Purkan Jauhaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Tuo GSP Oy on näköjään mukana myös Helsinki Gardenissa ja Hippos2020 hankkeessa.
Valitettavasti nuo mainitut yritykset ovat enemmänkin "nakkikioskeja" kooltaan ja rahavaroiltaan, joten sen varsinaisen ison rahoittajan puute tässä selkeästi tulee kysymysmerkiksi ainakin tässä vaiheessa. Näyttää olevan HIFK:n väriä myös taustahenkilöissä.
Luulisi tuohonkin löytyvän kyllä jotain islantilaisia sijoittajia, tai vastaavia, kun vielä tekisivät tuosta vielä kulkuyhteyden edes vesitse Kantolan puolelle sinne tapahtumapuistoon. Eli iso laituri sinnekin ja Suomenlinnan luotettavat lauta seilaamaan tuota väliä tapahtumien aikaan. kesällähän tuo alue olisi tietenkin kauneimmillaan ja siitä pitäisi ottaa kaikki isosti irti. Edelleen sen vesielemnetin korostamista, että hei, meiltäkin löytyy tällaista kauneutta! Sinne Kantolan puolellekin joutuisi kyllä viissin vähän panostamaan, mutta nopeastiko siellä kaupungin puistopuoli loihtii idylliset maisemat hienon kesäpäivän viettoon.
Sinänsä hyvä idea, mutta kävelysillan rakentamista rajoittanee pitkähkön välimarkan ja ympärivuotisesti vähäisen käyttöasteen lisäksi jonkin verran myös se, että Hämeensaaren edustalla on kesäisin huomattava määrä vesiliikennettä.Olisihan se Kantolan hyödyntämisen kannalta aika mahtavaa jos tuosta menisi edes kävelysilta Vanajan yli. Toki haasteensa aiheuttaa Kantolan puolella oleva siirtolapuutarha mökkeineen ja tuskin mökkien omistajat kovin hyvällä katsoisi jos lähitienoolta alkaa konserttikansa ohi kulkemaan pihoja roskaten ja nurkkiin kuseksien.
Noin muuten suunnitelmavaihtoehdot ovat molemmat erittäin varteenotettavan näköisiä. Toivottavasti ideat saa tuulta purjeisiin ja mahdollisimman paljon yhteistyökumppaneita.
Sinänsä hyvä idea, mutta kävelysillan rakentamista rajoittanee pitkähkön välimarkan ja ympärivuotisesti vähäisen käyttöasteen lisäksi jonkin verran myös se, että Hämeensaaren edustalla on kesäisin huomattava määrä vesiliikennettä.
Sillan korkeimman kohdan pitäisi siis luultavasti olla vähintään noin 4-5 metrin korkeudella vedenpinnasta, mikä nostanee rakentamiskustannuksia.
Ymmärtääkseni kaupungin kaavoituksessa on päädytty siihen ratkaisuun, että toteutuessaan kevyenliikenteen silta menisi Visamäestä Kantolaan siitä mistä Vanaja on kapeahko. Kyllä Kantolalle suunnitelmia on. Katsokaa vaikka HML:n kaavoitussivuilta "Kantola 2030", jos aihe kiinnostaa.Sinänsä hyvä idea, mutta kävelysillan rakentamista rajoittanee pitkähkön välimarkan ja ympärivuotisesti vähäisen käyttöasteen lisäksi jonkin verran myös se, että Hämeensaaren edustalla on kesäisin huomattava määrä vesiliikennettä.
Sillan korkeimman kohdan pitäisi siis luultavasti olla vähintään noin 4-5 metrin korkeudella vedenpinnasta, mikä nostanee rakentamiskustannuksia.
Olisihan se Kantolan hyödyntämisen kannalta aika mahtavaa jos tuosta menisi edes kävelysilta Vanajan yli. Toki haasteensa aiheuttaa Kantolan puolella oleva siirtolapuutarha mökkeineen ja tuskin mökkien omistajat kovin hyvällä katsoisi jos lähitienoolta alkaa konserttikansa ohi kulkemaan pihoja roskaten ja nurkkiin kuseksien.
Kiinnitin juuri huomiota, että vaihtoehto B:ssä on merkittävän kokoinen aurinkovoimalaitos hallin katolla, mutta A:ssa ei (ainakaan näissä havainnekuvissa ei näkynyt). Kiinteistökohtaisesti katsoen aurinkoenergia on Suomessakin erittäin hyvä lisä energiapalettiin ja kannattaisin lämpimästi sen hyödyntämistä hallihankkeessa.
No, suunnitelma on suunnitelma ja valmistumisaika-arvio valmistumisaika-arvio. Ohessa muutama esimerkki vastaavista projekteista:Aikaa ei ole kuitenkaan ylettömästi hukattavaksi, jos meinaavat saada valmista 2023-24 mennessä.
Pidän projektia tässä vaiheessa varsin kaukaisena haaveena, mutta ainahan sitä voi spekuloida.
Parasta olisi että eri segmenteille voisi suunnitella alusta loppuun omat katsomolohkot, esim.:
- iso seisomakatsomo päätyyn, ”oranssi seinä”
- lapsiperheille helpot paikat jossa lapsiparkki ja palvelut lähellä
- iso anniskelukatsomo
- tilavammat aitiot tai ylipäätään erityyppisiä aitiota (ns. riisutumpia ja edullisia kaveriporukoiden käyttöön sekä sitten vähän prameampaa firmoille jne.)
- vierasfaneille oma sektori (jossa myös helppo käyttää palveluita sillä yleensä suuriosa porukasta on sen verran maistissa että märkää menee)
- ns. peruskivien kausarikatsomo jonka lähettyvillä on helppo järjestää kausikorttilaisten tapahtumia ennen peliä tai sen jälkeen
Samalla saataisiin äänentoisto, valot, projisoinnit ja videokuutio uudelle tasolle. Pitäisin myös tärkeänä että areena suunniteltaisiin ”kattilamaiseksi”, jotta joka paikasta tuntuisi siltä että on lähellä jäätä. Eli semijyrkällä profiililla. Se olisi varmasti hyvä asia tunnelman kannalta.
Ulkoisesti olisi hienoa että kompleksi voitaisiin valaista Kerhon pelipäivinä oranssiksi. Olisihan se hienoa että jo motarilta näkyisi hehkuva oranssi pallo-areena ”jaa Kerholla onkin tänään peli”. :)
Ja tietty oranssit penkit ja kaikki muut tilpehöörit viimeisen päälle seuran värin mukaan.
Ja sit mä heräsin.
No, suunnitelma on suunnitelma ja valmistumisaika-arvio valmistumisaika-arvio.
Sinänsä hyvä idea, mutta kävelysillan rakentamista rajoittanee pitkähkön välimarkan ja ympärivuotisesti vähäisen käyttöasteen lisäksi jonkin verran myös se, että Hämeensaaren edustalla on kesäisin huomattava määrä vesiliikennettä.
Sillan korkeimman kohdan pitäisi siis luultavasti olla vähintään noin 4-5 metrin korkeudella vedenpinnasta, mikä nostanee rakentamiskustannuksia.
Kiinnitin ihan samaan äsken huomiota kun luin uutisen, eikö Ritari-areenan kapasiteetti ole jotakuinkin 5600 pärstää istuen+seisoen?Hämeenlinna saamassa uuden monitoimi-areenan – suurareena keskelle kaupunkia järven rannalle
Hämeenlinnan Colosseum
Silvennoinen esittelee hankesuunnitelmia ja kuvailee monitoimiareenaa Hämeen Colosseumiksi. Siihen mahtuisi noin nelisen tuhatta henkeä katsomaan jääkiekkoa ja esimerkiksi konserttikäytössä halli vetäisi noin kahdeksan tuhatta katsojaa.
No sanomattakin selvää, että tuo kapasiteetti ei voi pitää paikkaansa.
Kiinnitin ihan samaan äsken huomiota kun luin uutisen, eikö Ritari-areenan kapasiteetti ole jotakuinkin 5600 pärstää istuen+seisoen?
Sehän nyt on päivänselvää, että aivan ehdottomassa minimissään kapasiteetti tulee olla sama, mielellään heittää sinne se 1000-1500 paikkaa lisää tulevien vuosien potentiaalista kasvua varten. Sen enempää tuskin kannattaa kapasiteettia lisätä, koska ei nämä katsojaluvut tästä merkittävästi tule nousemaan, ainakaan Liigatasolla. Yksittäisillä joukkueilla muutoksia toki voi tapahtua enemmänkin.Nykyinen kapasiteetti on 5360.
Mutta joo, eihän tuollainen nyt läpi voi mennä. Sellainen 6500 voisi olla ihan passeli.
Niin, tässä on juurikin se, mistä aikasemmin mainitsin. Projektilla pitää olla rahoitus, että se voi mennä eteenpäin. Tästä en nähnyt mitään konkreettisempaa suunnitelmissa. Esityksessä mainitut firmat eivät tuota suunnitelman mukaista hanketta pysty itse rahoittamaan tai edes asettaa vakuutta ulkopuoliselle lainarahalle.
Nykyinen kapasiteetti on 5360.
Mutta joo, eihän tuollainen nyt läpi voi mennä. Sellainen 6500 voisi olla ihan passeli.
Hämeenlinna saamassa uuden monitoimi-areenan – suurareena keskelle kaupunkia järven rannalle
Hämeenlinnan Colosseum
Silvennoinen esittelee hankesuunnitelmia ja kuvailee monitoimiareenaa Hämeen Colosseumiksi. Siihen mahtuisi noin nelisen tuhatta henkeä katsomaan jääkiekkoa ja esimerkiksi konserttikäytössä halli vetäisi noin kahdeksan tuhatta katsojaa.
No sanomattakin selvää, että tuo kapasiteetti ei voi pitää paikkaansa.
GSP:n liiketoimintamalli perustuu konseptin innovoimiseen ja sen myymiseen kiinteistösijoittajille. Konseptia GSP rakentaa omalla kustannuksellaan näiden julkaistujen artikkelien perusteella eli heillä on tekemänsä työn osalta tässä taloudellinen riski.
Alustavan konseptin julkistus voidaan siis nähdä heidän myyntiprosessinsa launchina eikä tämän tyyppisessä kiinteistökehitysprosessissa rahoitusta tässä vaiheessa siis suuremmin voikaan olla kasassa.
Juuri näin. Mutta tuon aikataulun ja toteutumisen osalta sen rahoituksen järjestyminen on olellinen juttu. Nyt GSP toimii neljän eri hallihankkeen takana, niin näen riskinä rahoituksen järjestymisen. Luonnollisesti GSP:lle on prioriteettina saada rahoituksen osalta hommat kuntoon aikaisemmin aloitettujen projektien osalta. Jääkö tälle hankkeelle vielä rahoittajia? Toivotaan ja onhan tämä tässä vaiheessa huomattavasti paremmalle uskottavuuspohjalla kuin Ritaluoman systeemit...
Mielenkiintoinen näkökulma kun Hippos2020 on mennyt kokoajan lähes aikataulussaan, rakentaminen pitäisi alkaa tämän vuoden syksyllä.Hieman vastaavia projektisuunnitelmiahan on viime vuosina tullut tasaisin väliajoin mm. Tampereen (Kansi & Areena), Helsingin (Garden), Turun (Ratapiha), Oulun (Asemanseutu) ja Jyväskylän (Hippos) suunnilta kuin toriparkkibuumissa ikään, mutta mikään em. hankkeista ei ole sanottavasti edennyt lukuun ottamatta Tamperetta, jossa projekti on noin 10 vuotta alkuperäistä aikatauluaan jäljessä.