@heketsu88 myös veljessota on aivan yleisesti käytetty termi kyseisestä sodasta. Olen ainakin itse törmännyt siihen useampaankin otteeseen.
Joo, tämä unohtui itse tuosta listauksesta ja sen olinkin hyväksynyt pisteissä.
@heketsu88 myös veljessota on aivan yleisesti käytetty termi kyseisestä sodasta. Olen ainakin itse törmännyt siihen useampaankin otteeseen.
Joo, tämä unohtui itse tuosta listauksesta ja sen olinkin hyväksynyt pisteissä.
Meni juuri kuten arvelinkin, eli helvetin piirien määrä heitti yhdellä.
Näin henkilökohtaisena mielipiteenä ainoastaan vääristä vastauksista tulisi sakottaa, ei oikeista. Eli pylväshommissa kaikkien kolmen mainitsemisesta ei pitäisi missään tapauksessa miinusta antaa. Jos joku olisi vastannut vaikka doorilainen, joonialainen ja roomalainen, kuuluisi hänelle 0,25 pts. Eli 0,5 pts kahdesta oikeasta ja -0,25 pts yhdestä väärästä. Oikeudenmukaisin ja TIETOA palkitsevin tapa.
Tätä ei mielestäni painotettu selkeästi visailun järjestäjän toimesta etukäteen. Muuten olen tykännyt kovasti ja suurensuuri arvostus @heketsu88 jaksamiselle aiheen kanssa.
Tästä puuttuu "Valkoinen terrori". Tiedän, että Wikipediassa mainitaan sen olleen "taistelujen ulkopuolista väkivaltaa", mutta tämä on todella vaillinaista historiantulkintaa. Todellisuudessa ns. valkoinen terrori, joka oli siis aikalaisten punaisten käyttämä termi, piti sisällään sodanjohdon, loppukädessä Mannerheimin sotastrategisen ulottuvuuden. Ts. "Valkoinen terrori" on aivan keskeisesti nimitys, joka kuvaa nimenomaisesti vuoden 1918 sisällissotaa punaisten näkökulmasta, koska se kuvaa nimenomaan valkoisten sodankäyntiä, ei vain jotain irrallista väkivaltaa. Mahdolliseen argumenttiin ajallisesta kestosta vastaan jo tässä vaiheessa, että nimitys "Punakapina" ei ole lainkaan epäkelpo termi kuvaamaan sotatapahtumia, vaikka kapina kukistettiinkin jo ennen itse sodan varsinaista päättymistä.
Ei pitäisi! Samalta näyttävät termit, mutta asiasisältö noissa kahdessa on täysin eri, sillä vain "Valkoinen terrori" kuvaa Suomen sisällissotaa sotatapahtumien osalta kokonaisuutena.Jos "Valkoinen terrori " hyväksyttäisiin vastaukseksi, niin myöskin sitten "Punainen terrori" pitäisi hyväksyä.
Punaiset terrorisoivat niin pitkään kuin kykenivät, esim ihan Vapausodan loppuvaiheessa Viipurin vankilassa tehty joukkomurha. Terrori oli olennainen ja suunnitelmallinen osa heidän sodankäynnissä.Ei pitäisi! Samalta näyttävät termit, mutta asiasisältö noissa kahdessa on täysin eri, sillä vain "Valkoinen terrori" kuvaa Suomen sisällissotaa sotatapahtumien osalta kokonaisuutena.
Punaiset terrorisoivat niin pitkään kuin kykenivät, esim ihan Vapausodan loppuvaiheessa Viipurin vankilassa tehty joukkomurha. Terrori oli olennainen ja suunnitelmallinen osa heidän sodankäynnissä.
Tätä voi olla hankala sisäistää, mutta termien, kuten Punakapina, punainen terrori tai Valkoinen terrori käytöllä on aina jonkinlainen spesifi painotus, jolla halutaan korostaa joko tiettyä näkökulmaa tai tiettyjä piirteitä kuvauksen kohteesta. Oikeastaan ainoa ns. neutraali termi kuvaamaan tuon vuoden tapahtumia on sisällissota, sillä se on ainoa termi, joka kuvaa säännönmukaisesti vain sodan lopputulosta, eikä lainkaan lähtökohtia. Mitä tulee eroihin noiden yllämainittujen termien sisällössä, on niiden kontekstuaalisuus. Valkoinen terrori on aikalaistermi, jolla kuvattiin sotaa tietystä näkökulmasta, aivan kuten Punakapinakin. Punainen terrori on puolestaan kuvaileva termi; sen konteksti ei ole koko sotatoiminnan kuvaaminen, vaan sillä viitattiin yksittäisiin (joskin kyllä, säännöllisiin ja tarkoituksellisiin, muttei kylläkään erityisen suunnitelmallisiin, huom!) tekoihin. Ero on siis huomattava.@V-G- ja @heketsu88 Henkilökohtaisesti en hyväksyisi "valkoista terroria" nimitykseksi vuoden 1918 sodalle, koska nähdäkseni se kuvaa yhtä osaa tai ulottuvuutta sodasta, ei koko sotaa. En ole koskaan kuullut sitä myöskään käytettävän tässä merkityksessä. Tämä siis yhtään vähättelemättä valkoista tai punaista terroria.
Edit. Lisätään vielä kommenttina @V-G- :n huomautukseen punakapinasta. Sitä sanaa käyttivät punaiset sukulaiseni aina koko sodasta. Punakapina tai kapina. Siksi en näe sitä samalla tavalla.
Valkoinen terrori on aikalaistermi, jolla kuvattiin sotaa tietystä näkökulmasta, aivan kuten Punakapinakin. Punainen terrori on puolestaan kuvaileva termi; sen konteksti ei ole koko sotatoiminnan kuvaaminen, vaan sillä viitattiin yksittäisiin (joskin kyllä, säännöllisiin ja tarkoituksellisiin, muttei kylläkään erityisen suunnitelmallisiin, huom!) tekoihin. Ero on siis huomattava.
[...]
Näin ei kuitenkaan ollut; ensinnäkin valkoisten harjoittama terrorisointi, siis tappaminen, ei ollut vain mielivaltaa, kuten punaisella puolella järjestäen, vaan nimenomaan sodankäynnin muoto. Meillä oli tästä todella runsaasti keskustelua yliopistolla nimenomaan siitä näkökulmasta, minkälaisia termejä valkoisten ja punaisten välisestä sodankäynnistä voidaan käyttää. Valkoinen terrori on ihan keskeisen ulottuvuuden tuohon keskusteluun tuova aikalaisnimitys ja se kuvaa sotatoimintaa nimenomaan yhdenlaisena kokonaisuutena.
[...]
Kuitenkin nykyisen historiantutkimuksen valossa on ihan yksiselitteistä, että Valkoinen terrori kuvaa sodankäynnin toimintaa ehyenä, laajana kokonaisuutena eikä vain pistemäisinä erillistapahtumina.
Kyllä sillä kuvattiin koko sodan asetelmaa. Lähtökohta oli, että valkoiset sortavat punaisia ja punaiset taistelevat vastaan oikeutetusti. Tätä näkökulmaa on korostettu nykyaikaisessa historiantulkinnassa paljon, mm. Marko Tikan toimesta. Hän tutkii Tampereen yliopistolla. Myös meillä Helsingin yliopistossa oli ihan vastaavia painotuksia.Mutta kuvaako termi todella koko sotaa vai vain valkoisten toimintaa siinä?
Paska visa, paska tuomari ja paskat osallistujat.
Kyllä sillä kuvattiin koko sodan asetelmaa. Lähtökohta oli, että valkoiset sortavat punaisia ja punaiset taistelevat vastaan oikeutetusti. Tätä näkökulmaa on korostettu nykyaikaisessa historiantulkinnassa paljon, mm. Marko Tikan toimesta. Hän tutkii Tampereen yliopistolla. Myös meillä Helsingin yliopistossa oli ihan vastaavia painotuksia.
Ja yllä käytyyn keskusteluun lisäisin vielä myös, että paska sota. Vaikkei se olekaan mikään virallinen tai vakiintunut nimi, niin kaikin puolin kuvaava se ainakin on.
Tulee erittäin vahvasti väritettyä tarinaa punaisista. Ensinnäkin terrori oli punaisten puolella myös hallintamuoto, ei mikään pelkkä päähänpisto. Sille on oikein aatteelinen perusta: Luokkasota. Sitä käytettiin tietoisesti (valkoisen)väestön pitämiseksi kurissa. Siksi se keskittyi yleensä tietyn alueen punaisen vallan alkuvaiheisiin. Satunnaisena se olisi ollut tasaisemmin jakautunutta ajallisesti vai mitä? Ja tätä varten oli punaisten lehdistö tehnyt kiihotustyötä kuukausien ajan. Ei siis mikään päähänpisto vaan pitkästi aatteellisella tasolla valmisteltu toiminta.Valkoinen terrori on saanut myöhemmässä tulkinnassa samanlaisen viitan ylleen kuin punainen terrori. Syynä tähän lienee juurikin termien samankaltaisuus, joka on siis johtanut monet ajattelemaan, että termien sisällöllinen merkityskin oli samankaltainen. Näin ei kuitenkaan ollut; ensinnäkin valkoisten harjoittama terrorisointi, siis tappaminen, ei ollut vain mielivaltaa, kuten punaisella puolella järjestäen, vaan nimenomaan sodankäynnin muoto. Meillä oli tästä todella runsaasti keskustelua yliopistolla nimenomaan siitä näkökulmasta, minkälaisia termejä valkoisten ja punaisten välisestä sodankäynnistä voidaan käyttää. Valkoinen terrori on ihan keskeisen ulottuvuuden tuohon keskusteluun tuova aikalaisnimitys ja se kuvaa sotatoimintaa nimenomaan yhdenlaisena kokonaisuutena.
Tässä on loistava esimerkki siitä, miten voittaja kirjoittaa historian mieleisekseen. Vapaussodan kohdalla näin on käynyt kahdesti. Ensin tietysti Valkoiset kirjoitti ja asetelma käänettiin päälaelleen 2MS jälkeen, kun Neuvostoliitto oli voittaja ja suomettuminen ei näytä vieläkään hellittävän. Olisi jo aika tehdä historiakirjat tältä osin tieteellisesti kestävästi.Kyllä sillä kuvattiin koko sodan asetelmaa. Lähtökohta oli, että valkoiset sortavat punaisia ja punaiset taistelevat vastaan oikeutetusti. Tätä näkökulmaa on korostettu nykyaikaisessa historiantulkinnassa paljon, mm. Marko Tikan toimesta. Hän tutkii Tampereen yliopistolla. Myös meillä Helsingin yliopistossa oli ihan vastaavia painotuksia.
Kysymys ei ollut spesifi sikäli, että siinä pyydettiin antamaan neljä ko. sodasta käytettyä nimeä, ei esim. neljää eniten vakiintunutta nimeä. Ylipäätään sanoisin, näin historia-alan ammattilaisena (heh!) että historiatiede pitää sisällään valtavan määrän tulkintaa, ja on siksi elimellisesti erilaisten painotusten varassa.Nähdäkseni kuitenkin kysymys on ihan spesifi, kyse ei ole asetelmista tai painotuksista, vaan synonyymeistä tietylle konfliktille.
Jos sua helpottaa sanoa näin niin sano toistekin. Mulla on aika vahva näkemys historiantutkijoiden konsensuksesta tämän teeman suhteen, ja se poikkeaa vahvasti siitä mitä sanot. Sille on syykin: sinulla menee tapahtumat ja teoria sekaisin. Aatteellisesti "punaisilla" toimijoilla oli Euroopassa useitakin erilaisia hallinnan keinoja, joita suomalaiset punaiset eivät käyttäneet, yleensä siksi etteivät osanneet niin tehdä. Täytyy muistaa, että punaisen osapuolen osalta sisällissota oli pitkälti amatöörien sota. Niin, ja mielivaltainen oli tässä yhteydessä sotastrategisen vastakohta. Ainakin Juha Siltala, Seppo Zetterberg ja Markku Kuisma allekirjoittavat tämän näkemyksen.Tulee erittäin vahvasti väritettyä tarinaa punaisista.
Mä jätän tämän tältä osin tähän. En jaksa vapaa-ajalla tehdä näitä hommia. Samoin visa jää kyllä osaltani tähän. Oli virhe osallistua.
Ei, eikä tuo sotajuttu tässä muutenkaan ole syynä. Ei vain jaksa historiajuttuja vapaa-ajalla juurikaan.Ei tää oo niin vakavaa hei.
Älä nyt, kyllä tätä alan miehenä sietää. Toki en tällä hetkellä alalla, joten ymmärrän hyvin, jos vähän puuduttaa.Ei, eikä tuo sotajuttu tässä muutenkaan ole syynä. Ei vain jaksa historiajuttuja vapaa-ajalla juurikaan.