Huuhkajat matkalla Qatariin 2022

[MegaForce]

MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.

 

[Peltinen]

MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle.

Miksi? Viime kisoissa alkulohkosta jatkoon pyöreät 0 joukkuetta. Sitä edellisissä kaksissa kisoissa tilasto 3/11. Onhan ne symppis joukkueita ja jalkapallo Afrikassa tärkeää, mutta tulokset eivät puolla lisäpaikkoja. Kovempia maita jää Euroopasta rannalle.

 

[Ck]

Näissä isojen kisojen karsintaturnauksissa on se hyvä puoli, että oikeastaan jokaisella pelillä on merkitystä. Nyt pelattiin 8 peliä ja jäätiin yhdellä pisteellä ulos jatkokarsinnoista. Helppo on tästä sanoa, että oli omissa jaloista kiinni jatkoon pääsy? Eka Bosnia peli kun ois tasurin sijasta voitettu olisi oltu sijalla 2?
Pitkissä sarjoissa on sekin "hyvä puoli", että pelit menevät paljon ristiin, kaikilla. Ukraina taisi pelata 6 peliä tasan... Jos se olisi niistä voittanut 2, olisi se "ratkaissut" jatkopaikkansa aiemmin... I assume

No joka tapauksessa Suomelta kaiketi hyvät karsinnat, vaikka ei päästykkään jatkoon. Uusia pelaajia taidettiin pystyä ajamaan sisään maajoukkueessa, joten tulevaisuuskin pitäisi olla hyvä? En tiedä, en ole asiantuntija.

Tässä on myös sellainen hyvä asia, että eteenpäin on menty ja nyt ei jäänyt paljosta kiinni. Joka äijä varmaan tajuaa nyt, kuinka pienestä se oli kiinni. Suomen materiaalilla olisi voitu voittaa 6 ottelua, jos kaikki olisivat jättäneet kentälle ihan kaiken. Ei siis olisi ollut mahdottomuus voittaa Kaz, B-H ja Ukraina kotona ja vieraissa, niin pienistä asioista se oli kuitenkin kiinni. Jos näin olisi käynyt, Suomella olisi ollut 18 pistettä vaikka olisimme hävinneet molemmat Ranskalle ja hyvällä tuurilla heiltkäkin olisi voinut se piste irrota. Tämä taas olisi tarkoittanut suoraa pääsyä MM-kisoihin.

Mä uskon, että Rive on niin äijä, että varsinkin opettajana pystyy tämän kertomaan palavereissa joka jätkälle ja kun jokainen tietää tarkkaan mitä jäi tekemättä, niin se toivottavasti näkyy tulevissa karsinnoissa. Ja uskon, että näkyy.

 

[Sphinx]

Ei niitä pelejä ole ripoteltu ympäri Eurooppaa enää, vaan se oli ainutkertainen turnaus noin siksi, että kisat täyttivät 60 vuotta. 2024 on ihan normaalit kisat, jotka pelataan kokonaan Saksassa. Mitä tuohon alkuperäiseen cupiin tulee, se oli toki kaksi kertaa niin, mutta nyt on pelattu 16 turnausta, eli 14 muunlaista. En pitäisi kahta ekaa nyt minään vallitsevana perinteenä tässä.

Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.

Mitä Suomen eurooppalaiseen sijaan tulee, aika samoilla sijoilla pyöritään, mutta on tietysti hyvä huomata että maita - ja vakavasti otettavia maita on tullut sitten 90-luvun alun lisää melkoinen määrä. Siihen noin 1997 verratenkin on ainakin kymmenkunta juoksuaan huomattavasti parantanutta ”uudempaa” maata. Suomen kaltaisella maalla on parempia jaksoja ja huonompia jaksoja, ja nyt on oltu siellä paremmalla puolella, mutta olisihan 24 joukkueen EM-lopputurnaukseen menty aiemmin useammankin kerran.

Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.

 

[DAF]

Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.


Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.

1980 toki jo kahdeksan maan kisat, jotka olivat sitten neljä kertaa, 1976 saakka lopputurnauksessa oli neljä maata. Syy muutoksiin on aika lailla luonnollinen - Euroopassa oli 90-luvun alkuun asti hieman reilu puolet nykyisistä maista. En kyllä näe tuolla mitään yhteyttä nykyiseen Kansojen liigaan, vaan siihen astiset karsintalohkot olivat hyvin nykyisen karsinnan kaltaiset. Ei siellä ollut mitään tasoja, koko silloinen Eurooppa osallistui ja samaan tapaan noin 4-5 maan lohkoja. Kansojen liiga divisioonineen ja nousuineen on aivan erityyppinen turnaus.

Siihen sitten ehkä on syynsä, miksi esimerkiksi vanhan Neuvostoliiton maiden joukkueet ovat kovin erilaisia kuin 1990-luvun lopussa, jolloin vielä tähtipelaajia jäi kiinni sukkahousujen varastamisesta (esimerkki jääkiekon puolelta, mutta kuitenkin) kaupoista. Kymmenkunta tällaista on noussut kuitenkin jo jonkinlaiseksi jalkapallomaaksi. Jopa ihan vaikka Neuvostoliiton jalkapallon toinen ”emovaltio” Ukraina oli 90-luvun lopulla vielä varsin heikko, siitä huolimatta että heidän superpolvensa siinä nousi.

Aaltoliikettä menevät tietenkin monet - kuten Suomikin - mutta vielä pitkälle 2000-luvun alkuun yksikään Kaukasuksen maa ei ollut pärjännyt karsinnoissa yhtään mihinkään, Bosnia käytännössä 2000-luvun tuotos maajoukkueena jne. Aika lailla siellä kymmeneen päästään, kun nämä lasket. Ovat toki parantaneet tasoaan, mutta aika eri syistä kuin Suomi - nuorilla valtioilla ei ollut _mitään_ tasoa ennen sitä valtiona.

 

[Sphinx]

Miksi? Viime kisoissa alkulohkosta jatkoon pyöreät 0 joukkuetta. Sitä edellisissä kaksissa kisoissa tilasto 3/11. Onhan ne symppis joukkueita ja jalkapallo Afrikassa tärkeää, mutta tulokset eivät puolla lisäpaikkoja. Kovempia maita jää Euroopasta rannalle.

Juu, jos tuloksia katsotaan niin ei Afrikalla ole yhtään liian vähän paikkoja. Tulosten perusteella Etelä-Amerikasta tulevat keskimäärin kovimmat joukkueet. Tai ihan terävintä kärkeä eurooppalaisjoukkueet ovat viime vuosina dominoineet, mutta Etelä-Amerikasta on päässyt mm-lopputurnaukseen selvästi vähiten huonoja joukkueita. MM-kisoissa 2018 Etelä-Amerikan joukkueista 4/5 eteni alkulohkoista jatkoon ja näistä 3/5 lohkovoittajina. 2014 jatkoon meni 5/6 maata ja lohkovoittajina 3/6. 2010 kaikki viisi Etelä-Amerikan maata jatkoivat alkulohkoista eteenpäin ja peräti 4/5 lohkovoittajina. 2006 Etelä-Amerikasta otettiin vain neljä maata mukaan ja näistä kaksi eteni jatkoon lohkovoittajina ja yksi lohkokakkosena. Lohkojumboksi on viimeksi jäänyt Etelä-Amerikan maista Ecuador vuoden 2002 MM-lopputurnauksessa. Viimeisissä neljässä MM-lopputurnauksessa esiintyneistä 20 eteläamerikkalaisjoukkueesta 12 on voittanut alkulohkonsa, viisi sijoittunut lohkokakkoseksi, kolme lohkokolmoseksi, eikä yksikään lohkojumboksi. Eurooppalaisia joukkueita jää säännönmukaisesti lohkojensa jumbosijoillekin joka turnauksessa, joten voidaan päätellä, että karsintarima on selkeästi korkeimmalla Etelä-Amerikassa. Suomen tasoiselle maalle sijainti Euroopassa ei ole sellainen onnettomuus kuin olisi sijainti Etelä-Amerikassa, sillä Euroopan karsinnoista voimme edes haaveilla pääsevämme joskus lopputurnaukseen. Afrikassa voisimme haaveilla jopa maanosan mestaruudesta, mutta ei kisoihin pääsy helppoa olisi sieltäkään, sillä suunnilleen samantasoisia tai perustasoltaan vähän kovempiakin maita olisi paljon ja kisapaikkoja vain vähän.

Toki jos paikat jaettaisiin maajoukkueiden tason mukaan, ei Etelä-Amerikan karsinnoissa olisi kovin paljoa mieltä, kun vain pari-kolme heikointa joukkuetta voitaisiin jättää ottamatta lopputurnaukseen. Tähän vaikuttaa tietysti myös se, että heikoimmat Etelä-Amerikan maajoukkueet ovat CONCACAF:n jäseniä.

 

[El Gordo]

Päätöspelissä Suomella jatkokarsintapaikka kuitenkin omissa käsissä, onko koskaan tapahtunut vastaavaa?

On kai se yksi kuuluisa tapaus ainakin...

 

[LiiAaa]

Itse matkasta Qatariin täällä on jo sanottu oikeastaan kaikki. Mikä on erittäin hienoa on se, että suomalaiset ovat ottaneet jalkapallon ns. omakseen. Stadionilla oli kaikissa otteluissa erittäin hieno tunnelma. Kiitos tietysti pohjoiskaarteen, mutta myös moni tavallinen katsoja kyllä osallistui moniin chantteihin hienosti. Varsinkin Ranska pelissä oli jopa infernaalinen meininki myös muualla kuin pohjoiskaarteessa. Stadikka täynnä ja porukka kannustaa Suomea, eikä istu tumput suorina. Harvoin Suomen areenoilla saa tällaista tunnelmaa kokea. Kohti seuraavia karsintoja.

 

[Sphinx]

1980 toki jo kahdeksan maan kisat, jotka olivat sitten neljä kertaa, 1976 saakka lopputurnauksessa oli neljä maata. Syy muutoksiin on aika lailla luonnollinen - Euroopassa oli 90-luvun alkuun asti hieman reilu puolet nykyisistä maista. En kyllä näe tuolla mitään yhteyttä nykyiseen Kansojen liigaan, vaan siihen astiset karsintalohkot olivat hyvin nykyisen karsinnan kaltaiset. Ei siellä ollut mitään tasoja, koko silloinen Eurooppa osallistui ja samaan tapaan noin 4-5 maan lohkoja. Kansojen liiga divisioonineen ja nousuineen on aivan erityyppinen turnaus.

Kyllähän Kansojen liiga lohkojakoineen ja neljän maan lopputurnauksineen muistuttaa kovastikin paljon 70-luvun EM-kisoja. Erona on tosiaan tuo, että maita on nyt lukumääräisesti enemmän, joten neljän maan lohkoihin jos jaettaisiin kaikki maat, kuten 70-luvulla, tulisi lohkoja tuhottoman paljon, ja tämän takia on perustettu tasoryhmät, joiden sisällä tuo lohkojako toteutetaan. Näin meillä on turnaus, johon koko Eurooppa osallistuu neljän maan lohkoissa, ja lopputurnaukseen osallistuvat neljä parasta maata.

Siihen sitten ehkä on syynsä, miksi esimerkiksi vanhan Neuvostoliiton maiden joukkueet ovat kovin erilaisia kuin 1990-luvun lopussa, jolloin vielä tähtipelaajia jäi kiinni sukkahousujen varastamisesta (esimerkki jääkiekon puolelta, mutta kuitenkin) kaupoista. Kymmenkunta tällaista on noussut kuitenkin jo jonkinlaiseksi jalkapallomaaksi. Jopa ihan vaikka Neuvostoliiton jalkapallon toinen ”emovaltio” Ukraina oli 90-luvun lopulla vielä varsin heikko, siitä huolimatta että heidän superpolvensa siinä nousi.

Aaltoliikettä menevät tietenkin monet - kuten Suomikin - mutta vielä pitkälle 2000-luvun alkuun yksikään Kaukasuksen maa ei ollut pärjännyt karsinnoissa yhtään mihinkään, Bosnia käytännössä 2000-luvun tuotos maajoukkueena jne. Aika lailla siellä kymmeneen päästään, kun nämä lasket. Ovat toki parantaneet tasoaan, mutta aika eri syistä kuin Suomi - nuorilla valtioilla ei ollut _mitään_ tasoa ennen sitä valtiona.

