Siinä ei ole mitään pahaa, että Nortti ja Granlund ovat ratkaisevia tekijöitä. Mutta se, että joukkueeseen pakon edessä sisään otettava mv on äärimmäisen ratkaiseva hahmo, kertoo sekä joukkueenkokoajan että entisiin veskareihin luottaneen valmennuksen epäonnistumisesta tällä alueella. Niemisen ja Lundellin kyvyt yliarvioitiin jälleen kerran ja toivottavasti viimeistä kertaa. Toivon, että tämä kausi vihdoin opettaa sen, että hyvä mv-peli pitää olla realistinen odotus jo ennen kautta. Nyt meillä on hyvä meininki, koska hätärihankinta toimii, mutta periaatteessa hyvin pienestä se sitten oli kiinni, että HIFK pysyi mukana kuvassa. Tämä on taannehtivaa kritiikkiä tai paremminkin sen kritiikin esiinnostamista, jonka allekirjoittanut ja moni muu sanoi jo ennen kuin ensimmäinenkään kiekko oli pudonnut jäähän: HIFK:n maalivahdit eivät tule riittämään. Jos mitään ei olisi tehty tällä rintamalla hätärinä, olisi aivan yhdentekevää minkälainen pelikirja Nokalla on. Mutta pääasia, että homma on toistaiseksi onnistunut. Itse pidän joukkueenkokoamisessa suuren ammattitaidon mittarina sitä, että avainpaikat, kuten mv, on miehitetty osaavasti kauden käynnistyessä.
Mielestäni HIFK:n kenttäpeli on vapautunut sitä mukaa, kun maalivahtipeli on parantunut. Hyvin yksinkertaista. Nyt ei tarvitse pakkien leikkiä varaveskareita ja viisikkojen ei tarvitse hakea maalia ylettömillä riskeillä, jolloin viisikko on meillä hajonnut. Osittain pelisysteemi on loksahtanut paikoilleen siksi, että jonkunlainen luottamus mv:n ja kenttäpelaajien välillä on taas löytynyt. Ohjauspeliähän HIFK:n oman alueen peli on puhtaimmillaan, siksi narrien kolmannen erän näennäinen paine toi vain kahdeksan torjuntaa Noroselle.
Kun pelataan pisteistä tässä vaiheessa kevättä ja varsinkin näiltä kovilta joukkueilta, joksi narritkin vielä lasken, ei varsinkaan vieraskentällä jaeta enää mitään tyylipisteitä. Kun ohjauspeli toimii, on aivan ookoo latoa tarvittavat nyytit kahdessa ekassa erässä ja ohjata innokkaat pörrääjät kulmiin kolmannessa. Narrien kolmannen erän "hallinta" muistutti mua suuresti takavuosien HIFK:sta, jonka "huonoa tuuria" taivasteltiin jatkuvasti, kun mikään ei mene sisään. Tosiasiassa HIFK pyöri kiekon kanssa näyttävästi kulmissa, maalin takana ja kaikkialla muualla paitsi hyvillä laukaisusektoreilla. Tämä on usein myös vastustajan hyvyyttä ja tätä lääkettä HIFK syötti narreille eilen. Kotimatseissa on mahdollisempaa antaa 60-minuutin paine, kun viimeinen vaihto-oikeus on meillä.
Pelaajista:
Adoptiolapseni Haataja, tuo näkymätön mies, poistui jälleen kaukalosta kahden tehopisteen kera. Haataja tekee maaleja enemmän kuin edeltäjänsä Kuhta, pysyy mukana myös pistepörssissä yleensäkin ja omaa liigan parhaan laukauksen. Haluan pitää tämän kaverin ja hakea hänelle ideaalit ketjukaverit. Jos vaisulla kaudella tulee yli 20 nyyttiä näennäisesti mitään tekemättä, maltan tuskin odottaa hyvää kautta. Erona Kuhtaan on se, että Haataja kerää isommat pisteensä sen oloisesti, että oliko hän kentällä ollenkaan. Kuhta on nimenomaan näennäisen paineenluonnin mestari. Hän painaa pitkin kaukalon kulmia kieli vyön alla, eikä se mun mielestäni ole lähtökohtaisesti parempaa peliä kuin Haatajan paikan kyttääminen. Haataja on kuin fudiksen kärkipelaaja lätkään siirrettynä. Vähän kosketuksia kiekkoon, mutta useimmiten vaarallisia.
Hirso ja MG - yhä vähemmän näkyy syitä hajottaa tämä pari. Hirson jatkodiili ei tunnu huonolta ajatukselta, mutta aiemmin esittämäni speksit Hirsosta ovat yhä voimassa. En itke perään, jos parempi löytyy, mutta mitä pidempään Hirso & MG pelaavat kimppaan, sitä järjettömämmäksi muodostuu kyseisen parin rikkominen. Hirson syötöt Micken toiseen maaliin ja Söden maaliin olivat kiistattoman viiltäviä.
Kuhta - riittikö potku vain pariin ekaan peliin? Nyt ihan oikeasti järki käteen. Kuhdan ainoa spesiaaliominaisuus on laukaus. Jos hän ei saa enää laukauksia aikaan, hänellä ei ole erityisempää käyttöä. Vastustaja osaa blokata Kibeltä hänen parhaan aseensa pois. Haataja on sen sijaan selvästi vaikeampi otettava. Näiden snaippereiden osalta kannattaa tuijottaa nimenonomaan käteen jääviä maaleja / pisteitä. Muiden syiden takia he eivät ole joukkueessa. Wärn olisi Kuhtaa hyödyllisempi pelaaja juuri nyt, sillä hän karvaa, taklaa ja raastaa ja niin, että se myös oikeasti tuntuu ja sattuu.
Originaali kolmonen palasi ja Liivik teki maalin, asiaa! Mitä mieltä tuon ketjun rikkomisessa alun perinkään oli? Töykkälällä ja Turrella on miinukset -7 ja -5, Wärnillä -5, Liivikillä nyt -1. Ketju on hyvässä balanssissa juuri näillä kolmella.