House of the Dragon – Game of Thronesin esiosa

  • 58 705
  • 384

Analyzer

Jäsen
Ihan jees päätösjakso, mutta yhden asian kyllä huomasi: ei ole läheskään samanlaisia/minkäänlaisia tunnesiteitä hahmoihin verrattuna GoT:iin ekan kauden jälkeen. Ned Starkin kuolema teki todellakin vaikutuksen. Nyt pikkuprinssi pikkulohnarinsa kanssa poistuu kuvioista - meh.

Ei nyt ihan reilu vertaus. GOT:n ykköskauden päähenkilön teloitus mestaamalla vs täysin sivuosassa oleva pikkuprinssi.
 

FASlapsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Danyhan lukitsi kaksi lohariansa maan alle koska ei nimenomaan pystynyt kontrolloimaan niitä, ja Drogon meni myös omia menojaan.

Lohikäärme jolle Daemon lauloi ei ollut hänen.
Niin no. Tappeluksissa loharit tosin sitten aika hyvin näyttivät Danyn komentoja kuuntelevan, Meereenin kahakassakin kaikki menivät nätisti rivissä yhtä ja samaa laivaa polttamaan, eivätkä sekoilleet missä sattuu, vaikka just oli kaks kaverusta päässyt hetki sitten kellarista karkuun. Ja loppukausilla.. no, oikeastaan niistä nyt on turha yrittää mitään loogista puhua edes. Ehkä se on sit just näin.

Mikäs perkeleen lohari se sitten oli, jolle Daemon lauleskeli? Saatanan pettäjä-sika, eikö se ajattele yhtään pitkäkaulaisen loharinsa tunteita kun toisille suomunaamoille käy lurittelemassa?
 

Rambokala

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Niin no. Tappeluksissa loharit tosin sitten aika hyvin näyttivät Danyn komentoja kuuntelevan, Meereenin kahakassakin kaikki menivät nätisti rivissä yhtä ja samaa laivaa polttamaan, eivätkä sekoilleet missä sattuu, vaikka just oli kaks kaverusta päässyt hetki sitten kellarista karkuun. Ja loppukausilla.. no, oikeastaan niistä nyt on turha yrittää mitään loogista puhua edes. Ehkä se on sit just näin.

Mikäs perkeleen lohari se sitten oli, jolle Daemon lauleskeli? Saatanan pettäjä-sika, eikö se ajattele yhtään pitkäkaulaisen loharinsa tunteita kun toisille suomunaamoille käy lurittelemassa?
Totta, loharit pysyi taistelussa kontrollissa, mutta ehkä ero on siinä, että vastassa ei ollut toista lohikäärmettä joka laittaisi näiden pasmat sekaisin? Ajattelen että siinä on jotain samaa kuin vaikka koirissa, voivat saada toisensa täysin sekaisin ja siinä ei enää omistajan huutelut auta.

Se on Viserystä edeltäneen kuninkaan lohikäärme (En minä osaa sen nimeä kirjoittaa, enkä uskalla googlettaa kun kuitenkin spoilaantuu koko sarja)
 

Analyzer

Jäsen
Totta, loharit pysyi taistelussa kontrollissa, mutta ehkä ero on siinä, että vastassa ei ollut toista lohikäärmettä joka laittaisi näiden pasmat sekaisin? Ajattelen että siinä on jotain samaa kuin vaikka koirissa, voivat saada toisensa täysin sekaisin ja siinä ei enää omistajan huutelut auta.

Se on Viserystä edeltäneen kuninkaan lohikäärme (En minä osaa sen nimeä kirjoittaa, enkä uskalla googlettaa kun kuitenkin spoilaantuu koko sarja)

Niin itsekin tämän näkisin, että lohikäärmeet ovat - eläimiä. Niitä voi kouluttaa, käskeä ja opettaa, mutta loppujen lopuksi eläin toimii aina vaistollaan. Joskus homma taistelukentällä toimii, joskus taas ei. En näe tässä epäloogisuuksia GOT:tiin.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Ei nyt ihan reilu vertaus. GOT:n ykköskauden päähenkilön teloitus mestaamalla vs täysin sivuosassa oleva pikkuprinssi.

