Valmentajan rooli
Huipputasolla valmentajan rooli on totaallisesti erilainen kuin mitä se on junioritasolla. Itse jos joskus tekisin väitöskirjan, koskisi se ehdottomasti valmentjan toimintaa huippu joukkueen perämisessä. Omaan itse suomen mestaruudet pääsarjatasolla kahdessa eri palloilulajissa ja myös jääkiekossa on tultu pelailtua juniorivuosina IFK:n mitalisateessa. Eli olen nähnyt monta eri valmentajaa, monta eri filosofiaa ja erittäin monta kriisiä ja keinoja niistä pois pääsyyn. Itse rankkaisin valmentajan halutut arvot tässä järjestyksessä:
1. Auktoriteetti
Jos tämä puuttuu, puuttuu kaikki muutkin. Ja tämä se vasta jännä juttu onkin, sitä vaan toisilla on tai ei ole. Ja ne jolla sitä ei ole, eivät sitä yleensä koskaan löydäkään.
2. Henkinen valmennus
Tämä on erittäin tärkee ! Väitän että hyvä henkinen valmentaja pystyy nostamaan keskiverto pelaajan maajoukkue tasolle ja huono taas tiputtamaan kaverin sieltä muta sarjaan. Ja väitän myös että tämä kohta on sata kertaa tärkeempi kuin mikään taktinen osaaminen. Jos kaverilla ei itseluottamus ole kohdallaa, siiinä ei MITKÄÄN taktiset kikat auta yhtään mitään.
3. Joukkuehenki
Yleensä jos toi edellinen onnistuu hyvin, onnistuu tääkin, mutta ei aina. Voisiko kukaan kuvitella esim. työelämässä vaikeampaa tilannetta toimia johtajana jos kaikilla koko ajan kilpailu päällä keskenään, mutta silti pitäisi löytää jokaiselle rooli johon ne ovat tyytyväisiä ? En ainakaan minä pysty vaikeampaa yhtälöä keksimään. Tää vaan on sika vaikeeta omata hyvä henki koko jengissä, vaikka kaikki tarpeen tullen puukottavat toinen toisiaan. Aina kun paat jonkun vilttiin, alkaa marina ja itkeminen joukkueen sisällä: "miksi toi pääsee pelaa, mä oon parempi, vittu mä näytän tolle jne". Ja samaan aikaan kun sä oot viltissä sun pitäis kannustaa muita ja olla sitä yhtä teamiä. Mutta kun me ollaan ihmisiä, se ei vaan onnistu yleensä kuin tosi harvoilta. Tässä onkin juuri se pointti kun pelataan huippu jengissä, että pitää aina kevääseen asti etsiä se oma nurkka jokaiselle ja sit hyvissä ajoin löytää se permanentti johon kaikki tyytyvät. Kaikki yleensä haluu olla kunkkuja, mutta vain harva sen roolin saa. Joskus jonkun tähden on vaan tyydyttävä tähän ja se on kuulkaa jengissä aika vaikeeta lähes aina.
4. Pelaajien valinta
Tää on myös tärkee osa. Jos tehdään väärä valinta (lue Draper), ollaan aina pahassa pulassa. Nykyään koutseilla on oltava kyky nähdä mikä pala puuttuu ja kuka se uus pala vois olla. Tääkin kyky on vain harvoilla
5. Taktinen valmennus
Tää ei todellakaan ole tärkeetä ja KAIKKI tän osaa ihan riittävällä tasolla. Kuten Pasi Rautiainen sanoi hyvin: "kun ollaan tappiolla sitä koutsit vaan kokeilee aina jotain kikkaa ja joskus se toimii ja joskus ei. Sit ku se toimii, lehdistö kirjottaa et mahtava taktinen veto. Paskat, se on pelkkää tuuria, joskus joku homma onnistuu, joskus ei". Näin se vaan menee. Toki tää on hiukka liioteltu heitto, mut sanoisin et aika pitkälti se näin vaan on.
Ja jos nyt katotaan Apea ja sitä miten se mätsää näihin MUN näkemyksiin...
Auktoriteettiä en osaa sanoa, mut sellanen kuva mulla on et sitä löytyy. Mut tätä ei voi sanoa ilman et ois ite sen joukkueen sisällä
kokemassa
Henkinen valmennus ehkä toimii tai ainakin sen pitäis olla juuri Apen paras osa-alue, mutta onko ? Täähän nimittäin näkyy just silloin ku se itseluottamus rakoilee. Eli kohta voimme nähdä onnistuuko se vai ei. Kun homma toimii, se toimii ja silloin valmentajana voi olla vaikka junan lähettäjä.
Joukkuehenki puoli on ja vaikee arvioida ulkopuolelta. Sen kokee ja näkee vain sisällä olevat, ei kukaan muu. Harvoin tää ikinä paljastuu ulospäin muille, vaikka lehdistö ja inside jätkät mitä vaan sanois.
Pelaajien valinnassa Ape on musta Penan kanssa ollu aika hakusessa. Jos joku palkkaa Draperin ja Hedbergin, ei tätä taitoa ole pätkääkään. Ja mua ei itse asiassa kiinnosta pätkääkään IFK:n tilanteessa onko nää päätökset tehny Pena tai Ape. Ne on ja pitää olla teami. Ja väitän et tuskin kukaan muu tietää VARMAA totuutta asiaan, esim Draper tilanteessa ja kuten sanoin ei kiinnosta ainakaan mua.
Taktinen puoli saattaa olla Apella hakusessa. Selvää linjaa ei kentällä näy, mut ehkä sekin on osa taktiikkaa, sillä nythän just pitää niitä kokeiluja tehdä eikä enään keväällä.
Eli summa summarum, aika mahdoton meidän kenenkään on sanoa mitä jengin sisällä tapahtuu ja missä esim. Ape on hyvä ja missä ei.
Mitä taas tulee IFK:n tilanteeseen muuten, väitän että no hätä jos saadaan kunnon veskari ja Jere takas. Nyt ei ainakaan kannata vielä painaa mitään paniikkinappulaa yhtään. Jos meillä ois ollut kunnon kassari ja Jere koko kauden, me oltais VÄINTÄÄN kakkosena sarjassa, muistakaa tää.