Mainos

House of the Dragon – Game of Thronesin esiosa

  • 60 031
  • 385

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Erikoinen näkemys, jos kerran GOT oli kuitenkin hyvä.

Mielestäni tämä ammentaa kyllä täysin samoista aineksista…
Mulla on kyllä sama vaiva. Minusta hahmot eivät ole ollenkaan niin hyviä kuin GoTissa. Siinä niitä kumminkin kuoli oikealta ja vasemmalta, ja silti oli koko ajan mielenkiintoisia kehityskaaria seurattavaksi. House of the Dragonissa edelleen ainoa minusta mielenkiintoinen hahmo on Daemon.

Näyttelyssä ei mielestäni ole vikaa, vaan käsiksessä. Hahmot ei juuri herätä tunteita.

Ei tämä silti paska ole, tähän mennessä olen kuitenkin jaksanut jokaisen jakson katsoa. Mutta vielä en ole kertaakaan jäänyt odottamaan seuraavaa jaksoa. GoTin kanssa oli niin, että maanantaisin halusi vaan äkkiä kotiin katsomaan sen jakson. On tälläkin toki aikaa kehittyä.
 

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka
Musta tän sarjan kipukohta on nyt kuin SPOILERI, Viserys kuoli. Paddy Constatine on nimittäin varastanut show:n. Ei turhaan George R.R. Martin kehunut Paddya että on näytellyt hahmon paremmin, kuin kirjoitti Lohikäärmeiden tanssissa. Nuo pienet manoveerit, ilmeet esim hymyt ovat tuoneet tälle tragediselle hahmolle paljon eloa. Onko nyt jostain nousemaan kirjaimellisesti valtaistuimelle.

En myös itse ajattele, että sarjassa ei ole tapahtunut mitään vaan päinvastoin toivon, että olisi tapahtunut vähemmän. En myöskään sarjasta ennalta-arvattavaa sillä en pystyisi päättelemään kuka nousee Rautaistuimelle jos sitä en etukäteen tietäisi.

Kaiken kaikkiaan olen nauttinut sarjasta ja odotan innolla mihin suuntaan sarja tulevillakin kausilla etenee. Kai tähän voisi TAAS SPOILERI, sanoa että kuolema kyllä tulee visiitille jatkossa jos joku sitä kaipaa.

Kaiken kaikkiaan solid hyvä sarja, jota on ollut mukava seurata. Pitäisi varmaan taas jatkaa kirjojen lukemista, kun on jäänyt kesken.
 
En myöskään sarjasta ennalta-arvattavaa sillä en pystyisi päättelemään kuka nousee Rautaistuimelle jos sitä en etukäteen tietäisi.

Ei kai se ennalta-arvattavuus nyt tuota tarkoita. Esim. eilisessä jaksossa suuri ja huikea ”yllätys”, että kun sitä unikkojuomaa ei enää kuninkaalle tarjoiltu ja tytär oli poraamassa tai paskasti näyttelemässä poraamista isänsä tykönä, niin iskä saapui sitten puolustamaan tytärtään. Tähän kulutettiin 3/4 jaksosta.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Mulla on kyllä sama vaiva. Minusta hahmot eivät ole ollenkaan niin hyviä kuin GoTissa. Siinä niitä kumminkin kuoli oikealta ja vasemmalta, ja silti oli koko ajan mielenkiintoisia kehityskaaria seurattavaksi. House of the Dragonissa edelleen ainoa minusta mielenkiintoinen hahmo on Daemon.

Näyttelyssä ei mielestäni ole vikaa, vaan käsiksessä. Hahmot ei juuri herätä tunteita.

Ei tämä silti paska ole, tähän mennessä olen kuitenkin jaksanut jokaisen jakson katsoa. Mutta vielä en ole kertaakaan jäänyt odottamaan seuraavaa jaksoa. GoTin kanssa oli niin, että maanantaisin halusi vaan äkkiä kotiin katsomaan sen jakson. On tälläkin toki aikaa kehittyä.
Tämä on mun mielestä ihan hyvä luonnehdinta. Mulle HotD on vähän niinkuin GoT-lite ja juurikin sellainen spin-off, mitä odotinkin. Ei missään nimessä yhtä hyvä kuin isäntäsarjansa (ensimmäiset tuotantokaudet) mutta tarpeeksi hyvä pitääkseen kiinnostuksen yllä.

Hahmot eivät tosiaan nyt vielä ole Kunkkua lukuunottamatta mitenkään iskeneet ja oikeastaan ihan sama, jos joku nyt pannaan kylmäksi. Yksi iso ero GoT:n on sarjan mittakaavassa, siinä missä GoT seurasi käytännössä koko laajan maailman tapahtumia, tässä mennään paljon enemmän paikkakeskeisesti vaikka toisinaan heilutaankin jossain saaristossa. Ja draama keskittyy kuitenkin koko ajan tähän yhteen moderniin perheeseen eikä kummoisia rönsyileviä tarinoita ole mukana. Ymmärrettävistä syistä.

Ei siis sinänsä valittamista, muutama höpöhöpö-kohtaus mistä täälläkin on mainittu (Daemonin kuolemattomat sitä krapukingiä metsästäessä) sai vähän pyörittelemään silmiä, mutta esimerkiksi lohikäärmeiden toteutuksesta todella iso plussa sekä teknisesti että tarinallisesti. Hämmästelin kyllä myös sen valkotukkaisen prinssipuolen kasvamista 30-vuotiaaksi samalla kun vanhempi veljensä ei vanhentunut lainkaan, mutta pientähän tämä on ja seuraavan jakson jälkeen koko hommaa ei edes muista.

Vähän off-topic-huomiona, kerta viikkoon julkaisutahti on kyllä ihan vitusta ja kun tämä nyt on taas jokin trendi, aion heitellä kaikki suoratoistot helvettiin ja tilata sitten uusiksi, kun koko sarja on väijyttävissä. Ei tässä odottelussa ole kyllä hevonvitunjärkeä tähän maailmanaikaan.
 

Tjapalala

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo, FC Honka
Ei kai se ennalta-arvattavuus nyt tuota tarkoita. Esim. eilisessä jaksossa suuri ja huikea ”yllätys”, että kun sitä unikkojuomaa ei enää kuninkaalle tarjoiltu ja tytär oli poraamassa tai paskasti näyttelemässä poraamista isänsä tykönä, niin iskä saapui sitten puolustamaan tytärtään. Tähän kulutettiin 3/4 jaksosta.
No musta sen ei välttämättä kohtauksen kuulu olla yllättävä. Viserys on ollut hyvin johdonmukainen Rhaneyran tukemisessa ja tätä samaan tässä nähtiin. Kohtaus oli kuitenkin hienosti toteutettu ja Hightowereiden yllätys ja tilanteen luoma jännitys muutenkin oli hyvä. Ja kohtaus kuvasi hyvin, että vain Viserys pitää valtukunnan kasassa ennen vääjämättömän sodan alkamista. En pitänyt myöskään Darcyn näyttelemistä huonona vaan tuo kohtaus oli hyvin toteutettu, jossa tuotiin hahmolle kypsyyttä. Ja kyllä musta tuossa salikohatuksessa oli yllättävää, Rhaenyksen pelikirjan vaihto lennosta oli kyllä sellainen hetki.

Ja kuten aina leffoissa ja sarjoissa niin mun kaa saa olla eri mieltä eli ei ole tarkoitus vähätellä jos joku ajattelee näistä eri tavalla. Mutta itse en kyllä näe asioita kuin itse esität
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Kieltämättä tässä sarjassa vierähtänyt se parikymmentä vuotta ja edelleen ainoat äksönit tapahtuu samasta syystä, kuin joka jaksossa; Prinsessan mukulat ovat äpäriä.
Sokea Reettakin näkisi, että asioita tapahtuu myös siksi, että Prinsessa on perimisjärjestyksessä seuraavana eikä Aegon (eli Alicentin lapsi), joka on kuninkaan vanhin poika. Tuon maailman oppien mukaan Aegonin pitäisi periä kuninkuus, mutta kuningas oli eri mieltä ja päätöksessään pysyi loppuun asti.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Rhaenyksen pelikirjan vaihto lennosta oli kyllä sellainen hetki.

Tämä oli yllättävä hetki, mutta samalla upeasti rakennettu hetki. Kuningatar josta ei koskaan tullut kunnolla Queenia. Hän kävi isäntänsä kanssa dialogin edellisessä jaksossa, mutta nuoren Rhaenyran kanssa jo kun prinsessa oli teini.

Teema: Miesten peli, onko kiva kantaa juotavaa heille?

Kaikkien vuosien jälkeen minulle tuntui ettei hän valitse kuin mielensä ja miehensä mukaan. Tuo olikin sinällään no-brainer kun Viserys teki kunniakävelynsä. Rhaenyksella ei ole mitään syytä olla lojaali parille kauniille sanalle. Tuli se Rhaenyran tai Alicentin joukkueelta.

Ja jos Velaryonin isäntä on hengissä, häneltä lähtee ensimmäisenä kiitos-kortti Vaemondin takia.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Ei kai se ennalta-arvattavuus nyt tuota tarkoita. Esim. eilisessä jaksossa suuri ja huikea ”yllätys”, että kun sitä unikkojuomaa ei enää kuninkaalle tarjoiltu ja tytär oli poraamassa tai paskasti näyttelemässä poraamista isänsä tykönä, niin iskä saapui sitten puolustamaan tytärtään. Tähän kulutettiin 3/4 jaksosta.
Miksi helvetissä tuon kohtauksen olisi kuulunut olla yllättävä tai miksi jakson pitäisi sisältää jotain yllätyksellisyyttä joka kerta? Eihän sen ole tarkoitus missään vaiheessa olla yllättävä, vaan näyttää kuinka vanha kuningas löytää vielä viimeisen kerran vahvuuden sisältään ja tulee puolustamaan tytärtään koko hovin edessä. Seisoo niin sanotusti omien sanojensa takana vielä viimeisillä voimillaan.

Minusta tuo Viseryksen kunto, sen ihmettely, viimeiset ponnistelut ja viimeinen illallinen olivat kokonaisuutena hemmetin hyvää draamaa ja antoivat näyttelijälle mahdollisuuden loistaa, minkä hän myös teki. Paddy Constantine veti melko varmasti elämänsä roolin. Emma D'Arcyn näyttelyssä en kyllä mitään vikaa huomannut, mutta samaa virttä taisit visertää jo aiemman näyttelijän kohdalla.

Tämä eka kausi oli Viseryksen kausi, siinä missä ekan Game of Thrones kausi oli Ned Starkin kausi. Samalla tapaa kuin Ned vainaalla, myös Viseryksen oli tarkoitus kannatella hartioillaan sarjaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Aika paljon sarjan tapahtumista ja tulevista tapahtumista pohjautuu nimenomaan Viseryksen tekoihin ja päätöksiin kuninkaana. Luonnollisiin syihin kuolevan kuninkaan kuolemaa ei kovin yllätyksellisesti voi rakentaa, etenkin, kun tuo tapahtuu hitaasti, mutta varmasti.
 

Takapiiska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sokea Reettakin näkisi, että asioita tapahtuu myös siksi, että Prinsessa on perimisjärjestyksessä seuraavana eikä Aegon (eli Alicentin lapsi), joka on kuninkaan vanhin poika. Tuon maailman oppien mukaan Aegonin pitäisi periä kuninkuus, mutta kuningas oli eri mieltä ja päätöksessään pysyi loppuun asti.
Niin, siellä takana tietysti näitä muita syitä, mutta aika pitkälle noudattanut tätä samaa kaavaa toiminnan osalta äpärälasten oltua kuvioissa.
Joku mainitsee bastard sons ja jotain tapahtuu. Silmä lähtee, kuningatar sekoaa, pää lähtee irti. Tylsää ja toistaa itseään, varsinkin kun tuossa tuota aikaa menee se 20v ja joka jaksossa silti ne äpärälapset kummittelee jokaisen takaraivossa ja tottakai se täytyy ääneen huutaa kaikille, että saadaan joku kiva syy saada toimintaa katkomalla jonkun pää.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Tämä on mun mielestä ihan hyvä luonnehdinta. Mulle HotD on vähän niinkuin GoT-lite ja juurikin sellainen spin-off, mitä odotinkin. Ei missään nimessä yhtä hyvä kuin isäntäsarjansa (ensimmäiset tuotantokaudet) mutta tarpeeksi hyvä pitääkseen kiinnostuksen yllä.

Hahmot eivät tosiaan nyt vielä ole Kunkkua lukuunottamatta mitenkään iskeneet ja oikeastaan ihan sama, jos joku nyt pannaan kylmäksi. Yksi iso ero GoT:n on sarjan mittakaavassa, siinä missä GoT seurasi käytännössä koko laajan maailman tapahtumia, tässä mennään paljon enemmän paikkakeskeisesti vaikka toisinaan heilutaankin jossain saaristossa. Ja draama keskittyy kuitenkin koko ajan tähän yhteen moderniin perheeseen eikä kummoisia rönsyileviä tarinoita ole mukana. Ymmärrettävistä syistä.
Epäreilu asetelma käsikirjoittajilla, kun toisilla oli 4 kirjaa ja monta sataa sivua per hahmo sitä luonnetta, mistä ammentaa tv:n puolelle hahmo, kun tässä sitä materiaalia lienee ylipäänsä se noin parisataa sivua. Siinä vaiheessa sitten osaaminen loppui täysin, kun ei voinut turvautua kirjoihin täysin. HotD on mielestäni onnistunut paremmin pitämään isoimmat typeryydet pois ruudulta, eikä käsikirjoittajat ole koko ajan mennyt vain eteenpäin "rule of coolia" käyttäen tai warppailleet hahmoja mantereelta toiselle.

Mutta eipä tuo ole menoa haitannut. Itselleni erinäiset kirjan sivuilta tutut hahmot ovat olleet omiaan nostamaan mielenkiintoa. Otto Hightower, Criston Cole, Rhaenyra ja Daemon Targaryen ja jatkossa tuo junioriosasto ovat kyllä herättäneet mielenkiintoa. Lisää muistettavia sivuhahmoja lienee luvassa seuraavalla kaudella ja nyt Viseryksen väistyessä syrjään, muille hahmoille jää hieman enempi tilaa ottaa sitä roolia.

