Laitetaan hiukan hajahuomioita näin etäkatsojan näkökulmasta:
* Kerhon salama-alku tuli jopa liian helpon näköisesti. Viuhka heilui, kiekko pomppi ja Riksman haparoi. Leinon maali tosin oli lopputulos myös Sprukts - Leino -akselin hyvästä toiminnasta. Komea syöttö takaa tulleelle Leinolle, joka vei Ässien kivitalo-puolustusta ja Juusoa kuin litran mittaa. Komia oli.
* Kerhon nelonen + muu neverheard-osasto on täyttä terästä. Voutilainen sen sijaan vaeltelee vieläkin varjojen mailla. Jukka onnistuu lähes poikkeuksetta ajamaan itsensä kiekollisena niin pieneen tilaan ettei sieltä pelkällä mailankäsittelytaidolla päästä kunnialla pihalle.
* Ässät katkoi oman selkärankansa aivan itse. Käsittämätöntä itkua, rutinaa, kiehumista ja totaalista kyvyttömyyttä sopeutua pelin kulkuun juuri silloin kun näitä temppuja ei ikinä saisi tehdä. Ylilatausta, kokemattomuutta ja turhautumista, sano. Jos turpa olisi pysynyt kiinni ja pelleilyt jätetty pois, olisi Kerhon iltapuhteesta tullut tuplaten tuskaisempi. Se vitutus täytyy osata purkaa suorituksiin, joista on joukkueelle hyötyä.
* Hisey -episodista syntynyt myrsky on joltesakin hassu. Siinä kun ei kukaan oikeastaan tehnyt mitään "väärää". Finaalikiekossa ajellaan mutkia suoraksi ja lennätetään rapaa & pikkukiviä. Näin teki Hisey, näin tekivät Sprukts ja Schneider. Täysin normaali pelitilanne, jossa Hisey ajoi maalille pelaamaan tilanteen loppuun saakka, ja tästä täysin luonnollisena seurauksena kaksi lähintä miestä torppaa ronkkimaan tulleen kaverin levyksi. Näin se kuuluu tehdä - puolin ja toisin. Hisey tiesi tasan tarkkaan mitä tuleman piti. Tuomiot tosin menivät vähän miten sattuu, sillä Sprukts käveli tilanteesta ulos kuin koira veräjästä.
* Polvi-Rautee oli hyvä, kuten oli myös Joensuu. Ennakkoluulotonta, röyhkeää ja vauhdikasta peliä. Joensuu näyttäisi olevan eräänlainen ristikulmapelin prototyyppi, sillä usein kaveri tuli ristiin pelatun kiekon jälkeen kulmasta kiekollisena ulos - tai vähintään pakotti Kerhon pakin paniikinomaiseen purkuun.
* Mave tuli pari kertaa hyvin. Yksin. Siinäpä se...
* Sprukts on aika sälli. Pariinkin kertaan Janiksen jouduttua rullatuksi kulmaan luulin hätäpäissäni Ässien purkavan tilanteen helposti. Väärässä olin. Härkä suti itsensä irti niskalenkistä ja punnersi kiekon maalille. Ikävä että näitä pyörii SM-Liigassa...
* Nickerson on ristiriitainen tapaus, sillä se osaa oikeasti joskus jopa pelata. Tänään saldo tosin jäi maalista huolimatta pahasti miinuksen puolelle. Muutaman kerran kaveri onnistui aikailemalla sähläämään kiekon alunperin paineettomasta tilanteesta suoraan Kerhon karvaajalle. Lisäksi äijä sohelsi osasyyllisenä Louhen maalissa. Ja kun näiden herkkujen päälle vielä asetellaan sommitelmaksi tukku kädet / kyynärpäät ylhäällä tehtyjä "noutoyrityksiä", turhia kuumenemisia ja yleistä rutinaa, on mittari selvästi pakkasen puolella.
* Summa summarum; Jos Ässät olisi keskittynyt pelaamiseen Favorinin linjattomuudelle vikinän sijasta, olisi illasta voinut tulla HPK:n kannalta paljon murheellisempi. Tuomarilinjattomuus sinänsä ei nimittäin sorsinut Ässiä sen pahemmin kuin Kerhoakaan. Patapaidat tästä nyt vain sattuivat syystä tahi toisesta kierroksia ottamaan - tiedä sitten kuinka paljon tuosta voi laittaa Toivolan piikkiin, sillä kyllä valmentajan pitäisi saada roti tuohon ukkojen päättömään ryntäilyyn. Se kun ei palvele ketään muuta kuin vastustajaa - kuten nyt nähtiin.