HPK:n entinen TJ Korpelahan sanoi että joukkueella pitää homot hyväksyttää. Tämä vuonna 2014
Tuossa on vain se, että hommahan ei ole pelkästään kopin hyväksynnästä. Mun on vaikea kuvitella pukukoppia Suomessa, jossa jonkun jäsenen ulostulo vuonna 2019 olisi isompi ongelma. Yksittäisille henkilöille se voi olla kopissa ongelma siinä missä jo pelkkä persoonakin voi olla, mutta se on toinen tarina. Suurempana ongelmana näen sen, millainen ympäristö on kokonaisuutena.
Isoissa massoissa on paljon väkeä, joiden tuntuu olevan mahdotonta hyväksyä homous. Voi olla melkoisen raskasta kuulla monena iltana viikossa joidenkin fabujen ulinaa katsomosta homoudesta, lukea paskajuttuja somessa ja eri palstoilla ja pienemmillä paikkakunnilla voi tulla muita ongelmia. En välttämättä itse haluaisi ottaa riskiä, jos ulostulo edes teoriassa saattaisi tarkoittaa sitä, että seuraa vaihtaessa kaupan kassalla paikalliset maalaisisännät huutelisit hesalaista homoa, kiljuskinit spreilisivat kulleja oveen ja vastaavaa. Ja onhan niitä ruplia varmasti mukavampi eläkepäiviä varten tienata tai muutoin pelireissulla Venäjällä olla, jos ei tarvitse pelätä miten homopropagandalakeja säätäneessä maassa paikalliset suhtautuvat.
Janne Puhakan case on mun mielestä loistava esimerkki siitä, että vielä on paljon tehtävää. Pariin päivään hän sai aikaan enemmän huomioda mediassa kuin koko uransa aikana. Mä voin vain kuvitella mitkä otsikot olisi ollut, jos hän olisi tullut julkisesti ulos Bluesissa pelatessaan. Ja voin loistavasti kuvitella, että harva meistä olisi valmis niin suureen mediapaineeseen, ottaa riskiä sulamisesta siinä paineessa tai riskeerata hänen asemassa ollessaan esimerkiksi sitä seuraavaa sopparia. Seurojen on kuitenkin helppo puhua tasa-arvosta, suvaitsevaisuudesta ja ties mistä, mutta jos liigaympyröihin vasta murtautuvaan pelaajaan kohdistuu tavallista kovempi paine, (u)tj:llä on varmasti vaikea paikka punnita kenelle se viimeinen soppari sorvataan.
Rehellisesti sanoen, jos mä olisin ammattikiekkoilija tai ammattilaisuuden syrjässä kiinni ja samalla homo, niin erittäin todennäköisesti pysyisin kaapissa. En sen takia, että homoudessa olisi mitään väärää. Vaan ihan suoraan siksi, että maailma ei ole vielä täysin valmis tuohon yhdistelmään ja mulla tuskin olisi munaa toimia minään pioneerina. Parasta mitä tällä saralla voisi tapahtua, olisi lajin suurnimen ulostulo uransa huippuhetkillä. Se normaloisi tilannetta kummasti, rohkaisisi monia ja rikkoisi monia "muureja".
Eikö Puhakka toivonut, että ei haluaisi puhua homoudesta jääkiekossa, mutta niin kauan, kun hiljaisuutta pidetään yllä, niin pitää puhua. Mikähän logiikka tässä nyt on?
Että homman pitäisi olla niin normi, että sillä ei olisi väliä. Vähän sama kuin ei sillä, seurusteleeko pelaaja X blondin vai bruneten kanssa, vai pitääkö hän mahdollisesti esimerkiksi pidemmistä mimmeistä lyhyempien sijaan. Mutta niin kauan kuin homous kiekkopiireissä ei ole normaali asia, on siitä syytä puhua ja normalisoida tilannetta.