Jos vertaa Game of Thronesin ensimmäiseen kauteen sekä kirjaan, niin eipä siinäkään vielä ihan älyttömästi niitä hahmoja ollut joiden kohtalosta erityisesti välitti. Robert ja Ned ovat äkkiseltään ainoat, joiden suurempi kohtalo kosketti jollain tapaa. Noin muuten ensimmäisen kirjan osalta mentiin melko paljon Starkin suvun parissa. Hiljalleen Martin sitten rakensi niistä muistakin hahmoista yhä enemmän ja enemmän merkityksellisiä hahmoja joista välitti heidän vioistaan huolimatta. On joksenkiin ehkä epäreilua vertailla 8 jaksoa pyörinyttä sarjaa ja sen henkilöhahmoja sarjaan, joka pyöri lähes vuosikymmenen pidempään.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Niin, siellä takana tietysti näitä muita syitä, mutta aika pitkälle noudattanut tätä samaa kaavaa toiminnan osalta äpärälasten oltua kuvioissa.
Joku mainitsee bastard sons ja jotain tapahtuu. Silmä lähtee, kuningatar sekoaa, pää lähtee irti. Tylsää ja toistaa itseään, varsinkin kun tuossa tuota aikaa menee se 20v ja joka jaksossa silti ne äpärälapset kummittelee jokaisen takaraivossa ja tottakai se täytyy ääneen huutaa kaikille, että saadaan joku kiva syy saada toimintaa katkomalla jonkun pää.
Mutta siinähän se hauskuus onkin. Sinulla on kuningas, joka ei suostu näkemään tai hyväksymään sitä, että tytär on tehnyt parit äpärät, vaikka koko muu maailma näkee ja tietää sen.

Tämä aiheuttaa jatkuvaa skismaa ja jopa siinä määrin, että kuningas määrää (edellisessä jaksossa), että jos joku moista väittää tältä lähtee kieli. Silti kuninkaan oman perheen piirissä valtaa havittelevat tahot kyräilevät jatkuvasti näiden lasten perimää ja halajavat itselleen sen vallan, koska Prinsessa ei ole lakien mukaan edes perimisjärjestyksessä ensimmäinen ja sen lisäksi on vielä lutkana häpäissyt koko sukunsa.

Tämä Viseryksen sokeus ja toiveikkuus on vielä toistuvaa. Edellisessä jaksossa hän uskotteli itselleen, että pojat, jotka harjoittelevat miekkailua keskenään kyllä myös ystävystyvät. Uusimmassa jaksossa pidettiin vahva puhe ja vakuuteltiin puolin ja toisin, että kaikki on hyvin, vaikka pinnan alla kytee aivan valtavan paljon. Vanhat kaunat vain odottavat padon räjähtämistä ja näitä patoja on rakennettu etenkin tuolla lasten äpäryydellä. Jace vai Luke kumpi nyt onkaan vanhempi äpäristä, on perimisjärjestyksessä seuraava, kun äidistään päivät päättää. Siinä on melko iso syy toisen leirin vihata näitä lapsia ja aivan takuulla sellainen seikka, mikä nousee esiin toistuvasti.

Sinusta tuo on tylsää, minusta taas tarvittavaa rakennusmateriaalia ja pohjustusta sille kaikelle, mitä on tulossa.

Jos taas miettii tuota Vaemondia tässä jaksossa, hänellä ei ollut tuossa vaiheessa enää mitään menetettävää. Hän pelasi pelinsä luullen, että Otto Hightower ja Alicent pitävät hänen puoliaan, mutta kuningas perhana tulikin paikalle ja sotki kaiken. Oma velipoika ei ole edes kuollut, vaan yksinkertaisesti sairas/loukkaantunut ja voi hyvin toipua tuosta vielä. Sillä välin tämä yrittää viedä tältä vallan ja polkea tämän tahdon syvimpään mutaan. Peli oli menetetty siinä vaiheessa, kun kuningas tuli paikalle ja viimeisenä tekona sitten huudellaan bastardsia ilmoille, koska henki olisi lähtenyt aivan takuulla myöhemminkin. Jos ei Corlysin vaimon lohikäärmeen toimesta, niin Daemon vähintään olisi jotain tehnyt. Corlys tuskin olisi enää antanut veljensä jäädä nurkkiin pyörimään, kun näytti petturuutensa.
 

disco-stu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JK Mylly
Epäreilu asetelma käsikirjoittajilla, kun toisilla oli 4 kirjaa ja monta sataa sivua per hahmo sitä luonnetta, mistä ammentaa tv:n puolelle hahmo, kun tässä sitä materiaalia lienee ylipäänsä se noin parisataa sivua.