Tämä on kuitenkin pitkälti kirjoittajien käsissä, että kenestä tekee isomman tai pienemmän hahmon ja ketä yleisö sympatisoi. Oli GoT:ssakin paljon pienempiä hahmoja, joiden kohtalo tuli järkytyksenä. Tiedän jokseenkin miten nämä tapahtumat tulevat menemään ja jo pari viikkoa sitten pystyi ennakoimaan, että kausi varmaan päättyy Luken kuolemaan. Sen pitäisi olla finaalin iso shokki, mutta kun hahmo on edelleen tuntematon, niin hänen kuolemasta ei hirveästi jaksa välittää. Lopputuloksena fiilis on vähän valju tuosta kauden lopetuksesta.

HotD:n ensimmäinen kausi on hyvä, mutta olen samaa mieltä kuin @hablaa että GoT:iin verrattuna hahmoihin ei ole hirveästi kiintymystä. Tässä tietenkin isona syynä on lähdemateriaalin ero. Yhdessä päästään hahmojen pään sisään ja toisessa kuullaan hahmojen teoista kolmannen osapuolen kautta. Käsikirjoittajat ja näyttelijät ovat tehneet paljon työtä hahmojen tuomisessa henkiin. Fokus on selvästi ollut isoissa hahmoissa kuten Daemon, Rhaenyra, Viserys ja Alicent. Harmillisesti osa toistaiseksi pienemmissä rooleissa olevista hahmoista on jäänyt paitsioon, koska annettu aika ei riitä kaikkeen.

Kaiken kaikkiaan hyvä kausi oli ja odotukseni ylittyivät. Alunperin epäilytti, että minkälaista settiä on tulossa. Tekijät ovat kunnioittaneet lähdemateriaalia ja onnistuneet tuomaan hahmot henkiin. Juonittelua ei ole unohdettu ja maailma tuntuu eläväiseltä. Joitakin typeryyksiä on ollut ja ne tuntuvat johtuvan siitä, että kirjoittajat haluavat lähes joka jaksoon jotain shokeeraavaa, mikä ei ole tarpeen. Sitten joidenkin hahmojen jääminen paitsioon on ollut harmillista. Esimerkiksi Luke ja Harwin. Olisi pitänyt olla enemmän jaksoja, jotta heihinkin olisi voitu käyttää aikaa, mutta sillekin on varmaan syynsä, miksi kausi kestää 10 jaksoa. Siinä voisi tulla omat ongelmansa, jos kausi olisi pidempi.

Innolla odotan jatkoa.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Joo, ihan maukas lopetus. Mulla on jotenkin sellainen kutina, ettei pikkuprinssi kuollut tuossa loharin kappaleiden mereen syöksyssä, vaan pääsee vielä kostamaan silmäpuolelle. Tai sitten vain toiveajattelua.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Ihan kelvollinen kausi kokonaisuutena ja kieltämättä harmi etteivät tekijät uskaltaneet mennä alussa valitsemaansa tietä loppuun saakka. Eli olisivat vain pitäneet hahmot harmaalla alueella kun tuohon oikeasti olivat vaivaa nähneet.

Toki ymmärrän senkin että käsikirjoitusvaiheessa on varmasti otettu pieni suojakänni päälle ja haluttu etteivät hahmot mene joillekin katsojille turhan vaikeasti prosessoitaviksi. Eli ennemmin kauden lopetukseen selkeä linja hyvistä ja pahoista.

Mennään nyt posin kautta ja Aemond sai kostonsa. Häneltä olisi silmän lisäksi voinut lähteä vuosia sitten henki ja silmälappu muistuttaa häntä loppuelämän tapahtumasta. Ja jotkut vääräleuat taatusti aukoneet päätään. Eli tämä meni mallikkaasti ja vanhempien synnit kertautuivat.

Lapasesta lähteneet lohikäärmeet olivat samalla upea ja julma muistutus nöyryyden merkityksestä. Viserys tuota asiaa toi esiin, mutta yhtälailla Daemon on suhtautunut lohikäärmeisiin kunnioittavasti. Hänellä on erilainen lähestymistapa, mutta tämä päätösjakson lirkuttelu, uusista lohareiden aluista innostuminen aiemmin ja Laenan kanssakin vietetty aika välittivät kuvan että tuollaisten olentojen kanssa hänkään ei perseile.

Velaryonin talon isännän paluulle peukku ylös ja taisi Vaemondiin liittyvä kiitos-kortti olla tuo välitön liittoutuminen Rhaenyran joukkueen kanssa.

Otto Hightowerilla on isot pallit. Pakko ihailla tuota että ilmestyy paikalle jossa koko oma peliura voisi päättyä eikä pääsisi näkemään sitä himoitsemaansa valtakautta.
 
Viimeksi muokattu:

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Niin no. Tappeluksissa loharit tosin sitten aika hyvin näyttivät Danyn komentoja kuuntelevan, Meereenin kahakassakin kaikki menivät nätisti rivissä yhtä ja samaa laivaa polttamaan, eivätkä sekoilleet missä sattuu, vaikka just oli kaks kaverusta päässyt hetki sitten kellarista karkuun. Ja loppukausilla.. no, oikeastaan niistä nyt on turha yrittää mitään loogista puhua edes. Ehkä se on sit just näin.

Mikäs perkeleen lohari se sitten oli, jolle Daemon lauleskeli? Saatanan pettäjä-sika, eikö se ajattele yhtään pitkäkaulaisen loharinsa tunteita kun toisille suomunaamoille käy lurittelemassa?

Ettei ollut Seasmoke. Siinähän niitä villejä ja ratsastajaa vailla olevia lohikäärmeitä listailtiin aiemmin jaksossa. Mutta mikäli nyt yhtään oikein muistan Seasmoken ulkonäköä, niin kyseessä oli juurikin Seasmoke.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Semmoset asetelmat sitten jätettiin lillumaan. Ihan mielenkiintoinen ratkaisu, että noin selkeästi tuotiin ilmi ettei kuningattaren muksulla sen kummemmin kuin Aemondillakaan ollut oma loharinsa hallinnassa tuossa niiden välisessä tappeluksessa. Loharit keskenään siinä lentelivät, pientä vitutti kun iso kiusasi, löi kerran, ja sitten iso haukkaisi pienen kappaleiksi. Se että molempien selässä istuskeli joku klingonia puhuva ihminen, jotka huusi että lopettakaa nyt vittu, oli ihan sivuseikka.

Viseryshän jossain välissä kellarissa kertoili jotain, että on illuusio että Targaryenit hallitsevat lohareitaan. Dany kyllä aika täsmällisesti tuntui hallinnoivan sekä sitä loharia millä lenteli, että kahta sivuvaunuakin, mutta nyt sitten näyttäisi olevan vähän eri homma. Vai aistiiko loharit, mitä lentelijät alitajunnassaan miettivät? Kuningattaren muksua saleen ison mörön varjossa pelotti, että nyt tulee kuolo, ja Aemond halusi vetää silmänsä vienyttä pojua turpaan. Oliko pikkuloharin syöksy epätoivoinen, kuolemanpelkoinen konsti kokeilla ees jotain, jotta pikkujamppaa ei niin pelottaisi, ja silmäpuolen lohari tiesi että toi meikäläisen pitkätukka vihaa tota selässä istuvaa pikkupaskiaista, chomps vaan, ja ongelma selvitetty. En ihan aluksi tajunnut miksi oli tärkeä näyttää, että Daemon lauleskeli kellarissa omalle loharilleen, mutta oisko siinä alleviivattu että näillä kahdella on sitten erittäin syvä yhteys ja yhteisymmärrys. Daemonin silmästä kuvastuu lohari, loharin silmästä Daemon, he ovat yhtä, kyllä vain, ja sitten näytetään kun pojat on vain selässä istuvia hiekkasäkkejä omien lohareidensa kyydissä.

