Huuhkajat matkalla Saksan EM-kisoihin 2024

  • 151 652
  • 1 134

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Suomella on jo pidemmän aikaa ollut se tilanne, että erikoistilanteet (kulmapotkut, rajaheitot, vapaapotkut sivurajan tuntumasta) hyökkäyspäässä ovat olleet heikkolaatuisia. Nyt viime aikoina on sitten vielä puolustuspäässä nämä vastaavat erikoistilanteet ihan kauheaa sähläystä.

Siitä voidaan keskustella, pitääkö pelata hyökkäävämmin vai puolustavammin tai millaisella ryhmityksellä, mutta se on joka tapauksessa selvää, että pienen maan kohdalla erikoistilanteiden kuntoon laittamisen tulisi olla selkeä prioriteetti. Osittain toki kyse on myös käytettävästä pelaajapoolista enkä ole varma, onko kukaan nykypelaajista edes lähellä sitä tasoa, mitä esimerkiksi Arajuuri ja Sparv olivat niin yksilötasolla voittamaan kamppailuja kuin kanssapelaajien ohjaajana puolustuspään erikoistilanteissa. Mutta joka tapauksessa selvästi eilistä parempaan pitää pystyä.

Lisäksi on minusta kyseenalaista, miten hyviä urheilijoita Suomen nykyiset huippupelaajat ovat. Oli mielestäni aika surullista, kun eilen näytti siltä, että Wales oli pääosin Suomea edellä niin juoksuvoimassa, kestävyydessä, kamppailukovuudessa kuin ulottuvuudessa pääpalloissa. En ole ihan vakuuttunut siitä, valmistaako esimerkiksi MLS ihan riittävästi pelaajia siihen kamppailu- ja juoksuvoimavasteeseen, mitä tämänkaltaiset pelit vaativat.
 

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Lisäksi on minusta kyseenalaista, miten hyviä urheilijoita Suomen nykyiset huippupelaajat ovat. Oli mielestäni aika surullista, kun eilen näytti siltä, että Wales oli pääosin Suomea edellä niin juoksuvoimassa, kestävyydessä, kamppailukovuudessa kuin ulottuvuudessa pääpalloissa. En ole ihan vakuuttunut siitä, valmistaako esimerkiksi MLS ihan riittävästi pelaajia siihen kamppailu- ja juoksuvoimavasteeseen, mitä tämänkaltaiset pelit vaativat.
MLS on ihan huumorisarja jonne mennään vain ja ainoastaan nostamaan kovaa liksaa. Ei mitään tekemistä kunnianhimoisen jalkapallon kanssa. Pelaajan kehitys kuolee sinne. Kenenkään nuoren, urallaan eteenpäin pyrkivän pelaajan ei tulisi mennä sinne.
 

YamahaGPR

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eiköhän se ole itselle valehtelemista että tässä jotenkin paremmat ajat on pian edessä. Riven porukka suoritti oikeastaan aika ylähaitarissa suhteutettuna käytössä olevaan kokoonpanoon.

Aika ajoin elätellään toivoa jostain Suomen 19 lupauksesta joka pelaa esim. portugalin kakkostasolla mutta jollain Walesillakin luultavasti samanikäinen kaveri pelaa sillä portugalin ykköstasolla, näistä euroopan isoista futismaista puhumattakaan.

Me ollaan hävitty tää peli!
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu
Suosikkijoukkue
HIFK
Kylläpä aika rientää, kun tänään uutista lukiessa tajusi että Kanerva on valmentanut Huuhkajia jo kohta 8 vuotta.

Muutoksen aika alkaa kyllä todellakin olemaan. Kiitos Rivelle kisapaikasta ja vuosista, mutta kyllä nyt tarvitaan uutta tuulta, pöhinää ja energiaa valmennukseen.
 

