MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle.
Näissä isojen kisojen karsintaturnauksissa on se hyvä puoli, että oikeastaan jokaisella pelillä on merkitystä. Nyt pelattiin 8 peliä ja jäätiin yhdellä pisteellä ulos jatkokarsinnoista. Helppo on tästä sanoa, että oli omissa jaloista kiinni jatkoon pääsy? Eka Bosnia peli kun ois tasurin sijasta voitettu olisi oltu sijalla 2?
Pitkissä sarjoissa on sekin "hyvä puoli", että pelit menevät paljon ristiin, kaikilla. Ukraina taisi pelata 6 peliä tasan... Jos se olisi niistä voittanut 2, olisi se "ratkaissut" jatkopaikkansa aiemmin... I assume
No joka tapauksessa Suomelta kaiketi hyvät karsinnat, vaikka ei päästykkään jatkoon. Uusia pelaajia taidettiin pystyä ajamaan sisään maajoukkueessa, joten tulevaisuuskin pitäisi olla hyvä? En tiedä, en ole asiantuntija.
Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.Ei niitä pelejä ole ripoteltu ympäri Eurooppaa enää, vaan se oli ainutkertainen turnaus noin siksi, että kisat täyttivät 60 vuotta. 2024 on ihan normaalit kisat, jotka pelataan kokonaan Saksassa. Mitä tuohon alkuperäiseen cupiin tulee, se oli toki kaksi kertaa niin, mutta nyt on pelattu 16 turnausta, eli 14 muunlaista. En pitäisi kahta ekaa nyt minään vallitsevana perinteenä tässä.
Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.Mitä Suomen eurooppalaiseen sijaan tulee, aika samoilla sijoilla pyöritään, mutta on tietysti hyvä huomata että maita - ja vakavasti otettavia maita on tullut sitten 90-luvun alun lisää melkoinen määrä. Siihen noin 1997 verratenkin on ainakin kymmenkunta juoksuaan huomattavasti parantanutta ”uudempaa” maata. Suomen kaltaisella maalla on parempia jaksoja ja huonompia jaksoja, ja nyt on oltu siellä paremmalla puolella, mutta olisihan 24 joukkueen EM-lopputurnaukseen menty aiemmin useammankin kerran.
Tarkoitin enemmän sitä, että pidemmän ajan kuluessa pelailtiin pelejä ympäri Eurooppaa, jonka jälkeen lopputurnaukseen kokoontui neljä maata. Tällä tyylillä vedettiin EM-kisat 1960–1980. Kansojen liigassahan pelataan samalla tavalla, ja nyt tosiaan tämän yhden kerran myös EM-lopputurnaus oli samalla tavalla hajautettu ympäri Eurooppaa kuin EM-kisojen alkuvaiheet tuolloin aiemmin – tai Kansojen liigan lohkopelit nykyään. Kansojen liigassa on siis ikään kuin keksitty uudestaan EM-kisojen alkuperäinen formaatti, mutta lisäksi edelleen pelataan alkuperäisestä EM-kisaformaatista MM-kisaformaatin mukaiseksi kehittynyttä kilpailevaa turnausta. Minä lakkauttaisin nämä kaksi erillistä kilpailua, tai siis yhdistäisin ne. Eli korvaisin EM-karsinnat Kansojen liigan lohkopeleillä, ja sitten lopputurnaukseen voisi ottaa vaikkapa A-liigan lohkoykköset ja -kakkoset ja jatkokarsinnan kautta kaksi lohkokolmosta, B-liigan lohkovoittajat ja jatkokarsinnan kautta vielä kaksi C-liigan lohkovoittajaa.
Ei 90-luvun jälkeen uusia maita ole tullut muita kuin Kosovo ja Gibraltar. Se, että "vakavasti otettavia" maita on tullut lisää monen maan parannettua "huomattavasti juoksuaan" on toinen tapa sanoa se, että muut ovat parantaneet vähintään yhtä paljon tai enemmänkin kuin Suomi, minkä takia Suomen suhteellinen asema ja sijaluku eivät ole parantuneet, vaikka absoluuttinen ero maanosan kärkeen olisikin kaventunut. Enkä ole kyllä ihan vakuuttunut tuostakaan, ovatko tasoerot edes mainittavasti kaventuneet. Toki Markku Kanervan päävalmentajakaudella Suomen taso on noussut huomattavasti, mutta sitä ennen taso laski kuin lehmän häntä ja oli joskus 2010-luvun alkupuolella alempana kuin vuosikymmeniin. Lisäksi on hyvä huomata, että monen maan taso on myös rajusti tippunut sitten 90-luvun. Tuntuu, että Itä-Euroopan maiden taso on suhteessa Länsi-Euroopan maihin ollut jo pidempään laskussa. Vaikka joku Bulgaria oli 90-luvulla parhaimmillaan todella kova joukkue, mutta on nyt ihan heittopussi. Toisaalta alle 15 vuotta sitten Belgia oli huonompi kuin Suomi, kun heillä oli oma aallonpohjansa silloin.
Juu, jos tuloksia katsotaan niin ei Afrikalla ole yhtään liian vähän paikkoja. Tulosten perusteella Etelä-Amerikasta tulevat keskimäärin kovimmat joukkueet. Tai ihan terävintä kärkeä eurooppalaisjoukkueet ovat viime vuosina dominoineet, mutta Etelä-Amerikasta on päässyt mm-lopputurnaukseen selvästi vähiten huonoja joukkueita. MM-kisoissa 2018 Etelä-Amerikan joukkueista 4/5 eteni alkulohkoista jatkoon ja näistä 3/5 lohkovoittajina. 2014 jatkoon meni 5/6 maata ja lohkovoittajina 3/6. 2010 kaikki viisi Etelä-Amerikan maata jatkoivat alkulohkoista eteenpäin ja peräti 4/5 lohkovoittajina. 2006 Etelä-Amerikasta otettiin vain neljä maata mukaan ja näistä kaksi eteni jatkoon lohkovoittajina ja yksi lohkokakkosena. Lohkojumboksi on viimeksi jäänyt Etelä-Amerikan maista Ecuador vuoden 2002 MM-lopputurnauksessa. Viimeisissä neljässä MM-lopputurnauksessa esiintyneistä 20 eteläamerikkalaisjoukkueesta 12 on voittanut alkulohkonsa, viisi sijoittunut lohkokakkoseksi, kolme lohkokolmoseksi, eikä yksikään lohkojumboksi. Eurooppalaisia joukkueita jää säännönmukaisesti lohkojensa jumbosijoillekin joka turnauksessa, joten voidaan päätellä, että karsintarima on selkeästi korkeimmalla Etelä-Amerikassa. Suomen tasoiselle maalle sijainti Euroopassa ei ole sellainen onnettomuus kuin olisi sijainti Etelä-Amerikassa, sillä Euroopan karsinnoista voimme edes haaveilla pääsevämme joskus lopputurnaukseen. Afrikassa voisimme haaveilla jopa maanosan mestaruudesta, mutta ei kisoihin pääsy helppoa olisi sieltäkään, sillä suunnilleen samantasoisia tai perustasoltaan vähän kovempiakin maita olisi paljon ja kisapaikkoja vain vähän.Miksi? Viime kisoissa alkulohkosta jatkoon pyöreät 0 joukkuetta. Sitä edellisissä kaksissa kisoissa tilasto 3/11. Onhan ne symppis joukkueita ja jalkapallo Afrikassa tärkeää, mutta tulokset eivät puolla lisäpaikkoja. Kovempia maita jää Euroopasta rannalle.
Päätöspelissä Suomella jatkokarsintapaikka kuitenkin omissa käsissä, onko koskaan tapahtunut vastaavaa?
1980 toki jo kahdeksan maan kisat, jotka olivat sitten neljä kertaa, 1976 saakka lopputurnauksessa oli neljä maata. Syy muutoksiin on aika lailla luonnollinen - Euroopassa oli 90-luvun alkuun asti hieman reilu puolet nykyisistä maista. En kyllä näe tuolla mitään yhteyttä nykyiseen Kansojen liigaan, vaan siihen astiset karsintalohkot olivat hyvin nykyisen karsinnan kaltaiset. Ei siellä ollut mitään tasoja, koko silloinen Eurooppa osallistui ja samaan tapaan noin 4-5 maan lohkoja. Kansojen liiga divisioonineen ja nousuineen on aivan erityyppinen turnaus.
Siihen sitten ehkä on syynsä, miksi esimerkiksi vanhan Neuvostoliiton maiden joukkueet ovat kovin erilaisia kuin 1990-luvun lopussa, jolloin vielä tähtipelaajia jäi kiinni sukkahousujen varastamisesta (esimerkki jääkiekon puolelta, mutta kuitenkin) kaupoista. Kymmenkunta tällaista on noussut kuitenkin jo jonkinlaiseksi jalkapallomaaksi. Jopa ihan vaikka Neuvostoliiton jalkapallon toinen ”emovaltio” Ukraina oli 90-luvun lopulla vielä varsin heikko, siitä huolimatta että heidän superpolvensa siinä nousi.
Aaltoliikettä menevät tietenkin monet - kuten Suomikin - mutta vielä pitkälle 2000-luvun alkuun yksikään Kaukasuksen maa ei ollut pärjännyt karsinnoissa yhtään mihinkään, Bosnia käytännössä 2000-luvun tuotos maajoukkueena jne. Aika lailla siellä kymmeneen päästään, kun nämä lasket. Ovat toki parantaneet tasoaan, mutta aika eri syistä kuin Suomi - nuorilla valtioilla ei ollut _mitään_ tasoa ennen sitä valtiona.
Niin, kyllähän kisapaikka kuitenkin jäi paljon kauemmas kuin 1986 ja 1998. Jatkokarsinnassa olisi pitänyt pudottaa vielä kaksi ennakolta kovempaa joukkuetta, joista suurella todennäköisyydellä ainakin toinen olisi ollut Italia tai Portugali. Eikä Suomen karsintalohkossa lopulta jäänyt hirveästi jossiteltavaa, vaan joukkueet sijoittuivat selkeästi pelien osoittaman tason mukaisesti. Toki aina voi jossitella, että olisi voitu voittaa kuusi ottelua ja pelata vaikka tasan eilen. Mutta uskottavammin ukrainalaiset, jotka eivät hävinneet yhtään ottelua ja hukkasivat monta kertaa johtoaseman lisäajalla, voivat jossitella, että olisivat voineet voittaa kaikki kahdeksan ottelua – tai edes kuusi, joka olisi jo riittänyt heille lohkovoittoon. Bosnialaiset voivat jossitella, että jos eivät olisi hukanneet 1-0-johtoasemaa karsintojen avausottelussa Suomea vastaan, niin he olisivat rallatelleet myös kotiottelussaan paineettomammassa tilanteessa helppoon voittoon jo kaikki mahdollisuutensa menettäneestä Suomesta, ja kas, olisivatkin sitten haastaneet Ukrainaa aivan tasapäisesti lohkon kakkossijasta.Tässä on myös sellainen hyvä asia, että eteenpäin on menty ja nyt ei jäänyt paljosta kiinni. Joka äijä varmaan tajuaa nyt, kuinka pienestä se oli kiinni. Suomen materiaalilla olisi voitu voittaa 6 ottelua, jos kaikki olisivat jättäneet kentälle ihan kaiken. Ei siis olisi ollut mahdottomuus voittaa Kaz, B-H ja Ukraina kotona ja vieraissa, niin pienistä asioista se oli kuitenkin kiinni. Jos näin olisi käynyt, Suomella olisi ollut 18 pistettä vaikka olisimme hävinneet molemmat Ranskalle ja hyvällä tuurilla heiltkäkin olisi voinut se piste irrota. Tämä taas olisi tarkoittanut suoraa pääsyä MM-kisoihin.
Kyllähän Kansojen liiga lohkojakoineen ja neljän maan lopputurnauksineen muistuttaa kovastikin paljon 70-luvun EM-kisoja. Erona on tosiaan tuo, että maita on nyt lukumääräisesti enemmän, joten neljän maan lohkoihin jos jaettaisiin kaikki maat, kuten 70-luvulla, tulisi lohkoja tuhottoman paljon, ja tämän takia on perustettu tasoryhmät, joiden sisällä tuo lohkojako toteutetaan. Näin meillä on turnaus, johon koko Eurooppa osallistuu neljän maan lohkoissa, ja lopputurnaukseen osallistuvat neljä parasta maata.
Niin sitä juuri sanoin, että nuo tasodivisioonat ovat oikeastaan ainoa ero nykyisen Kansojen liigan ja 70-luvun EM-kisojen välillä. Nykyisten EM-kisojen ja 70-luvun EM-kisojen formaatit ovat paljon kauempana toisistaan, koska lopputurnaukseen otetaan nykyään melkein kaikki mukaan, kun taas 70-luvulla neljän maan lopputurnaukseen (tismalleen sama formaatti kuin nykyään Kansojen liigan lopputurnauksessa) ei ollut käytännössä mahdollisuutta päästä nykyisen Kansojen liigan A-liigan ulkopuolisilla mailla – eli heikkotasoisempien maiden osallistuminen karsintoihin oli lähinnä kuriositeetti.Siis mitä ihmettä? Ei EM-turnauksessa, missään muodossa, koskaan, ikinä, milloinkaan ole ollut tasodivisioonia. Ihan tavalliset lohkokarsinnat, joiden päälle alkuun sitten kvartsit päälle, kun niistä mentiin lopputurnaukseen. Jokainen maa samalla viivalla - mikä on täysin oleellinen, oleellisin piirre. 1980 alkaen sitten isännän kiintiöpaikka.
No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.Eli 35 vuoteen ei ole oikeastaan menty ainakaan eteenpäin.
Hans Backea ei kukaan ikävöi ennen kuin Olympiastadion vajoaa Itämereen merenpinnan nousun seurauksena.No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.
No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.
MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.
2026 Afrikasta pääsee MM-kisoihin 9 joukkuetta eli neljä lisää kuin tuleviin.MM-kisoihin ehdottomasti pitäisi saada lisää maapaikkoja etenkin Afrikalle. Siellä on monta hyvätasoista joukkuetta, aivan järjetöntä että 54 maan joukosta vain 5 pääsee kisoihin asti.
2026 Afrikasta pääsee MM-kisoihin 9 joukkuetta eli neljä lisää kuin tuleviin.
Jep, eli Oseania sai nyt ensimmäistä kertaa oman paikan, joka siis on tuo Uuden-Seelannin paikka. Sehän noin niikuin paperilla näyttää kivalta, että nyt kaikilla maanosaliitoilla on vähintään yksi kisapaikka, mutta aika farssi tuo on, koska ei Uudella-Seelannilla tason puolesta (FIFA ranking 110.) pitäisi olla mitään asiaa kisoihin, ainakaan siis noin helposti (Salomon saaret 140., loput 150-sijan huonommalla puolella).Afrikka sai lisäpaikkoja näihin 48 maan megakisoihin 4, Aasia 3,5, Eurooppa 3, pohjoisempi puoli Amerikkaa 2,5, Etelä-Amerikka 1,5 ja Oseania puolikkaan. Käytännössä Etelä-Amerikka sai vain yhden lisäpaikan kun lähes aina (en jaksa tarkastaa onko tähän poikkeuksia) se on voittanut jatkokarsinnan. Uudella Seelannilla on nyt varma kiintiöpaikka kisoihin, kun Australiakin on siirtynyt Aasian liittoon.
Käytännössä Etelä-Amerikka sai vain yhden lisäpaikan kun lähes aina (en jaksa tarkastaa onko tähän poikkeuksia) se on voittanut jatkokarsinnan.
Jep, eli Oseania sai nyt ensimmäistä kertaa oman paikan, joka siis on tuo Uuden-Seelannin paikka. Sehän noin niikuin paperilla näyttää kivalta, että nyt kaikilla maanosaliitoilla on vähintään yksi kisapaikka, mutta aika farssi tuo on, koska ei Uudella-Seelannilla tason puolesta (FIFA ranking 110.) pitäisi olla mitään asiaa kisoihin, ainakaan siis noin helposti (Salomon saaret 140., loput 150-sijan huonommalla puolella).
Itse taas voisin sanoa nykyään olevani suurempi Huuhkajat- kuin Leijonat-fani. En ole enää vuosikausiin juuri jaksanut Suomen otteluita Skoda-cupissa katsoa. Aikoinaan seurasin pelejä tiiviistikin. Olympialaiset kyllä katson, ainakin jos änäripelaajat osallistuvat. Jalkapallossakin kyllä Kansojen liigat ja muut kisojen laajennukset syövät kiinnostavuutta maajoukkuetoiminnasta. Esimerkiksi MM-kisoista en sano, että 48 joukkuetta olisi liikaa siinä mielessä, etteikö maailmasta löytyisi riittävästi hyviä maajoukkueita, mutta turnausformaattia ei tuolla joukkuemäärällä saa mitenkään järkeväksi, ja joku tolkku pitäisi muutenkin pitää mukana siinä miten mammuttimaiseksi lopputurnauksen voi paisuttaa niin, että turnaus säilyy vielä kiinnostavana.No tuota, mites ajattelet noiden pukkien ja kamaroiden pärjäävän taloudellisesti? Vielä silloin 80-luvulla useat maajoukkuepelaajista kävivät palkkatöissä. Nyt jos Huuhkajat pelaisivat puoliammattilaisilla, tukkaan tulisi niin että Hans Backea ja Mixu Paatelaistakin ikävöitäisiin.
En voi todeta olevani suuri Huuhkaja-fani, matsit toki katson ja ajattelin mennä ensi vuonna Stadikallekin, mutta en kyllä voi ymmärtää tätä diskurssia, kuinka "niihin ja niihin kisoihin ei olisi päästy, on se helppoa". Olosuhteet kun ovat Euroopassa muuttuneet rajusti ja MM-kisoihin Euroopan kiintiö on pienehkö (2026 sitten onkin "jo" 16 paikkaa), minkä vuoksi ulos jää hyvinkin potentiaalisia maita, on ollut perusteltua laajentaa kisoja. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, tulisiko esim. EM-kisoja vielä kasvattaa entisestään. Minä en sitä kannata, mutta ymmärrän vastakkaisenkin mielipiteen.
No tämä oli silloin cupin aikaan, kun tuohon riitti Albanian ja Luxemburgin pudottaminen. Ei olisi tullut kuulonkaan karsintalohkojen aikana.Toki neljän kärkeen harvoin eksyy heikompia maita - EM-historiassakin on siitä tosin poikkeus (8 maan osalta sitten jo useitakin). Tanska oli aivan surkea karsintalohkoissa sekä EM- että MM-kisojen osalta koko 1960-luvun, mutta niin vain kävi kerran lopputurnauksessa. Nousu kärkipään maaksi tapahtui vasta paljon myöhemmin.