Muuten annettiin vaikutelma, että Rhaenyran joukkiot on meri- ja loharihommia lukuunottamatta aika väsyneet. Baratheon ei osannut lukea, eikä näköjään kauheesti lämmennyt kuningattaren jutuille, joten se taisi mennä Hightowereille. Starkeista annettiin ymmärtää, että kyyyllä ne on Rhaenyran porukan puolella, kunniallista väkeä ja sillee, valat on annettu, niitä noudatetaan, ja voisi kuvitella että Starkit tosiaan olisi sitten Rhaenyran puolella. Sitten oli vähän hölinää ristiin Tullyistä, ja Arryneistä, ekaksi sanoivat että Stark, Baratheon ja Tullyt on tärkeitä, mutta sitten ne olikin vaihtunut että Stark, Baratheon ja Arrynit on tärkeitä. En tiiä pitikö tästä nyt osata arvioida että Tullyt meni jo vihreille, ja Arrynit on vielä vähän hiinä ja hiinä. Daemonin pronssinen kiveentörmääjä-bitch oli Arrynin laakson jotain väkeä, joten voisi ehkä kuvitella että siellä lämmettäisiin sukuhommista välittämättä enempi Hightowerin hunajaiselle puheelle. Ei hyvältä näytä Rhaenyran näkökulmasta, pakko varmaan lähteä polttelemaan väkeä ja linnoja.
Itse sanoisin, että lopputulos oli vähän monen asian summa.

Aemond on lentänyt Vhagarille, mitä sen 2-3 vuotta tuossa vaiheessa. Vanha arvonsa tunteva lohikäärme tuskin tottelee ihan yhtä lailla jotain pojankloppia kuin, vaikka koko elämänsä lohikäärmeellä ratsastanutta omistajaa, jonka kanssa on siteet muodostettu.
Vastaavasti Luke pelkää tilanteessa paljon ja epäilemättä myös pienikokoinen Arrax saattoi kokea olonsa uhatuksi. Vaikka yhteisiä lentometrejä varmaan jo olikin jonkin verran niin kuitenkin molemmat sekä lentäjä, että lohikäärme olivat kokemattomia.

Kokeneempien ratsastajien ja vahvempien siteiden turvin jotain kontrollia olisi ehkä voinut säilyä, mutta kokemattomuus ja molempien lohikäärmeiden oma luonnollinen vietti ja siihen vielä yhdistetty ratsastajien tuntotilat tilannetta ennen ja lohikäärmepoikasoppa on valmis.

Tullyjen kohdalla järkeily taisi olla sitä luokkaa, että Grover Tully on itse henkilökohtaisesti vannonut valansa, joten hän putosi tärkeiden listalta tuossa vaiheessa pois, kun taas muut isojen sukujen päämiehet eivät olleet itse vannoneet valaa alunperin. Toki maantieteellisesti Tullyt liittolaisina ovat se huonoin vaihtoehto, kun ovat heti alusta asti vihollisten ympäröimiä. Hightowerit etelässä, lännessä Lannisterit ja idässä vastaavasti King's Landingin omat pikkukylät ja kaupungit ja Baratheonit. Vastaavasti Arrynit ovat muuriensa takana suojassa, Starkkeja suojaa suomaat ja, jos Baratheonit olisivat hypänneet liittoon, armeija olisi ollut käytännössä lähes pääkaupungin vieressä.

