselle "proteiinin lähteelle" ei ole. Oikeastaan aika hullunkurista, miten vääristynyt ihmisten ymmärrys ruoan ravintoarvoista on.
Mitä tulee noihin linsseihin, niin aika moni suomalainen ei edes tiedä, mitä ne ovat, miten niitä valmistetaan tai miltä ne maistuvat. Enkä sinällään ihmettele, sillä esim. kouluissa ja muissa valtion laitoksissa tarjoillaan about joka aterialla lihapitoisia ruokia; kasvisruoat jäävät järjestään tuntemattomiksi, eikä niitä sen takia myöhemmällä iällä osata valmistaa. Linssikeitto on puoli-ilmainen, proteiinipitoinen ruoka, jonka pyöräyttää n. 10 minuutissa. Maussakaan ei ole valittamista.
Enkä sinällään ihmettele, sillä esim. kouluissa ja muissa valtion laitoksissa tarjoillaan about joka aterialla lihapitoisia ruokia; kasvisruoat jäävät järjestään tuntemattomiksi, eikä niitä sen takia myöhemmällä iällä osata valmistaa. Linssikeitto on puoli-ilmainen, proteiinipitoinen ruoka, jonka pyöräyttää n. 10 minuutissa. Maussakaan ei ole valittamista.
Näin ex-kasvissyöjänä linssikeittoa tulee tehtyä aika usein - on se vaan hyvää, ja myöskin toimii sellaisena jääkaapin tyhjentäjänä, resepti sikäli vaihtelee paljon sen mukaan mitä nyt sattuu kaapissa olemaan, mutta lopputulos toimii poikkeuksetta.
Mutta miksi vaikkapa kouluissa ei tarjottaisi enemmän kasvisruokaa - muistuuko mieleen millainen haloo nousi siitä, että kouluissa olisikin yksi kasvisruokapäivä viikossa? Siitähän tuli ihan hirveä vääntö. Vaikkakin varmasti lapsille tuo olisi käynyt, ja ainakin itse muistelen peruskouluaikoina välillä olleen puuroa tai pinaattikeittoa ilman että kukaan sitä erityisemmin protestoi (enemmän kuin kouluruokaa yleensä, siis).
Hinnassa ja maussa olet oikeassa, proteiinipitoisuudessa et. Onelmaksi muodostuu se, että linssi imaisee itseensä suuren määrän nestettä, eli keitettynä valmista tuotetta pitäisi syödä todella paljon, jotta siitä saisi järkevän määrän proteiinia. Samalla tulisi syöneeksi karmeat määrät hiilaria, jota linsseissä on tuplasti enemmän kuin proteiinia.
Proteiinia keitetyssä punaisessa linssissä on reilut 7g/100g ja hiilaria reilut 15g. Siksi juurikin linssikeiton kaltaisten ruokien oheen kannattaisi lisätä jotain paahdettua ja suolattua sirkkaa, jotta ravintosisältö ns. tasapainottuisi.
Mitä tulee ravinnon ymmärtämiseen ja käyttämiseen ruoanvalmistuksessa, siihen pitäisi panostaa aika paljon nykyistä enemmän sivistämismäärärahoja. Lihoja voisi käyttää laajemmin ja niiden annoksittaiseen määrään sopisi puuttua. Joku 200 gramman pihvi on ihan tarpeettoman suuri jne. Kasviksia soisi myös käytettävän nykyistä enemmän ja laajemmin. Ei ole mitään itua sellaisessa, että keskivertokansalainen osaa nimetä kurkun, porkkanan ja tomaatin - ja that's it, kuten jossain männä vuosikymmenen Kuningaskuluttajassa näytettiin.
Valtaisa lihansyöntihän, jos jokin, on tässä se "buumi", jonka voi aika suurella todennäköisyydellä ennustaa tulevan tiensä päähän. Siihen ei yksinkertaisesti ole globaalista ympäristöpoliittisesta näkökulmasta - saati eettisestä näkökulmasta - varaa.
Tästä olen hieman eri mieltä. Ihminen on mitä ilmeisimmin koko elinhistoriansa aikana kuluttanut niin paljon lihaa kuin on ollut saatavilla. Metsästäjä-keräilijäheimoissa on osittain jopa puolet energiasta saatu lihasta ja kalasta. Tämä on toki riippunut elinympäristöstä, vuodenajasta, saaliseläinpopulaatioista ynnä muusta. Maanviljelyksen aikainen lihankulutuksen vähentyminen lienee enemmänkin poikkeustapaus kuin sääntö lihansyönnin suhteen.
Lihansyönti voidaan tehdä kestäväksi kehittämällä keinolihan tuotantoa. Nähdäkseni se onkin ainoa realistinen ratkaisu.
Lihansyönti ei siis ole mikään buumi vaan hyvin lajityypillinen tapa saada ravintoa, joka tuskin tulee koskaan nykyisen ihmislajin repertuaarista poistumaan. Buumina pidän sellaista asiaa, joka perustuu valintaan, ei niukkuuteen tai rajoituksiin, ja joka nousee yhtäkkiä suureen suosioon ilman selkeitä ulkopuolisia pakotteita.
Niin siis niukkoina aikoina (suurin osa ihmiskunnan historiasta) valinta on totta kai kohdistunut niihin ravinnonlähteisiin, joissa on ollut eniten rasvaa, proteiinia ja energiaa. Tämä lienee aika itsestään selvää. Ihmisten elimistö pystyy kyllä sopeutumaan aika erilaisiinkin ruokavalioihin, joista yksi terveellisimpiä lienee ns. okinawalainen kasvisruokavalio, johon yhdistyy maltillinen kalan syöminen.
Nyky-yhteiskunnassa tällaisilla evoluutiota, "luontoa" ja primäärisiä tarpeita painottavalla ajatusmallilla ei ole oikein käyttöä. Ruokakauppa on täynnä ravinnonlähteitä, joista pystyy kokoamaan terveellisen kokonaisuuden niin vegaanisena kuin sekaruokavaliota hyödyntämälläkin. Ihmiskeholle mikään tietty ruokavalio ei ole "välttämätön", vaan oleellista on kerätä tarvittavat ravintoaineet.
Nykyinen lihanmäärä on kyllä aikamoinen "buumi" ihmisen historiaa tarkastellessa. Vielä joskus 50-luvulla liha oli ihan aidosti "erityisherkku", jota syötiin ehkä kerran viikossa. Myöskin metsästäjä-keräilijöiden ruokavalio koostui lähes yksinomaan siitä "keräily"-osiosta.
Hinnassa ja maussa olet oikeassa, proteiinipitoisuudessa et. Onelmaksi muodostuu se, että linssi imaisee itseensä suuren määrän nestettä, eli keitettynä valmista tuotetta pitäisi syödä todella paljon, jotta siitä saisi järkevän määrän proteiinia. Samalla tulisi syöneeksi karmeat määrät hiilaria, jota linsseissä on tuplasti enemmän kuin proteiinia.
Proteiinia keitetyssä punaisessa linssissä on reilut 7g/100g ja hiilaria reilut 15g. Siksi juurikin linssikeiton kaltaisten ruokien oheen kannattaisi lisätä jotain paahdettua ja suolattua sirkkaa, jotta ravintosisältö ns. tasapainottuisi.
JUu, on toki totta, että mitään proteiinipommia siitä ei tule - eikä tarvitsekaan tulla. Tavallisen tallaajan proteiinintarve täyttyy aika lailla melkein millä tahansa "perusruoalla", kunhan muistaa vain syödä tarpeeksi. Etenkin urheilijoilla voi olla lisääntynyt tarve proteiinille, ja silloin on toki hyvä vähän tarkkailla makroravinteita. Itse syön usein kevyiden safkojen yhteydessä esim. pähkinöitä.
Tästä ei ole laajamittaista näyttöä. Historiallisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioita on käytännössä mahdotonta tietää, mutta nykyisten metsästäjä-keräilijöiden kokonaisenergian saanti on 50 prosentin paikkeilla eläinkunnan tuotteista. Tässä on yksi tutkimuspaperi aiheesta. Oleellinen lainaus siitä:
"...hunter-gatherers consumed high amounts (45–65% of energy) of animal food. Most (73%) of the worldwide hunter-gatherer societies derived >50% (≥56–65% of energy) of their subsistence from animal foods, whereas only 14% of these societies derived >50% (≥56–65% of energy) of their subsistence from gathered plant foods. This high reliance on animal-based foods coupled with the relatively low carbohydrate content of wild plant foods produces universally characteristic macronutrient consumption ratios in which protein is elevated (19–35% of energy) at the expense of carbohydrates (22–40% of energy)".
On siis metsästäjä-keräilijä-heimoja, jotka saavat suurimman osan energiastaan kasveista (keräily), mutta he ovat pieni vähemmistö. Keskimääräinen proteiinin saanti on metsästäjä-keräilijöillä noin kaksi kertaa suurempi kuin nykyään. Tämä tokikaan ei ole mikään todiste lihapitoisen ruokavalion paremmuudesta nykyisen elinympäristön kontekstissa. Olen kuitenki sitä mieltä, että ravitsemuksellisesti järkevästi eläinkunnan tuotteita lisäämällä saa merkittävää etua kasvissyöntiin liittyen. Osa väestöstä pärjää varsin hyvin kasvisruokavaliolla, mutta osalla se lienee aikamoista typeryyttä. Genetiikalla lienee suuri osuus asiaan.
Tai sitten joku iso kansainvälinen pikaruokayhtiö päättä alkaa takomaan rahaa sirkkaburgerilla tai vastaavalla ja aivopesee ihmiset syömään hyönteisiä alle aikayksikön. Tämä toki vaatisi sen, että hyönteisruoka laillistettaisiin muuallakin kuin muutamassa maassa.
Minusta tuntuu, että hieman aliarvioit ihmisen biologisten ja evolutiivisten ominaisuuksien vaikutuksen yhteiskuntaamme. "Aivopesu" onnistuu yleisesti ottaen vain siltä osin, jos teollisuus kykenee tuottamaan laajamittaisesti sellaisia tuotteita, jotka iskevät vahvasti meidän luonnollisiin vietteihimme. Porno on tehty suurimmaksi osaksi miehille, koska seksuaalivalinta on kohdistunut miesten kohdalla enemmän fyysisiin signaaleihin, seksuaaliseen diversiteettiin ja lyhyisiin suhteisiin. Facebook/instagram ja muut on tehty palvelemaa hypersosiaalista luonnettamme, tarvetta esittää elämäämme mahdollisimman hyvässä valossa ja luoda mahdollisuus kytätä muiden elämää kotisohvalta käsin. Pikaruokaravintolat ovat vallanneet maailman siksi, koska meille on kehittynyt hyvin vahva vietti ja motivaatio syödä energiatiheitä, suolaisia, rasvaisia ja makeita ruokia, joilla on sen lisäksi tiettyjä rakenteellisia ominaisuuksia. Parsakaalista on mahdotonta tehdä erityisen suosittua pikaruokaa, koska ihmisten aistitoiminnat eivät ole kehittyneet reagoimaan parsakaalin kulinaristisiin ominaisuuksiin. Pikaruokayhtiöt eivät ihan tuosta vaan "päätä alkaa takomaan rahaa" jollakin keinolla. Pikaruokaloiden ruoka on äärettömän tarkasti kehitetty vastaavaan ihmisten evolutiivisia viettejä ruuan suhteen ja siksi ne ovatkin niin laaja menestystarina. Aiheen suhteen suosittelen to-del-la hyvää pulitzer-palkitun journalistin Michael Mossin kirjaa nimeltä Salt, sugar and fat: how the food giants hooked us.
Sanoihin, että sama homma, joka pätee parsakaaliin, pätee ehdollisesti hyönteisiin. Hyönteiset ovat rakenteeltaan, energiatiheydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan hyvin epäedullisia ruokia evolutiivisten viettien suhteen. Tätä voidaan toki kiertää esimerkiksi maustamalla ja uppopaistamalla ne rapeiksi. Ranskalaiset perunat perustuvat juuri tähän. Peruna ei sinänsä ole järin houkutteleva ruoka, mutta siitä voidaan sellainen tehdä herkullista maustamalla ne ja uppopaistamalla rapeiksi. Hyönteisille voidaan tehdä sama homma, mutta epäilen siltikin sen onnistuvuutta laajassa mittaskaalassa verrattuna vaikka ranskanperunoihin.
Minusta tuntuu, että hieman aliarvioit ihmisen biologisten ja evolutiivisten ominaisuuksien vaikutuksen yhteiskuntaamme. "Aivopesu" onnistuu yleisesti ottaen vain siltä osin, jos teollisuus kykenee tuottamaan laajamittaisesti sellaisia tuotteita, jotka iskevät vahvasti meidän luonnollisiin vietteihimme. Porno on tehty suurimmaksi osaksi miehille, koska seksuaalivalinta on kohdistunut miesten kohdalla enemmän fyysisiin signaaleihin, seksuaaliseen diversiteettiin ja lyhyisiin suhteisiin. Facebook/instagram ja muut on tehty palvelemaa hypersosiaalista luonnettamme, tarvetta esittää elämäämme mahdollisimman hyvässä valossa ja luoda mahdollisuus kytätä muiden elämää kotisohvalta käsin. Pikaruokaravintolat ovat vallanneet maailman siksi, koska meille on kehittynyt hyvin vahva vietti ja motivaatio syödä energiatiheitä, suolaisia, rasvaisia ja makeita ruokia, joilla on sen lisäksi tiettyjä rakenteellisia ominaisuuksia. Parsakaalista on mahdotonta tehdä erityisen suosittua pikaruokaa, koska ihmisten aistitoiminnat eivät ole kehittyneet reagoimaan parsakaalin kulinaristisiin ominaisuuksiin. Pikaruokayhtiöt eivät ihan tuosta vaan "päätä alkaa takomaan rahaa" jollakin keinolla. Pikaruokaloiden ruoka on äärettömän tarkasti kehitetty vastaavaan ihmisten evolutiivisia viettejä ruuan suhteen ja siksi ne ovatkin niin laaja menestystarina. Aiheen suhteen suosittelen to-del-la hyvää pulitzer-palkitun journalistin Michael Mossin kirjaa nimeltä Salt, sugar and fat: how the food giants hooked us.
Sanoihin, että sama homma, joka pätee parsakaaliin, pätee ehdollisesti hyönteisiin. Hyönteiset ovat rakenteeltaan, energiatiheydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan hyvin epäedullisia ruokia evolutiivisten viettien suhteen. Tätä voidaan toki kiertää esimerkiksi maustamalla ja uppopaistamalla ne rapeiksi. Ranskalaiset perunat perustuvat juuri tähän. Peruna ei sinänsä ole järin houkutteleva ruoka, mutta siitä voidaan sellainen tehdä herkullista maustamalla ne ja uppopaistamalla rapeiksi. Hyönteisille voidaan tehdä sama homma, mutta epäilen siltikin sen onnistuvuutta laajassa mittaskaalassa verrattuna vaikka ranskanperunoihin.
Minä en taas näe mitään ongelmaa siinä, miksi elintarviketeollisuus ei saisi muotoiltua hyönteisiä kuluttajia kiinnostavaan muotoon, kun vertaa siihen mitä kaikkea paskaa ne meille syöttävää. Kyse on halusta kehittää sellainen tuote ja loppujen lopuksi rahasta, eli saadaanko esimerkiksi kalliimpi ainesosa korvattua halvemmilla sirkoilla. Joo, tällä hetkellä ei taida hyönteiset olla kilpailykykyisiä hinnassa, mutta sekin asia muuttunee, jos tuotanto skaalataan tarpeeksi isoksi. Tästä siihen pikaruokaan. Joku MCburgeri laskee äkkiä, että naudanlihapihvin vaihtamalla sirkkajauhoista muotoiltuun ja friteerattuun ”pihviin” säästetään x senttiä per purilainen myyntihinnan pysyessä samana. Sen jälkeen rummutus käyntiin ja kappas, ihmiset syövät iljettäviä hyönteisiä. Tämä nyt on täysin hatusta heitetty skenaario, mutta en näe miksi ei olisi mahdollinen.
Tästä ei ole laajamittaista näyttöä. Historiallisten metsästäjä-keräilijöiden ruokavalioita on käytännössä mahdotonta tietää, mutta nykyisten metsästäjä-keräilijöiden kokonaisenergian saanti on 50 prosentin paikkeilla eläinkunnan tuotteista.
Viittasin menneisiin kulttuureihin. Eikä tämä sinällään ole kovinkaan kiinnostava keskustelunaihe, sillä kuten aiemmin totesin, ruoan saatavuus on pitkälti sanellut ihmisen toimintaa.
Olen kuitenki sitä mieltä, että ravitsemuksellisesti järkevästi eläinkunnan tuotteita lisäämällä saa merkittävää etua kasvissyöntiin liittyen. Osa väestöstä pärjää varsin hyvin kasvisruokavaliolla, mutta osalla se lienee aikamoista typeryyttä. Genetiikalla lienee suuri osuus asiaan.
Ravitsemuksellisesti ihminen ei tarvitse oikeastaan mitään eläinkunnan tuotteita. Toki ne voivat helpottaa jossain mielessä ruokavalion koostamista (ei tarvitse ottaa b-12 purkista), ja voivat esim. joillain allergikoilla olla lähes välttämättömiä.
Se, mikä keskimääräiselle ihmiselle maistuu tai mitä hän preferoi ostoksia tehdessään, on aika pitkälti kulttuurin, tottumuksen yms. sanelemaa. Lähinä tietyt energiapitoiset ravintoaineet, kuten rasva ja sokeri, houkuttelevat ja maistuvat hyviltä, koska ihminen on "ohjelmoitu" himoamaan mahdollisimman energiarikasta ruokaa.
Ravitsemuksellisesti ihminen ei tarvitse oikeastaan mitään eläinkunnan tuotteita. Toki ne voivat helpottaa jossain mielessä ruokavalion koostamista (ei tarvitse ottaa b-12 purkista), ja voivat esim. joillain allergikoilla olla lähes välttämättömiä.
Tähän sanoisin, että ehdollisesti kyllä. Jotkut ihmiset saavat kuitenkin syystä tai toisesta rapautettua terveytensä varsin lahjakkaasti ihan laadukkaasti rakennetuilla vegaaniruokavalioilla. Geenit ovat todennäköisesti osasyyllinen ja muita tekijöitä lienevät erityisen kova tarve tietyille ravintoaineille ja suoliston toimintakyky. Olen noin sataprosenttisen varma, että laaja vähemmistö ei pärjää vegaaniruokavaliolla pitkällä aikavälillä. Tässä on muutama syy, miksi näin mahdollisesti on: 4 Reasons Why Some People Do Well as Vegans (While Others Fail) Jos joku ei jaksa lukea, niin neljä kohtaa ovat: A-vitamiinin konversio, K-2-vitamiinin synteesi suolistossa, amylaasigeenien aktiivisuus sekä kyky pilkkoa tärkkelystä, ja PEMT-entsyymin aktiivisuus sekä koliinin endogeeninen tuotanto ja tarve ruuasta. Näissä tekijöissä on suurta varianssia ihmisten vällillä, joista iso osa lienee geneettistä.
Mahdollisia muita syitä:
-Psykologiset ongelmat, jotka johtuvat liiallisesta ruokien rajoituksesta. Vegaaniruokavalio on hyvin rajoittunut ruokavalio ja osalla ihmisistä tällaisten asioiden jatkuva kontrollointi aiheuttaa pahoinvointia. Iso osa kasvissyöjistä saa säännöllisesti himotuksia liharuuasta ja iso osa liharuokaa myös epäsäännöllisesti syö.
-Liiallinen fytiinihapon määrä ruokavaliossa. Fytiinihappo voi estää mineraalien imeytymistä varsin tehokkaasti. Suolistossa on fytiinihappoa pilkkovaa entsyymejä ihmisellä, mutta yksilöiden välillä lienee eroja, kuinka tehokasta hajotus on. Ihmisten välillä siis lienee varsin suuria eroja mineraalien imeytymisen kasveista. Eläinkunnan tuotteista tiettyjen mineraalien imeytyminen saattaa olla useaa kertaluokkaa parempaa ja lihansyönti mahdollisesti lisää mineraalien imeytymistä myös kasveista
-Liian vähäinen ja heikkolaatuinen proteiinien saanti. Todenäköisesti ongelma vain hyvin pienelle osalle väestöstä. Proteiinin saanti elossa pysymisen suhteen ei ole suuri, mutta terveydelle optimaalinen aminohappojen saanti vaihtelee ihmisten välillä.
-Pitkäketjuisten omega-rasvahappojen EPAn ja DHAn heikko saanti ja konversio linolihaposta ja alfalinoleenihaposta. Nämä eivät ole välttämättömiä rasvahappoja, mutta konversio on tälläkin kertaa ilmeisesti varsin vaihtelevaa ja käsittääkseni niiden määrää on hankala tutkia tarkasti.
-B-12 vitamiinin heikko saanti vitamiinilisistä huolimatta. Joillain ihmisillä b-12 vitamiini imeytyy todella huonosti, eivätkä "normaalit" annokset riitä. Tutkimuksissa paikoittain jopa yli 80 % vegaaneista esiintyy B-12 puutetta, eikä edes vitamiinilisä näytä joissain tapauksissa parantavan tilannetta. tässä yksi tutkimuspaperi aiheesta. Tarpeellinen määrä kasvissyöjillä tabletista saattaa olla niinkin korkea kuin 200-kertainen nykyiseen saantisuosituksiin nähden, eli useita satoja mikrogrammoja. Oleellinen, pitkä lainaus:
Two of the reviewed studies reported B12 deficiency separately among LVs or LOVs and vegans.Herrmann et al. 2001 found that 32% of the LOVs and LVs were B12 deficient, while the rate was 43% among vegans. Herrmann et al. 2003 additionally found that 31% of the LOVs and LVs who took B12-containing supplements were deficient, compared to 68% of LOVs and LVs who did not take such supplements. Surprisingly, the rate of deficiency was higher among vegans who used B12-containing supplements (88%) than among those who did not use them (83%). On the other hand, in a study by Gilsing et al., the prevalence of B12 deficiency was the lowest (11%) among vegans, 19% of whom used B12 supplements. However, Gilsing et al., used the leasts tringent criteria of B12 deficiency (MMA>0.75mmol/L versus 271 nmol/L in several other studies). The fact that even supplement users were diagnosed with deficiency may be due to two factors: 1) using them less frequently than needed and 2) using supplements with a lower dose than needed to maintain adequate B12 status. While supplements have been shown to be effective in correcting B12 deficiency, according to one study, the dose of B12 in a supplement should be about 100 times higher than the RDA. Also, in cases of deficiency, a dose that is at least 200 times higher than the RDA may need to be ingested to achieve the most desirable results.
Mielestäni tuo mantra, että ihminen ei tarvitse eläinkunnan tuotteita (poislukien B-12), on yksinkertaisesti virheellinen. Teoriassa pitää paikkansa, käytännössä ei niinkään, sillä yksilötasolla erot ovat suurehkoja. Iso osa pärjää varsin hyvin pelkällä kasvisruualla, mutta osa on tuomittu epäonnistumaan surkeasti terveytensä kustannuksella pitkäaikaisten vegaaniruokavalioiden suhteen. Muitakin mahdollisia tekijöitä lienee kuin edellä mainitut, mutta näin äkkiseltään nuo tulivat mieleen.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy
