Jyväskylän yliopistossa joku teki gradun Sanna Marin kissatyttö meemeistä. Olisimme kaveriporukalla halunneet lukea, mutta netissä ei ollut mahdollista, vaan olisi pitänyt mennä Jyväskylään lukemaan, mikä vähän harmitti. Eli kaikki eivät ole netissä.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Tappara ja Pelicans ovat pakkovoiton edessä CHL-pudotuspeleissä – Atte Tolvanen torjumassa Salzburgia jatkoonLue lisää »
-
St. Louis Blues asetti Kasperi Kapasen siirtolistalleLue lisää »
-
Hyviä uutisia Vantaalta: Kiekko-Vantaan talouslukemat paranivat huimasti edellisvuodestaLue lisää »
-
Kuumat NHL-väitteet: Kukaan ei riko McDavidin ennätystä 30 vuoteen − Suomen aliarvostetuin valmentaja työskentelee Pohjois-AmerikassaLue lisää »
-
Joensuun Kiekko-Poikien kapteeni odottaa pääsyä uudistettuun kotihalliin – sitä ennen on paketoitava poikkeuksellinen vierasputki kunniallaLue lisää »
-
Mestis-viikko: Hermes hurmoksessa, ja sarjan tahtipuikko IisalmessaLue lisää »
Huuhaa ja humpuuki yhteiskunnassamme
- Viestiketjun aloittaja Uleåborgir
- Alkaa
- 600 848
- 3 088
Olisiko sitten niin, että nettijulkaisuun vaaditaan tekijän lupa?
Kyllä varmasti ainakin omasta mielestään tietää. Mitä nopeasti vilkaisin hänen puheenvuorojaan, niin tuntuu olevan kenties jopa ihan sydämen asia hänelle tämä "woke-vöyhötys", "woke-väki", woke-kulttuurin ylilyönnit", "käänteinen rasismi" jne.
Tekijä: Ari Helo | Uusi Suomi Puheenvuoro
Ari Helo on aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti.
puheenvuoro.uusisuomi.fi
Riippuu tapauksesta, oma graduni on julkaistu rajallisesti koska siitä on artikkeli tarkastuskierroksilla ja avoimeksi jätettynä tuo olisi saattanut kaataa saman tutkimuksen tarjoamisen uutena tieteellisenä julkaisuna tieteellisessä artikkelisarjassa. Noita rajoitetusti julkaistuja saa kyllä käytännössä luettavaksi kun jättää lukupyynnön, mihin vastataan muutaman päivän viiveellä .pdf linkillä. Itse prosessi on gradun tekijän kannalta simppeli, palautushetkellä ruksi pois ruudusta mikä sallii koko materiaalin olevan jaossa avoimesti.
edit. niin ja ihan varmasti olisi mennyt gradu hylkyyn jos sen olisi väkisin halunnut palauttaa vastoin ohjaajien suoria muutosehdotuksia. Tuollaiset kymmenien sivujen julistukset mistään aiheesta on lisäksi melko mielenkiintoinen sisältö graduun, toki tuntematta humanistien puolta sen tarkemmin.
Kyllä mutta tämä ei ole toivottavaa. Vaikka gradu ei ole tieteellinen julkaisu, sen pitää silti kunnioittaa tieteen periaatteita, eikä mitään saisi salata. Ymmärtääkseni tämän takia graduihin ei mielellään oteta enää salattua materiaalia (esim. patentoitavaan kehitykseen liittyvää).
Mutta todettakoon vielä, että jo on aikoihin eletty, kun tällä palstalla ollaan asetuttu puolustamaan humanistista hömppätutkimusta.
Ja...?
Taatusti kirjoittajalla on oma näkemyksensä tutkimusaiheeseensa. Oliko tarkoituksesi kyseenalaistaa hänen tietämyksensä wokesta sen perusteella?
Aika moni nyt tuntuu kuitenkin asettuvan sille kannalle, että työ pitikin hylätä: lukematta paskaa, vai miten se sanotaan. Itse olen sen varassa, mitä Ari Helo sanoo: että hänen ja kahden hänen kollegansa (jotka auttoivat opiskelijaa kirjoittamaan vastineen laitokselle) gradua ei olisi pitänyt hylätä. Ja tämähän ei liity tuohon graduun, vaan tämä liittyy keskusteluun laitosten toiminnasta. Selvästikin Helo on sitä mieltä, että tapaus on laitospolitiikkaa ja selvästi hän myös itse on osa tätä keskustelua tuodessaan mielipiteensä asiasta esille.
Helo esiintyy ihan vain kulttuurin tutkijana, vaikka hänellä on myös selkeä aatteellinen palo taustalla. Vähän semmoinen "Katselin ihan objektiivisesti tätä asiaa ja mielestäni tämä 45 sivua kritiikkiä woke-ideologiaa vastaan oli täysin aiheellinen, enkä ole valmiiksi jo samaa mieltä aiheesta". Itse en osaa lähteä arvioimaan tuota gradua, sen hyvyyttä tai mitään muutakaan kun en ole tuota lukenut. Välillä kuitenkin on hyvä katsoa mitä nämä ihmiset ajattelevat muista asioista. Esimerkiksi Nato-vastaisuus on lähtökohtaisesti asia joka madaltaa mielipidettäni ihmisten mielipiteistä. Sitten puhuminen "käänteisestä rasismista" käsitteenä kun kyse on ihan vain rasismista.
Eija-Riitta Korholan Twitter-sisältö on ollut vähintäänkin värikästä viime ajat. Milloin Korhola retwiittaa hintojen nousun olevan suuri salaliitto jotta sovelluksella voitaisiin hallita ihmisiä, milloin taas Korholan mielestä koronarokotteiden tehoa "sopii ihmetellä".
Tänään Korhola sitten luopui poliittisesta korrektiudesta oikein tosissaan:
Veikkaan että on persujen ehdokkaana, jos vielä ehdolle lähtee.
Tänään Korhola sitten luopui poliittisesta korrektiudesta oikein tosissaan:
Veikkaan että on persujen ehdokkaana, jos vielä ehdolle lähtee.
Siis pointtini on, että täällä puolustetaan tutkimusta, johon ei pitäisi valtion määrärahoja laittaa lantin lanttia. Mutta nyt humanistisella tutkimuksella onkin paikkansa, kun sen lähestymiskulma sopii agendaan.
Voi olla, että tajusit tämän, mutta täsmensin varmuuden vuoksi.
Se on oman kokemukseni mukaan yleinen vaiva mm. yhteiskuntatieteiden puolella. Jostain syystä se vaikuttaa tosi rajusti humanistisella puolella mm. tutkimusotteeseen ja johtopäätöksiin, mutta luonnontieteellisellä puolella vaikutus on vähäinen, vrt. vaikkapa Syksy Räsänen.
Käsittääkseni Helo kritisoi alallaan vallitsevaa näkökulmaa ja siihen "hirttämistä" eikä hän ole siinä ainoa.
Olen lukenut joitain kulttuuriantropologian perusteoksia kuten "Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen". Kyseinen kirja on mielestäni hyvä, mutta jostain syystä monet niistä, joille se kuuluu pakollisiin opintoihin, käsittävät teoksen sillä tavalla, että todellisuus on (mielivaltainen) sosiaalinen konstruktio. Minä en käsitä kirjan sisältöä sillä tavalla, vaan siten, miten ihmisen käsitys todellisuudesta muovautuu sosiaalisten tekijöiden vaikutuksesta. Se on näkökulma.
Intersektionaalisessa feminismissä on oma näkökulmansa. Se typistää sosiaalisen vuorovaikutuksen sortoon. Sen vertaaminen marxismiin ja muihin vasemmistolaisiin aatteisiin on mielestäni ihan validia, koska niitä yhdistää nimenomaan sorto. Marxin havainnot kaivos- ja tehdastyöläisten asemasta ja kohtelusta olivat varmasti omana aikanaan ihan valideja, mutta nyt jälkikäteen Marxia käsitellään enemmän aatehistorian kautta.
Intersektionaalisen feminismin vanavedessä myös monia muita aiheita tarkastellaan sortonäkökulmasta, esimerkiksi kriittinen eläintutkimus: "Kuten feministinen tutkimus tai sukupuolentutkimus, niin myös kriittinen eläintutkimus on usein avoimesti poliittista: valtasuhteita ja rakenteita pohtivaa, purkavaa sekä uutta rakentavaa. ... Alistamisen, hallinnan ja sorron mekanismien analyysi rajattuna koskemaan vain yhtä lajia, ihmistä, jättää analyysin ulkopuolelle monenkirjavan joukon muita."
...sekä kriittinen rotututkimus: "Rotu ei ole ihonväriin sidottu fakta vaan sosiaalinen konstruktio, johon vaikuttavat historiallinen ja kulttuurillinen konteksti ja valtasuhteet."
Ymmärrän hyvin näkökulmaa kohti esitetyn kritiikin. Kun lasit silmillä ovat tarpeeksi paksut, niin asiat tulkitaan yksikäsitteisesti niiden läpi.
Toisaalta näkökulmaa itseään on vaikea kritisoida: minusta olisi vaikea lähteä sille linjalle, että tutkija ei saisi päättää, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Jollain luonnontieteen tai tekniikan alalla näkökulmaa voidaan kritisoida pragmaattiselta puolelta, mutta se on esimerkiksi yhteiskuntatieteissä vaikeaa. Siksi valtaosa kritiikistä taitaakin kohdistua siihen, että monissa tapauksissa nykyään näkökulma valitaan yksipuolisesti ja se hallitsee kaikkea tiettyjen alojen tutkimustyötä.
Minä en ole pitkään aikaan jaksanut juuri keskustella aatteellisten ihmisten kanssa, koska siitä ei ole mitään hyötyä. On tuskastuttavan vaikeaa saada toista ihmistä katsomaan asioita toisesta näkökulmasta ja siinä prosessissa tulee vain leimatuksi jollain halventavalla termillä.
Siksi kerron oman näkemykseni lyhyesti enkä jaksa alkaa jankkaamaan siitä, jos toinen osapuoli ei osaa vaihtaa näkökulmaa. Kyllä, sukupuolta voi tarkastella sosiaalisena ilmiönä, sehän on hyvinkin näkyvä osa ihmisten yhteisöjä. Mutta sillä on myös muita, esimerkiksi biologisia ulottuvuuksia - sukupuoli ei ole vain mielivaltainen sosiaalinen konstruktio. Kyllä, sukupuolen voi nähdä valtasuhteina, mutta se ei ole vain valtasuhteita. Kyllä, rasismin voi nähdä sosiaalisena ilmiönä(*), ja sitähän se hyvin pitkälti onkin, mutta rotu ei ole vain sosiaalinen konstruktio, vaan ihmisillä on paikallista geneettistä vaihtelua sen verran, että ulkonäöstä voidaan joissain tapauksissa päätellä hyvinkin tarkasti ihmisen syntypaikka. Rasismi ei ole vain valkoisen miehen yksinoikeus: asian tarkastelu pelkästään siltä kannalta ei oikein selitä esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotiin johtaneita jännitteitä etnisten ryhmien välillä. Afrikan ja Aasian valtioissa tapahtuvan rotusorron ja väkivaltaisuuden selittäminen pelkästään kolonialismilla on yksisilmäistä.
Olen oman osuuteni saanut kaikenlaisista whataboutismi yms -syytöksistä, enkä todellakaan jaksa niistä vängätä.
(*) Minulla on kyllä hypoteesi siitä, mistä rasismi syntyy, miksi aatteellisuus sumentaa ajattelun, miksi ihmiset suhtautuvat niin suurella tunteella aatteisiin ja miksi ihmiset haluavat pakottaa ympärillään olevat ihmiset ajattelemaan asioista samanlaisten lasien läpi. Mutta siitä ehkä joku toinen kerta.
Minua asiassa ei kyllä niinkään kiinnosta gradu kuin sen hylkäysperusteet, ja siitä aiheutunut keskustelu.
Viihdyttävä pösilö. Kyllähän tuossa naurua saa pidellä, tuo kuiskaus "oops" katsojiin päin kun on riipustellut taululle taas jonkun älyttömän "pii > ääretön" todistuksen ja siten mielestään osoittanut että kaikki mitä olemme matematiikasta ja fysiikasta tienneet on väärin. Tai nuo voitonriemuiset selostukset miten joukko professoreita on muka kuunnellut esitystä ja tajunneet että tämähän mullistaa kaiken.
Mutta kyllä tuossa varmaan joku vakavampi mielenterveyden ongelma on kyseessä, joten ei kai pitäisi naureskella. Voi siinä olla joku huijausyritys myös menossa samalla, mutta häiriintyneellä mielellä voi olla vaikeaa saada huijausta tuottamaan.
Miehellä on ollut ilmeisen vaikea elämä, aiemmin on käyttänyt nimiä Nigel Cooper ja Nigel Hands. Nimi täytyi muuttaa, kun avioeron jälkeen ex-vaimo pakotti steriloitavaksi.
FROM NIGEL COOPER 27 NOV. 2013
by mrnigelcooper My name is Nigel Hands! I don’t care what anyone thinks of who I am or what I’ve done, I done it all for my daughter. Ask me if I’d do it against? YES! for the love of my daughter.…
butlincat.com
Myöskin ilmeisesti Iso-Britannia varasti hänen tyttärensä, ja se on kuningattaren syy.
NIGEL COOPER UPDATE 09 JULY 13
UPDATE 9 JULY 2013: UK Caught Stealing Children · .. From your own personal experience, and that of my own ; adding to this the many other prominent cases that have been brought to my attention ; w…
butlincat.com
Joten sitten löytyy tällainen video, jossa hän haastaa Englannin kruunua itselleen, ja julistaa Judge Dreddin tyyliin lopussa, että minä olen laki!
Ei kai täällä ole tutkimusta puolusteltu? Kokoajan ollut puhe Pro Gradu tutkielmasta, joka on opinnäytetyö. Eikä täällä ole myöskään tämän työn varsinaista sisältöä puolustelu, vaan sitä ettei tiede saisi politisoitua.
Meillä on ihan aito ja oikea syy olla huolissaan tieteen ja tieteellisten laitosten tilasta, nyt kun siihen kohdistuu mahdollisesti ennennäkemättömiä poliittis-ideologisia vaatimuksia. Tämä gradu yritettiin kieltää koska se ei sopinut aatesuuntaan, omasta lähipiiristä löytyy terveystieteisiin linkittynyt gradu joka kiellettiin koska sen tekijä löysi datasta korrelaation ja tämän myötä mielenkiinnon lukioikäisten poikien alkoholinkäytön taustoilla ja sen vaikutuksilla oppimistuloksiin. Tutkielman tukijana ollut viranomainen kielsi tällaisen sukupuolittuneen aiheen.
Kyllä Suomeen graduja ja myös niitä oikeita tieteellisiä tutkimuksia mahtuu. On ihan totta, että Suomessa rahoitetaan myös paljon tiedettä joka voisi jäädä myös tekemättä, mutta nämä ovat jotain aivan muuta kuin graduja. Toki onneksi rahoitetaan myös tutkimuksia jotka itsessään saisivat jäädä tekemättä. Se nyt on kuitenkin varma, että poliittisten ideologioiden vallatessa viranomaisorganisaatioita tieteellisiä laitoksia, ollaan me ennemmin tuhon kuin valaistumisen tiellä.
Mietin pitkään, kirjoittaisinko aiheesta, ja sitten mietin, että mihin ketjuun. Kävin läpi Löylyhuoneen ketjut, enkä oikein keksinyt hyvää paikkaa. Kun tässä nyt on ollut puhetta näkökulmista ja sellaisista, niin ehkä tämä sopii tänne, ja voihan tämän siirtää jonnekin muuallekin, jos aiheesta tulee keskustelua. Ja voihan tämä olla pelkkää humpuukiakin, tai sitten se voi selittää humpuukia. Eli:
Evolutiivis-tietoteoreettinen näkökulma aatteellisuuteen
Aatteen palo. Miksi ihmisillä on niin vahva taipumus aattellisuuteen ja aatteen paloon? Miksi ihminen haluaa ympärillään olevien ajattelevan samalla tavalla kuin hän, ja miksi hän on valmis muuttamaan ajattelunsa yhdenmukaiseksi yhteisönsä kanssa? Miksi ihminen on valmis jopa tappamaan eri mieltä olevat ihmiset?
Lähdetään perusteista - peleistä. Peleissä yksilöllä on jokin tavoite, ja hänellä on vastapelureita, joilla on omat, usein ainakin jonkun verran ristiriidassa olevat tavoitteet. Kun tietokoneita ohjelmoidaan pelaamaan pelejä, niin käytössä on Minimax-hakualgoritmi jossain muodossa. Minimaxiin kuuluu kaksi osaa, staattinen evaluaattori ja hakupuun syventäminen. Staattinen evaluaattori on "tilannekuva", se arvioi kulloisenkin - myös spekulatiivisen - pelitilanteen hyvyyttä yksilön kannalta. Minimaxissa idea on se, että samaa staattista evaluaattoria, joka antaa pelitilanteen edullisuuden pelaajan kannalta, käytetään myös arvioimaan pelitilannetta vastustajan kannalta.
Ensimmäinen väitteeni on se, että tämä Minimax-algoritmi (jossa siis asetutaan itse vastapelurin "saappaisiin", tietoisesti tai tiedostamatta) on universaali kaikille sellaisille itsenäisille toimijoille, jotka kilpailevat keskenään jostain, ml. eläimet ja ihmiset. Toisin sanoen, vaikkapa saalistaja asettaa itsensä saaliin asemaan pyrkiessään ennakoimaan saaliin liikkeitä, ja päin vastoin. Väitän, että tämä näkyy ihmisessä mm. inhimillistämisenä. Ihminen inhimillistää niin eläimiä kuin luonnonilmiöitä koettaessaan arvioida, miten hänen tulisi toimia saavuttaakseen itselleen edullisia tuloksia tai välttääkseen vahingollisia.
Ihmisen perinteinen vahvuus peleissä on tehokas pelitilanteen hahmottaminen, eli tehokas staattinen evaluaattori. Ihmiselle perinteisesti hakupuun syventäminen on haastavaa. Tietokoneella perinteisesti tilanne on juuri päin vastoin. Siksi tietokoneet alkujaan pärjäsivät ihmiselle peleissä, joissa pelitilanteen hahmottaminen on helppoa ja hävisivät peleissä, joissa se on haastavaa (esim. go). Sittemmin tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti tällä saralla lähinnä laskentakyvyn noustessa, mutta toisaalta myös evaluaattorien parantuessa.
Hyvä pelitilanteen hahmotus helpottaa hakupuun läpikäyntiä, koska tällöin voidaan keskittyä edullisimmilta näyttäviin siirtoihin, vrt. Alpha-beta pruning ja NegaScout. Hyvien shakinpelaajien sanotaan pystyvän laskemaan useita siirtoja eteenpäin, mutta se johtuu ensisijaisesti siitä, että hyvä shakinpelaaja pystyy hylkäämään huonot siirrot kättelyssä, ja keskittymään hyviin ja kiinnostaviin polkuihin (toissijaisesti se johtuu mm. muistin harjaantumisesta).
Kun ihminen harjoittelee pelaamista, tärkeintä on suuri määrä toistoja ja erilaisia pelitilanteita. Ihminen turvautuu voimakkaasti tilannekohtaisiin (hahmontunnistus) peukalosääntöihin niin pelejä pelatessa kuin arkielämässä, ja ihmisen aivot pystyvät tunnistamaan hyvin monipuolisesti tilanteita ja hakemaan niihin kiinnitettyjä harjoittelemalla hyviksi havaittuja toimintasääntöjä. Ihmisen ajatuskoneisto on rakennettu nopeisiin tilanneanalyyseihin, ei "syvään luotaukseen" eli hakupuun eli vaihtoehtojen luotaamiseen.
Väitän, että ihmisen aattellisuuden perusta on nimenomaan tällaisen "pikakäsittelyn" rakentaminen. Aatteita ja arvoja ei käytetä pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuteen, vaan ihan juuri nyt käsillä olevista vaihtoehdoista valitsemiseen, tai vaihtoehtojen hylkäämiseen. Siksi aatemaailman ristiriidat eivät ihmistä juuri haittaa. Mitä jyrkemmin arvot ja aatteet jakavat toimintavaihtoehdot hyviin ja huonoihin, sen helpompaa ja nopeampaa päätöksenteko on ihmiselle.
Pelialgoritmeja kehittäessä ja peluuttaessa toisia vastaan näkyy usein sellainen ilmiö, että häviävä algoritmi ajattelee pitkään olevansa voitolla. Algoritmi ei ymmärrä, miksi vastustaja ei valitsekaan "parasta" siirtoa ja myhäilee tyytyväisenä. Staattisen evaluaattorin antamaa tulosta seuratessa se vain yhtäkkiä romahtaa - algoritmi, joka ajatteli pelin menevän paremmin kuin se uskoikaan, onkin yhtäkkiä väistämättömän ja nopean häviön edessä.
Tämä on selviytymisen kannalta itse asiassa fataalimpaa kuin mitä ensin ajattelisi: jos vastustaja tosiaan arvioi tilanteet paremmin, niin tilanteen romahdus tulee odottamatta, ilman ennakkovaroitusta, se tulee äkkiä ja se on väistämätön - pelaaja on pelannut itsensä umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Väitän, että siksi me koemme olomme todella epämukavaksi, kun joku tekee odottamattomia "siirtoja", jotka me itse ajattelisimme hölmöiksi tai ei ainakaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Meillä yksilöillä sen paremmin kuin algoritmeillakaan ei ole mitään sisäistä keinoa tietää kuinka hyvin tilannearviomme pärjää suhteessa muihin. Siksi selviytymisen kannalta onkin parempi siirtyä hälytystilaan, jos vastustaja - vieras heimo, toinen ihminen, eläin, luonnonilmiö - ei käyttäydy ennakko-odotusten mukaisesti.
Meidän on aina helpompi toimia silloin, kun asiat etenevät ennusteen mukaan, silloin tiedämme, kuinka peli etenee ja voimme rentoutua. Jotta ihminen voi ennakoida sitä, mitä toinen tekee, toisen olisi arvotettava mahdollisuudet samalla tavalla kuin mitä ihminen itse tekee. Muussa tapauksessa toisen käyttäytyminen on ennakoimatonta, ja jos pelataan korkeammilla panoksilla, on olemassa riski, että pelaa itsensä umpikujaan.
Ihminen, joka arvottaa asiat eri tavalla kuin me itse, on meille lähtökohtaisesti epäluotettava, arvaamaton ja ennustamaton, ja sitä kautta vaarallinen. Me emme osaa ennakoida reaktioita, ja meidän päämme sisällä jyskyttää pelottava epätietoisuus siitä, että itse asiassa se toinen saattaakin "voittaa pelin".
Siksi meidän iso etumme on se, jos ympärillä olevat ihmiset ajattelevat asioista samalla tavalla kuin me itse. Siksi me haluamme pakottaa muut ajattelemaan samalla tavalla, ja siitä syystä me olemme valmiit omaksumaan oman yhteisömme ajatustavat, olivat ne meidän mielestämme oikeita tai vääriä. Sillä ei ole väliä. Sillä on väliä, että samalla tavalla ajattelemalla "pelaamme samaa peliä", ja se on tärkeämpää kuin oikeassa tai väärässä oleminen. Se on jopa tärkeämpää kuin seuraukset, koska samalla tavalla ajatteleva yhteisö kokee ne joka tapauksessa yhdessä. Toisin kuin pelialgoritmit, me voimme vaikuttaa kanssaihmistemme ajatteluun ja vaihtoehtojen arvottamiseen, ja voimme jopa turvautua "pulushakkiin", muuttaa pelin luonnetta kesken kaiken.
Tuntematon ihminen on aina lähtökohtaisesti arvaamaton ja epäluotettava, sillä emme voi tietää hänen arvomaailmaansa. Paitsi jos - ihmisen kertyessä isommiksi yhteisöiksi ja kesyttäessä itseään tarpeeksi sen mahdollistamiseksi, meille tuli mukaan myös merkit kertomaan arvoista. Kieli, kielenkäyttö, vaatteet, tavat, tapakulttuuri, korut, symbolit - niitä on valjastettu kautta historian siihen tarkoitukseen, että samalla tavalla ajattelevat tunnistavat toisensa vaikkeivät vielä tuntisi toisiaan.
Väitän, että aatteisiin liittyvät voimakkaat tunteet kertovat, että aatteellisuus on primitiivistä alkuperää. Aivot arvioivat asiat tunteina. Vahvoja tunteita aiheuttavien asioiden alkuperän on melko väistämättä oltava kaukana menneisyydessä, ja niillä on pakko olla jonkinlainen rooli selviytymisessä.
Lukemista:
en.wikipedia.org
en.wikipedia.org
en.wikipedia.org
Esitetty näkökulma on yhteensopiva muutamien psykologisten löydösten kanssa, esim:
en.wikipedia.org
Evolutiivis-tietoteoreettinen näkökulma aatteellisuuteen
Aatteen palo. Miksi ihmisillä on niin vahva taipumus aattellisuuteen ja aatteen paloon? Miksi ihminen haluaa ympärillään olevien ajattelevan samalla tavalla kuin hän, ja miksi hän on valmis muuttamaan ajattelunsa yhdenmukaiseksi yhteisönsä kanssa? Miksi ihminen on valmis jopa tappamaan eri mieltä olevat ihmiset?
Lähdetään perusteista - peleistä. Peleissä yksilöllä on jokin tavoite, ja hänellä on vastapelureita, joilla on omat, usein ainakin jonkun verran ristiriidassa olevat tavoitteet. Kun tietokoneita ohjelmoidaan pelaamaan pelejä, niin käytössä on Minimax-hakualgoritmi jossain muodossa. Minimaxiin kuuluu kaksi osaa, staattinen evaluaattori ja hakupuun syventäminen. Staattinen evaluaattori on "tilannekuva", se arvioi kulloisenkin - myös spekulatiivisen - pelitilanteen hyvyyttä yksilön kannalta. Minimaxissa idea on se, että samaa staattista evaluaattoria, joka antaa pelitilanteen edullisuuden pelaajan kannalta, käytetään myös arvioimaan pelitilannetta vastustajan kannalta.
Ensimmäinen väitteeni on se, että tämä Minimax-algoritmi (jossa siis asetutaan itse vastapelurin "saappaisiin", tietoisesti tai tiedostamatta) on universaali kaikille sellaisille itsenäisille toimijoille, jotka kilpailevat keskenään jostain, ml. eläimet ja ihmiset. Toisin sanoen, vaikkapa saalistaja asettaa itsensä saaliin asemaan pyrkiessään ennakoimaan saaliin liikkeitä, ja päin vastoin. Väitän, että tämä näkyy ihmisessä mm. inhimillistämisenä. Ihminen inhimillistää niin eläimiä kuin luonnonilmiöitä koettaessaan arvioida, miten hänen tulisi toimia saavuttaakseen itselleen edullisia tuloksia tai välttääkseen vahingollisia.
Ihmisen perinteinen vahvuus peleissä on tehokas pelitilanteen hahmottaminen, eli tehokas staattinen evaluaattori. Ihmiselle perinteisesti hakupuun syventäminen on haastavaa. Tietokoneella perinteisesti tilanne on juuri päin vastoin. Siksi tietokoneet alkujaan pärjäsivät ihmiselle peleissä, joissa pelitilanteen hahmottaminen on helppoa ja hävisivät peleissä, joissa se on haastavaa (esim. go). Sittemmin tietokoneet ovat kehittyneet valtavasti tällä saralla lähinnä laskentakyvyn noustessa, mutta toisaalta myös evaluaattorien parantuessa.
Hyvä pelitilanteen hahmotus helpottaa hakupuun läpikäyntiä, koska tällöin voidaan keskittyä edullisimmilta näyttäviin siirtoihin, vrt. Alpha-beta pruning ja NegaScout. Hyvien shakinpelaajien sanotaan pystyvän laskemaan useita siirtoja eteenpäin, mutta se johtuu ensisijaisesti siitä, että hyvä shakinpelaaja pystyy hylkäämään huonot siirrot kättelyssä, ja keskittymään hyviin ja kiinnostaviin polkuihin (toissijaisesti se johtuu mm. muistin harjaantumisesta).
Kun ihminen harjoittelee pelaamista, tärkeintä on suuri määrä toistoja ja erilaisia pelitilanteita. Ihminen turvautuu voimakkaasti tilannekohtaisiin (hahmontunnistus) peukalosääntöihin niin pelejä pelatessa kuin arkielämässä, ja ihmisen aivot pystyvät tunnistamaan hyvin monipuolisesti tilanteita ja hakemaan niihin kiinnitettyjä harjoittelemalla hyviksi havaittuja toimintasääntöjä. Ihmisen ajatuskoneisto on rakennettu nopeisiin tilanneanalyyseihin, ei "syvään luotaukseen" eli hakupuun eli vaihtoehtojen luotaamiseen.
Väitän, että ihmisen aattellisuuden perusta on nimenomaan tällaisen "pikakäsittelyn" rakentaminen. Aatteita ja arvoja ei käytetä pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuteen, vaan ihan juuri nyt käsillä olevista vaihtoehdoista valitsemiseen, tai vaihtoehtojen hylkäämiseen. Siksi aatemaailman ristiriidat eivät ihmistä juuri haittaa. Mitä jyrkemmin arvot ja aatteet jakavat toimintavaihtoehdot hyviin ja huonoihin, sen helpompaa ja nopeampaa päätöksenteko on ihmiselle.
Pelialgoritmeja kehittäessä ja peluuttaessa toisia vastaan näkyy usein sellainen ilmiö, että häviävä algoritmi ajattelee pitkään olevansa voitolla. Algoritmi ei ymmärrä, miksi vastustaja ei valitsekaan "parasta" siirtoa ja myhäilee tyytyväisenä. Staattisen evaluaattorin antamaa tulosta seuratessa se vain yhtäkkiä romahtaa - algoritmi, joka ajatteli pelin menevän paremmin kuin se uskoikaan, onkin yhtäkkiä väistämättömän ja nopean häviön edessä.
Tämä on selviytymisen kannalta itse asiassa fataalimpaa kuin mitä ensin ajattelisi: jos vastustaja tosiaan arvioi tilanteet paremmin, niin tilanteen romahdus tulee odottamatta, ilman ennakkovaroitusta, se tulee äkkiä ja se on väistämätön - pelaaja on pelannut itsensä umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Väitän, että siksi me koemme olomme todella epämukavaksi, kun joku tekee odottamattomia "siirtoja", jotka me itse ajattelisimme hölmöiksi tai ei ainakaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Meillä yksilöillä sen paremmin kuin algoritmeillakaan ei ole mitään sisäistä keinoa tietää kuinka hyvin tilannearviomme pärjää suhteessa muihin. Siksi selviytymisen kannalta onkin parempi siirtyä hälytystilaan, jos vastustaja - vieras heimo, toinen ihminen, eläin, luonnonilmiö - ei käyttäydy ennakko-odotusten mukaisesti.
Meidän on aina helpompi toimia silloin, kun asiat etenevät ennusteen mukaan, silloin tiedämme, kuinka peli etenee ja voimme rentoutua. Jotta ihminen voi ennakoida sitä, mitä toinen tekee, toisen olisi arvotettava mahdollisuudet samalla tavalla kuin mitä ihminen itse tekee. Muussa tapauksessa toisen käyttäytyminen on ennakoimatonta, ja jos pelataan korkeammilla panoksilla, on olemassa riski, että pelaa itsensä umpikujaan.
Ihminen, joka arvottaa asiat eri tavalla kuin me itse, on meille lähtökohtaisesti epäluotettava, arvaamaton ja ennustamaton, ja sitä kautta vaarallinen. Me emme osaa ennakoida reaktioita, ja meidän päämme sisällä jyskyttää pelottava epätietoisuus siitä, että itse asiassa se toinen saattaakin "voittaa pelin".
Siksi meidän iso etumme on se, jos ympärillä olevat ihmiset ajattelevat asioista samalla tavalla kuin me itse. Siksi me haluamme pakottaa muut ajattelemaan samalla tavalla, ja siitä syystä me olemme valmiit omaksumaan oman yhteisömme ajatustavat, olivat ne meidän mielestämme oikeita tai vääriä. Sillä ei ole väliä. Sillä on väliä, että samalla tavalla ajattelemalla "pelaamme samaa peliä", ja se on tärkeämpää kuin oikeassa tai väärässä oleminen. Se on jopa tärkeämpää kuin seuraukset, koska samalla tavalla ajatteleva yhteisö kokee ne joka tapauksessa yhdessä. Toisin kuin pelialgoritmit, me voimme vaikuttaa kanssaihmistemme ajatteluun ja vaihtoehtojen arvottamiseen, ja voimme jopa turvautua "pulushakkiin", muuttaa pelin luonnetta kesken kaiken.
Tuntematon ihminen on aina lähtökohtaisesti arvaamaton ja epäluotettava, sillä emme voi tietää hänen arvomaailmaansa. Paitsi jos - ihmisen kertyessä isommiksi yhteisöiksi ja kesyttäessä itseään tarpeeksi sen mahdollistamiseksi, meille tuli mukaan myös merkit kertomaan arvoista. Kieli, kielenkäyttö, vaatteet, tavat, tapakulttuuri, korut, symbolit - niitä on valjastettu kautta historian siihen tarkoitukseen, että samalla tavalla ajattelevat tunnistavat toisensa vaikkeivät vielä tuntisi toisiaan.
Väitän, että aatteisiin liittyvät voimakkaat tunteet kertovat, että aatteellisuus on primitiivistä alkuperää. Aivot arvioivat asiat tunteina. Vahvoja tunteita aiheuttavien asioiden alkuperän on melko väistämättä oltava kaukana menneisyydessä, ja niillä on pakko olla jonkinlainen rooli selviytymisessä.
Lukemista:
Minimax - Wikipedia
Alpha–beta pruning - Wikipedia
Principal variation search - Wikipedia
Esitetty näkökulma on yhteensopiva muutamien psykologisten löydösten kanssa, esim:
Conformity - Wikipedia
Viimeksi muokattu:
Jos se nyt jaksaa persut-välivaihetta. Voihan sitä hypätä suoraan VKK:n kelkkaan tai vaikka perustaa jonkun ikioman hörhöpuolueen.
Mitä nämä Korholan jutut muuten tekevät tässä otsikossa? Ihan asiaahan nämä ovat. Tosin odotettavaa oli, että Keskustan politiikan kutsuminen huoraukseksi pahoittaa monien mielen, mutta ei se vertaus kauhean paljon mene ohi.
Tää oli jotain aika maagista.
F = ma eli F = mg eli F = 9.81m/s^2 mutta kun nopeus = 0 niin 9.81m/s^2 = 0 eli painovoimaa ei olisi olemassa, eli F = ma ei pidä paikkaansa. AIkamoinen logiikka tuossa. Eikö jo ala-asteella opetettu voimista ja vastavoimista?
Vaikea uskoa että olisi huijari, tai sitten pokkaa riittää. Eiköhän se ole Dunning-Kruger. Sen sijaan että tajuaisi että on vetänyt laskut päin persiitä, päättelee että kaikki matematiikan ja fysiikan lait ovat virheellisiä, kukaan muu vaan ei ole vielä sitä tajunnut.
Koska Korhola jakaa twitterissään rokotevastaista paskaa, jonkun injektiopiikki.com sivuston harhaisia juttuja kasaarijuutalaisista ja muuta sellaista. Eli kyseessä on hörhö.
Okei, en katsonut kuin nuo tänne linkitetyt viestit enkä muuta enkä ole seurannut, mitä muuta se on viime aikoina hörhöillyt. Aikanaan ainakin ilmastonmuutoksesta on kirjoitellut paljon ja pelkkää asiaa.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Menisi hyvin ex-kätilön seurassa Vapauden liitossa. Melko samannäköisetkin.
Pääasiassa ihan pelkkää paskaa, jos ihan totta puhutaan.
Levitti mm. faktana tietoa siitä kuinka kanojen silmät räjähtivät tuulivoimaloiden takia ja on toistuvasti vetänyt kunnon denialistihöpönassuilua niin rokotteista kuin ilmastonmuutoksestakin.
Alkaa olla valmis VKK:hon.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Tämä Heli Rämäkkö on kyllä varsin vietävissä. Toki tällä on viihdearvonsa ajatellen vaikka vaaleja. Mahtaako päästä tästä aiheesta mitenkään irti?
hooceebruins
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Boston Bruins, Janette Lepistö
Tämä Rämäkköhän hyppäsi aluevaalien jälkeen Ossi Tiihosen Vapauden liittoon, kun VKK oli liian tiukasti johdettu, tai jotakin. Sinänsä ymmärrän kyllä loikkauksen, kun Tiihonenkin painaa twitteriin melkein joka päivä jotain painavaa asiaa koronarokotteista.
On se surullista välillä käydä katselemassa näiden harhoja. Ehkä joku Tiihonen on vaan niin opportunisti, että haistelee tuosta joukon tukijoita, tai sitten sekin on vaan sekaisin.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Joo tätä tuonne VKK-ketjuun itsekin laitoin. VL:n porukalla ei kyllä muuhun ole sanottavaa, kunhan pääsee ulisemaan koronap11keistä. Heistä taitaa löytyä myös tuo Turun hieno ravintoloitsija, joka ei oikein rajoituksia arvostanut.
On siinäkin välillä sellainen salaliittoteoreettinen ja pseudotieteellinen ote ollut.
Esim. tämän vanhan kirjoituksen laittaisin huuhaata ja humpuukia osastolle.
Onko se totta vai ei?
Varmaan jotkut muutkin kuin minä ovat ihmetelleet sitä näennäistä ristiriitaa, joka syntyy, kun kuuntelee eri ilmastokannanottoja. Säätieteilijät ovat sanoneet, että lämpötilakehitys on pysähtynyt paikoilleen ja elämme viileämpää jaksoa, eivätkä lämpötilat näin ollen noudata kasvihuoneteorian ennust
www.korhola.com
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy