CatGarfield
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Internazionale, Newcastle, NY Rangers, HIFK, ManU
Tappio Kalpalle 0-3 oli ensimmäinen varsinainen pohjasukellus aikoihin. Siis yksi matsi 28:sta. Tilastollisesti näitä perseilyjä tulee jokaiselle joukkueelle liigassa, myös Lukolle. En vielä vedä koko kautta vessasta alas. Edellinen päättyi HIFK:lle 7-0. Pisteet Kalpaa vastaan 3-3 ja maalit HIFK:lle 7-4. HIFK on parempi joukkue näistä kahdesta ja olen pomminvarma, että jos nyt pelattaisiin paras seitsemästä -sarja Kalpaa vastaan, HIFK veisi sen. Liigassa on kaksi erittäin huolestuttavaa joukkuetta HIFK:n kannalta: Lukko ja Jyp.
(Pilkunhässintää, mutta eikös nuo pelit menneet 4-0 ja 7-2, joten maalit meille 7-6)
Erinomaista, ja mielialaa nostattavaa tekstiä JHagilta. Mutta. Itse kun olin paikalla kalakukkolinnassa, niin huolestuttavasti IFK:n esityksestä jäi mieleen kaksi asiaa: 1. Viisikkopelaaminen sekä puolustus- että hyökkäyssuuntaan. Välillä näytti siltä, että ainoa tapa saada peli vastustajan siniviivan yli oli Ramstedtin soolo (jonka päätteeksi lähes poikkeuksetta seurasi kiekonmenetys). Omassa päässä taas miehet hukkuivat hälyttävän usein, puolustuspeli oli pääosin säntäilyä sinne tänne kun yritettiin paikata jo tehtyjä virheitä pelinluvussa ja sijoittumisessa. 2. Flegmaattisuus. Kun ollaan sarjakakkosia ja juuri otettu kunnolla nekkuun sarjakärjeltä, on käsittämätöntä, kuinka haluton, ponneton ja onneton IFK oli sarjakolmosta vastaan. Tuntui, että kahden peräkkäisen syötön saaminen omille oli aivan liikaa vaadittu. KalPa voitti suuren osan kaksinkamppailuista pelkästään siksi, että IFK:n jannut olivat haluttomia yleensä edes kamppailemaan. Ainoat, keitä tuntui kiinnostavan, olivat MG ja Ramstedt, mutta Ramu sortui aivan liikaa perisyntiinsä eli kiekon hautomiseen, ja syötöt, jos yleensä ehti syöttää ennen kiekonmenetystä, menivät pääasiassa KalPa-pelaajien lapaan.
Vaikka Kalpa kuinka yritti lopun sekoiluillaan pilata Ahosen nollapelin, ei meidän jätkiä kiinnostanut. Haatajan maalintekotaito tuntuu kadonneen tyystin, jälleen avopaikka ja (lähes) tyhjä maali edessä, mutta jotenkin se vain onnistui jälleen kerran epäonnistumaan.
Perjantaina odotan Jalosen "pojilta" selkeää ryhtiliikettä ja Mansen pikkupetojen nuijimista jäänrakoon. Tuosta pelistä jos ei kolmea pistettä tule, voidaan puhua jo kriisistä, eikä niin pienimuotoisestakaan.