Asiaa voi ajatella myös niin päin, että jos entiset Neuvostoliiton maat pelaisivat edelleen yhtenä maajoukkueena ja entiset Jugoslavian maat toisena, niin Suomen nykytaso olisi edelleen lähellä Euroopan pohjaa, kuten 70-80-luvuilla. Esimerkiksi nyt näiden MM-karsintojen lohkojaossa Suomea paremmiksi ennakolta sijoitetuista 29 maasta vain neljä oli entisiä NL:n/Jugoslavian maita, mutta 25 heikommin sijoitetuista peräti 14. Eli siinä missä nykyisellä valtiojaolla Suomi oli sijoitettu Euroopan 29/55 parhaaksi ja 26/55 heikoimmaksi maaksi, eli keskivaiheille, olisikin sijoitus ilman NL:n ja Jugoslavian hajoamista ollut 27/37 paras ja 12/37 heikoin – ennakolta heikompien maiden ollessa Albania, Bulgaria, Israel, Luxemburg, Kypros, Färsaaret, Andorra, Malta, Liechtenstein, Gibraltar ja San Marino. Taakse jäisi siis vain lilliputtivaltioita ja Israel sekä poikkeuksellisen heikkoa ajanjaksoa pelaava Bulgaria. Ja näistä lilliputtivaltioista eivät Färsaaret, Andorra, Liechtenstein, Gibraltar eikä San Marino harrastaneet maajoukkuetoimintaa vielä 80-luvulla. No, toki Tšekki ja Slovakia olivat ennen vanhaan myös yksi maa, mutta toisaalta Suomea parempia Saksoja oli kaksi. Eli 80-luvun jaoilla Suomen sijoitukseksi Euroopassa muodostuisi nykytasolla 27/32. Silti Suomi oli lähellä MM-kisapaikkaa vuoden 1986 karsinnoissa. Eli 35 vuoteen ei ole oikeastaan menty ainakaan eteenpäin. Itse asiassa edes viimeisten noin kymmenen vuoden eteenpäinmenoa ei 80-luvun jaoilla huomaisi, kun Suomen takana taso tippuisi niin nopeasti, ettei sillä eteenpäinmenolla olisi ohitettu vielä juuri ketään.

Eihän näissä karsinnoissakaan Suomi jättänyt lohkossaan taakse muita kuin Neuvostoliitosta ja Jugoslaviasta lohkottuja valtioita.

Tässä on myös sellainen hyvä asia, että eteenpäin on menty ja nyt ei jäänyt paljosta kiinni. Joka äijä varmaan tajuaa nyt, kuinka pienestä se oli kiinni. Suomen materiaalilla olisi voitu voittaa 6 ottelua, jos kaikki olisivat jättäneet kentälle ihan kaiken. Ei siis olisi ollut mahdottomuus voittaa Kaz, B-H ja Ukraina kotona ja vieraissa, niin pienistä asioista se oli kuitenkin kiinni. Jos näin olisi käynyt, Suomella olisi ollut 18 pistettä vaikka olisimme hävinneet molemmat Ranskalle ja hyvällä tuurilla heiltkäkin olisi voinut se piste irrota. Tämä taas olisi tarkoittanut suoraa pääsyä MM-kisoihin.

Niin, kyllähän kisapaikka kuitenkin jäi paljon kauemmas kuin 1986 ja 1998. Jatkokarsinnassa olisi pitänyt pudottaa vielä kaksi ennakolta kovempaa joukkuetta, joista suurella todennäköisyydellä ainakin toinen olisi ollut Italia tai Portugali. Eikä Suomen karsintalohkossa lopulta jäänyt hirveästi jossiteltavaa, vaan joukkueet sijoittuivat selkeästi pelien osoittaman tason mukaisesti. Toki aina voi jossitella, että olisi voitu voittaa kuusi ottelua ja pelata vaikka tasan eilen. Mutta uskottavammin ukrainalaiset, jotka eivät hävinneet yhtään ottelua ja hukkasivat monta kertaa johtoaseman lisäajalla, voivat jossitella, että olisivat voineet voittaa kaikki kahdeksan ottelua – tai edes kuusi, joka olisi jo riittänyt heille lohkovoittoon. Bosnialaiset voivat jossitella, että jos eivät olisi hukanneet 1-0-johtoasemaa karsintojen avausottelussa Suomea vastaan, niin he olisivat rallatelleet myös kotiottelussaan paineettomammassa tilanteessa helppoon voittoon jo kaikki mahdollisuutensa menettäneestä Suomesta, ja kas, olisivatkin sitten haastaneet Ukrainaa aivan tasapäisesti lohkon kakkossijasta.

 

[DAF]

Kyllähän Kansojen liiga lohkojakoineen ja neljän maan lopputurnauksineen muistuttaa kovastikin paljon 70-luvun EM-kisoja. Erona on tosiaan tuo, että maita on nyt lukumääräisesti enemmän, joten neljän maan lohkoihin jos jaettaisiin kaikki maat, kuten 70-luvulla, tulisi lohkoja tuhottoman paljon, ja tämän takia on perustettu tasoryhmät, joiden sisällä tuo lohkojako toteutetaan. Näin meillä on turnaus, johon koko Eurooppa osallistuu neljän maan lohkoissa, ja lopputurnaukseen osallistuvat neljä parasta maata.

Siis mitä ihmettä? Ei EM-turnauksessa, missään muodossa, koskaan, ikinä, milloinkaan ole ollut tasodivisioonia. Ihan tavalliset lohkokarsinnat, joiden päälle alkuun sitten kvartsit päälle, kun niistä mentiin lopputurnaukseen. Jokainen maa samalla viivalla - mikä on täysin oleellinen, oleellisin piirre. 1980 alkaen sitten isännän kiintiöpaikka.

Kansojen liigassa on kolme eri divisioonatasoa, jossa saman luokan joukkueet kohtaavat ja voidaan nousta ja pudota. Ei tällä ole yhtään mitään tekemistä minkään vanhan EM-turnausmuodon kanssa.

 

[Sphinx]

Siis mitä ihmettä? Ei EM-turnauksessa, missään muodossa, koskaan, ikinä, milloinkaan ole ollut tasodivisioonia. Ihan tavalliset lohkokarsinnat, joiden päälle alkuun sitten kvartsit päälle, kun niistä mentiin lopputurnaukseen. Jokainen maa samalla viivalla - mikä on täysin oleellinen, oleellisin piirre. 1980 alkaen sitten isännän kiintiöpaikka.

Niin sitä juuri sanoin, että nuo tasodivisioonat ovat oikeastaan ainoa ero nykyisen Kansojen liigan ja 70-luvun EM-kisojen välillä. Nykyisten EM-kisojen ja 70-luvun EM-kisojen formaatit ovat paljon kauempana toisistaan, koska lopputurnaukseen otetaan nykyään melkein kaikki mukaan, kun taas 70-luvulla neljän maan lopputurnaukseen (tismalleen sama formaatti kuin nykyään Kansojen liigan lopputurnauksessa) ei ollut käytännössä mahdollisuutta päästä nykyisen Kansojen liigan A-liigan ulkopuolisilla mailla – eli heikkotasoisempien maiden osallistuminen karsintoihin oli lähinnä kuriositeetti.

 

[Barnes]

Eli 35 vuoteen ei ole oikeastaan menty ainakaan eteenpäin.

No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.

En voi todeta olevani suuri Huuhkaja-fani, matsit toki katson ja ajattelin mennä ensi vuonna Stadikallekin, mutta en kyllä voi ymmärtää tätä diskurssia, kuinka "niihin ja niihin kisoihin ei olisi päästy, on se helppoa". Olosuhteet kun ovat Euroopassa muuttuneet rajusti ja MM-kisoihin Euroopan kiintiö on pienehkö (2026 sitten onkin "jo" 16 paikkaa), minkä vuoksi ulos jää hyvinkin potentiaalisia maita, on ollut perusteltua laajentaa kisoja. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, tulisiko esim. EM-kisoja vielä kasvattaa entisestään. Minä en sitä kannata, mutta ymmärrän vastakkaisenkin mielipiteen.

 

[DAF]

No, se on kyllä aika helvetin iso ero siinä mallissa, onko mailla mahdollisuutta päästä kisoihin vai ei noin ylipäätään. Aivan ihmeellinen näkökulma, että malli, jossa alimmalta tasolta keulaan nousu kestää teoreettisestikin kuusi vuotta on jotenkin samanlainen kuin turnausformaatti, jossa kaikki karsivat lähtien samalta viivalta.

Toki neljän kärkeen harvoin eksyy heikompia maita - EM-historiassakin on siitä tosin poikkeus (8 maan osalta sitten jo useitakin). Tanska oli aivan surkea karsintalohkoissa sekä EM- että MM-kisojen osalta koko 1960-luvun, mutta niin vain kävi kerran lopputurnauksessa. Nousu kärkipään maaksi tapahtui vasta paljon myöhemmin.

 

[Mazaa]

No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.

Hans Backea ei kukaan ikävöi ennen kuin Olympiastadion vajoaa Itämereen merenpinnan nousun seurauksena.

Silloinkin vain kaameilla jalkapallomuistoilla itseään ruoskivat kovimmat masokistit voivat syyllistyä tähän järjettömyyteen.

 

[El Gordo]

No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.

No vähän värikynää tuossa, että 80-luvulla vedettiin puoliammattilaisilla. Siellä oli Paatelainen, Rantanen, Hjelm, Myyry, Ukkonen, Europaeus, Petäjä jne. kuitenkin ihan ulkomaillakin uraa luoneita ammattilaisia. Huttunen taisi vetää kyllä koko uran ihan Valkeakoskella, mutta ei kai sen tarvinnut monta vuoroa tehtaalla tehdä.

Kyllä ne urat tosin jäi vaatimattomiksi Pukkiin, Kamaraan ja Hradeckyn verrattuna. Seuroina oli Dundee, Lokeren, Cercle Brugge, Örebrö ja muita ei ihan suurseuroiksi laskettavia. Että sikäli eteenpäin on menty.

Joillakin heikommilla osa-alueilla esim. laitapakeissa on tainnut olla vielä viime vuosinakin sitä vaaraa, että joutuu heittämään puoliammattilaisia kentälle. Nuo kotoisen Veikkausliigan palkat lienee kumminkin ihan pennosia vain (pl. HJK) ja kyllähän esim. Albin Granlund ponnisti maajoukkueeseen MIFK:sta.

 

[Espoon Siniset]

MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.

Afrikan paikkamäärä on sopiva. Se on toki sanottava, että Afrikan karsinta on sikäli kovimmasta päästä, että samalla tasolla on paljon eri maita. Vastaavasti Aasiassa kohtuullisen tasoisia maita tuntuu olevan juuri kisapaikkojen verran.

 

[king of the jungle]

MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.

2026 Afrikasta pääsee MM-kisoihin 9 joukkuetta eli neljä lisää kuin tuleviin.

 

[Peltinen]

2026 Afrikasta pääsee MM-kisoihin 9 joukkuetta eli neljä lisää kuin tuleviin.

Afrikka sai lisäpaikkoja näihin 48 maan megakisoihin 4, Aasia 3,5, Eurooppa 3, pohjoisempi puoli Amerikkaa 2,5, Etelä-Amerikka 1,5 ja Oseania puolikkaan. Käytännössä Etelä-Amerikka sai vain yhden lisäpaikan kun lähes aina (en jaksa tarkastaa onko tähän poikkeuksia) se on voittanut jatkokarsinnan. Uudella Seelannilla on nyt varma kiintiöpaikka kisoihin, kun Australiakin on siirtynyt Aasian liittoon.

 

[benicio]

Afrikka sai lisäpaikkoja näihin 48 maan megakisoihin 4, Aasia 3,5, Eurooppa 3, pohjoisempi puoli Amerikkaa 2,5, Etelä-Amerikka 1,5 ja Oseania puolikkaan. Käytännössä Etelä-Amerikka sai vain yhden lisäpaikan kun lähes aina (en jaksa tarkastaa onko tähän poikkeuksia) se on voittanut jatkokarsinnan. Uudella Seelannilla on nyt varma kiintiöpaikka kisoihin, kun Australiakin on siirtynyt Aasian liittoon.

Jep, eli Oseania sai nyt ensimmäistä kertaa oman paikan, joka siis on tuo Uuden-Seelannin paikka. Sehän noin niikuin paperilla näyttää kivalta, että nyt kaikilla maanosaliitoilla on vähintään yksi kisapaikka, mutta aika farssi tuo on, koska ei Uudella-Seelannilla tason puolesta (FIFA ranking 110.) pitäisi olla mitään asiaa kisoihin, ainakaan siis noin helposti (Salomon saaret 140., loput 150-sijan huonommalla puolella).

Muuten olen sitä mieltä, että kisapaikat pitäisi täysin maantieteestä huolimatta allokoida niin, että MM-kisoihin pyritään saamaan mukaan 48 maailman parasta maajoukkuetta. Tämänhän voisi tehdä esim lisäämällä maanosaliittojen välisiä jatkokarsintoja. Jossain vaiheessahan 2026 kisoihin suunnitelmissa oli maanosaliittojen välinen kuuden joukkueen finaalikarsinta, josta kaksi parasta vie kaksi viimeistä kisapaikkaa, mutta en tiedä onko se suunnitelma kuopattu.

 

[Espoon Siniset]

Käytännössä Etelä-Amerikka sai vain yhden lisäpaikan kun lähes aina (en jaksa tarkastaa onko tähän poikkeuksia) se on voittanut jatkokarsinnan.

Mieleen tulee ainakin, että Australia voitti Uruguayn 2006. Molemmat pelit kotijoukkueelle 1-0 ja aussit kisoihin rankkareilla.

 

[Fordél]

Jep, eli Oseania sai nyt ensimmäistä kertaa oman paikan, joka siis on tuo Uuden-Seelannin paikka. Sehän noin niikuin paperilla näyttää kivalta, että nyt kaikilla maanosaliitoilla on vähintään yksi kisapaikka, mutta aika farssi tuo on, koska ei Uudella-Seelannilla tason puolesta (FIFA ranking 110.) pitäisi olla mitään asiaa kisoihin, ainakaan siis noin helposti (Salomon saaret 140., loput 150-sijan huonommalla puolella).

Suomen pitäisi olla nyt hereillä, ja perustaa oma, esimerkiksi Euraasian-maanosa ja sille oma maanosaliittonsa, jolle kuuluu yksi paikka MM-kisoissa.

 

[Sphinx]

No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.

En voi todeta olevani suuri Huuhkaja-fani, matsit toki katson ja ajattelin mennä ensi vuonna Stadikallekin, mutta en kyllä voi ymmärtää tätä diskurssia, kuinka "niihin ja niihin kisoihin ei olisi päästy, on se helppoa". Olosuhteet kun ovat Euroopassa muuttuneet rajusti ja MM-kisoihin Euroopan kiintiö on pienehkö (2026 sitten onkin "jo" 16 paikkaa), minkä vuoksi ulos jää hyvinkin potentiaalisia maita, on ollut perusteltua laajentaa kisoja. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, tulisiko esim. EM-kisoja vielä kasvattaa entisestään. Minä en sitä kannata, mutta ymmärrän vastakkaisenkin mielipiteen.

Itse taas voisin sanoa nykyään olevani suurempi Huuhkajat- kuin Leijonat-fani. En ole enää vuosikausiin juuri jaksanut Suomen otteluita Skoda-cupissa katsoa. Aikoinaan seurasin pelejä tiiviistikin. Olympialaiset kyllä katson, ainakin jos änäripelaajat osallistuvat. Jalkapallossakin kyllä Kansojen liigat ja muut kisojen laajennukset syövät kiinnostavuutta maajoukkuetoiminnasta. Esimerkiksi MM-kisoista en sano, että 48 joukkuetta olisi liikaa siinä mielessä, etteikö maailmasta löytyisi riittävästi hyviä maajoukkueita, mutta turnausformaattia ei tuolla joukkuemäärällä saa mitenkään järkeväksi, ja joku tolkku pitäisi muutenkin pitää mukana siinä miten mammuttimaiseksi lopputurnauksen voi paisuttaa niin, että turnaus säilyy vielä kiinnostavana.

Muutenhan sitten sanot tuossa sen saman, mitä tässä olen itsekin painottanut. Vaikka "eteenpäin on menty" niin muualla on menty vähintään yhtä paljon, kun tämä ei näy mitenkään Suomen maajoukkueen tason nousuna suhteessa muihin maihin sitten 1980-luvun.

Toki neljän kärkeen harvoin eksyy heikompia maita - EM-historiassakin on siitä tosin poikkeus (8 maan osalta sitten jo useitakin). Tanska oli aivan surkea karsintalohkoissa sekä EM- että MM-kisojen osalta koko 1960-luvun, mutta niin vain kävi kerran lopputurnauksessa. Nousu kärkipään maaksi tapahtui vasta paljon myöhemmin.

No tämä oli silloin cupin aikaan, kun tuohon riitti Albanian ja Luxemburgin pudottaminen. Ei olisi tullut kuulonkaan karsintalohkojen aikana.