HIFK kaudella 2019–2020

[Frankie]

Joko muuten on Laakso jatko rustattu? -Ei yllättäisi jos on.

Olen antanut paljon kehuja Salmelaiselle, mutta jos tälle sekundapuolustajalle on annettu jatkodiili niin alkaa usko horjua. Näin huonoja puolustajia ei pitäisi tänne raahata vaan antaa nekin minuutit Winbergeille mielummin.

 

[Postinjakaja]

Olen antanut paljon kehuja Salmelaiselle, mutta jos tälle sekundapuolustajalle on annettu jatkodiili niin alkaa usko horjua. Näin huonoja puolustajia ei pitäisi tänne raahata vaan antaa nekin minuutit Winbergeille mielummin.

Olen itse vieläkin pettynyt Motinin jatkoon. Kyllä sillä palkalla pitäisi löytää parempi ukko. Toki jatkuvuus ei ole huono asia. Jos nyt Järvinen ja Laakso on jatkamassa matkaa ensi kaudella, niin ei mene koko alakerta uusiksi.

 

[Vilja]

Jostain syystä meillä pitää olla vuodesta toiseen näitä Taipaluksia, Salmeloita ja Laaksoja, jotka ”joutuvat” pelaamaan liian isossa roolissa. Laakso+Keränen (J)+Petrell+Kanki=350.000€. Tällä potilla saisi yhden huippupakin sekä rutinoidun perusluudan. No, ehkäpä sitten taas ensi kaudella.

 

[RedDawn]

HIFK 2019-2020= jos pakisto olisi yhtä kovaa luokkaa kuin hyökkäys tämä jengi menisi päätyyn saakka. Ts. Kousan pitäisi olla tässä rosterissa kakkosparin pakki ja Varakkaan kolmosparissa. Varmaan kaikki näemme nämä puutteet. Maalivahtiosasto ja etenkin hyökkäys jopa "liian" hyvä, mutta koska pakit eivät anna mitään hyökkäyssuuntaan tilanne on mikä on. Liian monet matsit vähämaalisia ja etenkin vähämaalisia tappioita. Nyt menestys näyttää hyvin epätodennäköiseltä; tämä porukka huutaa pelitapaa joka alkaisi puolustuksesta ja päättyisi vastustajan maalille/maaliin.

 

[Hegu]

HIFK 2019-2020= jos pakisto olisi yhtä kovaa luokkaa kuin hyökkäys tämä jengi menisi päätyyn saakka. Ts. Kousan pitäisi olla tässä rosterissa kakkosparin pakki ja Varakkaan kolmosparissa. Varmaan kaikki näemme nämä puutteet. Maalivahtiosasto ja etenkin hyökkäys jopa "liian" hyvä, mutta koska pakit eivät anna mitään hyökkäyssuuntaan tilanne on mikä on. Liian monet matsit vähämaalisia ja etenkin vähämaalisia tappioita. Nyt menestys näyttää hyvin epätodennäköiseltä; tämä porukka huutaa pelitapaa joka alkaisi puolustuksesta ja päättyisi vastustajan maalille/maaliin.

Olen samaa mieltä tästä, mutta kenet ottaisit eilisestä Kerhosta IFK pakiksi, joka korvaisi puutteita? Nikkilä? Eronen? Friman?
Eilen hyökkäykset soljui hyvin vastustajan alueelle, mutta laukaukset jäi piippuun. Viimeinen ajatus nukkumaan mennessä peliä miettiessä oli se, että mitä jos vain alettaisiin toimittamaan kiekkoa maalille aina kun sen sinne asti pystyy toimittamaan eikä yritetä kuljettaa sitä maaliin. Eilen siihen syyllistyi yli puolet meidän tähtihyökkääjistä. Kun riittävänä laadukas materiaali ja aletaan tehdä "ei niin kauniita" maaleja niin lukko aukeaa ihan prosentuaalisella todennäköisyydellä.
Kerho oli eilen ekan erän sata-nolla mankelissa ja oliko Voutilaisella kuitenkin vain 14 torjuntaa? Hlinnalainen kaverini totesi tuon ja sanoi, että toisaalta vaikka IFK oli hyökkäysalueella varmaan puolet erästä ja piti kiekkoa niin todelliset paikat ja laukaukset yleensäkin puuttuivat. Eilinen matsi olisi pitänyt paketoida ekassa erässä....

 

[Vilja]

Tässäpä se ongelma onkin. Tuntuu, että ihan sama ”kenet ottaa” ja mistä, niin suoritustaso romahtaa. Ja, esim. Kerhossa toisin päin. Siellä ja muutamassa seurassa muuallakin tuntuu taas kuka tahansa puhkeavan kukkaan. Toivottavasti Garden ei ole jo valmistuessaan valmiiksi homeessa. Nordiksen tapeteissa ja rakenteissa täytyy olla jotain tarttuvaa.

 

[BOL]

Tässäpä se ongelma onkin. Tuntuu, että ihan sama ”kenet ottaa” ja mistä, niin suoritustaso romahtaa. Ja, esim. Kerhossa toisin päin. Siellä ja muutamassa seurassa muuallakin tuntuu taas kuka tahansa puhkeavan kukkaan.

Eri lähtökohdat:
- HIFK hankkii jo nimekkäitä, muualla onnistuneita pelaajia, jotka usein saavat roiman palkankorotuksen. Ja onnistumispakon. Moni ei ole ollut aiemmin uransa aikana maan suurimman kaupungin suosituimman lajin edustusjoukkueessa, missä media odottaa kriisiä ja epäonnistumista. Ympärillä on nimekkäitä pelaajia, joista moni on jo näyttänyt pärjäävänsä muualla, osa myös HIFK:ssa. Moni ympärillä oleva pelaaja pelaa ensimmäistä kauttaan seurassa, moni on pelannut jo vuosia, joten moni on ihan uudessa tilanteessa myös henkisesti. HIFK:ssa pärjätäkseen pitää olla ennen kaikkea henkisesti timanttia.

-HPK löytää ja hankkii riittävän hyviä nuoria jätkiä, joilla on potentiaalia kasvaa sekä vakaiksi liigapelaajiksi että jopa tähtipelaajiksi. Nämä nuoret saavat huippuvalmennusta, treenaavat todella paljon sekä fysiikkaa että taktisia asioita ja saavat rauhassa näyttää osaamisensa. Ympärillä on muitakin saman tasoisia pelaajia ja kilpailu pelipaikoista on kovaa, mutta rentoa ja paineetonta. Yhden kauden aikana tapahtuva kehitys voi olla todella suurta, kun valmennus on loistavaa ja fokus on oikeissa asioissa. Peliaikaa tulee, vaikka onnistumisia ei aina tulisikaan, koska kehitystä kuitenkin tapahtuu. Kaikki pelaajat eivät onnistu, mutta riittävän moni kuitenkin. Joukkueessa on aina muutama kokenut huippu, jolta opitaan tärkeitä ja isoja asioita harjoitteluun ja muuhun pelaamiseen liittyvistä asioista. Ja kun tiedät onnistuvasi, pääset mahdollisesti isompaan seuraan suurempaan palkkapussiin kiinni ja voit tehdä pitkän ja menestyksekkään uran, jos henkiset ominaisuudet ovat riittävän kovat ja pystyt onnistumaan jatkossakin. Näitä pelaajia löytyy joka kausi. HIFK ei pysty tarjoamaan samaa, vaikka kuinka haluaisi.

Mitäpä luulette, kumpi on helpompi paikka onnistua ja tehdä tulosta? Myös valmentajalle. Toisella on toki laadukkaampi ja kalliimpi materiaali ja paremmat yksilöt, joten tuloksetkin mitataan eri mittareilla. Toisella on aikaa, toisella ei. Toisella tulokset olisi pitänyt näkyä mieluiten jo 25v. sitten. Pelaajankin pitää pystyä tekemään tulosta joka ilta, tai joudut helposti fanien inhokiksi ja katsomosta kuuluu vittuilua, myös neloskentän pelaajille. Se kuuluu ammattiin jollain tasolla, mutta silti sitä ei kaikki kestä.

Ei ne taidot mihinkään katoa kaudessa, mutta onnistumiset vaativat usein onnistumisia ja myös ympärillä olevien pelaajien onnistumisia. Ketjussa ei tarvitse olla kuin yksi pelaaja, jonka vähän heikompi hetki vaikuttaa myös muihin. Silloin muiden pitää nostaa tasoaan, mutta aina sekään ei auta tai edes onnistu. Tulee tappio, toinen ja kolmaskin ja yhtäkkiä tuntuu kuin mikään ei onnistuisi. Vaaditaan todella paljon henkisiä voimavaroja uskoa omaan tekemiseen, terävöittää sitä, mennä ehkä omalle epämukavuusalueelleen joukkueen edun nimissä ja malttia noudattaa valmennuksen ohjeita. Tämä koskee pariakymmentä pelaajaa samaan aikaan. Kaikki eivät tähän pysty ja alkaa kierre, missä rento ote pelaamiseen on pakko hakea vaikka väkisin. Useinhan se ei sitten onnistu, päinvastoin. Jos joukkueessa on ollut paljon loukkaantumisia, niitä aletaan usein tiedostamatta pelätä ja totta kai se vaikuttaa pelaamiseen. Funtsitaan liikaa. Kun pitäisi vain mennä kentälle, taistelemaan sota-alueelle ja osata yksinkertaistaa ja suoraviivaistaa peliä, moni tekee päinvastoin: etsitään sitä tyhjää maalia, johon kaveri pääsisi pistämään upeasti sisään, pyöritään kulmissa energiaa hukkaamassa, kun kiekon pitäisi liikkua maalille ja ketjukaverin pitäisi hakata kiekot maalin edestä sisään. Tyylistä viis. Loistavan ja epäitsekkään joukkuepelaajan ja vastuuta pakoilevan ja epäonnistumisia pelkäävän pelaajan ero on hiuksenhieno. Viime aikoina en ole ihan varma, kumpia olen nähnyt kentällä enemmän.

Valmennuksen tehtävä henkisellä puolella on haastava: ole vaativa ja jämäkkä, tasapuolinen, kannustava, empaattinen ja tukeva. Ota kaikkien yksilölliset ominaisuudet huomioon. Mutta älä missään nimessä tyydy nykyisiin heikkoihin esityksiin äläkä hyväksy asennevammaisuutta. Huomioi, jos joku kaipaa juuri nyt jotain extraa, vaikka ei sitä suoraan sanokaan. Ole tietoinen siviilipuolen asioista, mutta vaadi kaikilta aina sama 100% panos. Toista tämä noin kaksikymmentäviisi kertaa vuorokaudessa. Ja sama uudelleen elokuusta huhtikuuhun. Kehitä viihdyttävä pelisysteemi, missä yksilön virheet tulokseen on minimoitu. Voita pelejä.

Mä en näe asennevammaista HIFK:ta kentällä. Mä en näe surkeaa pelisysteemiä, jota joukkue ei osaa toteuttaa. Mä en näe totaalisen epäonnistuneita pelaajia. Mä näen joukkueen, joka tarvitsee onnistumisia. Mä näen joukkueen, jonka pitää yksinkertaistaa peliään käytännössä: vetää enemmän kohti maalia, mennä maalin eteen hakattavaksi, hakata ribareita sisään. Mä näen joukkueen, jossa yksilöt ovat tehneet suuren määrän vääriä ratkaisuja ja näihin ratkaisuihin on hävitty pelejä aivan liikaa ja aivan turhaan. En ole kovin montaa kertaa tällä kaudella nähnyt HIFK:ta, joka olisi hävinnyt siihen, että kaikki tekee kaikki asiat umpisurkeasti, vaikka huonojakin pelejä on toki ollut. Pääasiassa jokainen peli on ollut ihan voitettavissa, mutta joku tai jotkut ovat pelanneet yksittäisiä tilanteita niin päin seiniä, että ne virheet ovat käyneet kalliiksi. Esim. eilen Laakson ja Järvisen käsittämättömät ja täysin alokasmaiset virheet pyyhkivät pois kaiken hyvän duunin siihen asti. Eniten harmittaa se, ettei HPK:n tarvinnut edes esittää mitään erikoista, sen kuin kävelivät maalille. Kaksi kertaa. Ei se ollut mitään valmennuksellista ylivertaisuutta Pennaselta. Riitti, että Kerhon pelaajilla oli aivotoimintaa. Olisiko Leskinen tehnyt maalin, jos olisi itse vetänyt selvästä maalipaikasta? En tiedä. Mutta kun ei edes vetänyt, niin se ottaa päähän. Minkälainen maalintekijä ei vedä? Ei ainakaan kovin hyvä. Ja maalinteossa ne Leskisen avut joukkueelle kai eniten ovat, vai? Tällaiset ”pienet” asiat, kun saadaan korjattua, niin kyllä se peli taas aukeaa. Mutta nyt on jo pakko saada kolmen pinnan voittoja, joten kovin rennot lähtökohdat ei ole tiedossa. Ja siitä en tykkää yhtään.

 

[Vilja]

Kyllä meillä on karmea kohtalo! Ollaan liian rikkaita ja odotukset korkealla. Pelikaveritkin nimekkäitä. Ei ihme, ettei onnistumisia tule. Mitenkäs tämä yhtälö ratkaistaisiin? Annetaan puolet budjetista mimmeille ja junnuille sekä palkataan nimettömämpiä pelaajia. Saadaan fanienkin odotukset riittävän alas.

 

[aquanqua]

Luulin hetken, että BOL kirjoittelee IFK:n ja Helsingin sijaan jostain Boca Juniorsista ja Buenos Airesista. Eräs pitkäaikainen ex-IFK-pelaaja on puolituttu ja olen kyllä saanut sen käsityksen, että IFK:ssa pelatessa ja Helsingissä eläessä arki on oikein leppoisaa. Kansainvälinen huippujoukkueurheilu on täynnä isojen kaupunkien suosittuja seuroja ja väittäisin niiden keskimäärin olevan menestyksekkäämpiä kuin pikkukylien ei-niin-suositut seurat.

IFK:n ongelma ei todellakaan ole mitkään ympäristön asettamat suuret menestyspaineet tai odotusarvot.

 

[Bafforosso]

HIFK 2019-2020= jos pakisto olisi yhtä kovaa luokkaa kuin hyökkäys tämä jengi menisi päätyyn saakka. Ts. Kousan pitäisi olla tässä rosterissa kakkosparin pakki ja Varakkaan kolmosparissa. Varmaan kaikki näemme nämä puutteet. Maalivahtiosasto ja etenkin hyökkäys jopa "liian" hyvä, mutta koska pakit eivät anna mitään hyökkäyssuuntaan tilanne on mikä on. Liian monet matsit vähämaalisia ja etenkin vähämaalisia tappioita. Nyt menestys näyttää hyvin epätodennäköiseltä; tämä porukka huutaa pelitapaa joka alkaisi puolustuksesta ja päättyisi vastustajan maalille/maaliin.

En täysin allekirjoita tuota. Pakisto saisi olla kädellisempi, mutta hyvällä taktiikalla nuo hyökkääjätkin tekisivät enemmän maaleja.

 

[tommy36]

Luulin hetken, että BOL kirjoittelee IFK:n ja Helsingin sijaan jostain Boca Juniorsista ja Buenos Airesista. Eräs pitkäaikainen ex-IFK-pelaaja on puolituttu ja olen kyllä saanut sen käsityksen, että IFK:ssa pelatessa ja Helsingissä eläessä arki on oikein leppoisaa. Kansainvälinen huippujoukkueurheilu on täynnä isojen kaupunkien suosittuja seuroja ja väittäisin niiden keskimäärin olevan menestyksekkäämpiä kuin pikkukylien ei-niin-suositut seurat.

IFK:n ongelma ei todellakaan ole mitkään ympäristön asettamat suuret menestyspaineet tai odotusarvot.

Tai jos on, niin pitää alka aisompaan psyykkiseen valmennukseen koko valtakunnassa, sillä kaikesta huolimatta liiga on kuitenkin ammattilaissarja, eikä kasvattajasarja, ja toivoisin sen myös itseän sellaisena pitävän. Samoin toivon IFK:nkin toimivan kuin mikä tahansa ammattilaisjoukkue, enkä siten ajattelevan itseään kasvattajajoukkueena. Jonkinlaista "luovottamishenkeä" olisi kyllä, jos tunnutettaisiin olevamme vain kasvattajasarja kansainvälisille kentille.

Joukkueissa siten pitäisi pelata myös ammattilaiskiekkoilijoita, eikä kovin iso ruskea vana pöksyissään tutisevia äijiä. Eikös tänne pitänyt nimenomaan hommata sellaisia "sopivia" pelaajia, jotka kykenevät toteuttamaansitä pelitavvallista raamia, jota IFK pyrkii tyylillisesti edustamaan.

Jos IFK:lla, ja nimenomaan Salmelaisella, on nyt selkeä visio siitä, millainen pitää Eurooppalainen huippujoukkue olla, ja nimenomaan ammattilais sellainen. niin se lienee ensimmäinen tavoite. Sitten pitää rekrytoida sellaisia valmentajia, jotka ovat sekä halukkaita että kykeneviä toimimaan niissä raameissa, sekä tuottamaan sellaisen aihion, jonka turvin kentällä viilettävä miehistö tuota toteuttaa. Siihen kuuluu lähtökohtaisestikin ajatus, että jos ei vatas kestä stadia (valmennuksella tai pelaajilla), niin tänne ei myöskään pidä tulla vaikk amukavasti sitä massia saisikin. Se taas on Salmelaisen hommaa se, että karsii pois ne joilla ei edellytyksiä täällä menestymiseen ole.

Jos joukkue on nyt loistavasti kasattu on ongelma valmennuksessa, ja jos taas ei on ongelma Salmelainen. Jos taas molemmat ovat tehneet työnsä hyvin on ongelma pelaajissa. Jos onglema on pelaajissa, niin onglema on jälleen Salmelaisen. Kuten huomataa, niin IFK:n touhu pyörii pienenevissä kehissä ja lopulta puree itseään aina ahterista. Eli selitellä voi ja syitä etsiä, mutta jos ne tuli tuossa BOL:n tekstissä mainittua, niin nyt sitten tarvitaan ratkaisuita. Onko sitten vaikkapa Lemieauxin ehdottamassa valmennuksen vahvemmassa laajentamisessapalkkaamalla joukon psykologeja sun muita kallon tutkijoita joukkueen tueksi ja turvaksi, ellei pä kestä niitä stadin valoja.

 

[Vilja]

Luulisi, että samat ongelmat olisi myös tuolla puolen Suomen poppoolla. Massia vähintäänkin saman verran ja rosterista löytyy käsittääkseni jokunen rutinoitunut pelimannekin. Ja, lehtereillä riekkuu kumminkaimanserkut arvostelemassa herkeämättä suorituksia. Porojen lisäksi. Ehkä me joskus hiukka yliarviomme tätä omaa erinomaisuuttamme ja vaatimustasoa.

 

[Bafforosso]

Ennen kautta täällä kirjoitettiin, että joukkueessa pitää olla kokeneita "omia", jotka voivat "opettaa talon tavoille" ja auttaa nuoria ja muita uusia tulijoita.

Tämä tapahtui, kun toiset ihmettelivät Nykoppin, Åstenin, Petrellin ja Kankaanperän sopimuksia. Piti olla pukukoppipelaajia.

En usko, että meillä tuossa asiassa on yhtään eroa muihin liigajoukkueisiin, esim. HPK:hon. Kyllä sielläkin oli paljon vaihtuvuutta ja vanhoja jäi tälle kaudelle.
Kaikissa joukkueissa on vaihtuvuutta, missäköhän oli eniten.

Olisi ihan kiva nähdä nyt se lista, josta ilmenee tulleet ja lähteneet vs. edellinen kausi.

 

[Salo70]

Pikkaraisen TET-jakso kestää valitettavasti vielä ensi kauden. Kannattaa näiden hukattujen kausien jälkeen sitten mielummin panostaa hyvään valmentajaan kuin laatupelaajiin. Piku/Tanska saisi jonkun '84 Edmonton Oilersinkin pelaamaan tehotonta pelokasta paskaa.

 

[Lätty-ylämummo]

Piku/Tanska saisi jonkun '84 Edmonton Oilersinkin pelaamaan tehotonta pelokasta paskaa.

Aika vaikeasti todennettava väite.

 

[Salo70]

Aika vaikeasti todennettava väite.

Ollaan kerrankin samaa mieltä. Se oli vaan olettamus joka ei perustu muuta kuin mutuun.

 

[BOL]

Luulin hetken, että BOL kirjoittelee IFK:n ja Helsingin sijaan jostain Boca Juniorsista ja Buenos Airesista. Eräs pitkäaikainen ex-IFK-pelaaja on puolituttu ja olen kyllä saanut sen käsityksen, että IFK:ssa pelatessa ja Helsingissä eläessä arki on oikein leppoisaa. Kansainvälinen huippujoukkueurheilu on täynnä isojen kaupunkien suosittuja seuroja ja väittäisin niiden keskimäärin olevan menestyksekkäämpiä kuin pikkukylien ei-niin-suositut seurat.

IFK:n ongelma ei todellakaan ole mitkään ympäristön asettamat suuret menestyspaineet tai odotusarvot.

HIFK:ssa pelaaminen on monella tavalla leppoisaa: seura hoitaa jään ulkopuoliset asiat hyvin, jollei loistavasti eikä tarvitse olla huolissaan siitä, tuleeko liksa tilille. Varsinkaan, jos pelit ei suju ja kansa ei käy katsomossa. Kaupungissa on muutakin tekemistä kuin pelata lätkää ja useimmiten myös perheet viihtyvät. Mutta turvallisuus ja kaukalon ulkopuoliset mahdollisuudet sisältävät myös riskin, koska elämästä voi tulla liian helppoa ja mukavaa. Sanotaan, että tyytyväisyys tappaa kehityksen. Siinä lienee totuuden siemen. Vaatii pelaajalta henkisesti paljon pitää fokus oikeissa asioissa ja unohtaa kaikki muu, varsinkin silloin, kun pelit sujuu tosi hyvin tai huonosti. Ei jäädä leijumaan onnistumisissa eikä rypemään epäonnistumisissa. Helpointa HIFK:ssa lienee silloin, kun voitetaan, mutta ei olla ylivoimaisia. Itseluottamus on kunnossa, mutta ei luulla itsestä liikoja. Liian harvoin vain on täällä sellainen tilanne ollut.

Jokaisella paikkakunnalla on omat ongelmansa. Pikkupaikkakunnilla on tylsää eikä oikein muuta kuin lätkä. Toisaalta, erityisesti nuorille pelaajille tämä voi olla juuri paras ratkaisu.

Jokainen HIFK:hon hankittu pelaaja tietää, että häneltä odotetaan tulosta. Kyllä täällä odotusarvot todellakin on korkealla. Pelaajilla itsellään, seuralla ja yleisöllä. Mediakin odottaa kieli vyön alla, milloin HIFK:lle tulee taas joku kriisi ja päästään läväyttämään ongelmat eetteriin. HIFK:hon sopimuksen saaminen on pelaajalle myös palkinto siihen mennessä hyvin tehdystä työstä. Ja HIFK on kuitenkin edelleenkin se Liigan kiehtovin seura, vaikka urheilullisesti onkin viime vuosina hävitty milloin millekin jengille. Paineet HIFK:ssa on oikeasti paljon kovemmat kuin muissa jengeissä. Jos ette minua usko, kysykää pelaajilta itseltään. Tai valmentajilta. Mutta ei ne suuret odotukset kenellekään yllätyksenä tule. Ja ihan jokainen pelaaja uskoo pystyvänsä sen käsittelemään ja sen motivoivan entistäkin parempiin suorituksiin. Kunnes sitten ollaankin ehkä tilanteessa, että niin ei käynytkään, ainakaan niin usein ja paljon kuin odotettiin ja toivottiin. Toisilla pelaajilla riittää malttia tulosten odottamiseen, toisilla ei. Toiset pystyvät muokkaamaan omaa pelaamistaan helpommin kuin toiset. Toiset vaativat itseltään vieläkin enemmän ja ovat lopulta itsensä pahimpia vastustajia. Jos onnistumisia ei tulekaan, he ovat itse eniten pettyneitä itseensä. Tämä on mun mielestäni se kaikkein suurin peikko, kun pitäisi pelata rennosti. Koen myös HIFK:lle suurena haasteena, että joukkueessa on paljon pelaajia, jotka ovat tottuneet olemaan kentällä ratkaisuhetkillä ja nyt kaikki eivät siellä voi samaan aikaan olla. Ja em. asiat ovat sellaisia, jotka realisoituvat vasta, kun kaikki ei menekään putkeen.

Miksi ottaa varman päälle ja toivoa parasta syöttämällä vielä kaverille, kun maali on jo tyhjä ja voisi itsekin jo laukoa? Koska pelaaja miettii ratkaisevalla hetkellä liikaa sen sijaan, että pistäisi vain kiekon itse kylmän viileästi sisään? Pelkääkö enemmän vetävänsä kuitenkin ohi ja epäonnistuvansa kuin onnistuvansa itse ratkaisemaan pelin? Jostain kumman syystä HIFK:ssa tapahtuu tätä aina enenevässä määrin silloin, kun on ollut tuloksellisesti heikompaa. Nämä samat kaverit ovat jo kerran aikaisemmin tällä kaudella nousseet vaikeasta paikasta liigan hänniltä voittavaksi joukkueeksi. Mistä muusta se voi kertoa kuin henkisistä asioista? Tämä on asia, mikä valmennuksen on ratkaistava. Ja toivon ja uskon, että näin myös tapahtuu.

En tiedä, onko HIFK:ssa henkistä valmentajaa, mutta siitä ei vain puhuta. Sellaiselle olisi kyllä käyttöä ja työtä riittäisi junnuista edustusjoukkueeseen asti ihan täysipäiväisesti jollekin alan ammattilaiselle. Kaikkien pitäisi viikottain käydä puhumassa vähintään kerran, oli ongelmia tai ei ja tarvittaessa useamminkin, jos on joku tilanne päällä. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan kuitenkin myös aivan varmasti välttää joidenkin solmujen syntymistä kokonaan.

 

[Postinjakaja]

Luulin hetken, että BOL kirjoittelee IFK:n ja Helsingin sijaan jostain Boca Juniorsista ja Buenos Airesista. Eräs pitkäaikainen ex-IFK-pelaaja on puolituttu ja olen kyllä saanut sen käsityksen, että IFK:ssa pelatessa ja Helsingissä eläessä arki on oikein leppoisaa. Kansainvälinen huippujoukkueurheilu on täynnä isojen kaupunkien suosittuja seuroja ja väittäisin niiden keskimäärin olevan menestyksekkäämpiä kuin pikkukylien ei-niin-suositut seurat.

IFK:n ongelma ei todellakaan ole mitkään ympäristön asettamat suuret menestyspaineet tai odotusarvot.

Todellakin on HIFKssa isommat paineet kuin muualla.

Sitä saa lukea haastiksista ja ihan henkilökohtaisesti pelaajat sitä viljelevät. Viimeksi Puustinen sanoi aikoinaan (kun satuin näkemään sitä Töölössä), että ”kyllähän HIFKssa onnistuminen on ihan eri asia kuin muualla liigassa. Ja myös vaikeampaa.”. Paineet on kovat, mutta toki moni pelaaja myös nauttii siitä. Niin taisi myös Puustinenkin. Sen verran vilkkusilmä. Tosin sen ajoittainen pelin takkuaminen johtui muista asioista. Mm. oli usein pientä kremppaa päällä.

 

[Vilja]

Niinpä. Meillä on NHL, KHL, SHL-taustaisia pelaajia. On Ruotsin ja Suomen sekä maailman mestareita jne. Mistä näitä veijareita oikein pitäisi sitten kaivaa, jos HELSINGIN IFK:ssa valuu paskat housuun ja maila vapisee käsissä? Tämä on taas yksi niistä legendoista, joilla yritetään perustella umpisurkeaa lähihistoriaa.

 

[Lätty-ylämummo]

Ei siinä mitään perustella. Todetaan tosiasiat. Täällä on sulanut aika koviakin seppiä, ei ne paineet mitään legendaarisia kusetustarinoita ole. Juhamatti tuli sisään tähtistatuksella kaiken nähneenä ammattimiehenä, jonka itsetuntoa ei mikään heiluta.
Startti oli hyvä, pisteitä tuli, mutta kun ryhmän peli hajosi ja paskamyrsky iski, niin jumittu Juhamattikin. Meni pari vuotta ja useampi seura etsiä toimintaympäristö, jossa sai kuupan kasaan ja pelin taas kulkemaan. Ja nyt taas kulkee. Menestystä hänelle!
Pitkään IFK:ssa töitä tehnyt, ja kaiken paskan täällä nähnyt Sormunen nostettiin päävalmentajaksi, ja ei tainnu montaa kuukautta mennä, kun kaveri oli aivan loppuunpoltettu. Paineet on todelliset ja aivan helvetilliset.

 

[Vilja]

Ihme, että saamme edes osallistua koko sarjaan. Seurahan on suorastaan hengen vaarallinen työpaikka kun ihmisten mieli alkaa vakavasti järkkymään punaisen pelipaidan myötä!

No, faktaa lienee kuitenkin se, että HIFK on Liigan seuratuin jengi ja täällä ollaan herkemmin luupin alla kuin muualla. Useimmat hankinnatkin edustavat Liigan mittapuulla tähti-osastoa, jolloin odotusarvotkin keskimääräistä suurempia.

Joskus muinoin oltiin ylpeitä stadilaisuudesta ja siitä saatiin lisäbuustia heinäkenkiä vastaan. Me vs muut. Nyt kun ainoastaan murto-osa joukkueesta on stadista, tuokin luontoisetu on menetetty. Ja, stadilaisia huippuja tosi vaikea löytää. Tästä erityiskiitos ainakin vielä toistaiseksi Karavaanarille, joka tuhosi vuosi vuoden perään merkittävän määrän lahjakkuuksia haalimalla pk-seudun parhaat junnut pilattavaksi paskaan valmennukseen penkin päähän istumaan.

 

[RedDawn]

Ennen kautta täällä kirjoitettiin, että joukkueessa pitää olla kokeneita "omia", jotka voivat "opettaa talon tavoille" ja auttaa nuoria ja muita uusia tulijoita.

Tämä tapahtui, kun toiset ihmettelivät Nykoppin, Åstenin, Petrellin ja Kankaanperän sopimuksia. Piti olla pukukoppipelaajia.

On pukukoppipelaajia ja sitten on pukukoppipelaajia. Vaikea sanoa millaisia nämä meidän ovat, mutta vahva aavistus kyllä on...

 

[RedDawn]

Olen samaa mieltä tästä, mutta kenet ottaisit eilisestä Kerhosta IFK pakiksi, joka korvaisi puutteita? Nikkilä? Eronen? Friman?
Eilen hyökkäykset soljui hyvin vastustajan alueelle, mutta laukaukset jäi piippuun. Viimeinen ajatus nukkumaan mennessä peliä miettiessä oli se, että mitä jos vain alettaisiin toimittamaan kiekkoa maalille aina kun sen sinne asti pystyy toimittamaan eikä yritetä kuljettaa sitä maaliin. Eilen siihen syyllistyi yli puolet meidän tähtihyökkääjistä. Kun riittävänä laadukas materiaali ja aletaan tehdä "ei niin kauniita" maaleja niin lukko aukeaa ihan prosentuaalisella todennäköisyydellä.
Kerho oli eilen ekan erän sata-nolla mankelissa ja oliko Voutilaisella kuitenkin vain 14 torjuntaa? Hlinnalainen kaverini totesi tuon ja sanoi, että toisaalta vaikka IFK oli hyökkäysalueella varmaan puolet erästä ja piti kiekkoa niin todelliset paikat ja laukaukset yleensäkin puuttuivat. Eilinen matsi olisi pitänyt paketoida ekassa erässä....

Että kenet ottaisin pakistoon HPK:sta? Noooh, Eronen varmaan mahtuisi IFK:honkin. Varmaan Nikkiläkin. Annetaan vaikka Laakso ja Lyytinen vaihdossa. Mutta joo, meillä ei ole käytännössä yhtään pakkia rosterissa joka kykenisi maalintekoon tai omaisia hyvän vedon. Kousa toki tuottaa hyökkäyspäätyyn mutta ei hänkään mikään viivapeloite ole. YV:lläkin monet paikat valuvat hukkaan kun joku meidän pakeista aina heittää sen roiskaisun ranteella suoraan vastustajan housuihin.

Olen tosta kyllä samaa mieltä että työntekoa ja tylyyttä pitää nyt lisätä, toi meidän pelaaminen on nimenomaan tuota sinänsä ihan näyttävää mutta tehotonta ja kulmissa pyörivää pörräystä. Lisää maalille ajoa ja tylyyttä viimeistelyyn. Tosin tässäkin mua epäilyttää että onko tuolla meidän laituriosastolla tarpeaksi kokoa ja voimaa toteuttaa tätä sapluunaa...

Taitaa olla viimeisestä 7 pelistä vain 2 voittoa nyt, ja nekin hännänhuipuista TPS:stä ja Sportista. Karua on.

 

[Walkin]

Salmelaisen pitäisi näköjään jatkossa keskittyä näihin pelaajiin joiden ura on nosteessa jo valmiiksi. Turunen, Paajanen, Tyrväinen, Thorell, Wirtanen, Kousa jne. Nämä tuntuvat kyllä onnistuvan ihan hyvin myös meillä.

Näitä joiden ura on laskussa pitäisi välttää, HIFK ei tunnu olevan oikea ympäristö saada laskussa olevaa uraa käännettyä takaisin raiteilleen. Ei tuu oikein mieleen tämmöisiä pelaajia, ehkä Pakarinen menisi tähän kun aikanaan KalPassa ei oikein pystynyt lyömään läpi ja meillä sit löi. Eronen varmaan sitten toinen. Rask kypsyi hitaasti vuosi vuodelta paremmaksi, hänellä olikin juuri oikeanlainen asenne täällä pelaamiseen ja pärjäämiseen, toivottavasti ensi kaudella mies tulisi takaisin kotiin.

E: Muutenkin tästä kaudesta tulee mieleen Jokereiden viimeinen kausi Liigassa joka päättyi täydelliseen pannukakkuun. Silloin joukkueeseen roudattiin pelaajia sisään tämän tästä kesken kauden eikä se vain lähtenyt toimimaan vaikka ihan nimimiehiä tuli sisään.

Jatkoa ajatellen olisi myös hyvä saada joukkue valmiiksi jo kesällä eikä kesken kauden tuoda ennestään valmiiksi sekavaan joukkioon lisää ja lisää nimiä.

Alemmat ketjut on saatava parempaan kuosiin ja myös pakistossa pitää ison luudan käydä kauden jälkeen.

 

[Fränä]

Oli ihan pakko käydä kurkkaamassa sarjataulukkoa, kun luki tätä ketjua. HIFK on tällä hetkellä kuudentena sarjassa, seitsemän pisteen päässä kolmannesta sijasta. Lauantaina ei tullut voittoa, mutta olihan se todella hyvä jääkiekko-ottelu, jossa pelasi kaksi hyvää joukkuetta.

HIFK:lla on aika kivan näköinen nippu paperilla ja toivon ja uskon, että tämän taustalla on Pikkaraisen masterplan, jossa runkosarjassa harjoitellaan kovaa, keväällä kevennetään ja Antti Tuiskua lainaten peto on irti. Siksi en tahdo vaipua pessimismiin, vaikka en siitäkään ketään syytä, koska joskus olen ollut väärässä. Vaimon mielestä olen useastikin väärässä, mutta toivotaan, että tällä kertaa olen oikeassa.