HPK:n taloudellinen tilanne

[clayman]

Nyt en ole palstaveli @clayman haastamassa juuri sinua tai tekstiäsi, mutta tuohon taktisuuteen ja pelin viihdearvoon haluaisin tarttua.

Masohan jutteli kick offissa, että haluaa palauttaa HPK:lle ominaisen kiekollisen, aloitteellisen, juonikkaan ja hyökkäysalueen kulmapeleja/pienpelejä sisältävän pelityylin. Lehtonen haluaa, että Kerho ”vie” pelin virtausta, etenkin kotihallissa. Maso haluaa myös tarvittaessa nähdä pientä kuohuntaa.

Fantastista sanon minä! Mutta tämä kaikki edellä mainittu vaatii äärimmäistä taktisuutta, harjoiteltuja juttuja ja toisteisuutta. Kerhon rosterilla kun heität taktiikkataulut romukoppaan ja vedät luomuna niin noilla pelaajilla versus muut tulee 10/10 kertaa pataan.

Viime kevään Pelicans-Kalpa- sarja oli mielestäni saamarin viihdyttävä ja kiinnostava sarja. Äärimmäisen taktinen, järjetön vauhti, todella fyysinen ja sisälsi kuohuntaakin. Se vaati lyhyet etäisyydet, hurjan intensiteetin ja fysiikan, sekä moderneja ja sähäkkiä pelaajatyyppejä.

Joten, toivon että ensi kaudella HPK äärimmäisen taktinen ja samalla kiekollinen, aloitteita ottava ja ovela. Ja vastaa puhelimeen kun siihen soitetaan. Tässä tavassa pelata HPK on ollut aikanaan muita edellä. Ja tämä tulee olla yksi HPK:n kilpailueduista nyt ja tulevaisuudessa. HPK:lainen taitokiekko. Ennemmin tai myohemmin se näkyy myös välillisesti taloudellisena hyvänä.

Hyvä kirjoitus!

Itse mainitsin taktisuudeen koska siitä on aiemmin keskusteltu ihan mediassakin. On pohdittu, viekö taktinen kikkailu mielenkiinnon liigakiekosta. Tai puolustusvoittoinen pelitapa.

 

[OPEX]

Itse en ole nyt kesälomaan valmistautuessa lukenut ihan kaikkia palstan tarinoita ajatuksella, mutta kun aiemmin vertailtiin ipaa ja kerhoa, niin ipalla on tietysti nykyään valtava etu uudesta ja isosta hallista.

Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että omasta mielestä he saivat jo aiemmin hakametsässä aikaan pienimuotoisen ipa-buumin. Ja tämä huolimatta, että silloin ei joukkueen rakennus eikä valmentajat onnistuneet likikään parhaalla mahdollisella tavalla. Nämä täälläkin puhutut "ilmaiset asiat" kuten some otettiinkin sitten haltuun viimeisen päälle sen tietyn hypen luomiseksi ja minusta se on vaikuttanut täällä etenkin nuorison ja erityisesti nuorten tyttöjen määrään ipan peleissä. Asun siis täällä ja tämä mielipide ihan perstuntumalla miten työpaikalla ja nuorten keskuudessa jääkiekosta tuli puhuttua, en ole tarkistanut katsojalukuja jne.

Pointti se, että kerhonkin kannattaisi selvittää mitä, miten ja vaikkapa millä panostuksella ipa sai tämän aikaan. Toki heillä oli tiedossa uuteen areenaan siirtyminen ja kasvava panostus, mutta eiköhän sieltä olisi jotain opittavaa myös kerholle.

 

[clayman]

Pointti se, että kerhonkin kannattaisi selvittää mitä, miten ja vaikkapa millä panostuksella ipa sai tämän aikaan. Toki heillä oli tiedossa uuteen areenaan siirtyminen ja kasvava panostus, mutta eiköhän sieltä olisi jotain opittavaa myös kerholle.

Jep, oppia kannattaa ottaa jos toiset tekevät asioita oikein.

