Hjallis Harkimo – piru vai nero?

[Etelä]

Itse en jaksa mennä niin ruohonjuuri tasolle kuten Yuppi ja syynää kaikkia pelaajia Liigan seuroista, vaan katson vastustajia kokonaisuutena. Tiedän myöskin, etten ole asiantuntija kaikessa ja näin ollen en kommentoi aihetta mikäli en tiedä siitä mitään ja pidättäydyn provoamisesta.

Itse luen uutiseni tältä sivustolta ja muualta interwebsin ihmeellisestä maailmasta, kuten useat muutkin. Ja kyllä tiedän enemmän pelaajia muista joukkueista kuin Saipan rosterista.

Mielenkiinnosta kysyn, että mitkä on ne ominaisuudet mitkä tekevät kannustamisesta sitten rikasta, mikäli omani on sitten niin köyhää vaikkei viekkään keneltäkään pois? Onko se sellainen, joka luettelee ulkomuistista vastustajan aloituskentällisen vaiko fanipäädyn kaveri, joka pitää meteliä, muttei jaksa kiinnostua vastustajan kultakypärästä?

 

[Yuppi]

Mielenkiinnosta kysyn, että mitkä on ne ominaisuudet mitkä tekevät kannustamisesta sitten rikasta, mikäli omani on sitten niin köyhää vaikkei viekkään keneltäkään pois? Onko se sellainen, joka luettelee ulkomuistista vastustajan aloituskentällisen vaiko fanipäädyn kaveri, joka pitää meteliä, muttei jaksa kiinnostua vastustajan kultakypärästä?

Vastaan tähän, että sekä että. Vai ovatko nämä toisensa poissulkevia asioita? Toki edelleen vain omana mielipiteenäni. Ja omana mielipiteenäni myös se, että toisten joukkueiden kokoonpanojen syynääminen EI OLE ruohonjuuritasolle menemistä. Vähän sama, kun että selailet hesarin ja katselet kuvat siitä ja sitten ihmettelet, kun naapuripöydässä joku menee oikein deep deep deep undercover ja lukee kuvatekstitkin!

Kahdeksanvuotiaana sitä muisti vaikka mitä ja oli kunnia-asia että muisti. Nyt on muutama hiukka tärkeämpi juttu mikä mielessä pyörii.

Jaa mikä muka on tärkeämpää? No pimppi, check. Punssi, check. Raha, check check. Mutta sitten? Ja noissakin mennään aina kuitenkin "päivän kunnon" mukaan.

 

[Fordél]

Ihmeellistä, että lätkää seuraavat ihmiset eivät tiedä kuin muutaman pelaajan SaiPasta. Onhan se kiva kun oma seura saa lähes kaiken huomion, mutta kyllä vastustajakin ansaitisi vähän kunnioitusta ja huomiota.

No se siitä, mutta en osta Hjalliksen ajatusta kuinka jengi tulisi hallille katsomaan laadukasta lätkää. Tällaisilla katsojilla ei täytetä Hartwall Areenaa. Korkeintaan muutama rivi. Suuri yleisö tulee hallille, kun tunne vie voiton. Tunne omaan jengiin (esim. mielenkiintoiset persoonat), tunne peliin (värikkäät ottelut ja hyvä tunnelma) ja tunne vastustajaan (nimekkäitä ja mielenkiintoisia pelaajia). Vaikea sanoa pystyykö Hjallis liittämään Jokereihin tällaista tunnelatausta, kun seura pelaa KHL:ssa. Toivottavasti, koska laadukas peli ei tule yksin riittämään.

 

[Mordjinn]

Jaa mikä muka on tärkeämpää? No pimppi, check. Punssi, check. Raha, check check. Mutta sitten? Ja noissakin mennään aina kuitenkin "päivän kunnon" mukaan.

No täällä ollaan sen verran varttuneempia, että skidit ja perhe ja monenlaiset vastuut iskevät päälle. Sitten on muitakin harrastuksia kuin lätkän seuraaminen ja niihin kuluu paljon aikaa ja aivokapasiteettia. Lisäksi täytyy sanoa että kun on katsonut lätkää ihan helvatan kauan niin ei jaksa pienestä innostua. Jokerit ja Jokereihin liittyvät asiat kiinnostavat, muu on vain taustahuminaa josta joskus ponnistaa joku Jormakka kun on juuri tietyssä matsissa vaarallinen. Ehkä tämä on vain sitä ettei jaksa enää elää niin tunteella ja fiiliksellä vaan nyökyttelee mielummin takarivistä kun skidit hilluu.

Tavallaan sama meininki Hjalliksen KHL-projektin kanssa. Kun on nähnyt Jokerit Ykkösdivarissa, muistaa (hämärästi) ne ajat kun homma oli jo melkein loppu ja sitten Feeniksmäisen nousun Suomen suurimmaksi ja rikkaimmaksi jengiksi niin jotenkin tämä koko KHL -meininki tuntuu vain luonnolliselta jatkumolta koko hommaan. Tai siis toisinsanoen mikään ei enää jaksa yllättää, kenties vielä hiukan innostaa. Vielä kun omasta mielestä Liigakiekosta on viety (viimeistään kansanedustajien kauhistellessa iltapäivälehdissä) iso osa vaaraa ja intohimoa pois, niin kenties on aika kokeilla jotain muuta. Suoraan sanottuna harmittaa aina kun lätkää väitetään väkivaltaiseksi. Sensuroikaa ensin nyrkkeily ja palataan sitten asiaan. Maston puhdas taklaus ja tuomio olivat itselle se viimeinen niitti. Hjallis ei ole mikään karismaattinen sankarihahmo, mutta hän on ollut suuressa roolissa siinä että olen saanut nauttia Jokereiden peleistä SM-Liigassa. Siitä suuri kiitos ja hatunnosto. Kyllä sen verran nyt pitää luottaa että hyppään samaan junaan (taas kerran). Jos tulee menestystä niin se on mahtavaa, jos taas palataan maitojunalla niin sittenhän on taas kiva olla altavastaaja.

 

[Flip#51]

Se ei ole mitään brassailua tms..

Älä viitsi. Pelkkä urheilun seuraaminen konseptina on niin järjetön, että on ihan turha alkaa väittelemään siitä, mikä on oikea tapa harrastaa sitä. Osaa kiinnostaa lähinnä oma jengi, toisia pari muuta sen lisäksi ja loppuja sitten kaikki mahdolliset joukkueet. Lätkä on viihdettä, josta kuluttaja maksaa. Jos en viihdy seuraamalla SaiPan pelaajalistaa, niin en tee sitä, vaan keskityn siihen, josta saan kicksejä.

 

[JjZz]

Heh, ensin syksyllä toitotetaan että Jokerit ei kiinnosta ketään. Sitten kun joku erehtyy sanomaan saman SaiPasta, niin voi luoja mikä haloo nousee :D

Palataan asiaan, kun saipa on saavuttanut jotain, muutakin kuin syyskauden mestaruuden.

 

[Mordjinn]

Ihmeellistä, että lätkää seuraavat ihmiset eivät tiedä kuin muutaman pelaajan SaiPasta. Onhan se kiva kun oma seura saa lähes kaiken huomion, mutta kyllä vastustajakin ansaitisi vähän kunnioitusta ja huomiota.

Tämähän se juuri oli Hjalliksen pointti. SaiPa nyt vain oli esimerkki, saman voisi sanoa monestakin Liigajengistä. Jos lätkää seuraavat eivät tunne vastustajia niin miten sitten ne ei-seuraajat, joita kuitenkin hallilla käy?

Syytän myös mediaa. Sankareista ei kohista samalla tavoin kuin ennen, koska roistot tuovat klikkejä paljon enemmän. Ja jokaisella jengillä ei ole Ruutua...

 

[Derrick]

HH on aina sanonut asiat suoraan, jotta viesti menee perille, jolloin tietynlaisesta diplomaattisuudesta ei ole tietoakaan, kuten Saipa-kommentti. Tästä seuraa se, että Derrickin kaltaiset henkilöt vetävät kilarit ja nostavat oman seuransa jalustalle heittäen näitä "ilman meitä"-kommentteja.

Ei vaan kyse on siitä että Hjalliksen mielestä kaikilla joukkueilla pitäisi olla ns. ''tähtiä'' joukkueissa, jotka jaksaisivat vetää Jaffalaan sen 13600 henkeä nauttimaan ottelutapahtumasta - siis syömään, juomaan jne.

No meillä on pelaajabudjetti 1.5 miljoonaa ja sen kun jakaa 30 pelaajalla niin keskiansio on 50 tonnia. Ei sillä hommata tähtiä vaan on tehtävä asiat toisin.

En tiedä onko Hjallis vaan tällainen ''otetaan Teemu jos se on saatavilla'' vai jääkö narrifanit protestiksi kotiin jos ykkönen olisi mallia Tavi-Koho-Mankinen.

Ainakin siellä toimistolla syynätään vastustajien pelaajia kun on näitä lisämaksuja, vaivaisella 6,5 euron lisäpanostuksella on mahdollisuus kokea maailmanluokan tähtiä kuten Gillies, Desantis, Birch, Block ja Thiessen.

 

[Fordél]

Tämähän se juuri oli Hjalliksen pointti. SaiPa nyt vain oli esimerkki, saman voisi sanoa monestakin Liigajengistä. Jos lätkää seuraavat eivät tunne vastustajia niin miten sitten ne ei-seuraajat, joita kuitenkin hallilla käy?

No onneksi moni lätkää seuraava sentään tuntee pelaajia ja osaa kunnioittaa myös muiden jengien hienoja pelaajia, kuten vaikka Ville Kohoa SaiPasta. Kun näin tapahtuu riittävän suuressa piirissä, syntyy hienoa kulttuuria. Tällaisesta kulttuurista saamme nauttia esim. espanjalaisessa futiksessa, joskus jopa suomalaisessa lätkässä.

Mutta edelleen, ratkaisevaa on tunne, ei lätkän laatu. Tässä kohdin Hjallis menee pointteineen pahasti metsään.

 

[Mordjinn]

No onneksi moni lätkää seuraava sentään tuntee pelaajia ja osaa kunnioittaa myös muiden jengien hienoja pelaajia, kuten vaikka Ville Kohoa SaiPasta.
*snip*
Mutta edelleen, ratkaisevaa on tunne, ei lätkän laatu. Tässä kohdin Hjallis menee pointteineen pahasti metsään.

Tunteesta samaa mieltä, mutta mielestäni sitä ei synny jos laatu on läpsyttelyä. Enkä tarkoita tällä että SaiPan kiekko olisi läpsyttelyä. Fyysinen peli tuo itselleni tunnetta, sitä ei vain nykyliigassa saa oikein pelata. Tappelut sen primitiivi-tunnereaktion vasta tuovatkin. Ja toisaalta ne superkauniit taitokuviot. Ja ne raivostuttavat vastustajan rotat.

Ja kunnioitusta on turha tuoda tähän keskusteluun. Kunnioitan joka jannua yhtä lailla, kaikki eivät vain kiinnosta. Ja en ole mikään Jokerifanin stereotyyppi, vaan yksilö joten minun kirjoituksistani ei kannata yleistää mitään yhteenvetoja. Vaikka kai tuolla kunnioitus-läpällä viitattiin enemmän Hjalliksen suuntaan?

 

[ahal]

No onneksi moni lätkää seuraava sentään tuntee pelaajia ja osaa kunnioittaa myös muiden jengien hienoja pelaajia, kuten vaikka Ville Kohoa SaiPasta. Kun näin tapahtuu riittävän suuressa piirissä, syntyy hienoa kulttuuria. Tällaisesta kulttuurista saamme nauttia esim. espanjalaisessa futiksessa, joskus jopa suomalaisessa lätkässä.

Mutta edelleen, ratkaisevaa on tunne, ei lätkän laatu. Tässä kohdin Hjallis menee pointteineen pahasti metsään.

Tämä.
Kyllä se tunnekokemus laajenee kummasti, jos pystyy ja viitsii seurata kiekkoa omaa seuraa laajemmilla okulaareilla ja väreillä. Vaikka fokus on tietysti suosikkijoukkueessaan. Monet kerrat olen raahautunut hallille ties minne seuraamaan esim. Mikke Granlundia, Joel Armiaa, Sami Kapasta, Artturi Lehkosta, Sakari Salmista, Ville Niemistä ja Peltosta jne. vaikka oma jengi ei ole laatikossa ollutkaan. No aina ei ole mennyt putkeen, vaan tapahtuma on ollut lievä pettymys, mutta aina ei voi voittaa eikä olla tikissä. Ymmärrettävää.

Yksi viime aikojen tunteikkaimmista tilaisuuksista oli taannoin Porissa, kun laatikkoon luisteli liuta 60-80-lukujen pelaajatähtiä (Java All Stars) Vellu Ketolan joukolla. Luistin liikkui ja hauskaa oli, vaikkei liikoja taklattukaan.

Suomalaisessa kiekkomaailmassa on yhä lukuisia huippupersoonia niin kentällä kuin ulkopuolellakin, jotka ansaitsevat varauksettoman tunnustuksen tekemisistään. Osa on jo taivaallisissa kaukaloissa. Suomessa urheilukulttuuri on aika ohuissa kantimissa, mutta kehityksen askelia on nähtävissä, jos lajista kuin lajista nähdään muutakin kuin kulloinen voittaja. Tai oman kylän joukkue.

Hjallis ei varmaan Ilveksestäkään montaa pelaajaa osaisi nimetä, mutta hienoa on ollut seurata Ruutun ja kumppaneiden menoa tällä kaudella. Ykkösvitja Ruuttu (ex-jokeri, ex-lohi) - Corso - Sandell on monelle yhä eksoottinen.

Luultavasti ymmärrän HH:n alkuperäisen pointin, enkä siihen halua enää puuttua. Purjehtijalla on oma tyylinsä ilmaista itseään ja that's it.

 

[Tuoppi]

No onneksi moni lätkää seuraava sentään tuntee pelaajia ja osaa kunnioittaa myös muiden jengien hienoja pelaajia, kuten vaikka Ville Kohoa SaiPasta. Kun näin tapahtuu riittävän suuressa piirissä, syntyy hienoa kulttuuria. Tällaisesta kulttuurista saamme nauttia esim. espanjalaisessa futiksessa, joskus jopa suomalaisessa lätkässä.

Mutta edelleen, ratkaisevaa on tunne, ei lätkän laatu. Tässä kohdin Hjallis menee pointteineen pahasti metsään.

Sama! Varsinkin tuo tummentamani kohta. Riippumatta siitä kuinka kova jengi on SKA Pietari niin sen voittamisella ei ole mulle paskankaan väliä. Esim. Kärppien tai viimeksi Tapparan (Rautakorven) voittaminen on paljon hienompaa. Minä en ala uusia "tunnesiteitä" luomaan oligarkkien rahajengeihin. Ne on jo luotu aikoinaan jokereihin mutta myös vahvasti kotoiseen SM-liigaan, kaikkine vikoineen. Ja nyt kesällä huomasin että se tunneside liigan on sen verran vahva että KHL-siirron myötä side jokereihinkin katkekaa. Ja mitä esimerkiksi tulee tuohon jonkun heittämään suomi-venäjä asetelman luomiseen niin sekään ei (enää) herätä minkäänlaista fiilistä. MM-kisatkin kun kiinnostaa vuosi vuodelta vähemmän.

Lätkän laadusta jaksetaan lässyttää mutta jos se olisi se tärkein asia niin yhteen jengiin itsensä sitominen on vitun tyhmää. Todennäköisimmin parasta lätkäähän näkee kun katsoo lätkää joka tuutista niin paljon kuin jaksaa.

 

[koodinimi]

En tiedä onko Hjallis vaan tällainen ''otetaan Teemu jos se on saatavilla'' vai jääkö narrifanit protestiksi kotiin jos ykkönen olisi mallia Tavi-Koho-Mankinen.

Jos ykkönen olis tuossa muodossa, niin täällä itkettäis viis sivua tunnissa miten "kaikki on paskaa paitsi kusi" ja kaikille kenkää. (Joo - budjetti, joka vuos mestaruudesta...) Sad to say, mutta aika usein pistää vituttamaan miten aina jaksetaan itkeä Jokereista. Jokerifanit itse valittaa vaikka huoltajan kengännauhoista, aina on joku asia väärin ja muiden jengien fanien avautumiset vielä siihen päälle. Käy ajoittain raskaaksi tää seuraaminen. Etenkin silloin kun jäälläkään ei kulje.

Ja sori off-topic, Hjallis on edelleen hieno mies.

 

[Wolves]

Sitten kun joku erehtyy sanomaan saman SaiPasta, niin voi luoja mikä haloo nousee :D

Epäilen hyvin vahvasti ja kun mietit hieman tuota mitä kirjoitit, tulet toteamaan ihan saman.

Kovasti on Karjalan suunnalla mennyt herne nenukkaan...

Vaikka en ole missään tekemisissä kannattamani seuran kanssa, pyydän nöyrimmin anteeksi, että annoimme takaisin samalla mitalla, jotta suuren ja mahtavan Jokerin iso saapas ei talloisi meitä ihan milloin sitä itseään huvittaa.

On ihan sama minkä pienemmän (Kuten suurinosa Jokeri faneista kutsuvat maaseudun) seuran nimen Hjallis "katkera jo vuodesta 1999 lähtien" Harkimo olisi sanonut, samalla tavalla olisi takaisin tullut joka tapauksessa ja nyt täällä kirjoiteltaisiin jonkun toisen seuran toimista.

Vai eikö Jokerit kestä sitä, että joku laittaa vastapallona takaisin? Vai onko se nin suuri ja mahtava instituutio, että sen arvosteleminen muiden liigaseurojen toimesta on ehdottomasti ja absoluuttisesti kielletty?

 

[Jokerobin]

Pitää nyt sen verran kantaa ottaa, että mielestäni on kyllä yksi ja sama mitä Hjallis on sanonut, eikä siitä tällasta haloota olis tarvinnut nostaa, mutta...

Kuten muutama muukin on todennut, niin täällä aika helvetin moni, joka tuntuu palstan perusteella olevan todellinen lätkäfani/-asiantuntija sanoo, ettei tiedä, kun 1-2 pelaajaa/vastustaja lukuunottamatta Kärppiä ja HIFKiä. Siis mitä vittua?!

Mitä liigaa te ootte vuosikaudet seuranneet? Osaan suoralta kädeltä luetella varmasti jokaisesta liigajengistä 80-90 % avauskokoonpanosta ja luulin ihan oikeasti, että niin osaa yhdeksän kymmenestä jatkoaikalaisesta.

Vai onko tämä sitten tätä osan "Puolustan Hjallista, vaikka se sanos mitä ja oon samaa mieltä"-mantraa?

Ei sillä, ettenkö Jokereiden mukana eläis ensikin vuonna, olipa marraskuussa vastassa sitten SaiPa, HeKi tai joku vaikeesti lausuttava venäläisjengi. Ja aion kyllä seurata niin tiiviisti, että opin sieltäkin niitä pelaajia, mutta se, että se heti ensi syksynä olisi aivan sama onko siellä vastassa se Metallurg NK (oliko se ton niminen?) vai SaiPa, on kyllä paskaa.

 

[Jubomir]

No onneksi moni lätkää seuraava sentään tuntee pelaajia ja osaa kunnioittaa myös muiden jengien hienoja pelaajia, kuten vaikka Ville Kohoa SaiPasta. Kun näin tapahtuu riittävän suuressa piirissä, syntyy hienoa kulttuuria. Tällaisesta kulttuurista saamme nauttia esim. espanjalaisessa futiksessa, joskus jopa suomalaisessa lätkässä.

Mutta eihän Hallis hae tälläisiä jääkiekon seuraajia, vaan hän näkee suuret massat ja isommat rahavirrat. KHL-projektillaan Jokerit hakee tuota samaa lätkäkannattajakuntaa,
joka kotikisoissa on saatu liikkeelle, siinä massassa ei lätkänpelaajia kovin syvällisesti tunneta. Kootaan suomalainen KHL-joukkue ja rahastetaan kiekon ympärillä pyöriviä massoja friend-Kalen malliin, siinä kai se suurin visio.

 

[Jymäkkä]

Pitää nyt sen verran kantaa ottaa, että mielestäni on kyllä yksi ja sama mitä Hjallis on sanonut, eikä siitä tällasta haloota olis tarvinnut nostaa, mutta...

Kuten muutama muukin on todennut, niin täällä aika helvetin moni, joka tuntuu palstan perusteella olevan todellinen lätkäfani/-asiantuntija sanoo, ettei tiedä, kun 1-2 pelaajaa/vastustaja lukuunottamatta Kärppiä ja HIFKiä. Siis mitä vittua?!

Mitä liigaa te ootte vuosikaudet seuranneet? Osaan suoralta kädeltä luetella varmasti jokaisesta liigajengistä 80-90 % avauskokoonpanosta ja luulin ihan oikeasti, että niin osaa yhdeksän kymmenestä jatkoaikalaisesta.

Samoilla linjoilla, mutta itselläni on iän lisääntyessä tullut niin paljon kaikkea muuta ajateltavaa ja tekemistä elämään, ettei liigaa ehdi ihan samalla intensiteetillä seuraamaan kuin nuorempana. Osasin liigaseurat takavuosina ulkoa, mutta nyt on kieltämättä tilanne päässyt juuri siihen, ettei tunne joistain seuroista ulkomuistista kuin ehkä puolet pelaajista. Tämä on harmi sinänsä, etenkin pelejä seuratessa huomaa, ettei saa vastustajasta oikein kunnon kuvaa, kun tuntee nimeä näkemättä vain ne pari pelaajaa. Luulisin, että aika monella on sama tilanne samoista syistä, joten en lähtisi huonoiksi faneiksi syyttämään suoralta kädeltä.

Hjalliksella on oma pointtinsa, jonka ainakin minä ymmärrän täysin. Uudet joukkueet tulevat KHL:ssa ajan myötä tutuimmiksi, ja samalla tavalla KHL:ssa on mielenkiintoisia ja ei niin mielenkiintoisia joukkueita kuin liigassakin, siis keskivertofanin näkökulmasta. Silti SaiPa tuntuu näihin Hjalliksen möläytyksiin valikoituvan sangen usein esimerkiksi, mistä voi ihan asiasta sanoa. Voisihan saman asian ilmaista ilman tietyn joukkueen nimeämistäkin. Ja vaikka siis en itsekään enää kaikkia joukkueita niin hyvin tunne, niin ihmetyttää todella nuo muutaman kirjoittajan kahden pelaajan listat, joissa kumpikaan pelaajista ei ole Markkanen( NHL- taustan omaava, Jokereissakin pelannut) tai Davista(yksi liigasyksyn tähdistä).

 

[TosiFani]

Ihme narinaa täällä joka asiasta. Annetaanko kaikkien seurata lätkää niinkuin itse haluavat? Mulle vastustajat profiloituvat joukkueina, Saipa on esim mulle sympaattinen, työteliäs pikkujoukkue idästä. Ei mun tarvitse tietää Saipan pelaajia nimeltä, eikä se mua edes kiinnosta. Lisäksi pelkän nimen tietäminen ei vielä tuo mitään lisäarvoa millekään...

Tällainen ajattelumalli näkyy parhaiten ennen kautta käytävissä keskusteluissa. Jos Saipafani sattuu vertaamaan Mankista Jokereiden kakkoskentän laituriin, paskamyrsky on valmis. Mikä vitun Mankinen? Puhutaan joukkueiden voimasuhteista ilman pienintäkään hajua pelaajien taitotasosta tai valmennuksen osaamisesta. Ja tämä koskee koko palstaa. Terveisin nimimerkki Sakari "Dominaattori" Salminen.

 

[Puscutractori]

Sama! Varsinkin tuo tummentamani kohta. Riippumatta siitä kuinka kova jengi on SKA Pietari niin sen voittamisella ei ole mulle paskankaan väliä. Esim. Kärppien tai viimeksi Tapparan (Rautakorven) voittaminen on paljon hienompaa.

Tässä juuri on asia, joka Hjalliksella jostain syystä menee käsityskyvyn ulkopuolelle. Jo aikoinaan, kun Hjallis puuhasi euroliigaa, hän oli koko ajan vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan parhaat pelaajat automaattisesti houkuttelevat ihmisiä katsomoon. Tämän hän antoi vastaukseksi mm. silloin, kun joku toimittaja kysyi, kuka haluaisi nähdä jonkun Barcelona Matadorsin pelaavan Jokereita vastaan.

Jääkiekkojoukkue on katsojan silmissä ja mielessä hyvin paljon muutakin kuin vain pelaajiensa summa. Ennen kaikkea se on tunnetta tai mielikuvia, olivatpa ne oikeita tai vääriä.

En varmasti osaa luetella kaikkia nyky-SaiPan pelaajia, noin puolet kylläkin. Sen sijaan pystyn helposti sanomaan monia asioita, joita minulle tulee SaiPasta mieleen ja jotka mielessäni lähden katsomaan oman suosikkijoukkueeni otteluita SaiPaa vastaan:

- eteläkarjalainen kusipääkiekko
- keltainen väri
- Sputnik
- Kisapuisto
- hyvin scoutatut ulkomaalaiset
- niukka talous
- mie
- legendaarinen Eero Tauru
- pieni muttei aina kovin sympaattinen
- entinen ainainen karsija
- Skriko, Myllys, Markkanen, McTavish, Machulda, Janecky, Mälkiä...

Vastaavia mielikuvia on vuosien varrella syntynyt jokaisesta joukkueesta. Niitä Jokerit kannattajineen joutuu nyt luomaan uudestaan eikä niiden syntyminen jostain Siperiassa majailevasta, kulttuuriltaan täysin erilaisesta joukkueesta ja ympäristöstä ole ihan yksinkertaista. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta aikaa siihen kuluu varmasti paljon. Millainen on Metallurg Magnitogorskin identiteetti? Tietääkö kukaan?

Paikallisvastustajan puuttuminen on myös yksi ongelma. Pietarin SKA:ta on jo istutettu tähän rooliin, mutta onko joku muistanut kertoa siitä myös pietarilaisille? Asetelma kuitenkin vaatii molemminpuolisuutta. Käsitykseni mukaan Pietarin ja Moskovan välillä vallitsee eräänlainen viha-rakkaussuhde, joten voisi olettaa, että SKA:n kannattajat pitäisivät moskovalaisia vastaan pelattavia otteluita paljon enemmän paikalliskamppailuina ja tunteita herättävinä koitoksina kuin otteluita naapurimaan laajennusjoukkuetta vastaan.

 

[flintstone]

Vastaavia mielikuvia on vuosien varrella syntynyt jokaisesta joukkueesta. Niitä Jokerit kannattajineen joutuu nyt luomaan uudestaan eikä niiden syntyminen jostain Siperiassa majailevasta, kulttuuriltaan täysin erilaisesta joukkueesta ja ympäristöstä ole ihan yksinkertaista. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta aikaa siihen kuluu varmasti paljon. Millainen on Metallurg Magnitogorskin identiteetti? Tietääkö kukaan?

Jostainhan on joskus aloitettava, tässä kohtaa se on nyt vain vääjäämätöntä ja ajan kanssa näitä perinteitä ja mielikuvia alkaa taas muodostumaan. Tottakai ensi kausi on monelta osin hyppy pimeään jossa on paljon uhkakuvia mutta myös mahdollisuuksia. Ja me tavalliset kannattajat emme tässä asiassa nyt voi suuremmin vaikuttaa mihin mennään, voimme tietenkin päättää hypätä pois Jokerijunasta ja siirtyä johonkin muuhun junaan tai sitten voimme lähteä Jokereiden mukana kohti uusia haasteita. Se on jokaisen oma valinta. Sekin on selvää että tässä voi käydä ihan miten tahansa, näin Jokerihenkisenä tietenkin toivotaan että ne kasvukivut uuteen sarjaan siirtymisestä voitetaan mahdollisimman nopeasti ja pelit jaksaa kiinnostaa suurta yleisöä ja Jokeripelit sytyttää edelleen saman tunteenpalon kuin se on tehnyt tähänkin asti. Ei se tietenkään poista sitä seikkaa että uusissa ympyröissä menee ikuisuuden (jos riittääkään) että saadaan sama fiilis kuin meillä on HIFKiä kohtaan, myös Kärpät, Tappara ja TPS on niitä joita kohtaan on vahvempia tunnesiteitä ja vastakkainasettelua.

 

[Jack Daniel's]

Jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei allekirjoittanutta sytytä nyky-Liigassa enää kuin HIFK ja Kärpät sekä muutamat tietyt pelaajat muista joukkueista, esimerkkinä Ville Nieminen. Tietysti pelien sisällä tunteet kuohuu, mutta yleensä tunteet kuumentaa tuomarit, ei ne vastustajat. Tietty mielikuvia on joka seurasta ja ne ovat tuttuja ja turvallisia, mutta ei siellä hallilla vastustajan takia käydä vaan Jokerien.

Kärjistetysti voisi sanoa, että jos IFK siirtyy KHL:ään saatuaan uuden gardeninsa, niin Liigasta ei jäisi juuri mitään ikävöitävää. Onneksi en ole kovin konservatiivisesti ajatteleva ihminen, muuten olisi vaikeaa.

Ihan mielenkiintoista keskustelua kuitenkin SaiPan pelaajien tunnettuudesta. Myönnän muistavani pari nimeä... Jatkakaa!

 

[Zero]

Olen tämän ketjun myötä miettinyt omaa suhtautumistani, ja huomannut kuinka iän karttuessa suhde urheiluun on muuttunut: kun nuorena Jokerit oli suunnilleen ensimmäinen ja viimeinen asia päivällä mielessä, ja joka ottelu oli elämän ja kuolemanvakavaa, niin tänään päivässä on niin paljon muuta muistettavaa ja huolehdittavaa, että hyvä kun edes ehtii muistamaan että illalla on peli - semminkin kun iltahommia on jatkuvasti. Muistankin luultavasti enemmän pelaajia 70/80 ja jopa 90-luvulta muista jengeistä kuin tätä nykyä. Asiaa toki helpotti sekin että silloin jaettiin niitä flyereitä, nyt en muista enää niitä nähneeni, en penkillä, ei ole käteen tuotu hallille tullessa. Mikähän siinä on?

Ei ikä kiintymystäni Jokereihin ole vähentänyt mutta ajankäyttö on priorisoitava uudestaan: mitä painan mieleeni, mihin kiinnitän huomiota. Varmasti siihen myös vaikuttaa se, ettei käytännössä yksikään ystävistäni enää myöskään ehdi/jaksa seurata urheilua ollenkaan eikä ikinä paikan päällä, ja kun ei oikein voi puhua/kokea kavereiden kanssa niin seuraaminen ei sytytä vanhaa entiseen malliin oli se sitten lätkää, futista tai olympiaurheilua. Ei voi käydä läpi eilistä peliä työkaverienkaan kanssa, kun ovat ympäri maailmaa ja myös Suomea. Ja aivan liian kiireisiä urheilusta puhuakseen.

Olen muutenkin huomannut että kun on mulla on jo monta vuosikymmentä urheilun seuraamista takana, niin minulla tunnepitoinen suhtautuminen asioihin on vähentynyt (koko elämässäkin), ei enää jaksa suhtautua mihinkään ainutlaatuisena, sitä hetkeä lukuunottamatta - ja jääkiekossakin tämänkin kauden/ottelun jälkeen tulee uusi. Ehkä siksi suhtaudun positiivisesti tähän KHL-hankkeeseen kaikkine ongelmineen - onpahan jotain uutta ihmeteltävää.

Mutta en aio opetella jatkossakaan vastustajien nimiä pelin jälkeiseen muistiin sen kummemmin elleivät jää pelissä muuten mieleen hyvässä tai pahassa. Ja ilman erillistä opettelemista ne eivät vaan päässä enää pysy, siellä on niin paljon muuta mietittävää. Jospa nuo kaukaiset kaupungit oppisin erottamaan toisistaan. Suomessa ne sentään osaan, vaikka helsinkiläisille aina muuta piruillaankin. Joten sinänsä tää ketju on positiivinen, nythän täällä jo luotetaan että Suomen kaupungit sentään osataan.

 

[Steegil]

Mitä liigaa te ootte vuosikaudet seuranneet? Osaan suoralta kädeltä luetella varmasti jokaisesta liigajengistä 80-90 % avauskokoonpanosta ja luulin ihan oikeasti, että niin osaa yhdeksän kymmenestä jatkoaikalaisesta.

Ihan turhaa se on opetella vastustajien rostereita, kun ne muuttuvat hirveästi joka vuosi.

Kyllä minä kaikista liigajengeistä sen +10 pelaajaa osaisin nimetä, jos hetken saisin miettiä, mutta jos pitäisi samantien alkaa luetella jotain HPK:n pelaajia niin voisi mennä sormi suuhun.

 

[Jubomir]

Ihan mielenkiintoista keskustelua kuitenkin SaiPan pelaajien tunnettuudesta. Myönnän muistavani pari nimeä... Jatkakaa!

Voishan tämän kääntää myös toisinpäin ja tarkastellaan Jokeripelaajien tunnettavuutta muualla. Moses, Tyrväiset, Hardt, Dehner, Mäki, Lamberg, Lindell, Koivisto jne., kyllä suuri yleisö nuo tunnistaa...ja taitaa Teemu Eronenkin olla aika vieras nimi monelle, vaikkei se tunnettavuus tällä hetkellä pelitaidoista kiinni jääkkään. Karalahden, Ruudun ja Kousan tuntee monet, IFK:n miehinä. Rita ja Hahl ovat niin kaukana parhaista päivistään, että unholaan ovat monelle jääneet. Mutta löytyyhän sieltä Ossi Väänänen eiköhän suurin osa hänet muista ihan Jokereista. Ja kruununa Ben-Amor, kaikki muistaa Peltosen hakkaajan. Ensi kaudella löytyy sitten isompi liuta männä vuosien leijonatähtiä kaiketi.

 

[penkinlämmittäjä]

Sanoisinko, etten yhtään ihmettele, jos Jokerit on yleensä täynnä tekstitv-scoutattuja pelaajia, jotka floppaavat Suomessa. Jos tietämys on jo pelkästään oman sarjan joukkuiden suhteen moista, niin onhan se nyt aika käsittämätöntä. Minä olen viimeisen parin kauden aikana uhrannut jääkiekolle maksimissaan kolme tuntia viikossa, mutta osaan silti nimetä ja tunnistaa puolet kunkin joukkueen pelaajista. En vaan voi käsittää, kuinka suurinpiirtein jokaisen oman joukkueen pelin näkevät eivät pysty samaan.

Hjalliksesta pakko sanoa, että mies on nakertanut minun silmissä uskottavuutenssa pilvistä manalaan. Jokeritkin oli yksi minun suosikeistani vielä pari vuotta sitten. Edelleen peli on ihan kivannäköistä, mutta toimiston väki on ajanut inhokkilistalla miltei HIFK:n ja Suikkasen tasolle.

Ja vielä otsikkoon liittyen, ennen pidin nerona, nyt todellakin pirullisena pellenä.