Rhaenyran äiti oli Arryn, joten sukulaisuussuhde on melko vahva Daemonista huolimatta.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Kaiken kaikkiaan hyvä kausi oli ja odotukseni ylittyivät. Alunperin epäilytti, että minkälaista settiä on tulossa. Tekijät ovat kunnioittaneet lähdemateriaalia ja onnistuneet tuomaan hahmot henkiin. Juonittelua ei ole unohdettu ja maailma tuntuu eläväiseltä. Joitakin typeryyksiä on ollut ja ne tuntuvat johtuvan siitä, että kirjoittajat haluavat lähes joka jaksoon jotain shokeeraavaa, mikä ei ole tarpeen. Sitten joidenkin hahmojen jääminen paitsioon on ollut harmillista. Esimerkiksi Luke ja Harwin. Olisi pitänyt olla enemmän jaksoja, jotta heihinkin olisi voitu käyttää aikaa, mutta sillekin on varmaan syynsä, miksi kausi kestää 10 jaksoa. Siinä voisi tulla omat ongelmansa, jos kausi olisi pidempi.

Innolla odotan jatkoa.
Mielestäni pelkät lisäjaksot eivät olisi riittäneet. Vaan olisi tarvittu kokonainen kausi viemään tilannetta vielä enempi rauhalliseen tahtiin sotaa kohti ja olisin itse katkaissut ekan kauden vuosissa mitattuina noin 10v aikaisempaan kohtaan ja rakentanut tokalla kaudella sitten tämän jakson loppuun asti. Tämä on toki mahdottomuus tv-maailmassa, kun verenhimoiset katsojat olisivat pettyneet shokkikäänteiden ja ruumiiden puuttumisen myötä jo ekalla kaudella. GoTin loppuromahduksen myötä tuo riski oli kerta kaikkiaan liian iso, koko IP olisi ollut haudattu, jos tämä prequel olisi epäonnistunut.

Itse olisin mieluusti nähnyt jo sen vanhan kuolleen kuninkaan ajalta Viserystä, Rhaenysta ja Baelonia (jonka kuolema johti ylipäänsä niihin vaaleihin) ja tämän myötä isompaa pohjustusta tuolle ison neuvoston valinnalle perijästä. Tämän jälkeen hiljakseen tutuksi niin vihreiden edustajat kuin Viseryksen lapset ja heidän jälkeläiset ja tärkeimmät ja nimekkäimmät hahmot.

Strongin suku olisi esim. ansainnut aivan valtavan paljon enemmän aikaa ruudulla, kuten myös moni kuninkaankaartin jäsen Criston Colea lukuun ottamatta. Mutta aika vaikea moista olisi ollut lähteä tekemään, koska lähdemateriaali on kuitenkin melko ohutta ja harvalla on samanlaista taitoa romantisoida tuota fiktiivistä kuningaskuntaa ja sen kansalaisia samalla tapaa kuin Martin romantisoi näitä kirjoissaan. Martin saa nostettua sen jonkun randomin kuninkaankaartilaisenkin jossain määrin merkittäväksi ja hienoksi hahmoksi ihan vain pienillä viittauksilla siellä, täällä ja tuolla. Pitää siis tyytyä tähän mitä saa ja toivoa, että tätä vielä saisi sen 3 kautta nauttia ilman isompia kiireitä.
 
Suosikkijoukkue
1992-1993 JyP HT, no smoking team
Ettei ollut Seasmoke. Siinähän niitä villejä ja ratsastajaa vailla olevia lohikäärmeitä listailtiin aiemmin jaksossa. Mutta mikäli nyt yhtään oikein muistan Seasmoken ulkonäköä, niin kyseessä oli juurikin Seasmoke.
Taisi olla vermithor tjsp. joka on toiseksi suurin sekä vanhin elossa oleva salmonsnake.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Erinomainen jakso ja ensimmäinen lohareiden kohtaus, johon oli oikeasti saatu jännitettä ja epävarmuuden tuntua myrskyssä lentelyn ja vilahdusten kautta tiukkaan pelastumiseen ja sitten lohareiden karkaamiseen lentäjiensä käsistä. Hyvin tehty ja ohjattu. Ekoja kertoja GoT mukaanlukien, kun näillä ei haettu vain wow efektiä.

... no, sitten GoT:sta tuttu seuraavan kauden odottelu alkaa, toisaalta lyhyitähän mää odottelut on Martini kirjojen odotteluaikoihin nähden.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Yksi asia mitä ei ole nostettu esiin on lavasteiden hienous. Game of Thronesiin verrattuna lavasteet ovat hemmetin paljon paremmat. Siinä missä emosarja onnistui vielä ekalla kaudella jossain määrin lavasteiden kanssa, mutta loppua kohti lavasteet ja maisemat vain heikkenivät heikkenimistään (vikan kauden King's Landing), on tässä mielestäni jokainen paikka saatu näyttämään hienolta.

King's Landing on näyttänyt Red Keepin kera paremmalta. Valtaistuinsali oikeasti tuhannesta miekasta tehdystä valtaistuimesta, Dragonstone hohtavine pöytineen ja muine paikkoinen ja nyt vielä Storm's End oli erittäin toimivan näköinen. Oikeastaan Driftmark on ollut ainoa ei niin "wau" paikka sarjassa tähän mennessä. Jopa Harrenhall oli tehty paremmin tässä.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Ettei ollut Seasmoke. Siinähän niitä villejä ja ratsastajaa vailla olevia lohikäärmeitä listailtiin aiemmin jaksossa. Mutta mikäli nyt yhtään oikein muistan Seasmoken ulkonäköä, niin kyseessä oli juurikin Seasmoke.

Minä en näissä pysy mukana, mutta netin mukaan kyseessä olisi Vermithor, toiseksi isoin lohikärmes. Tämähän tasaisi puntteja mukavasti, ja eikös Daemonin tytär ole loharia vailla, kun silmäpuoli varasti äidin lohikäärmeen.

Nyt oli todella hyvä jakso, ja pitäisi jaksaa odotella kaksi vuotta. Ei perkele.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Minä en näissä pysy mukana, mutta netin mukaan kyseessä olisi Vermithor, toiseksi isoin lohikärmes. Tämähän tasaisi puntteja mukavasti, ja eikös Daemonin tytär ole loharia vailla, kun silmäpuoli varasti äidin lohikäärmeen.

Nyt oli todella hyvä jakso, ja pitäisi jaksaa odotella kaksi vuotta. Ei perkele.

Sehän näissä nykysarjojen kausissa on että päätös jatkosta tulee suunnilleen silloin kun edellistä kautta on kulunut muutama jakso ja nähdään vetääkö katsojia. SItten odotellaan se 1.5-2 vuotta seuraavaa. Toista se oli 80-luvulla kun sarjojen jatkuvuus oli vakaampi. Dallasia pukkasi sen 25 jaksoa/kausi ja seuraavan kauden tekeminen oli jo pitkällä kun edellistä esitettiin ja tauko jäi usein alle puoleen vuoteen.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Sehän näissä nykysarjojen kausissa on että päätös jatkosta tulee suunnilleen silloin kun edellistä kautta on kulunut muutama jakso ja nähdään vetääkö katsojia. SItten odotellaan se 1.5-2 vuotta seuraavaa. Toista se oli 80-luvulla kun sarjojen jatkuvuus oli vakaampi. Dallasia pukkasi sen 25 jaksoa/kausi ja seuraavan kauden tekeminen oli jo pitkällä kun edellistä esitettiin ja tauko jäi usein alle puoleen vuoteen.

Ns. Network sarjoillahan tilanne on edelleen sama ja sarjat jatkuvat "loputtomiin". Näitä on kovatlait jne. ja ne on siis lähetysvirtaan tarkotettuja mainosten "ripustimia"

Tilauspalveluiden sarjatuotanNot on sitten isoissa satsauksissa niin kriittisiä, että harvoin otetaan riskiä useammasta kaudesta etukäteen. Joku Netflix tuottaa paljon myös halvemman tuotannon sarjoja, mutta nekin on pääsääntöisesti ekakausiensin idealla pl. jo fanbasea omaavat networkien hylkäämät sarjat, joita jatketaan aka gilmoregirls tai solsidan ym.
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Hyvä tuo lohikäärmeiden vertaus koiriin tuossa aiemmin. Näin eläinrakkaana ihmisenä ensi kertaa tämän sarjan kanssa tuli vähän fiilistä mukaan, suretti nimittäin piskuisen Arraxin kohtalo Vhaegarin käsittelyssä, vaikka tämä oli tiedossa etukäteen, miten tulee käymään.

Hyvä jakso ja hieno lopetus kaudelle nämä kolme viimeistä jaksoa. Oikeastaan 2. jakso oli aino heikompi koko kaudella, ainakin omaan makuun. Nyt sitten odotellaan, mutta kaiketi hyvää kannattaakin. Jostain olen saanut käsityksen, että tätä tätä olisi tulossa neljän kauden verran, joten odotella saa jatkossakin.
 

Peltinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Joo, ihan maukas lopetus. Mulla on jotenkin sellainen kutina, ettei pikkuprinssi kuollut tuossa loharin kappaleiden mereen syöksyssä, vaan pääsee vielä kostamaan silmäpuolelle. Tai sitten vain toiveajattelua.
Tämä on opittu perinteisistä elokuvakliseistä, joissa sankarit ja hyvikset aina pelastuvat uskomattomasti. Gotin tuntevat tietävät, että näissä ei ole plot armoria ja ne symppiksetkin voivat oikeasti kuolla.
 

Knox

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flyers
Tämä on opittu perinteisistä elokuvakliseistä, joissa sankarit ja hyvikset aina pelastuvat uskomattomasti. Gotin tuntevat tietävät, että näissä ei ole plot armoria ja ne symppiksetkin voivat oikeasti kuolla.

Gotin viimeisissä kausissa ei muuta ollutkaan, kuin plot armoria.

Kyllä tämä kausi oli hyvä. Ei millään malttaisi odottaa kahta vuotta.
 

Paridae

Jäsen
Suosikkijoukkue
NJD
Sarja meinasi jäädä liian pienen piirin mökötykseksi, mutta onneksi sitä vähän laajennettiin Larysilla ja neuvoston vielä etäisiksi jääneillä avustajilla. Mitä nyt Larysinkin koko sukuperintö unohdettiin polttomurhan jälkeen. Parhaita kohtauksia sarjassa oli Baratheonin komento, että ei hänen salissaan. Lyhyt välähdys siitä, että King's Landingin ulkopuolellakin on elämää ja näillä seitsemän valtakunnan hallitsijoilla on myös valtaa omassa valtakunnassaan.

Sarjan selkein heikkous oli jo nimessä mainitut lohikäärmeet, jotka katkaisivat muuten mielenkiintoisia jännitekohtauksia. Lohikäärmeitä on niin monta, jokaisella hassu nimi ja niin vähän ruutuaikaa, että aivan yhdentekevää puhua niistä kuin jonain roolihahmona. HBO yritti somessa pumpata lohikäärmeiden renkaita jo parin jakson jälkeen kysymällä katsojilta, kuka ihquista lohhareista on symppiksin. En ymmärrä, miten kukaan löysi niistä persoonaa varsinkaan parin jakson jälkeen, kun ei tuon viimeisen jakson godzillaa lukuun ottamatta niissä ollut mitään eroa. Jokainen liihotteli paikalle aivan liian hitaasti ja karjui kameraa päin samalla tavalla. Yhtä persoonallisia kuin sarjassa nähdyt hevoset ja vähemmän kiinnostavia kuin hovin palvelijat.
 

Konteksti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jos tuosta ekasta kaudesta omat hajatelmat kirjoittaisi.

Mulle sarja maistui alusta saakka ja montaa sellaista "oh c'mon!" hetkeä ei mahtunut. Sikäli ehkä odotin vähän enemmän mähinää tältä, kun tosiaan ensimmäisen jakson näyttämiseen saakka minäkin elin uskossa, että vain yhen tuotantokauden teos on kyseessä. Lienee sitten ollut etukäteen suunniteltua pitkälle, kun käytännössä tällä kaudella valettiin vasta pohjat tulevalle/tuleviin. Sikäli ei toki poikkea lopulta paljoakaan GoTin ekasta kaudesta, joka myös pääosin oli pelkkää draamaa ja rakentelua.

Yksi merkittävimmistä asioista sekä tässä, että GoTissa on lopulta ollut casting. Paljon on löydetty nimettömämpiä näyttelijöitä, jotka iskevät suorituksillaan omaan makuun erinomaisesti ja täydennetty sitten vähän nimekkäämmällä kaartilla, jotka perinteisesti hoitavat hommansa maaliin. Daemonin hahmo kaikkine vivahteineen nousi itselle odotettuakin parempiin asemiin. Pidin myös Rhaenyran ja Alicentin hahmojen näyttelijäsuorituksista valtavasti. Nyt jo poistunut kuningas nousi sarjan edettyä myös paremmin esiin. Oikeastaan ainut, jolta odotan jo nähdyistä suosikeista enemmän on Larys, joka alkuun oli omissa kirjoissa korvaamassa Littlefingeriä juonikkuudellaan katosi pidemmäksi aikaa vain palatakseen kuningataren jalkoihin. Kaikenkaikkiaan nostan jälleen hattua roolituksille.

Noin muusta tuotannosta mainittakoon, että pidin lohikäärmeiden ulkoasusta. Näissä oli selkeästi tutkittu lähdemateriaalia (suosittelen muuten ottamaan tämän lukulistalle jos ei ole jo vastaan tullut: The World of Ice & Fire - Wikipedia ) ja saatu muistuttamaan kuvitusta, joka näistä spinoff-kirjallisuuteen ja kalentereihin on luotu. Viimeisessä jaksossa oli myös hyvin huomioitu näiden elikoiden kokoerot, jotka kirjoissa ilmenevät sivutarinoissa.

Jäin sarjan lomassa miettimään mikä on se juttu, joka tästä tekee niin kiehtovan, vaikka pääosin sarjaa johdatetaan erinäisin keskusteluin eteenpäin ja itselle jäi mieleen tuo, miten ääniä hallitaan kohtausten aikana. Tavallaan kaikki hiljennetään sopivalla tavalla musiikkia lukuunottamatta, jolloin fokus on siinä mitä hahmot sanovat ja miten asiat esitetään. Tämä on ainakin itselleni se, joka mielenkiinnon herättää. Ikäänkuin olet samaan aikaan rentoutunut, mutta odottava.

Jos jostain sitten on annettava noottia, niin ainakin musiikillisesti oltiin oltu jopa laiskoja ja kopioitu käytännössä kaikki jo aiemmin kuultu miksaten niistä vain uusia versioita. Ei sillä, kyllä tuo musiikki mulle toimii, mutta en lähtisi maksamaan remixeistä vain omistaakseni jotain sarjaan liittyvää.

Yhtä kaikki, mielenkiinnolla tässä jää odottamaan milloin seuraava kausi ilmestyy ja millainen siitä tulee. Ainakin alustavasti sopii odottaa toimintapainotteisempaa menoa ja sitä tämä sarjan poikasten käynnistynyt kalistelu antaakin luvata. Jostain olin lukevinani, että isompia nimiä olisi jo jatkokaudelle kiinnitetty. Toivotaan, ettei tätä pilata millään liialla tähtiloistolla vaan jatkeaan hyvää työtä omien vahvuuksien kanssa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös