Kiitos jälleen asiallisesta vastauksesta. Kirjoitat, että koet HIFK:n juniorijaoston tehneen viimeisen 5v:n aikana isoja virheitä tai jätetty asioita tekemättä, mutta seuraavassa kappaleessa kirjoitat, ettei tietosi tai osaamisesi riitä niitä erittelemään. Mielenkiintoinen vastaus. Tulkitsenko oikein, että käytät mittarina sitä, kuinka moni pelaaja on noussut nimenomaan HIFK:n omaan edariin? Eikä niitä muihin Liiga-seuroihin siirtyneitä pelaajia huomioida tässä mitenkään? Niitä on kuitenkin aika monia vaikka viimeisen viiden vuodenkin ajalta. Osa toki ovat käyneet meillä vain kääntymässä ja ovat saaneet suurimmat oppinsa muualla, mutta onko sillä lopulta niin väliä?
Itsekin toivoisin, että pääsisimme enemmän hyödyntämään omaa junnutuotantoa ihan Liigassa asti. Mutta samalla ymmärrän, että vuodet eivät ole veljiä keskenään ja että myös pelaajalla itsellään on oma sanansa sanottavanaan. Toiset pelaajat katsovat lyhyempää aikajännettä, toiset pidempää. Toisille voidaan tarjota paljon parempia sopimuksia muualta kuin mitä HIFK voi siinä hetkessä tarjoata. Edellisenä tai seuraavana vuonna tilanne voisi olla ihan erilainen. Jos joltain seuralta puuttuu jonkun tietyn pelipaikan junioripelaaja, jolla nähdään Liiga-tulevaisuus, voidaan antaa aikaa ja mahdollisuuksia, mutta HIFK:lla on saman profiilin pelaaja samaan aikaan kärkkymässä sitä Liiga-paikkaa eikä kummallekaan pelaajalle voida luvata mitään muuta kuin reilu näyttöpaikka, ei ole suurikaan erikoisuus, että se toinen Liiga-seura pystyy ja uskaltaa tarjota pelaajalle enemmän. Ja joskus riittää vähempikin, koska siellä on sitä isompaa roolia tarjolla.
Toisissa seuroissa voi olla helpompi saada se näyttöpaikka jonain vuonna kuin meillä. Toisaalta jonain toisena vuonna tilanne voi olla meidän eduksi. Jos mietitään, että Narreilla junnutoiminta veti hyvin KHL-vuosinakin, niin sehän on seurausta typeristä ja moraalittomista vanhemmista, jotka eivät ymmärtäneet kupletin juonta tai eivät vain välittäneet siitä. Junnujen harrastustoimintaa subventoitiin venäläisillä ruplilla todella avokätisesti ja kyllähän se harrastuksen hinta vaikuttaa monen seuravalintaan. Lisäksi, kun oli varaa palkata kokopäivätoimisia koutseja riittävästi, niin ihmekös se on, ellei se missään näkyisi. Espoossa taas on aina ollut vankkaa junnutoimintaa, mutta se on aiemmin ymmärtääkseni perustunut nuoremmissa junnuissa hyvin pitkälle "alueseurojen" laadukkaaseen toimintaan, mistä sitten siirryttiin Bluesiin, jos taidot riitti. K-Espoon nettisivuilla kerrotaan seuraavaa:
Käsittääkseni HIFK:llakin on "sateenvarjoseuroja" ympäri pääkaupunkiseutua ja tämä on varmasti järkevää, koska varsinkin nuorilla myös logistisilla asioilla on iso merkitys. Miksi lähteä toiselle puolelle kaupunkia alakouluikäisen kanssa, kun lähempää löytyy samaa harrastamisen riemua? Ja kyse on nimenomaan lapsen/nuoren harrastuksesta. Itse ajattelen niin, että yhdenkään junnun todellisesta kiekkotulevaisuudesta on paha sanoa mitään, koska siihen vaikuttaa niin monet asiat. Tietenkin on niitä junnuja, joista on aina nähnyt, että tulee menemään pitkälle. Jos siis itsellä motivaatio riittää. On niitäkin, joilla olisi ollut kaikki mahdollisuudet, mutta muut asiat kiinnostivat jossain vaiheessa enemmän ja lätkä jäi. Sitten on niitä junnuja, jotka eivät junnuina erottuneet millään lailla edukseen, mutta sitkeällä työnteolla ja kovalla motivaatiolla pääsivät ihan ammattilaisiksi asti. Monen kohdalla kyse on ollut jopa sattumasta: he ovat olleet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja käyttäneet sen näyttöpaikkansa.
Tärkeintä on HIFK ylläpitää sellaisia olosuhteita, missä harrastajan on mahdollista edetä vaikka kiekkokoulusta aikuisten edustusjoukkueeseen ilman, että juniorin perheineen tarvitsee tehdä mitään ylimääräisiä ja suuri kommervenkkejä. Ja sellainen tilanne HIFK:ssa kaiketi kuitenkin on, vai? Siihen, kuka sitten lopulta pääsee pelaamaan Liigaa ja missä, vaikuttaa niin monet asiat, että mitään yksiselitteistä oikeaa tapaa tai ainoaa oikeaa polkua ei ole olemassa. Sitäkään en pidä järkevänä, että seurat vain maksaa junnuille enemmän, jotta heidät saisi pidettyä. Niille todellisille huipuille pitää tietysti maksaa, mutta kyllä mä luotan siihen, että meilläkin seurajohto tietää, keitä sellaiset pelaajat ihan oikeasti ovat. Ja niitä ei montaa per ikäluokka Suomen mittakaavassa ole.
Kaikki Liiga-seurat haalivat junnuja muualta ja aika usein se nuori pelaaja menee lopulta sinne, missä kokee saavansa parhaat mahdollisuudet nousta esiin. Ja kuten todettua, vuodet eivät ole veljiä keskenään, eikä pelaaja-aines ole tasalaatuista. Ja joskus käy niinkin, että seurasiirto tuntuu järkevältä reaaliajassa, mutta jälkikäteen ajateltuna, olisi ollut saattanut olla järkevämpää siirtymättä, koska homma ei rokannutkaan uudessa seurassa.
Pääasia on kuitenkin se, että mitään siltoja ei koskaan polteta lopullisesti. Sekään ei kuitenkaan aina ole täysin omissa käsissä, kun ihmiset ovat ihmisiä.