Knutsen

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Kings
En ole ihan vakuuttunut siitä, valmistaako esimerkiksi MLS ihan riittävästi pelaajia siihen kamppailu- ja juoksuvoimavasteeseen, mitä tämänkaltaiset pelit vaativat.
MLS:ssa on ihan osa peleistä ihan huumoria. Puolustuslinjat ovat kuin jostain Suomen nelosdivarista eikä puolustaminen välillä kiinnosta ketään. Toki joukossa on myös kovia matseja, jossa joutuu ihan oikeasti pelaamaan jalkapalloa. Olen kyllä itse sitä mieltä, että ainakin nämä ennen eläkepäiviä siellä viimeisen kerran rahastavat voitaisiin jättää jo valitsematta joukkueeseen. Ei Röba tai Pukki tuonut eilenkään yhtään mitään peliin mitä ei joku nuorempikin olisi voinut tehdä. Todella suuri harmi on, että Matti Peltola päätyi valitsemaan tuolla rahastamisen jo noin nuorena. Robert Taylorista ei varmaan maajoukkueen yhteydessä tarvitse enää edes keskustella.
 

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Forssell ja Niemi nyt uudella "kultakaudella" pystyttiin korvaamaan Pukilla ja Hradeckylla. Pukki pelasi valioliigassa about samanlaisen uran kuin Forssell, maajoukkueessa kovemman. Pohjanpalo toisena hyökkääjänä kovempi kuin Johansson, Kuqi ym. mitä silloin aikoinaan oli.

Litmasen ja Hyypiän tasoisia maailmantähtiä ei tietysti nyt ollut. Mutta silloin aikanaan tuntuikin usein, että noita ei saatu hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla, kun muu joukkue on niin eri tasolla.

Silloin tosin kun Kolkka ja Nurmela oli parhaimmillaan, sai Litmanen ihan kohtuullisesti tukea keskikentällä pelinrakenteluun. Muulloin jäi liian yksin. Puolustuksessa Hyypiä-Tihinen oli kova pari jos vastustajan pelityyli sopi. Mutta jos keskikentän yli pääsi vastustaja tulemaan vauhdilla pallon kanssa, olivat vaikeuksissa. Arajuuri & Toivio ei jäänyt tasossa niin paljon kuin nimien perusteella voisi luulla.

En kiistä näitä vertauksia, mutta kyllähän sekin on moneen kertaan pureskeltu fakta, että Suomella on nyt vähemmän sellaisia pelaajia, jotka pelaavat vakioroolissa hyvissä sarjoissa kuin ~25 vuotta sitten oli. Pitäisi tietty kaivaa joidenkin yksittäisten vanhojen otteluiden kokoonpanoja ja verrata sitten nykytilannetta siihen.

Maalivahteina Niemi ja Jääskeläinen. Tähtiä Litmanen ja Hyypiä. Eurokentillä säännöllisesti ainakin Pasanen, Kolkka ja Tihinen.

Vakiopelaajia hyvissä sarjoissa - vaikka ei välttämättä ihan huippujoukkueissa - kastiin menisivät sitten esim. Johansson, Mika Nurmela, Antti Sumiala, Teemu Tainio, Mika Väyrynen ja Eremenko jr. Olisiko eilisen kokoonpanon pelaajista sitten suurin piirtein vain Kamara ja Pohjanpalo luokiteltavissa samaan?

Muu nykyrunko pelaa MSL:ssä, Puolassa, Tanskassa, Norjassa, Tshekissä, Skotlannissa jne. Aiemminkin aloittava 11 täytettiin sitten tällaisen statuksen pelaajilla, pelasivat esim. Championshipissä, Norjassa, Belgiassa yms. Valakari, Riihilahti, Heinola, Wiss, Kuqi, Kuivasto, Reini, Heikkinen...

Ei ole realististakaan odotella, että saataisiin kokoonpanoon lukuisia tähtiä, jotka pelaavat isossa roolissa huippujengeissä. Mutta noita "vakiopelaajia hyvissä sarjoissa" -kastin pelaajia maajoukkue tarvisi.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kiitos Rivelle vuosista 2016-2020, nimi jää ikuisesti maajoukkueen legendoihin.

En tiedä mikä professorin päässä naksahti EM-kisojen jälkeen, kun ennen pyrittiin hyödyntämään omia vahvuuksia ja hyvällä ilmeellä ja taistelulla kairattiin isoja pelejä. Viime vuodet on kuitenkin yritetty jotain aivan muuta ja eilenkin katsojana ei vain saanut ymmärrettyä, että mitä ihmettä ne sinipaitaiset siellä kentällä yrittivät. Rade tuli linjaan avaamaan peliä, mutta antoiko yhtään sellaista avausta mitä ei olisi topparit voineet itse antaa? Jollea ei hyödynnetty mitenkään. Erikoistilanteet molemmissa päissä aivan kammottavia. Jälleen kerran ennen peliä päätetyistä vaihdoista ei saatu yhtään mitään muutosta kentälle. Miksi ihmeessä Rive hylkäsi sen 4-4-2 muodostelman millä saatiin parhaat tulokset tehtyä, Sparvin poistuminen ei yksin selitä asiaa.

Minusta se naksahti jo ennen kisoja. Jonkinlainen Riven ”kohtalo” oli se ylimääräinen vuosi aikaa miettiä hyvin vähillä peleillä sitä, miten kisoissa pelataan, ja siellähän jo puolustus oli ajoittain sekaisin, vaikka kuuluisa voitto tulikin. Siitä asti on ollut erikoisia valintoja linjassa ja peluutettu viiden linjaa wingbackeilla tai tätä eilistä, josta kukaan ei ottanut selvää, mikä se oikein oli.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Silloin tosin kun Kolkka ja Nurmela oli parhaimmillaan, sai Litmanen ihan kohtuullisesti tukea keskikentällä pelinrakenteluun. Muulloin jäi liian yksin. Puolustuksessa Hyypiä-Tihinen oli kova pari jos vastustajan pelityyli sopi. Mutta jos keskikentän yli pääsi vastustaja tulemaan vauhdilla pallon kanssa, olivat vaikeuksissa. Arajuuri & Toivio ei jäänyt tasossa niin paljon kuin nimien perusteella voisi luulla.

Kuten kirjoitinkin, Riven alkuaikana maajoukkueessa noin 0-1 pelaajaa pelasi eri paikalla, eri roolissa kuin seurassaan. Eilen vähän laskutavasta riippuen 5 tai 6. Robert Ivanov kaikkine puutteineen on parempi jalkapalloilija kuin Paulus Arajuuri, joka oli hands down aika paska pelaamaan tätä lajia. Silti sopi maajoukkueessa rooliinsa täydellisesti, kun oli roolitettu. Vastaavasti esim. Nikke sitä ennen ei yhtään, vaikka olisi tuosta kolmikosta miten päin tahansa paras pelaaja.

Riven tuoreemmissa kokeiluissa ja kikkailuissa ei ole löytynyt erityisesti linjaan sitä roolitusta, mikä alussa toimi täydellisesti. Eivät linjan pelaajat (Tenho-Hoskonen-vaihdolla) nykyistä parempia sinänsä olleet.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tosi usein tehdään ylitulkintoja hetkellisestä tilanteesta: viime vuosina on mennyt sekä huomattavan överiksi että underiksi suomalaisen jalkapallon suhteen. Toki vähän turhauttavaltahan tämä nyt tuntuu. Jotenkin luulisi että näillä volyymeillä meillä ehkä voisi olla vahvempikin pelaajatuotanto... Mutta ei tarvita kuin muutama onnistunut kehitystarina niin tilanne ja käsitykset taas muuttuvat.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tosi usein tehdään ylitulkintoja hetkellisestä tilanteesta: viime vuosina on mennyt sekä huomattavan överiksi että underiksi suomalaisen jalkapallon suhteen. Toki vähän turhauttavaltahan tämä nyt tuntuu. Jotenkin luulisi että näillä volyymeillä meillä ehkä voisi olla vahvempikin pelaajatuotanto... Mutta ei tarvita kuin muutama onnistunut kehitystarina niin tilanne ja käsitykset taas muuttuvat.

Ja etenkin tuloksesta. Tässä kaikessa "ei olisi pärjätty kuitenkaan kun katsoo pelaajia" ei katsota tuloksen taakse yhtään. Ei vähääkään. Ei yhtään niihin taktisiin totaalisiin mokiin ja jäätymisiin viimeisen puolen vuoden ajan, ja pidempäänkin. Kannattaa nähdä myös miten se tulos muodostui.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
En kiistä näitä vertauksia, mutta kyllähän sekin on moneen kertaan pureskeltu fakta, että Suomella on nyt vähemmän sellaisia pelaajia, jotka pelaavat vakioroolissa hyvissä sarjoissa kuin ~25 vuotta sitten oli. Pitäisi tietty kaivaa joidenkin yksittäisten vanhojen otteluiden kokoonpanoja ja verrata sitten nykytilannetta siihen.

Maalivahteina Niemi ja Jääskeläinen. Tähtiä Litmanen ja Hyypiä. Eurokentillä säännöllisesti ainakin Pasanen, Kolkka ja Tihinen.

Vakiopelaajia hyvissä sarjoissa - vaikka ei välttämättä ihan huippujoukkueissa - kastiin menisivät sitten esim. Johansson, Mika Nurmela, Antti Sumiala, Teemu Tainio, Mika Väyrynen ja Eremenko jr. Olisiko eilisen kokoonpanon pelaajista sitten suurin piirtein vain Kamara ja Pohjanpalo luokiteltavissa samaan?

Muu nykyrunko pelaa MSL:ssä, Puolassa, Tanskassa, Norjassa, Tshekissä, Skotlannissa jne. Aiemminkin aloittava 11 täytettiin sitten tällaisen statuksen pelaajilla, pelasivat esim. Championshipissä, Norjassa, Belgiassa yms. Valakari, Riihilahti, Heinola, Wiss, Kuqi, Kuivasto, Reini, Heikkinen...

Ei ole realististakaan odotella, että saataisiin kokoonpanoon lukuisia tähtiä, jotka pelaavat isossa roolissa huippujengeissä. Mutta noita "vakiopelaajia hyvissä sarjoissa" -kastin pelaajia maajoukkue tarvisi.
Tuolloin meillä oli championship-tason pelaajia vaihtopenkillä. Nyt championship-tason pelaaja olisi joukkueen paras pelaaja. Harmi.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Nyt championship-tason pelaaja olisi joukkueen paras pelaaja.
Tällä hetkellä joukkueen paras pelaaja taitaa voittaa Bundesliigan joukkueensa kapteenina.

Esimerkiksi Forss pelaa tällä hetkellä tsämppärissä vakioroolissa, eikä hän kyllä minusta mukana ollessaan ole joukkueen paras pelaaja.
 

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Hodgsonin aikakausi oli tuloksellisesti hyvä. Kanervan aikakausi oli hyvä. Oma toiveeni on että seuraava aikakausi on hyvä myös eikä tarvitse kärvistellä jotain 10v että seuraavan kerran on edes realistinen sauma arvokisoihin
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Tämä on hyvä huomio. Ilmiö oli voimissaan erityisesti silloin kun Suomi pelasi EM-kisoissa. Ei kelvannut sekään osalle kun pelaaminen oli niin varovaista ja ennemmin pitäisi pyrkiä hyökkäämään ja hallitsemaan peliä. Siis materiaalilla, joka on Euroopankin mittapuulla keskinkertaista. Viime EM-kisoissakin paperilla aivan selkeästi heikointa. Toivottavasti eivät ole kuitenkaan ne samat ihmiset, jotka nyt sitten ovat kuorossa huutamassa, että pitäisi puolustaa tiiviimmin ja vain tulos ratkaisee.

Tietysti keskustelupalstoilla mielipiteet aina kärjistyy, mutta vähän tässä on taas sitä klassista ”teet niin tai näin, niin väärin tehty” -klangia.
Joo, ja kun kenttä on periaatteessa täysin vapaa mielipiteille. Laittakaa vaikka tänne postia: markku.kanerva@palloliitto.fi. Tai sitten Lahdelle visioita siitä, miten tästä eteenpäin.

Sinne perusteluineen se, miten tästä porukasta saadaan revittyä hyökkäävyyttä. Lahden puheista saa sen käsityksen, että Kanervalle annetaan kultainen kädenpuristus. Olisikohan Viro-matsin jälkeen lehdistötilaisuus, jossa Kanerva hyvästelee joukkueen ja kertoo uusista haasteistaan.

Ongelma ei sinänsä poistu minnekään: pallonhallinta olisi kieltämättä hieno asia, mutta jos vastustajan kontrat menee sukkana sisään, ei sillekään näytä vastinetta löytyvän. Paluu menneisyyteen pitäisi tappiot pieninä ja antaisi vastahyökkäyksillekin mahdollisuuksia. Kaikki tämä kuuluu post-kanerva-aikaan.
 

Mechalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikova, Detroit Red Wings, Idän ihme, FC Honka
Mun mielestä pikemminkin Hyypiä ja Litti mukaan valmennukseen Riven tueksi ja that's it. Nurmela voidaan uhrata.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Mun mielestä pikemminkin Hyypiä ja Litti mukaan valmennukseen Riven tueksi ja that's it. Nurmela voidaan uhrata.

Litmasella ei ainakaan aiemman historian perusteella ole jalkapallovalmentamiseen juuri mitään annettavaa.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tällä hetkellä joukkueen paras pelaaja taitaa voittaa Bundesliigan joukkueensa kapteenina.

Esimerkiksi Forss pelaa tällä hetkellä tsämppärissä vakioroolissa, eikä hän kyllä minusta mukana ollessaan ole joukkueen paras pelaaja.
Kenttäpelaajia tarkoitin, mutta oma mokani kun en niin kirjoittanut.

Ei tässä nykyjoukkueessa kauheasti Euroopan suursarjojen pelaajia ole Hradeckyn takana.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei se vaan tee vielä kenestäkään hyvää valmentajaa. Wayne Gretzky tiesi aika hyvin miten maaleja tehdään mutta ei hän kovin kummoinen NHL-valmentaja ollut.
Tuossa toki haluttiinkin Littiä mukaan Riven tueksi osana valmennusryhmää, ei päävalmentajaksi.

Sellaisessa voisi ollakin roolia ja annettavaa, toki voihan se olla ettei Litti olisi edes kiinnostunut.
 
Suosikkijoukkue
Manchester United, Bruceola
Tuossa toki haluttiinkin Littiä mukaan Riven tueksi osana valmennusryhmää, ei päävalmentajaksi.

Sellaisessa voisi ollakin roolia ja annettavaa, toki voihan se olla ettei Litti olisi edes kiinnostunut.
En usko että apuvalmentajanakaan toisi mitään suurta antia maalintekoon.

Lopulta nykyjalkapallossa maalinteko perustuu pitkälti maalipaikkojen laatuun ja määrän, eli käytännössä maaliodottamaan. Se miten sitä saadaan lisättyä on lopulta taktisesti hyvin vaativa asia koska samalla pitäisi huomioida, että jos aletaan ottaa enemmän riskiä hyökkäyspäässä, että samalla puolustus ei kuitenkaan ala vuotaa.

Toki jos ajattelee, että maalinteko korjaantuu sillä, että Litti neuvoo Håkansille, että ”potkaise sitä palloa noin, eikä näin”, niin kai tuossa sitten olisi järkeä mutta itse en oikein usko, että tuolla homma paranee.

Suomessa on kuitenkin paljon oikeita valmentajia ja kyllä se on minusta aina heidän ammattitaitonsa pahaa aliarvioimista jos ajatellaan, että jos joku oli ihan älyttömän hyvä pelaaja, niin on tottakai hänen on oltava hyvä valmentaja.

Toki Litistä voisi tulla hyvä valmentaja mutta jos ajatellaan että aiemmin maajoukkueessa on ollut nimenomaan Kanerva apuvalmentajana, niin on siinä iso ero jos tilalle otettaisiin joku Litin kaltainen ummikko.

Siinä alkuperäisessä viestissä mainittiin Litin lisäksi Hyypiä ja se olisi puolestaan sellainen haku, mikä kuulostaisi hyvältä. Hyypiällä on kuitenkin päävalmentajakokemusta ja kaipaisi valmennusuralle nostetta. Hyypiän kohdalla kyse on ehkä siitä, että suostuisiko apuvalmentajaksi. Toisaalta sen verran hiljaista on ollut työrintamalla, että veikkaan että voisi suostuakin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Suomessa on kuitenkin paljon oikeita valmentajia ja kyllä se on minusta aina heidän ammattitaitonsa pahaa aliarvioimista jos ajatellaan, että jos joku oli ihan älyttömän hyvä pelaaja, niin on tottakai hänen on oltava hyvä valmentaja.

Ymmärrykseni mukaan Litille on myös tarjottu erilaisia valmennuksen konsulttihommia ja kokeiltukin sellaisessa, verrattain olemattomin tuloksin. Hänet kannattaa pitää Kuninkaana ja olla sotkematta näihin asioihin.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Eiköhän se ole itselle valehtelemista että tässä jotenkin paremmat ajat on pian edessä. Riven porukka suoritti oikeastaan aika ylähaitarissa suhteutettuna käytössä olevaan kokoonpanoon.

Aika ajoin elätellään toivoa jostain Suomen 19 lupauksesta joka pelaa esim. portugalin kakkostasolla mutta jollain Walesillakin luultavasti samanikäinen kaveri pelaa sillä portugalin ykköstasolla, näistä euroopan isoista futismaista puhumattakaan.

Me ollaan hävitty tää peli!
Tai ei voiteta sitä ainakaan pelaajakehityksen kautta. Tarvitaan erittäin toimiva pelitapa variaatioineen.

Kun harrastetaan optimismia, huomio kiinnittyy lupaaviin pelaajiin, mikä on ihan sallittua. Toivoahan täytyy olla. Jos pelkkä taitotaso ratkaisisi pelaajan uran, niin ei kai meilläkään olisi hädän päivää.

Mutta se, mistä näissä futiskeskusteluissa ei oikeastaan kukaan anna tarkempaa infoa, on ammattilaiskokelaan arki. Arki voi olla hyvin toisenlaista kuin turvallisissa ympyröissä kotimaassa. Ei välttämättä ole kuultukaan mistään ihmislähtöisestä valmentamisesta.

Tämäkin selittyy massan logiikalla. Suurseurojen akatemioissa on valtavasti potentiaalisia tähtiä. Harvaa, varsinkaan ulkomaalaista, pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Pelaaja joutuu kovaan suorituspaineeseen ja jos ei sitä kestä, toinen ottaa heti paikan avarista ja se oli sitten siinä. Toki hitaampiakin polkuja huipulle on, mutta se vaatii erittäin kovaa työmoraalia ja henkistä lujuutta.

On aina olemassa turvallisempi vaihtoehto. Romallakin oli yhteen aikaan mahdollisuus päästä ihan huipulle asti, mutta kaveri lähti Moskovaan. Hänen veljensä Sergei oli kova lupaus, mutta pelaa nykyään Jarossa.

Oletuksena on, että massat ratkaisevat tässäkin. Suomalaiset ovat ihan samanlaisia henkisiltä ominaisuuksiltaan kuten muutkin. Joku kestää paineen, toinen ei. Joten ratkaisevaa on se, kuinka paljon lupauksia Suomesta lähtee maailmalle. Vain harva näistä nousee koviksi pelaajiksi, joista on hyötyä majulle.

Esimerkiksi Walesissa on vain 3 M asukasta. Mutta nuorille pelaajille on paljon helpompaa lähteä futisakatemioihin kehittymään. Seuroissakin he kuuluvat kuitenkin omaan väkeen. Näyttöpaikkoja tulee enemmän ja tie Valioliigaankin on helpompi kuin ulkomaalaisille.

Suomessa on ongelmana se, että ulkomaille on pakko lähteä kehittyäkseen. Jos tekee väärän seuravalinnan, sekin rajaa jatkomahdollisuuksia paljon. Täytyy olla erittäin kova lupaus, kuten Teemu Pukki oli, ennen kuin pelaajalle annetaan useita mahdollisuuksia läpilyöntiin. Toisaalta, Teemun henkinen kantti on ollut todella kova, sillä hän tehnyt valintoja, jotka eivät olleet mukavuusalueellaan: vaikkapa skottiliigassa pelaaminen pitkään, Tanskasta puhumattakaan.

Unohtuu sekin, että pelaajatkin elävät omaa elämäänsä ammattilaisena. Joku perustaa perheen nuorena ja totta kai, pitää perhekin ottaa valinnoissa huomioon. Valitako pieni mahdollisuus läpilyöntiin vaiko turvallinen virkamiespalkka jossakin Ö-liigassa. Myös oma usko mahdollisuuksiin on tärkeää: jos ei oikeasti usko omiin mahdollisuuksiin, niin silloin kannattaa valita virkamiespalkka ja elättää perheensä futiksella ilman gloriaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös