1980 toki jo kahdeksan maan kisat, jotka olivat sitten neljä kertaa, 1976 saakka lopputurnauksessa oli neljä maata. Syy muutoksiin on aika lailla luonnollinen - Euroopassa oli 90-luvun alkuun asti hieman reilu puolet nykyisistä maista. En kyllä näe tuolla mitään yhteyttä nykyiseen Kansojen liigaan, vaan siihen astiset karsintalohkot olivat hyvin nykyisen karsinnan kaltaiset. Ei siellä ollut mitään tasoja, koko silloinen Eurooppa osallistui ja samaan tapaan noin 4-5 maan lohkoja. Kansojen liiga divisioonineen ja nousuineen on aivan erityyppinen turnaus.
Kyllähän Kansojen liiga lohkojakoineen ja neljän maan lopputurnauksineen muistuttaa kovastikin paljon 70-luvun EM-kisoja. Erona on tosiaan tuo, että maita on nyt lukumääräisesti enemmän, joten neljän maan lohkoihin jos jaettaisiin kaikki maat, kuten 70-luvulla, tulisi lohkoja tuhottoman paljon, ja tämän takia on perustettu tasoryhmät, joiden sisällä tuo lohkojako toteutetaan. Näin meillä on turnaus, johon koko Eurooppa osallistuu neljän maan lohkoissa, ja lopputurnaukseen osallistuvat neljä parasta maata.
Siihen sitten ehkä on syynsä, miksi esimerkiksi vanhan Neuvostoliiton maiden joukkueet ovat kovin erilaisia kuin 1990-luvun lopussa, jolloin vielä tähtipelaajia jäi kiinni sukkahousujen varastamisesta (esimerkki jääkiekon puolelta, mutta kuitenkin) kaupoista. Kymmenkunta tällaista on noussut kuitenkin jo jonkinlaiseksi jalkapallomaaksi. Jopa ihan vaikka Neuvostoliiton jalkapallon toinen ”emovaltio” Ukraina oli 90-luvun lopulla vielä varsin heikko, siitä huolimatta että heidän superpolvensa siinä nousi.
Aaltoliikettä menevät tietenkin monet - kuten Suomikin - mutta vielä pitkälle 2000-luvun alkuun yksikään Kaukasuksen maa ei ollut pärjännyt karsinnoissa yhtään mihinkään, Bosnia käytännössä 2000-luvun tuotos maajoukkueena jne. Aika lailla siellä kymmeneen päästään, kun nämä lasket. Ovat toki parantaneet tasoaan, mutta aika eri syistä kuin Suomi - nuorilla valtioilla ei ollut _mitään_ tasoa ennen sitä valtiona.
Asiaa voi ajatella myös niin päin, että jos entiset Neuvostoliiton maat pelaisivat edelleen yhtenä maajoukkueena ja entiset Jugoslavian maat toisena, niin Suomen nykytaso olisi edelleen lähellä Euroopan pohjaa, kuten 70-80-luvuilla. Esimerkiksi nyt näiden MM-karsintojen lohkojaossa Suomea paremmiksi ennakolta sijoitetuista 29 maasta vain neljä oli entisiä NL:n/Jugoslavian maita, mutta 25 heikommin sijoitetuista peräti 14. Eli siinä missä nykyisellä valtiojaolla Suomi oli sijoitettu Euroopan 29/55 parhaaksi ja 26/55 heikoimmaksi maaksi, eli keskivaiheille, olisikin sijoitus ilman NL:n ja Jugoslavian hajoamista ollut 27/37 paras ja 12/37 heikoin – ennakolta heikompien maiden ollessa Albania, Bulgaria, Israel, Luxemburg, Kypros, Färsaaret, Andorra, Malta, Liechtenstein, Gibraltar ja San Marino. Taakse jäisi siis vain lilliputtivaltioita ja Israel sekä poikkeuksellisen heikkoa ajanjaksoa pelaava Bulgaria. Ja näistä lilliputtivaltioista eivät Färsaaret, Andorra, Liechtenstein, Gibraltar eikä San Marino harrastaneet maajoukkuetoimintaa vielä 80-luvulla. No, toki Tšekki ja Slovakia olivat ennen vanhaan myös yksi maa, mutta toisaalta Suomea parempia Saksoja oli kaksi. Eli 80-luvun jaoilla Suomen sijoitukseksi Euroopassa muodostuisi nykytasolla 27/32. Silti Suomi oli lähellä MM-kisapaikkaa vuoden 1986 karsinnoissa. Eli 35 vuoteen ei ole oikeastaan menty ainakaan eteenpäin. Itse asiassa edes viimeisten noin kymmenen vuoden eteenpäinmenoa ei 80-luvun jaoilla huomaisi, kun Suomen takana taso tippuisi niin nopeasti, ettei sillä eteenpäinmenolla olisi ohitettu vielä juuri ketään.
Eihän näissä karsinnoissakaan Suomi jättänyt lohkossaan taakse muita kuin Neuvostoliitosta ja Jugoslaviasta lohkottuja valtioita.
Tässä on myös sellainen hyvä asia, että eteenpäin on menty ja nyt ei jäänyt paljosta kiinni. Joka äijä varmaan tajuaa nyt, kuinka pienestä se oli kiinni. Suomen materiaalilla olisi voitu voittaa 6 ottelua, jos kaikki olisivat jättäneet kentälle ihan kaiken. Ei siis olisi ollut mahdottomuus voittaa Kaz, B-H ja Ukraina kotona ja vieraissa, niin pienistä asioista se oli kuitenkin kiinni. Jos näin olisi käynyt, Suomella olisi ollut 18 pistettä vaikka olisimme hävinneet molemmat Ranskalle ja hyvällä tuurilla heiltkäkin olisi voinut se piste irrota. Tämä taas olisi tarkoittanut suoraa pääsyä MM-kisoihin.
Niin, kyllähän kisapaikka kuitenkin jäi paljon kauemmas kuin 1986 ja 1998. Jatkokarsinnassa olisi pitänyt pudottaa vielä kaksi ennakolta kovempaa joukkuetta, joista suurella todennäköisyydellä ainakin toinen olisi ollut Italia tai Portugali. Eikä Suomen karsintalohkossa lopulta jäänyt hirveästi jossiteltavaa, vaan joukkueet sijoittuivat selkeästi pelien osoittaman tason mukaisesti. Toki aina voi jossitella, että olisi voitu voittaa kuusi ottelua ja pelata vaikka tasan eilen. Mutta uskottavammin ukrainalaiset, jotka eivät hävinneet yhtään ottelua ja hukkasivat monta kertaa johtoaseman lisäajalla, voivat jossitella, että olisivat voineet voittaa kaikki kahdeksan ottelua – tai edes kuusi, joka olisi jo riittänyt heille lohkovoittoon. Bosnialaiset voivat jossitella, että jos eivät olisi hukanneet 1-0-johtoasemaa karsintojen avausottelussa Suomea vastaan, niin he olisivat rallatelleet myös kotiottelussaan paineettomammassa tilanteessa helppoon voittoon jo kaikki mahdollisuutensa menettäneestä Suomesta, ja kas, olisivatkin sitten haastaneet Ukrainaa aivan tasapäisesti lohkon kakkossijasta.