On joksenkiin ehkä epäreilua vertailla 8 jaksoa pyörinyttä sarjaa ja sen henkilöhahmoja sarjaan, joka pyöri lähes vuosikymmenen pidempään.
Pätkin vain tämän, ja juuri tähän viittasin kun kirjailin, että "ymmärrettävistä syistä". Eli siksipä en sarjaa varsinaisesti tästä kritisoikaan, nostin vaan huomiona esille kun tätä kuitenkin GoT:n verrataan koko ajan.

Omalla kohdallani toki GoT oli kirjoina tuttu ennen sarjaa, eli siinä oli tartuntapintaa heti - näitä House of Dragon -juttuja en ole lukenut ja sen(kin) takia hahmot ainakin toistaiseksi ovat aika meh. Mutta kuten sanottua, mukava tätä on katsella ja vituttaa venailla viikko, kun tarina on kesken. Ikinä enää en tähän kyllä ryhdy, aivan perseestä.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Pätkin vain tämän, ja juuri tähän viittasin kun kirjailin, että "ymmärrettävistä syistä". Eli siksipä en sarjaa varsinaisesti tästä kritisoikaan, nostin vaan huomiona esille kun tätä kuitenkin GoT:n verrataan koko ajan.

Omalla kohdallani toki GoT oli kirjoina tuttu ennen sarjaa, eli siinä oli tartuntapintaa heti - näitä House of Dragon -juttuja en ole lukenut ja sen(kin) takia hahmot ainakin toistaiseksi ovat aika meh. Mutta kuten sanottua, mukava tätä on katsella ja vituttaa venailla viikko, kun tarina on kesken. Ikinä enää en tähän kyllä ryhdy, aivan perseestä.
Itsellä oli sama homma aikoinaan GoTin kanssa, että kirjat oli luettu jo moneen kertaan, joten hahmot olivat heti täysin tuttuja ja niistä välitti. Martinin POV-tyylisellä kirjoituksella nuo hahmot muokkaantuvat tosiaan paljon helpommin tärkeiksi.

Fire&Blood on myös luettu, mutta eihän siinä pääse millään tapaa samalle tasolle hahmojen kanssa, valitettavasti. Täydellisessä maailmassa Martin olisi paljon nopeampi kirjailija ja kirjottaisi jo ties kuinka monetta spin-offia emoteokselleen.
 

Kooki

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS
Heh, kuninkaan saapuminen hoviin puolustamaan tytärtään "ei yllätä" koska se pohjustetaan.

Mitenköhän jos kunkku olisi saapunut sinne ilman mitään aiempaa kohtausta, olisiko tullut kehuja miten pääsi yllättämään vai valitusta että miksi näitä asioita tapahtuu pohjustamtta mitenkään, kaunareissakin parempaa settii.
 

Analyzer

Jäsen
Sitten tässä on vielä sekin puoli, että nyt Martinin maailma on tuttu niin yllätyksiä ei pysty enää samalla lailla järjestämään, kuin GOT:tin ekojen kausien aikana.
Siten yksi koukuttava elementti on jo lähtökohtaisesti pelattu pois.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Niin, siellä takana tietysti näitä muita syitä, mutta aika pitkälle noudattanut tätä samaa kaavaa toiminnan osalta äpärälasten oltua kuvioissa.
Joku mainitsee bastard sons ja jotain tapahtuu. Silmä lähtee, kuningatar sekoaa, pää lähtee irti. Tylsää ja toistaa itseään, varsinkin kun tuossa tuota aikaa menee se 20v ja joka jaksossa silti ne äpärälapset kummittelee jokaisen takaraivossa ja tottakai se täytyy ääneen huutaa kaikille, että saadaan joku kiva syy saada toimintaa katkomalla jonkun pää.

Omien kehujen yhteydessä voin myöntää että nuo äpäräkuviot olisivat tarvinneet oikeasti yhden jakson(jakso 6) ja tuon jälkeen olisi voitu keskittyä vähän junnujen dynamiikkaan ja siihen miten aikuiset tuota korttia aikovat pelata. Se Viseryksen mahtikäsky esitettynä heti ison aikahypyn yhteydessä olisi haastanut hahmotkin vähän erilaiseen toimintaan.

Eivät esimerkiksi Rhaenyra ja Alicent junnuina vain ja ainoastaan seisoneet sukujensa mukana. Prinsessa kapinoi ihan suoraan ja Alicent esimerkiksi piti ihan terävän palautekeskustelun isälleen kun tämä oli saanut fudut. Ja puhui prinsessalle ettei ladyn rooli hullumpi olisi.

Eli olisihan joku tekijöistä voinut lähestyä asioita niin että pistetään Rhaenyran äpärät ja Alicentin sekä Viseryksen muksuista jotkut bondaamaan aidosti. Noin olisikin ollut aikuisilla vähän ongelmia kun lapset eivät vain roiku lojaalisti mukana.

Esimerkiksi Aegonia on pakotettu valtaan koko ajan ja piesty tarvittaessa. Rhaenyran äpärillä olisi voinut olla oudoksuttuun Helaenaan jotain mistä hakea tukea.

Eli kyllä tuo vähän pöljältä tuntuu että satsattiin äpäräläppiin ja toisteltiin kaikille ilmiselvää asiaa. Sen sijaan että tekijät olisivat tuon turhan toiston tilalla esitelleet lapsia vähän paremmin.

Tekijöillä kun muutenkin melkoinen rasti ollut jo nyt pitää about 20 vuotta 8 jakson sisässä.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
No nyt, kun maltettiin lopettaa äpäräkuvion ylipitkä mälvääminen, niin johan alkoi sattua ja tapahtua. Tähän mennessä sarjan paras jakso, minusta.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
No niin, niinno. Ooon se, ooon se sellainen. 1. kausi, 9. jakso, hölinää siitä alla, älä lue jos et tahdo saada kristallinkirkasta kuvaa siitä mitä on tapahtunut.

Sinnehän se murjottava runkkari-raiskari Aegon saatiin uudeksi kuninkaaksi lopulta, vähän se vaati spelailua ja kikkailua, ja siellä oli välillä Alicentilla ja Otollakin omat hevoset menossa, vaikka olivat samalla puolella asiaa hoitamassa. Criston poksautti yhden ministerismiehen pääkopan auki eduskunnan myöhäisistunnossa, mutta homma kuitattiin sillä että no se nyt oli joku rasittava paavoväyrynen, pidetääns nyt tää istunto loppuun ja antaa Paavon vuotaa samalla tuossa pöydässä rauhassa. Alicent ei ollut tietoinen isäukkonsa ja ministerikavereidensa kauaskantoisista suunnitelmista, kaikki oli jo suunniteltu ja valmista Aegonin kuninkaaksinostoa varten ja sekös Alicentia kismitti ettei hänelle perkele ollut kukaan kertonut.

Vähän yritettiin nyt Alicentillekin sympatiapisteitä saada kasaan, näyttämällä että Alicentia suretti oikeasti Viseryksen kuolema, ja isukkiaan rauhallisemmalla meiningillä yritti saada Aegonin kunkuksi - vähän kyllä annettiin ymmärtää minusta että Alicentkin haki kunkun viimeisistä muminoista tekosyyn saada oma poika valtaistuimelle, eikä se nyt oikeesti lähtenyt vaan sen kunkun mumisemisten takia kääntämään kelkkaa ja sen takia syrjäyttämään Rhaenyraa valtaistuimeltaan. Mutta ei nyt kuitenkaan ollut Alicent lähettämässä jengiä tappamaan koko Rhaenyran perhettä, niinku isi jo määräsi - ei vaan saatana vanha valkoviitta-boss moiseen suunnitelmaan suostunut. Criston Cole varmaan olisi suostunut. Ehkä se kohta pääsee ainakin yrittämään, nyt kun hänestä tuli uusi valkoviitta-boss.

Aegonia ei kiinnosta kunkkuhommat yhtään, se vaan haluaa raiskata ja runkata, ja uutena bonusharrastuksena katsoa kuinka 10-vuotiaat katulapset raapivat ja purevat toisiaan häkkitappeluissa, omakin äpärälapsi siellä oli valmiina taistoihin - hieno mies saatana! Silmäpuoli-Aemondia taas kiinnostaisi kunkkuhommat oikein tosissaan, ja olisi varmasti niihin parempi vaihtoehto kuin murjottava, sadistinen runkkari. Tai sitten ei, koska hän on murjottava, sadistinen ja kunnianhimoinen psykopaatti. Veljesten sisko Helena taas on jälkeenjäänyt sekavia profetioita mumiseva tyhjä patsas, hienot lapset sai Alicent ja Viserys aikaiseksi. Kyllä ois kannattanut juoda kuuteetä Alicentinkin, tai käyttää Cristonia tai jotain muuta suklaasilmäistä könsikästä, pitkällisen insestin tuottaman lepra-Viseryksen sijaan, lapsiensa alullepanijana. Varmaan on ihan tasapainoiset tapaukset kasvamassa Aegonin ja Helenankin kahdesta lapsukaisesta, joiden oma isi ja äiti ovat myös veli ja sisko, sekä lapsien setä ja täti, ja lapset ovat keskenään sekä sisaruksia että serkuksia. Banjo soi. Tai joku kultainen harppu se kai tässä tapauksessa on.

Ja haha, jalkapuoli Larys oli jalkafetisisti vai mitä ne vitun tarantinomaisia mieltymyksiä omaavat friikit ovatkaan, aivan mahtava lisäys. Alicentin elo on kyllä ollut mahtavaa, jos ei spitaalinen insestipappa ole päällä ähkimässä, niin sitten pitää esitellä jalkojaan rammalle tuijottaja-friikille, jotta se pääsee runkkaamaan kaapuihinsa. Ja samalla Rhaenyra käyttää ties keitä komeita miehiä omassa makuukamarissaan, ei tarvii varoa ettei tipahda korva suuhun, tai taistella pahoinvointia vastaan kun rampa runkkari tuijottaa hikisiä varpaita ja hymisee viereisellä tuolilla kiihkoissaan kaapu lepattaen. Vähemmästäkin vituttaisi.

Kruunajaisjuhlallisuuksissa tulikin sitten yksi ylimääräinen ohjelmanumero, kun Viserysken sisko läväytti lattiasta läpi lohikäärmeksellään. Jotenkin tuli semmonen fiilis, että aika paljon paremmin menisi tulevaisuudessa asiat, jos Rhaenys olisi sanonut dracarys ja määrännyt loharinsa polttamaan koko perkeleen valtaistuimen ympärillä päivystäneen väen. Siinä olisi mennyt ainakin Otto ja Alicent, Alicentin kaikki kolme kilipää-muksua, emo-Criston ja jotain sekalaista seurakuntaakin. Jalkarunkkari-Larys ei kai siinä porukassa ollut, vai oliko? Sitä ois varmaan harmittanut jos Alicentin varpaat ois käristetty. Mutta, Rhaenys veti avopaikasta tolppaan, ja katosi paikalta. Se oli nyt varmaan sitten se Saku Koivun katkennut maila Torinossa, mitä jossitellaan vielä vuosia eteenpäin.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Muuten hemmetin vahva jakso, mutta tuo lopetus oli tyhmä kuin mikä. Siihen asti jakso eteni tosi hyvällä tunnelmalla ja järkevästi. Tuleva sota olisi loppunut yhteen dracarykseen, mutta ei tietenkään. Käydään vaan mylvimässä ja uhoamassa näiden edessä. Vitut niistä kuolleista kansalaisista.

Tuntuu, että tuolla haettiin nyt vähän shokkiefektiä jaksoon ja WAU-momenttia, kun muuten mentiin tosi juonittelulinjalla koko jakso.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Oli kyllä erittäin kaksijakoinen jakso itselleni ja näinköhän kiire vähän yllätti tekijöitä kaiken pohjustamisen jälkeen? Viihdettä ja meininkiä piisasi, toki.

Yleisesti ottaen mainittava etten kauheasti innostu ajatuksesta että Rhaenyran joukkueen sädekehää kiilloteltiin Daemonia myöten useampi jakso ja vastaavasti Alicentin joukkueen hirviömäisyyttä hierottiin naamaan melkoisella kiireellä tässä jaksossa. Tämä ei tee minusta oikeutta hahmoille kun kaikki vetäneet harmaalla alueella ja huolella.

Kyllähän tuossa Alicentin kautta yritettiin alleviivata että suree Viseryksen poistumista ja katuukin asioita, mutta ei tuo paljon auta kun muu porukka aloittaa sikailun heti. Eikä Alicentin agenda myöskään muuttunut lopulta.

Oli toki täysin selvää että Parittaja-Hightower oli odottanut koko elämänsä tätä hetkeä kun paritti Aegonia jo pojan ollessa kypsässä 2 vuoden iässä. Ja palattuaan potkujen jälkeen kehiin mm. potki sammunutta teiniä ettei ihan perseilyksi mene homma.

En tiedä mitä piti odottaa, mutta odotin että valtaa himoitsevat shakkipelurit olisivat käyneet kaikkien vuosien aikana vähän eri skenaarioita läpi ja tämä Aegonin valtaan pakottaminen olisi ollut näennäisen tyylikästä. Sellaista kansalle hyvänä vaihtoehtona näyttäytymistä ja erityisesti "kuninkaanvartioston" sekä neuvoston suuntaan älykkäämpää asian jyräämistä.

Sen sijaan koko ajan valtaa karttanut Aegon on onnistuttu hukkaamaan tärkeimmällä hetkellä ja Ottoa myöten lähdetään huput päässä kaduille etsimään tulevaa kuningasta. Ja kansan keskuudesta löytyy Daemonin ex-hoito jonka suuntaan Otto tietenkin osui. Ei kyllä sopinut oikein mitenkään Oton älykkyyteen että olisi ylipäätään pitänyt mitään väylää auki sille että Daemon voi saada hyödyllistä tietoa.

Vähän on nimittäin synkkää taustaa uudella kuninkaalla ja Mysaria muistutteli kansan roolista. Aivan kuin Daemon olisi käsikirjoittanut tuon.

Aegonille alkoi sitten yhtäkkiä valta maistumaan ja tuota voi toki selittää sillä että sai kansalta rakkautta jota ei muualta saanut. Toki tässä olisi ollut mahdollisuus myös kaikkien jaksojen aikana uittaa mukaan yksi asiallinen keskustelu Viseryksen kanssa joka olisi muistunut mieleen vaikkapa äidin tsempatessa poikaa bileisiin mentäessä. Niin se järki Rhaenyran teinipäähänkin lopulta meni kun Viseryksen kanssa minuutin jutteli fiksusti.

Kruununa toki prinsessa Rhaenys joka oli näyttänyt keskisormea Alicentin joukkueelle edellisessä jaksossa. Luonnollisesti tällainen pelaaja ei mikään uhka ollut ja lopputulos nähtiin. Puuttui vain "täällä on lohikäärmeiden avoimet ovet" -kyltti huipennuksena.

Kehuina sitten tuo että Aegon sinne valtaistuimelle jyrättiin ja tuo olisi tapahtunut joka tapauksessa. Eri mieltä olevat eliminoitiin eikä ollut väliä olitko "kuninkaanvartioston" jehuja tai neuvoston fossiileita.

Criston Cole pääsi viimein maksamaan velkojaan Alicentille ja hahmosta välittyi hienosti tuo miten oli odottanut kyseistä päivää.

Larysin pervoilulle myös pottuvarvasta ylöspäin. Varmasti kiihotti kun Alicentia sai alistaa ja oma juonittelu helpottui Viseryksen kuoltua.

Nyt sitten odottamaan toisen joukkueen vastinetta.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Muuten hemmetin vahva jakso, mutta tuo lopetus oli tyhmä kuin mikä. Siihen asti jakso eteni tosi hyvällä tunnelmalla ja järkevästi. Tuleva sota olisi loppunut yhteen dracarykseen, mutta ei tietenkään. Käydään vaan mylvimässä ja uhoamassa näiden edessä. Vitut niistä kuolleista kansalaisista.

Tuntuu, että tuolla haettiin nyt vähän shokkiefektiä jaksoon ja WAU-momenttia, kun muuten mentiin tosi juonittelulinjalla koko jakso.

Itse mietin että onko tuossa maailmassa pahempaa rikosta kuin tappaa kuningas ja kaupan päälle koko perhe? Taitaa olla tuossa pieni hinta pyyhkiä kartalta tavallista kansaa.

Jaime Lannister sai ihan hyvän tovin kuunnella vittuilua aiheesta ja Rhaenys saattoi miettiä asiaa tuolta kantilta.
 

Kooki

Jäsen
Suosikkijoukkue
HC TPS
Olihan tuossa jaksossa muutakin teemaa (onkohan oikea sana..) miten tavallinen kansa ei merkitse paskaakaan noille. Vakoojanainen kertoo miten lahjuksien avulla lapsien tappeluringit pyörivät, kansaa paimennetaan kuin mitäkin karjaa katsomaan kruunajaisia, linnassa suljetaan tyrmään ihan vain siksi että sattuvat tietämään kuninkaan kuolemasta jne.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itsekäs ratkaisu Rhaenys'lta(?). Hän olisi yhdellä sanalla voinut – todennäköisesti – estää sisällissodan mutta oma kunnia tms. meni edelle.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Itse mietin että onko tuossa maailmassa pahempaa rikosta kuin tappaa kuningas ja kaupan päälle koko perhe? Taitaa olla tuossa pieni hinta pyyhkiä kartalta tavallista kansaa.

Jaime Lannister sai ihan hyvän tovin kuunnella vittuilua aiheesta ja Rhaenys saattoi miettiä asiaa tuolta kantilta.
Voittajat kirjoittavat historian. Rhaenyra olisi pikemminkin palkinnut ja historiakirjat olisivat kertoneet kuinka Rhaenys esti sisällisodan tappamalla vallan anastajan perheineen.

Ei tuo vallan anastaminenkaan tuolla tapaa ihan kauhean hyväksyttyä ole, sen toisen leirin puolesta. Aegonin kuninkuus oli toki tuossa vaiheessa virallista, mutta "usurper" hän on loppuelämänsä ihan siinä missä Robert Baratheonkin oli tätä osan silmissä.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Voittajat kirjoittavat historian. Rhaenyra olisi pikemminkin palkinnut ja historiakirjat olisivat kertoneet kuinka Rhaenys esti sisällisodan tappamalla vallan anastajan perheineen.

No kieltämättä näin mietittynä olisi itse pitänyt muistaa jo Rhaenysin keskustelut talonsa isännän kanssa. Siellähän juuri korostui useasti tämä pointtisi. My bad.

Ehkäpä ei-koskaan-kuningattaren asenne on lennättää paska tuulettimeen. On Velaryonin talo kuitenkin kärsinyt näistä kahdesta osapuolesta reilusti ja jahka pelasi omin päin tuon kortin. Tulevaa kärsimystä kaikille.

Edit. Nyt vasta itse tuli keskityttyä Helaenaan paremmin ja hän on nyt kahdesti toistanut "The beast beneath The boards". Tuo nyt toteutui, mutta pitänee katsella uusiksi että onko tuo toistellut aiemminkin noita outouksissaan tuplaten. Vai povasiko jotain lisää samalla tokaisulla.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös