Huuhkajat matkalla Qatariin 2022

  • 86 549
  • 639

VT

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pelkkä tasuri kotona Ukrainaa vastaan olisi tuonut jatkopaikan, se nyt olisi ilman muuta pitänyt ottaa.
Ei nyt jaksaisi tätä itsestäänselvyyttä aina toistella, mutta eihän sitä nyt voi palata aiempiin otteluihin ja todeta, että toinen tulos siellä olisi tuonut jatkopaikan. Jos Suomi olisi pelannut Ukrainan kanssa tasan, Suomi ei olisi välttämättä tämän jälkeen pelannut niin hyviä pelejä Kazakstania tai Bosniaa vastaan. Tai sitten Ukraina ei olisi pelannut tasan kotonaan Bosniaa vastaan jne. Jos Suomi olisi eilen voittanut Ranskan, olisi jatkokarsintapaikka tullut, kaikki muu on turhaa spekulaatiota.
 

Pavlikovsky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Calgary Flames sekä Manchester United.
Haluaisin kyllä nähdä vielä toisenkin valmentajan saavan tulosta aikaan siellä penkin takana ennen kuin usko palautuu suomifutikseen laajemmin.

Totta. On hyvin olennaista miten Riven perintöä aikanaan kohdellaan. Niin lujaa ei ehkä vielä simppeli pallonhallinta ja järkiperusteinen kollektiivinen pelitapa ole ehkä iskostunut Huuhkajan uuteen perimään, etteikö sitä jollain ”vanhan liiton fudisjätkän” valmennuksella ja roiskimisella romutettaisi nk. yltiö defensiivisesti. Sen takia sikariportaassa tulee olla tulevaisuudessa hereillä, kun rekrytään.
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli

Afflicted

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, New Jersey Devils, JPS, Dream Theater. Ja #28
Tämä olisi aivan oikein noille kentälle rynnijöille.

–Todennäköisesti haemme sakot vahingonkorvauksina näiltä juoksijoilta, koska he ovat ne sakot aiheuttaneet.

Tätä ihmettelen isosti että miksi hemmetissä ei laiteta näihin peleihin tuon perseilyn toistuvuuden seurauksena työmaa-aitoja kiertämään koko kenttää?. Jäisivät juuri sopivasti alakatsomon alapuolelle eivätkä näin ollen haittaisi näkyvyyttä ollenkaan. Hintakaan noissa ei päätä huimaa kun niitä löytyy rakennukonevuokraamoista mielin määrin. Sieltä tulisi pari ukkoa asentamaan ne vielä paikalleen ja sitten purkamaan pois. Siitä aidasta ei ihan heti yli kiivetä.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Tämä olisi aivan oikein noille kentälle rynnijöille.

–Todennäköisesti haemme sakot vahingonkorvauksina näiltä juoksijoilta, koska he ovat ne sakot aiheuttaneet.

Kunnon sakot vaan sekä estetään pääsy peleihin vaikka pariksi vuodeksi.
Siinä kun maksettavaa tulisi useita tuhansia euroja / turpa, niin varmaan miettisi jatkossa et juoksenko uudestaan.

Mistä näitä Urpåja aina löytyy
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Ck

Pardus

Jäsen
Jatkoajan tuore kolumni:


Mihin perustuu tämä olettamus?

Mitä Huuhkajien buumille tapahtuu, kun maajoukkueen menestys vielä tämän vuosikymmenen aikana oletettavasti laantuu äärimmäisen kilpailullisessa lajissa?
 

Fordél

Jäsen
Jatkoajan tuore kolumni:


Mihin perustuu tämä olettamus?

Ei mihinkään, kun sitä ei mitenkään perustella kirjoituksessa. Näin ollen sillä voi pyyhkiä takalistoa.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Jatkoajan tuore kolumni:


Mihin perustuu tämä olettamus?
Harvinaisen paska kirjoitus. Futisfoorumilla varmaan huutonauretaan tälle kolumnille ja ihan aiheesta. Miksi Suomen maajoukkueen taso laantuisi yhtään mihinkään? Koko ajan tulee uusia lupaavia pelaajia maajoukkueeseen ja futisbuumi on vasta rakentumassa. Muutamassa vuodessa on jo tapahtunut valtava harppaus eteenpäin.

Muutenkin vierastan tätä jalkapallon ja jääkiekon vastakkainasettelua. Aina huokailuttaa kun kuulee puhuttavan vihamieliseen sävyyn "kendosta" tai "potkupallosta". Se ei hyödytä kumpaakaan lajia, että toista lajia ja sen seuraajia yritetään väkisin painaa alas, päinvastoin.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Uuuh, nyt sohaistiin ampiaispesää. Harmi, että teksti oli aika kehnosti kirjoitettu, vaikka sen ydinsanoma jääkiekon asemasta maan selkeästi suosituimpana lajina totta onkin.

Sitä jonkinlaiseksi urheiluihmiseksi kai uskaltaa itseään kutsua, ja tämä vastakkainasettelu on aina ihmetyttänyt minua. Ymmärrän tavallaan kyllä niitä syitä tuon taustalla varsinkin jalkapalloihmisten osalta, kun sitä potkupallohuutelua ja lajin väheksymistä on saanut koko ikänsä täällä kuunnella. Silti en voi välttyä ajattelemasta, että aikuiset ihmiset nyt ihan oikeasti... SMJK:n kannattajayhdistys ja myös Huuhkajien pelaajat ovat tässä toimineet paljon kypsemmin, kuin jalkapalloväen "syvät rivit".

Ja eipä tuo tekstikään nyt tietenkään sitä juopaa pienennä. Eihän tuolla ole mitään muuta tarkoitusta kuin vittuilla. Olisi kirjoittaja nyt vielä lisännyt loppuun alla olevan biisin, niin se olisi kruunannut oikein tämän siltoja rakentavan kyhäelmän.



 
Viimeksi muokattu:

MegaForce

Jäsen
Ihmettelen, että millä vitsillä Itävalta on jatkokarsinnoissa vaikka on lohkonsa 4. En tajua ollenkaan miten Nations Leaguen kautta pääsivät jatkokarsintaan.
 

Liitteet

  • Screenshot_20211117-174648_Chrome.jpg
    Screenshot_20211117-174648_Chrome.jpg
    231,7 KB · kertaa luettu: 119

Jeffrey

Jäsen
Onpa tosiaan väsynyt kolumni. Aikalailla tuollainen "munpa isällä on isommat pallit" tyyppinen. Tottakai jääkiekko on Suomessa monella tapaa isompi laji, mutta ei isomman tarvitse pienempää tölviä jollei koe itseään uhatuksi. Tosin varmasti tässä näkyy myös Suomen jääkiekon kotimaansarjan alakulo, ja se että ei sen asema markkinoilla enää ole lähellekään niin selkeä kuin se oli vielä 90-10-luvuilla.

Lopulta Suomessa urheiluväen tulisi vetää yhtä. Isomman kannustaa pienempää ja yhdessä vetää suomipalloilua kohden parempaa huomista. Ei täällä auta poteroitua.
 

MegaForce

Jäsen
Tämä olisi aivan oikein noille kentälle rynnijöille.

–Todennäköisesti haemme sakot vahingonkorvauksina näiltä juoksijoilta, koska he ovat ne sakot aiheuttaneet.
Jos Suomi olisi voittanut pelin, olisi monilla eri ääni kellossa. Mielestäni suhteutettuna muuhun lieveilmiöön mitä jalkapallossa on, tuo on suht pieni ongelma ja ei monia pelaajiakaan haittaa. Joku taisi saada Mbappen pelipaidan myös. Toki sakot vain käteen muttei tehdä kärpäsestä härkästä.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Ihmettelen, että millä vitsillä Itävalta on jatkokarsinnoissa vaikka on lohkonsa 4. En tajua ollenkaan miten Nations Leaguen kautta pääsivät jatkokarsintaan.
Kaksi paikkaa oli varattu Nations Leaguen lohkovoittajille, ja kun kaikki A-ryhmien lohkovoittajat sekä paras B-ryhmän lohkovoittaja Wales pääsi kisoihin/jatkokarsintaan muutenkin, niin Itävalta ja Tsekki olivat seuraavaksi parhaat B-ryhmien lohkovoittajat.

Minusta on ihan järkevää että Nations Leagueen on rakennettu tällainen panos, ja toteutuskin on suht luonteva, varsinkin kun kukaan A-ryhmässä edes jotenkuten pärjännyt ei jäänyt karsinnoissa ilman kisa- tai jatkokarsintapaikkaa (Bosnia ja Islanti olivat heittopusseja sekä NL:ssä että karsinnoissa); se olisi voinut tuntua vähän katkeralta jos ensin Nations Leaguessa taipuu tasapäisesti huippumaille ja sitten jatkokarsintapaikan veisi joku B-ryhmän tsekki. Hollannille oli "lähellä" käydä näin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Pelkkä tasuri kotona Ukrainaa vastaan olisi tuonut jatkopaikan, se nyt olisi ilman muuta pitänyt ottaa. Tuli turpaan 1-2 huonolla esityksellä. Kotonaan ei vaan voi hävitä päävastustajille (1p otettiin 9 pisteestä). Ratina takas, Stadikalla ei vaan suju taaskaan!

Eiköhän tämä stadionista vinkuminen jo riittäisi. Suomi on pelannut syksystä 2020 lukien Olympiastadionilla seitsemän kilpailullista ottelua, joista saldo on 3-1-3. Peleistä kolme loistavaa (Bulgaria, Irlanti, Kazakstan), yksi vähintäänkin hyvä (Ranska), yksi kohtalainen, tolppaan asti päästy ja vähän vaikeaksi mennyt (Wales) ja kaksi heikompaa (Bosnia, Ukraina, Bosnia voisi olla pykälää ylempänäkin tässä luokittelussa). Vastusten kovuus huomioiden hyvä saldo.

On hyvä muistaa, että edellisessä kansojen liigassa mentiin pykälää alempana, vaikka ihan hyviä maita kohdattiinkin.

EDIT: Eihän se punakortti tosiaan kotona Walesia vastaan ollut, mutta kuitenkin kohtalainen matsi sekin. Väisänen pääsi tolppaan jne.
 
Viimeksi muokattu:

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Eiköhän tämä stadionista vinkuminen jo riittäisi. Suomi on pelannut syksystä 2020 lukien Olympiastadionilla seitsemän kilpailullista ottelua, joista saldo on 3-1-3. Peleistä kolme loistavaa (Bulgaria, Irlanti, Kazakstan), yksi vähintäänkin hyvä (Ranska), yksi kohtalainen, vaikeaksi alun punakortin myötä mennyt (Wales) ja kaksi heikompaa (Bosnia, Ukraina, Bosnia voisi olla pykälää ylempänäkin tässä luokittelussa). Vastusten kovuus huomioiden hyvä saldo.

On hyvä muistaa, että edellisessä kansojen liigassa mentiin pykälää alempana, vaikka ihan hyviä maita kohdattiinkin.
Muistatteko vielä ne ajat, kun Suomi oli todella hilkulla joutua D-liigaan ja sinne "pääsyä" San Marinoiden ja Gibraltarien joukkoon jopa toivottiin tiettyjen toimesta? Voisi sanoa että eteenpäin on menty ja aika roimasti.
 

Niilo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Tappara
Näissä isojen kisojen karsintaturnauksissa on se hyvä puoli, että oikeastaan jokaisella pelillä on merkitystä. Nyt pelattiin 8 peliä ja jäätiin yhdellä pisteellä ulos jatkokarsinnoista. Helppo on tästä sanoa, että oli omissa jaloista kiinni jatkoon pääsy? Eka Bosnia peli kun ois tasurin sijasta voitettu olisi oltu sijalla 2?
Pitkissä sarjoissa on sekin "hyvä puoli", että pelit menevät paljon ristiin, kaikilla. Ukraina taisi pelata 6 peliä tasan... Jos se olisi niistä voittanut 2, olisi se "ratkaissut" jatkopaikkansa aiemmin... I assume

No joka tapauksessa Suomelta kaiketi hyvät karsinnat, vaikka ei päästykkään jatkoon. Uusia pelaajia taidettiin pystyä ajamaan sisään maajoukkueessa, joten tulevaisuuskin pitäisi olla hyvä? En tiedä, en ole asiantuntija.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Päätöspelissä Suomella jatkokarsintapaikka kuitenkin omissa käsissä, onko koskaan tapahtunut vastaavaa?
Noo, silloin kerran noin 24 vuotta sitten, kun vielä johdettiinkin sitä peliä lisäajalla. :)

Tavallaan eteenpäin on menty, mutta tavallaan ei. Eli suhteellisesti ottaen Suomi on Euroopassa suunnilleen siellä samoilla sijoilla kuin oli parhaimmillaan jo 80-90-luvuillakin, mutta ehkä voi sanoa, että absoluuttisesti erot maajoukkueiden välillä ovat hieman kaventuneet. Vaikka Ranska nyt eilen toki ottikin rutiinivoiton lopulta aika puolivaloilla pelaillen.

EM-kisoissa kun on siirrytty "kaikki pelaa" -formaattiin niin sinne pitäisi kyllä seuraavaksi taas päästä. MM-kisatkin kun pilataan 48 joukkueen turnauksella (järkevää lopputurnausformaattia on mahdoton rakentaa tuolla joukkuemäärällä; 32 joukkueen turnausformaatti on ollut erittäin onnistunut; jopa EM-kisojen 24 maan turnausformaatti on varsin toimiva) niin hieman taas helpottuu sinnekin pääsy, kun Eurooppakin saa muutaman lisäpaikan.

Kansojen liiga on kyllä yksi älytön viritys. Sen voisi yhdistää EM-turnauksen kanssa. Nythän EM-turnaus on muutenkin ollut vähän kuin palaamassa juurilleen, kun sitä pelattiin kesällä ympäri Eurooppaa. Eli alun perinhän EM-kisat olivat cup-turnaus, jota pelattiin ympäri Eurooppaa, ja lopuksi neljä parasta kokoontuivat pelaamaan yhteen kaupunkiin välierät ja finaalin. Nyt kun lopputurnauksessa "kaikki pelaa" ja pelejä on ripoteltu ympäri Eurooppaa, niin kompromissi voisi olla, että pelattaisiin vain tuota Kansojen liigaa, joka voisi alkaa aina MM-turnauksen jälkeisenä vuonna, ja sitten neljän vuoden välein "EM-lopputurnaus" Kansojen liigan parhaiten menestyneille maille.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Kansojen liiga on kyllä yksi älytön viritys. Sen voisi yhdistää EM-turnauksen kanssa. Nythän EM-turnaus on muutenkin ollut vähän kuin palaamassa juurilleen, kun sitä pelattiin kesällä ympäri Eurooppaa. Eli alun perinhän EM-kisat olivat cup-turnaus, jota pelattiin ympäri Eurooppaa, ja lopuksi neljä parasta kokoontuivat pelaamaan yhteen kaupunkiin välierät ja finaalin. Nyt kun lopputurnauksessa "kaikki pelaa" ja pelejä on ripoteltu ympäri Eurooppaa, niin kompromissi voisi olla, että pelattaisiin vain tuota Kansojen liigaa, joka voisi alkaa aina MM-turnauksen jälkeisenä vuonna, ja sitten neljän vuoden välein "EM-lopputurnaus" Kansojen liigan parhaiten menestyneille maille.

Ei niitä pelejä ole ripoteltu ympäri Eurooppaa enää, vaan se oli ainutkertainen turnaus noin siksi, että kisat täyttivät 60 vuotta. 2024 on ihan normaalit kisat, jotka pelataan kokonaan Saksassa. Mitä tuohon alkuperäiseen cupiin tulee, se oli toki kaksi kertaa niin, mutta nyt on pelattu 16 turnausta, eli 14 muunlaista. En pitäisi kahta ekaa nyt minään vallitsevana perinteenä tässä.

Mitä Suomen eurooppalaiseen sijaan tulee, aika samoilla sijoilla pyöritään, mutta on tietysti hyvä huomata että maita - ja vakavasti otettavia maita on tullut sitten 90-luvun alun lisää melkoinen määrä. Siihen noin 1997 verratenkin on ainakin kymmenkunta juoksuaan huomattavasti parantanutta ”uudempaa” maata. Suomen kaltaisella maalla on parempia jaksoja ja huonompia jaksoja, ja nyt on oltu siellä paremmalla puolella, mutta olisihan 24 joukkueen EM-lopputurnaukseen menty aiemmin useammankin kerran.
 

MegaForce

Jäsen
MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle.

Miksi? Viime kisoissa alkulohkosta jatkoon pyöreät 0 joukkuetta. Sitä edellisissä kaksissa kisoissa tilasto 3/11. Onhan ne symppis joukkueita ja jalkapallo Afrikassa tärkeää, mutta tulokset eivät puolla lisäpaikkoja. Kovempia maita jää Euroopasta rannalle.
 

Ck

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
Näissä isojen kisojen karsintaturnauksissa on se hyvä puoli, että oikeastaan jokaisella pelillä on merkitystä. Nyt pelattiin 8 peliä ja jäätiin yhdellä pisteellä ulos jatkokarsinnoista. Helppo on tästä sanoa, että oli omissa jaloista kiinni jatkoon pääsy? Eka Bosnia peli kun ois tasurin sijasta voitettu olisi oltu sijalla 2?
Pitkissä sarjoissa on sekin "hyvä puoli", että pelit menevät paljon ristiin, kaikilla. Ukraina taisi pelata 6 peliä tasan... Jos se olisi niistä voittanut 2, olisi se "ratkaissut" jatkopaikkansa aiemmin... I assume

No joka tapauksessa Suomelta kaiketi hyvät karsinnat, vaikka ei päästykkään jatkoon. Uusia pelaajia taidettiin pystyä ajamaan sisään maajoukkueessa, joten tulevaisuuskin pitäisi olla hyvä? En tiedä, en ole asiantuntija.

Tässä on myös sellainen hyvä asia, että eteenpäin on menty ja nyt ei jäänyt paljosta kiinni. Joka äijä varmaan tajuaa nyt, kuinka pienestä se oli kiinni. Suomen materiaalilla olisi voitu voittaa 6 ottelua, jos kaikki olisivat jättäneet kentälle ihan kaiken. Ei siis olisi ollut mahdottomuus voittaa Kaz, B-H ja Ukraina kotona ja vieraissa, niin pienistä asioista se oli kuitenkin kiinni. Jos näin olisi käynyt, Suomella olisi ollut 18 pistettä vaikka olisimme hävinneet molemmat Ranskalle ja hyvällä tuurilla heiltkäkin olisi voinut se piste irrota. Tämä taas olisi tarkoittanut suoraa pääsyä MM-kisoihin.

Mä uskon, että Rive on niin äijä, että varsinkin opettajana pystyy tämän kertomaan palavereissa joka jätkälle ja kun jokainen tietää tarkkaan mitä jäi tekemättä, niin se toivottavasti näkyy tulevissa karsinnoissa. Ja uskon, että näkyy.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Ei niitä pelejä ole ripoteltu ympäri Eurooppaa enää, vaan se oli ainutkertainen turnaus noin siksi, että kisat täyttivät 60 vuotta. 2024 on ihan normaalit kisat, jotka pelataan kokonaan Saksassa. Mitä tuohon alkuperäiseen cupiin tulee, se oli toki kaksi kertaa niin, mutta nyt on pelattu 16 turnausta, eli 14 muunlaista. En pitäisi kahta ekaa nyt minään vallitsevana perinteenä tässä.
Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.

Mitä Suomen eurooppalaiseen sijaan tulee, aika samoilla sijoilla pyöritään, mutta on tietysti hyvä huomata että maita - ja vakavasti otettavia maita on tullut sitten 90-luvun alun lisää melkoinen määrä. Siihen noin 1997 verratenkin on ainakin kymmenkunta juoksuaan huomattavasti parantanutta ”uudempaa” maata. Suomen kaltaisella maalla on parempia jaksoja ja huonompia jaksoja, ja nyt on oltu siellä paremmalla puolella, mutta olisihan 24 joukkueen EM-lopputurnaukseen menty aiemmin useammankin kerran.
Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.


Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.

1980 toki jo kahdeksan maan kisat, jotka olivat sitten neljä kertaa, 1976 saakka lopputurnauksessa oli neljä maata. Syy muutoksiin on aika lailla luonnollinen - Euroopassa oli 90-luvun alkuun asti hieman reilu puolet nykyisistä maista. En kyllä näe tuolla mitään yhteyttä nykyiseen Kansojen liigaan, vaan siihen astiset karsintalohkot olivat hyvin nykyisen karsinnan kaltaiset. Ei siellä ollut mitään tasoja, koko silloinen Eurooppa osallistui ja samaan tapaan noin 4-5 maan lohkoja. Kansojen liiga divisioonineen ja nousuineen on aivan erityyppinen turnaus.

Siihen sitten ehkä on syynsä, miksi esimerkiksi vanhan Neuvostoliiton maiden joukkueet ovat kovin erilaisia kuin 1990-luvun lopussa, jolloin vielä tähtipelaajia jäi kiinni sukkahousujen varastamisesta (esimerkki jääkiekon puolelta, mutta kuitenkin) kaupoista. Kymmenkunta tällaista on noussut kuitenkin jo jonkinlaiseksi jalkapallomaaksi. Jopa ihan vaikka Neuvostoliiton jalkapallon toinen ”emovaltio” Ukraina oli 90-luvun lopulla vielä varsin heikko, siitä huolimatta että heidän superpolvensa siinä nousi.

Aaltoliikettä menevät tietenkin monet - kuten Suomikin - mutta vielä pitkälle 2000-luvun alkuun yksikään Kaukasuksen maa ei ollut pärjännyt karsinnoissa yhtään mihinkään, Bosnia käytännössä 2000-luvun tuotos maajoukkueena jne. Aika lailla siellä kymmeneen päästään, kun nämä lasket. Ovat toki parantaneet tasoaan, mutta aika eri syistä kuin Suomi - nuorilla valtioilla ei ollut _mitään_ tasoa ennen sitä valtiona.
 

Sphinx

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Miksi? Viime kisoissa alkulohkosta jatkoon pyöreät 0 joukkuetta. Sitä edellisissä kaksissa kisoissa tilasto 3/11. Onhan ne symppis joukkueita ja jalkapallo Afrikassa tärkeää, mutta tulokset eivät puolla lisäpaikkoja. Kovempia maita jää Euroopasta rannalle.
Juu, jos tuloksia katsotaan niin ei Afrikalla ole yhtään liian vähän paikkoja. Tulosten perusteella Etelä-Amerikasta tulevat keskimäärin kovimmat joukkueet. Tai ihan terävintä kärkeä eurooppalaisjoukkueet ovat viime vuosina dominoineet, mutta Etelä-Amerikasta on päässyt mm-lopputurnaukseen selvästi vähiten huonoja joukkueita. MM-kisoissa 2018 Etelä-Amerikan joukkueista 4/5 eteni alkulohkoista jatkoon ja näistä 3/5 lohkovoittajina. 2014 jatkoon meni 5/6 maata ja lohkovoittajina 3/6. 2010 kaikki viisi Etelä-Amerikan maata jatkoivat alkulohkoista eteenpäin ja peräti 4/5 lohkovoittajina. 2006 Etelä-Amerikasta otettiin vain neljä maata mukaan ja näistä kaksi eteni jatkoon lohkovoittajina ja yksi lohkokakkosena. Lohkojumboksi on viimeksi jäänyt Etelä-Amerikan maista Ecuador vuoden 2002 MM-lopputurnauksessa. Viimeisissä neljässä MM-lopputurnauksessa esiintyneistä 20 eteläamerikkalaisjoukkueesta 12 on voittanut alkulohkonsa, viisi sijoittunut lohkokakkoseksi, kolme lohkokolmoseksi, eikä yksikään lohkojumboksi. Eurooppalaisia joukkueita jää säännönmukaisesti lohkojensa jumbosijoillekin joka turnauksessa, joten voidaan päätellä, että karsintarima on selkeästi korkeimmalla Etelä-Amerikassa. Suomen tasoiselle maalle sijainti Euroopassa ei ole sellainen onnettomuus kuin olisi sijainti Etelä-Amerikassa, sillä Euroopan karsinnoista voimme edes haaveilla pääsevämme joskus lopputurnaukseen. Afrikassa voisimme haaveilla jopa maanosan mestaruudesta, mutta ei kisoihin pääsy helppoa olisi sieltäkään, sillä suunnilleen samantasoisia tai perustasoltaan vähän kovempiakin maita olisi paljon ja kisapaikkoja vain vähän.

Toki jos paikat jaettaisiin maajoukkueiden tason mukaan, ei Etelä-Amerikan karsinnoissa olisi kovin paljoa mieltä, kun vain pari-kolme heikointa joukkuetta voitaisiin jättää ottamatta lopputurnaukseen. Tähän vaikuttaa tietysti myös se, että heikoimmat Etelä-Amerikan maajoukkueet ovat CONCACAF:n jäseniä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös