Vähissä on, tässä taloudellisessa tilanteessa. Tällä urheilullisella menolla katsojakeskiarvon tiputus on kuitenkin väistämätön tosiasia. Ja sitä seuraa varma ja tasainen alamäki jokaisella sektorilla. Mielestäni ainoa poispääsy tilanteesta on JYP-tyyppinen riski, jota jo syksyllä ehdotin. Satsataan lujaa ja toivotaan urheilullista jättipottia. Riskit on suuret, mutta menestyksen myötä myös kassavirta sisään on reilu. Sekä katsoja-, että mainospuolella.
Tämä vaihtoehto vaatii kuitenkin täyden tuuletuksen organisaatiossa ja tilalle on hankittava oikeasti asiansa osaavia henkilöitä. Huoltajien vaihtaminen ei todellakaan riitä. HIFK on seura, jonka palkkalistoilta löytyy utj. Ja hän kantaa myös suurimman vastuun joukkueen urheilullisesta menestyksestä. Ja tämän kauden näytöt olivat niin karmivia, että mitään edellytyksiä lisäkausille ei voi Nybondaksen kohdalla löytyä.
Yleisesti vastuunkanto menee mielestäni näin: utj -> valmentaja -> pelaajat.
Ja näin pitäisi kai mielestäni homman edetä:
Alkuvuodesta tsekataan mikä on tilanne jatkosopimusten suhteen ja miltä käytettävissä oleva runko näyttää. Sitten valitaan valmentaja, joka pystyy tuota runkoa peluuttamaan ja HIFK:n tapauksessa vielä tietyllä tyylillä. Lisäksi olisi syytä tsekata, että kykeneekö valmentaja tuomaan mukanaan mahdollisuuden menestykseen urheilullisessa mielessä. Nyt on kasassa paketti, joka sisältää valmentajan ja pelaajarungon. Näistä palkkauksista kantaa vastuun utj sataprosenttisesti. Kun valmentaja on palkattu, rupeaa tämä yhteistyössä utj:n kanssa täyttämään rosterin aukkopaikkoja. Valmentaja kertoo minkä tyyppisiä pelaajia hän haluaa ja parhaassa tapauksessa vielä suorilla nimillä. Utj:n vastuulla on hankia valmentajalle hänen toivomansa palaset. Näistä palkkauksista vastuun kantaa valmentaja ja utj yhteisvastuullisesti prosentein 50-50. Ja sitten se tärkein palanen joukkuetta eli maalivahti. Ja tässä HIFK on mennyt metsään säännönmukaisesti. Hanki laatua hintaan katsomatta. Maalilla on oltava liigan top3 -kassari, vaikka valmennuksesta vastaisi Leninin muumio.
Tämän ajatusmallin mukaan vastuujärjestys on yllä esittämäni utj - valmentaja - pelaajat. Kaikkia saa toki tarpeen vaatiessa arvostella joko yksittäin tai isommissa erissä. Valmentajan vastuulle jää tietysti peluuttaminen. Jos nippuun osuu paskaa, niin ei sitä ole pakko ketjuihin sovittaa. Menolippu perseeseen ja uutta miestä vaatimaan. Periaatteessa valmentajan kuuluu aina vaatia parempia miehiä, vaikka paketti ok-kuosissa olisikin. Kenelle nyt ei vahvistukset kelpaisi?