Suurin etu Ilveksellä on tosiaan halli, mutta onhan seura ottanut somen hienosti haltuun, se on selvä.

Lisäys:
Aiemminhan nuoret naiset/tytöt ovat olleet hyvin edustettuna Kerhon somessa jne. Taitaa riippua myös pelaajista. Innala hyvä esimerkki - nuori kaveri jota ihailtiin. Siksi on hyvä kun somessa on nyt tuotu näitä nuoria pelaajia esille.

 

[HyttyOfficial]

Itse en ole nyt kesälomaan valmistautuessa lukenut ihan kaikkia palstan tarinoita ajatuksella, mutta kun aiemmin vertailtiin ipaa ja kerhoa, niin ipalla on tietysti nykyään valtava etu uudesta ja isosta hallista.

Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että omasta mielestä he saivat jo aiemmin hakametsässä aikaan pienimuotoisen ipa-buumin. Ja tämä huolimatta, että silloin ei joukkueen rakennus eikä valmentajat onnistuneet likikään parhaalla mahdollisella tavalla. Nämä täälläkin puhutut "ilmaiset asiat" kuten some otettiinkin sitten haltuun viimeisen päälle sen tietyn hypen luomiseksi ja minusta se on vaikuttanut täällä etenkin nuorison ja erityisesti nuorten tyttöjen määrään ipan peleissä. Asun siis täällä ja tämä mielipide ihan perstuntumalla miten työpaikalla ja nuorten keskuudessa jääkiekosta tuli puhuttua, en ole tarkistanut katsojalukuja jne.

Pointti se, että kerhonkin kannattaisi selvittää mitä, miten ja vaikkapa millä panostuksella ipa sai tämän aikaan. Toki heillä oli tiedossa uuteen areenaan siirtyminen ja kasvava panostus, mutta eiköhän sieltä olisi jotain opittavaa myös kerholle.

Myös itse Tampereella 2014 syksystä asti asuneena komppaan palstaveli OPEXin havaintoja.

Vielä silloin 2014-2016 nurkilla Ipa oli täysin Tapparan jaloissa monessa mielessä. Nousu alkoi jo ennen Nokia Areenaa eikä selity vain ja ainoastaan petraantuneilla otteilla.

Kerholla jatkossa on erityisen tärkeää nuorien ja satunnaiskatsojien tavoittaminen, hallille saaminen ja lopulta sitouttaminen. Sieltä tulee niitä uusia kannattajia ja muista toivon mukaan edes hieman enemmän satunnaisesti ottelutapahtumiin osallistuvia.

 

[OPEX]

Vielä silloin 2014-2016 nurkilla Ipa oli täysin Tapparan jaloissa monessa mielessä. Nousu alkoi jo ennen Nokia Areenaa eikä selity vain ja ainoastaan petraantuneilla otteilla.

Tämä.

Mitään tarkkaa vuosilukua ei ole heittää, mutta sekä oman nuorison että heidän kavereiden piirissä ipasta tuli SE juttu jossain vaiheessa ja tapparaa fanitti vain ”vanhukset” ja ne ketkä tapparan ovat saaneet äidinmaidossaan. Se mitä ipa tuolloin alkoi tehdä toisin pitäisi kerhon ehdottomasti selvittää.

 

[clayman]

Tämä.

Mitään tarkkaa vuosilukua ei ole heittää, mutta sekä oman nuorison että heidän kavereiden piirissä ipasta tuli SE juttu jossain vaiheessa ja tapparaa fanitti vain ”vanhukset” ja ne ketkä tapparan ovat saaneet äidinmaidossaan. Se mitä ipa tuolloin alkoi tehdä toisin pitäisi kerhon ehdottomasti selvittää.

Tuossahan on osattu hyödyntää sukupolvien välistä "vastakkainasettelua" eli Ilveksen brändistä on tehty nuorekkaampi ja "Papparan" vastakohta. Enkä nyt tarkoita, että oltaisiin tietoisesti tuotu esille tätä asetelmaa, mutta tuoltahan se vaikuttaa.

Seuran värit ja logo ovat myös etuna.

 

[mehupoika]

Minä taas mutuilisin näin 10 vuotta Tampereella asuneena, että Ilvekseen luotiin (tai Ilves loi) positiivista "pöhinää" ensisijaisesti

- omistajanvaihdoksella
- sillä, että Tappara alkoi pärjäämään liiankin hyvin -> haluttiin tälle vastavoima
- sillä, että Ilves itsekin alkoi pärjäämään

Enkä halua nyt vähätellä Ilveksen hyvää markkinointityötä, mutta myös yllä mainituilla seikoilla on ollut nähdäkseni merkittävä vaikutus.

 

[clayman]

Tappara alkoi pärjäämään liiankin hyvin -> haluttiin tälle vastavoima

Aika paljon on tainnut Tappara/Tapparan menestys vaikuttaa Ilveksen toimintaan ja on mahdollisesti myös tuonut uusia kannattajia heille.

 

[mehupoika]

Aika paljon on tainnut Tappara/Tapparan menestys vaikuttaa Ilveksen toimintaan ja on mahdollisesti myös tuonut uusia kannattajia heille.

Kyllä. Haluaisin uskoa, että ei-niin-fanaattiset Ilves-kannattajat, joita ei niinkään seura kiinnostanut hiljaisempina vuosina, "löysivät Ilveksen uudestaan" Tapparan menestyksen ja noiden muiden mainitsemieni seikkojen myötä.

 

[clayman]

Jyrki Louhi:

Talousalue huomioiden meidän on oltava nokkelampia kuin isojen kaupunkien seurat. Tällä hetkellä talous, yhteisöllisyys ja vaikuttavuus sanelevat merkittävissä määrin, millaiset toimintaedellytykset HPK:lla tulee jatkossa olemaan. Historiasta ja vahvasta brändistä huolimatta HPK:n olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää hoitaa ja vaalia arvokkuudella. Täytyy myös ymmärtää yhteiskunnan kehityslinjat kuten kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen, yritystoiminnan tila, ympäristö ja yleinen maailmantilanne. Olemassaolon arvokkuus pitää myös löytyä sidosryhmien sydämestä ja toiminnasta.

Järkeviä puhuu seuran hallituksen uusi puheenjohtaja.

Jyrki Louhesta HPK:n uusi puheenjohtaja - Hämeenlinnan Pallokerho

HPK Liiga Oy:n yhtiökokous valitsi 27.6. yhtiön uuden hallituksen. Hallitukseen valittiin Aki Ajo, Joni Lappalainen, Miika Liljedahl, Jyrki Louhi, Jenni Niiranen, Jani Partanen ja Risto Salminen. Hallitus valitsi yhtiökokousta seuranneessa järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Jyrki...

hpk.fi

 

[Takanahka]

Omavaraisuusaste 53%. Puhutaan erinomaisesta lukemasta.

.. Mutta ei siinä, iltapäivälehdet voivat vaikka huomenna tehdä uuden jutun ja kertoa vielä toistamiseen, kuinka pohjalla Kerho on. Liekö koko seuraa enää Joulun tienoilla olemassa?

 

[clayman]

.. Mutta ei siinä, iltapäivälehdet voivat vaikka huomenna tehdä uuden jutun ja kertoa vielä toistamiseen, kuinka pohjalla Kerho on. Liekö koko seuraa enää Joulun tienoilla olemassa?

Se on sitä ilpäivälehtien toistohuumoria. Nää toimittajat ei vaan tajua, ettei kukaan naura niitten kanssa...

 

[MarkoPalo]

Jyrki Louhi:

Talousalue huomioiden meidän on oltava nokkelampia kuin isojen kaupunkien seurat. Tällä hetkellä talous, yhteisöllisyys ja vaikuttavuus sanelevat merkittävissä määrin, millaiset toimintaedellytykset HPK:lla tulee jatkossa olemaan. Historiasta ja vahvasta brändistä huolimatta HPK:n olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää hoitaa ja vaalia arvokkuudella. Täytyy myös ymmärtää yhteiskunnan kehityslinjat kuten kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen, yritystoiminnan tila, ympäristö ja yleinen maailmantilanne. Olemassaolon arvokkuus pitää myös löytyä sidosryhmien sydämestä ja toiminnasta.

Järkeviä puhuu seuran hallituksen uusi puheenjohtaja.

Kyllä, järkeviä lausuntoja Louhelta.

Mielenkiintoisessa taitteessa on HPK ja sen uusi hallitus. Useinhan sanotaan, että yhtiön hallituksen tärkein tehtävä on toimitusjohtajan palkkaaminen. Uudesta TJ:stä soisi kuulevan varsin pian. Suotavaa on myös hallituksen voimakas rooli ja tuki toimitusjohtajalle, kieltämättä Jyrki Louhella on sopiva, kenties sopivin mahdollinen, tausta hallituksen puheenjohtajaksi.

Väistyvä toimitusjohtaja Toivanen puhui eilen sinällään asiaa, kun viittasi toteutuneen ison tappion olleen usean haastavan asian summa. Aiempina vuosina on kautta kohden kohdattu yksi tai korkeintaan kaksi haastetta, päättyneellä kaudella niitä kerrottiin olevan useita. Nämä haasteet olivat voimakas sodasta johtunut inflaatio, tietoinen satsaus joukkueeseen urheilullisen menestyksen saavuttamiseksi ja siitä seurannut pelaajabudjetin ylitys 300k€:lla, kauden aikainen loukkaantumissuma ja budjetoidusta tippunut katsojakeskiarvo. Siirtyneen HPK-Tappara -pelin merkitys erikseen mainittiin niin toimintakertomuksessa kuin eilen. Onhan se toki karua, että ennen koronaa olleesta n. 3990 katsojakeskiarvosta tiputtiin n. 3200 katsojan keskiarvoluokkaan. Se, että on 6-7 kpl 2600-2700 katsojan pelejä kuulemma kestetään, mutta vastapainoksi pitäisi olla niitä 4200+ isoja kotiotteluita, joiden tuotot ovat kohtuullisen suuria. Nuo isojen katsojamäärien pelit jäivät isolta osin kokonaan päättyneellä kaudella pois. Keskimääräinen lipun hinta kuulemma 15€ => n. 800 katsojaa*15€=-12000€/kotipeli vähemmän kuin esim. 2018-19 -kaudella.

Summa summarum, liikevaihtoa kieltämättä pitää saada kasvatettua lähemmäs sitä pre-covidaikojen 7M€. Antti Pennasta lainatakseni ”ilmaiset asiat” pitäisi tehdä ensiluokkaisesti kuten todettu. Miten HPK näkyy katukuvassa esim. nyt kausien välillä? Miten tuoda sitä yhteisöllisyyttä, josta Louhikin puhui? Pieniä juttuja, mutta yhtiökokoukseenkin olisi voinut tapahtumana hieman muodollista kokouksen läpivientiä enemmän panostaa. Olisiko uusi päävalmentaja voinut olla paikan päällä esittäytymässä osakkeenomistajille? Tehnyt itsensä ja toimintatapansa tutuksi? Hallituksen jäsentenkin esittelyyn olisi voinut enemmän tuoda sisältöä. Louhea ja Aki Ajoa lukuunottamatta saattavat olla suurelle yleisölle kuitenkin vieraita suurin osa. Joo, Joni Lappalainen on entinen pelaaja myös ja sen jälkeen menestynyt yrittäjä. Mutta, mitkä ovat ne osaamiset itse kullakin heistä, mitä lisäarvoa tuovat halllitustyöskentelyyn? Hallituspalkkioiden käyttöönotto on perusteltu liike mielestäni, palkkioiden myötä voidaan tietyllä tavalla myös vaatia hallituksen jäseniltä ja näin erotutaan myös ”pienemmän” vakavuusasteen ”taloyhtiöhallituksista”, kun toimitaan siten kuin yritysten hallituksissa on tapana, eikä pelkällä harrastus-/tunnepohjalta.

Pienistä (lähes) ilmaisista asioista vielä….Olisiko alakerran HPK -shop voinut olla tuon n. 15-30min auki yhtiökokouksen jälkeen, helpohkot lisäeurot muutaman mukin tai T-paidan myötä osakkeenomistajien poistuessa kahviosta? Paikalla oltiin kuitenkin kokouskahvia tarjoilemassa, samalla olisi voinut myös myydä jotain, vaikkapa kausikortteja? Pienet asiat, pienten(kin) purojen rahavirrat ovat tärkeitä….

Haasteista huolimatta, luottavaisin mielin tulevaan! Kerho tulee vielä!

 

[XO-konu]

Karut oli tilikauden tappiot,mutta onneksi kassa kunnossa tilanteeseen nähden.
Onko jollain avata mikä sakannut eniten kulujen puolelta jos vertaa esim toissa kauteen? Pelaajabudjettilla varmaan iso vaikutus,mutta jotenkin tuntuu että ei ole ainoa selitys.Kyse siis kuluista ei tuloista.

 

[MarkoPalo]

Karut oli tilikauden tappiot,mutta onneksi kassa kunnossa tilanteeseen nähden.
Onko jollain avata mikä sakannut eniten kulujen puolelta jos vertaa esim toissa kauteen? Pelaajabudjettilla varmaan iso vaikutus,mutta jotenkin tuntuu että ei ole ainoa selitys.Kyse siis kuluista ei tuloista.

Merkitystä on ollut mm. varuste- ja matkustuskulujen nousulla vs. edelliseen kauteen. Merkittävä osa on myös ”liiketoiminnan muilla tuotoilla”, päättyneellä tilikaudella ne olivat vain vajaat 30k€, edeltävällä kaudella yli 930k€. Kyse noissa ainakin isolta osin koronasta johtuvista tuista/avustuksista, joita ei enää päättyneellä tilikaudella ollut valtiovallalta jaossa

 

[lartama24]

Korjausliike lähtee joukkueesta ja samalla tulee panostaa muuhuun toimintaan. Benchmarkataan ja katsotaan mikä toimii muilla, mitkä kaikki uudistukset ovat Kerhon resursseilla välitömästi mahdollisia ja hahmotellaan tulevaisuuden kehityskohteet.

JUURI NÄIN. Mutta kun se ei nyt vaan jumalauta siltä näytä että organisaatiossa olisi tehty MITÄÄN mikä edes hieman johtaisi tuonne tulevaisuuden potentiaalisten kehityskohteiden hahmotteluun tai niiden priorisointiin.

Kevät tuntuu keväältä kun ilmassa on vielä katuhiekkapölyä ja KERHO pleijareissa.

 

[clayman]

JUURI NÄIN. Mutta kun se ei nyt vaan jumalauta siltä näytä että organisaatiossa olisi tehty MITÄÄN mikä edes hieman johtaisi tuonne tulevaisuuden potentiaalisten kehityskohteiden hahmotteluun tai niiden priorisointiin.

Kevät tuntuu keväältä kun ilmassa on vielä katuhiekkapölyä ja KERHO pleijareissa.

On tuo someosasto ainakin mennyt askeleen eteenpäin. Paljon on tullut materiaali joukkueen tekemisistä ja hyvät pelaajaesittelyt lisäksi.

Uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön. Sen avulla tähdätään juurikin kestävään ja pitkäjänteiseen työhön.

 

[PerryNro10]

Jännä miettiä tässä vaiheessa miten pohjalla someosasto joskus ollut, kun miettii miten tämä nykyinen on tasoa "menty eteenpäin", mutta siltikään omasta mielestä tasoa "riittävä".

 

[clayman]

Jännä miettiä tässä vaiheessa miten pohjalla someosasto joskus ollut, kun miettii miten tämä nykyinen on tasoa "menty eteenpäin", mutta siltikään omasta mielestä tasoa "riittävä".

Sinne on tullut paljon sellaista sisältöä, mitä täälläkin on toivottu eli treeneistä materiaalia, haastatteluja, pelaajaesitelyjä jne. Tässä vaiheessa kautta ei oikein muustakaan voi luoda materiaalia. Sisältöä on julkaistu ainakin Facebookissa, Instagramissa sekä YouTubessa.

Samaa siellä muillakin on ollut, jos sitäkään. Jossain kohtaa sometoiminta jumitti paikoillaan. Nyt suunta on oikea.

 

[Santsu]

Jännä miettiä tässä vaiheessa miten pohjalla someosasto joskus ollut, kun miettii miten tämä nykyinen on tasoa "menty eteenpäin", mutta siltikään omasta mielestä tasoa "riittävä".

Niin joskus 10v sitten juhlittiin, kun saatiin reeneistä edes muutama kuva kesään, nythän tulee todella paljon sisältöä verrattain siihen, mutta avainsana noin niinku muuten tuossa Kerholaisessa somessa ja tuotannossa olisi se, että pitäisi tehdä ensimmäisenä uusia asioita, eikä niinkään vasta sitten, kun kymmenen muuta seuraa on todennut konseptin toimivaksi.

Nytkin siellä on toteutuksessa ja pohdinnassa asioita mistä on ensimmäisen kerran puhuttu jo 4v sitten, mutta silloin ei ollut uskoa, että hommat voisi toimia, mutta tietysti parempi ehkää myöhään kuin ei ollenkaan.

Tietysti olennainen osa tuota kaikkea on raha, seurassa ehkä vähän liikaakin sitä, että todetaan ehkä jopa joku asia hyväksi, mutta sitten kun sitä et saa toteutukseen ilmaiseksi tai ruokapalkalla, niin se unohdetaan.

Ja tämä nyt siis ainakin tuohon someen ja ottelutapahtumaan liittyen. Ehkä kuvaavaa on, että Ilveksen kamerat mitä käyttävät tuotannossa maksaa enemmän kuin mitä HPK:n somepuoli saa rahaa käytettäväksi vuodessa. Aika kuvaavaa minun mielestäni, että seuraan palkataan erikseen kaveri tekemään materiaali, mutta tämä joutuu suurimmaksi osaksi operoimaan omilla välineillä alkaen kamerasta.

Tästä päästään siihen miksi itse tykkäsin Pohjantähden edustajien haastatteluista joissa juurikin painottivat tuota näkyvyyteen panostamista.

 

[clayman]

avainsana noin niinku muuten tuossa Kerholaisessa somessa ja tuotannossa olisi se, että pitäisi tehdä ensimmäisenä uusia asioita, eikä niinkään vasta sitten, kun kymmenen muuta seuraa on todennut konseptin toimivaksi.

Louhen sanat osuvat hyvin tähän. Kerhon tulee tehdä tietyt asiat paremmin kuin isommat seurat. Pitäisi tosiaan löytää niitä uusia asioita ja olla edelläkävijä.

 

[Musta_Kyy]

Hajatelmia...

Olen antanut itselleni kertoa, että Toivanen ei ollut tyytyväinen siihen, että liikevaihto ei ole kasvanut riittävästi. Karua sinänsä, ettei se ole kasvanut käytännössä yhtään v.2017 tasosta, Toivasen eka kausi siis. 2019&2020 olivat ison liikevaihdon kausia, 2021 taas koronavuosi.

Toivanen nostanut kuitenkin seuraavat pointit summina esiin kauden katastrofin osina:
- 500k€ budjetoidusta jäi katsojatavoitteen sakkaaminen
- 100k€ Tappara-pelin peruuntuminen pikkujoulusesongissa
- 300k€ pitkäksi mennyt pelaajabudjetti

Noissa viivoissahan se tavallaan on, se miinus. Koronan vaikutus ja huono menestys ja peliotteet ne suurimmat tekijät kuitenkin siellä katsojamäärien romahduksen taustalla. Miksei koventunut kilpailu ihmisistä viihdemarkkinoilla ja ihan CMorekin.

Kovasti pelaajabudjettia nyt arvostellaan, toisaalta on arvosteltu kovasti sitä, ettei Toivanen halunnut mihinkään rahaa antaa, nyt kun löysäsi suitsia, niin saako kiitosta? Mutta hei, pelaajabudjetti22: 1.9m€ ja ylitetty pelaajabudjetti23: 2.2m€, noi muutokset on aika pieni osa koko liikevaihdosta, jossa sen tulopuolen pitäisi siis kasvaaa, jotta menopuolta voisi kasvattaa. Toisaalta, jos isoin palanen epäonnistuneessa taloudessa on katsojatavoitteen pettäminen, on selvää, että tuotteen on oltava kunnossa ja tärkein tuotteessa kuitenkin on se joukkue, vaikka monenlaista tuossa on kauden jälkeen pohdittu. Pitää panostaa riittävästi siihen joukkueeseen, jotta väkeä kiinnostaa tulla hallille ja sitten kun panostaa järkevässä yhteisöllisyyteen/kuluttajakokemukseen niin tietysti homma alkaa olla jiirissä. Helppoa, not.

Pakko nostaa vielä noi pelaajabudjetti ja henkilöstökulut toisesta kulmasta. Henkilöstökulut on Kerhossa pysyneet suhteellisen samana viimeiset viisi vuotta, mutta suhteessa liikevaihtoon viimeiset kolme vuotta ollut 65% tai yli, kun huippuvuosina 19&20 oli noin 50%. Mestaruuden jälkeen HTV:t näyttäisi kasvaneen reilusta 50stä reiluun 60neen, mutta palkkabudjetti ei samassa suhteessa. Rahaa palkkoihin aka kovempiin osaajiin käytössä vähemmän vai mikä taustalla?

Sitten tabu pöytään. Kausikortissa saan mahdollisuuden katsoa naisten liigaa. Since 20-21? En katso, ei riitä vapaa-ajan ja kiinnostuksen suhde siihen millään. Paljonko menee panoksestani siihen... Ilmeisesti imagohyöty on suuri vai onko, paha tuota on ainakin leikata. Jorma on maireana. Kai ne mimmilätkän pelaajat ja sukulaiset sitten käy katsomassa liigaakin tai jotain, hienoa että saan olla tukemassa. Jos itse saisin päättää, laittaisin rahani edustusjoukkueeseen tai sitä silmälläpitäen junnuihin, ainakin A-junnukausikortin ja hotsien muodossa.

 

[Tolppa]

Naisten jääkiekko on mielenkiintoisessa asemassa. En tiedä, miten rahavirrat todellisuudessa kulkevat, mutta monet kokevat naisten jääkiekon taloudelliseksi rasitteeksi, josta pitäisi päästä eroon. Toisaalta samatkin henkilöt saattavat puhua siitä, kuin Kerhosta pitäisi saada kaikkien yhteinen juttu. Näkeekö kukaan muu tässä ristiriitaa?

Itse näen, että naisten jääkiekon tulisi olla osa kokonaisuutta, kun yritetään vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tekemään Kerhosta koko aluetta yhdistävä tekijä yli ikä- ja sukupuolirajojen.

 

[clayman]

Hajatelmia...

Olen antanut itselleni kertoa, että Toivanen ei ollut tyytyväinen siihen, että liikevaihto ei ole kasvanut riittävästi. Karua sinänsä, ettei se ole kasvanut käytännössä yhtään v.2017 tasosta, Toivasen eka kausi siis. 2019&2020 olivat ison liikevaihdon kausia, 2021 taas koronavuosi.

Toivanen nostanut kuitenkin seuraavat pointit summina esiin kauden katastrofin osina:
- 500k€ budjetoidusta jäi katsojatavoitteen sakkaaminen
- 100k€ Tappara-pelin peruuntuminen pikkujoulusesongissa
- 300k€ pitkäksi mennyt pelaajabudjetti

Noissa viivoissahan se tavallaan on, se miinus. Koronan vaikutus ja huono menestys ja peliotteet ne suurimmat tekijät kuitenkin siellä katsojamäärien romahduksen taustalla. Miksei koventunut kilpailu ihmisistä viihdemarkkinoilla ja ihan CMorekin.

Kovasti pelaajabudjettia nyt arvostellaan, toisaalta on arvosteltu kovasti sitä, ettei Toivanen halunnut mihinkään rahaa antaa, nyt kun löysäsi suitsia, niin saako kiitosta? Mutta hei, pelaajabudjetti22: 1.9m€ ja ylitetty pelaajabudjetti23: 2.2m€, noi muutokset on aika pieni osa koko liikevaihdosta, jossa sen tulopuolen pitäisi siis kasvaaa, jotta menopuolta voisi kasvattaa. Toisaalta, jos isoin palanen epäonnistuneessa taloudessa on katsojatavoitteen pettäminen, on selvää, että tuotteen on oltava kunnossa ja tärkein tuotteessa kuitenkin on se joukkue, vaikka monenlaista tuossa on kauden jälkeen pohdittu. Pitää panostaa riittävästi siihen joukkueeseen, jotta väkeä kiinnostaa tulla hallille ja sitten kun panostaa järkevässä yhteisöllisyyteen/kuluttajakokemukseen niin tietysti homma alkaa olla jiirissä. Helppoa, not.

Pakko nostaa vielä noi pelaajabudjetti ja henkilöstökulut toisesta kulmasta. Henkilöstökulut on Kerhossa pysyneet suhteellisen samana viimeiset viisi vuotta, mutta suhteessa liikevaihtoon viimeiset kolme vuotta ollut 65% tai yli, kun huippuvuosina 19&20 oli noin 50%. Mestaruuden jälkeen HTV:t näyttäisi kasvaneen reilusta 50stä reiluun 60neen, mutta palkkabudjetti ei samassa suhteessa. Rahaa palkkoihin aka kovempiin osaajiin käytössä vähemmän vai mikä taustalla?

Sitten tabu pöytään. Kausikortissa saan mahdollisuuden katsoa naisten liigaa. Since 20-21? En katso, ei riitä vapaa-ajan ja kiinnostuksen suhde siihen millään. Paljonko menee panoksestani siihen... Ilmeisesti imagohyöty on suuri vai onko, paha tuota on ainakin leikata. Jorma on maireana. Kai ne mimmilätkän pelaajat ja sukulaiset sitten käy katsomassa liigaakin tai jotain, hienoa että saan olla tukemassa. Jos itse saisin päättää, laittaisin rahani edustusjoukkueeseen tai sitä silmälläpitäen junnuihin, ainakin A-junnukausikortin ja hotsien muodossa.

Hyvä ja tasapainoinen kirjoitus. Kiitettävästi otettu muuttujat huomioon.

Olisiko palkkoihin vaikuttanut se, että nykyään maksetaan esim. ravintolahenkilökunnalle kesästäkin palkkaa? Tämä siis täysin mutuilua.

 

[Musta_Kyy]

Naisten jääkiekko on mielenkiintoisessa asemassa. En tiedä, miten rahavirrat todellisuudessa kulkevat, mutta monet kokevat naisten jääkiekon taloudelliseksi rasitteeksi, josta pitäisi päästä eroon. Toisaalta samatkin henkilöt saattavat puhua siitä, kuin Kerhosta pitäisi saada kaikkien yhteinen juttu. Näkeekö kukaan muu tässä ristiriitaa?

Itse näen, että naisten jääkiekon tulisi olla osa kokonaisuutta, kun yritetään vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tekemään Kerhosta koko aluetta yhdistävä tekijä yli ikä- ja sukupuolirajojen.

Varmaan juuri tuollainen pallottelu on tehty siinä kohtaa kun nykysysteemiin menty. Ja kuten kirjoitin, huonolta se näyttää, jos siitä väkisin pyristelee irti.

Toisaalta, jos mä haluan ostaa laatikon sandelssia, en halua kuluttajana siihen välttämättä kylkeen pakotettuna kuuden euron koffin sixpäkkiä.