Mainos

Helsinki

  • 621 454
  • 3 731

Tumpe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lipö ty.
Että mitä että? Kaveri asuu messityönkadulla ja se ainakin on todella tuulinen ja kylmä. Ja suora. Ja kyllä siellä muutenkin on aika perus ruutukaavaa noudatettu, mikä on minusta virhe.

Se on sitä vanhaa Jätkäsaarta joka on rakennettu 90-luvulla. Messitytönkatu on itse asiassa aika leveä vaikka suora onkin. Vaikea verrata 2010-luvulla rakennettuun Jätkäsaareen, jonka katuverkosta ei hirväesti pitkää suoraa löydy.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@heavy ja @Tumpe Mulle koko Jätkäsaari on uutta rakentamista ja kaupunkisuunnittelua, vrt. vaikka Haaga ja Munkka jossa itse olen elämääni viettänyt. Se vähä, mitä olen tuolla joutunut kulkemaan, olen pannut merkille, että pääasiassa kuljetaan talojen varjoissa ja aina tuulee. Ehkä se on omaa illuusiota, mutta kyllä sekin katu, jolla on Alepa ja K-market, tuntuu todella kapealta ja sekin on ihan suora. En tiedä onko sekin joku vanhempi katu, mutta ainakin sen reunoilla on näitä eriskummallisesti rakennettuja uusia taloja paljon.
 

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkä se on omaa illuusiota, mutta kyllä sekin katu, jolla on Alepa ja K-market, tuntuu todella kapealta ja sekin on ihan suora. En tiedä onko sekin joku vanhempi katu, mutta ainakin sen reunoilla on näitä eriskummallisesti rakennettuja uusia taloja paljon.
Tuo Välimerenkatu erottaa uutta ja vanhaa puolta, joten siinä mielessä ei ole uusi katu vaikka sen varrelle on paljonkin uusia taloja on rakennettu. Ja muutenkin väylät, joilla sporat kulkevat eivät ole käytännöllisiä mutkaisina.

Toki olisi hienoa jos uutta kaupunkia rakennetaaisiin samanlaisella arkkitehtuurilla kuin vaikka Töölö on rakennettu sata vuotta sitten, mutta ei taida olla realistista.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toki olisi hienoa jos uutta kaupunkia rakennetaaisiin samanlaisella arkkitehtuurilla kuin vaikka Töölö on rakennettu sata vuotta sitten, mutta ei taida olla realistista.
Teknisesti ei olekaan, sillä sellaisella tyylillä rakennetut talot ovat työvoimaintensiivisiä. Ts. rakennuskustannukset nousisivat pilviin. Näin ollen on pakko rakentaa elementeistä, mikä on tietysti sääli asujalle. Toki kumulatiivisesti kustannukset tasoittuisivat, koska elementtirakentamisessa elinkaari on niin lyhyt verrattuna muurattuihin ja paikalleen ladottuihin taloihin. Mutta se taas ei kerrytä katetta grynderille, niin ei sitä ainakaan Helsingin tavalla hallitussa kaupungissa tule tapahtumaan.

Sen sijaan kaupunkisuunnittelullisesti töölömäinen rakentaminen olisi edelleen mahdollista, siis keskustamaisilla alueilla. Tiivis umpikortteli reunalle ja sitten monimuotoista sisäpihaa ja vaihtelevia puistoalueita voisi tehdä, unohtamatta Helsingille tyypillistä kaupunkimaisemaa, jossa korostuvat skandinaavinen käytännöllinen harmonia ja preussilainen byrokratismi (-Klinge). (=tahtoo sanoa, että jos nyt ei muuta, niin edes ikkunat voisi sijoitella tasaisesti ja niin että ne ovat keskenään yhteensopivia).

Tähän pieni hymiö.
 

Orava

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mitä Jätkäsaaren tuulisuuteen tulee, niin veikkaan että se vähenee merkittävästi kun alue on valmis. Tuulta on pyritty hallitsemaan viemällä se alueen yli. Näkee sitten miten se onnistuu. Pimeiksi jäävät kadut kyllä silti, mutta ehkä puistot tuovat valopilkkuja niin paljon, että ne riittävät luomaan viihtyisyyttä.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Toki olisi hienoa jos uutta kaupunkia rakennetaaisiin samanlaisella arkkitehtuurilla kuin vaikka Töölö on rakennettu sata vuotta sitten, mutta ei taida olla realistista.
"Kuin miljoona arkkitehtiä olisi yllättäen huutanut tuskasta ja sitten vaiennut".

Ajattelit siis täyttää kaupunkimme jonkin degeneroituneen kertaustyylin hirvityksillä? Ei rakennustyyliä voi valita millään tekstiviestiäänestyksellä! Kyllä maallikon pitäisi tässä asiassa tietää paikkansa.

Mutta vitsailu sikseen. Surullinen totuushan on näissä tapauksissa se, että pelätään kansainvälisten piirien reaktiota, vaikka alueen asukkaat ja muutkin kaupunkilaiset tykkäisivät kovasti. Itse kannattaisin myös lämpimästi 1920-luvun julkisivutyylien hyödyntämistä tai vaikkapa funkiksen uutta tulemista.

E: Kokonaan "töölöläisittäin" rakentaminen ei nykyään olisi enää kustannusmielessä mahdollista, mutta ulkokuorten osalta voitaisiin siis olla rohkeasti vanhanaikaisia.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kaupunkimaista toki on ja siitä pidän itsekin. Mutta omaan silmään (toistaiseksi) puuttuu esim kivijalkaliikkeet lähes täysin, pikkupuistot myös. Tuo isompi puisto toki pelastaa paljon, mutta olisi mieluummin ollut enemmän pieniä kuin yksi isompi. Mutta ehkä vielä en tuomitse, onhan tuo pahasti kesken.
Itselle Jätkäsaari on vähän sellainen moderni väliinputoaja, joka on rakennettu ikään kuin "laiturille". Sieltä puuttuu ne yllä mainitut Larun ja Skattan valtit, toki Laru nyt on ainakin omassa rankingissa stadin parhaimpia ja viihtyisimpia asuinalueita ulkoilualueineen ja rantoineen.

Se mistä piti sanoa on nuo kivijalkaliikkeet, ne on vahvasti kiinni ajassa ja kysynnässä. Olisihan niitä tuolla mikäli ihmiset niissä kävisivät, syytä voit arvailla sen yhden ison betonimöhkäleen kohdalla mistä monet tilaa tavaraa ympäri Suomen. :)
Viimeksi kun siellä kävelin niin onhan siellä kahvilaa kivijalassa, useitakin, ravintoloitakin. Periaatteessa jokaisen tien varrella olevassa talossa on tilaa kivijalkamyymälöille mutta nykyään ne on enemmän jotain lastentarhoja ja musiikkikouluja kuin vanhan koulukunannan vaatekauppoja, suutareita ja antikvariaatteja.

Tarvitseeko tuonne sitten rakentaa puistoa enemmän, en oikein tiedä minne, eiköhän tuo hengitä kanavalla Ruoholahden suuntaan, välissä on pikkupuistoa/ lasten leikkipaikkoja ja toisella puolella on se iso moderni urheilupaikka. Puistokävelylle voi tosiaan lähteä sitten Hietsuun tai Laruun.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Teknisesti ei olekaan, sillä sellaisella tyylillä rakennetut talot ovat työvoimaintensiivisiä. Ts. rakennuskustannukset nousisivat pilviin. Näin ollen on pakko rakentaa elementeistä, mikä on tietysti sääli asujalle. Toki kumulatiivisesti kustannukset tasoittuisivat, koska elementtirakentamisessa elinkaari on niin lyhyt verrattuna muurattuihin ja paikalleen ladottuihin taloihin. Mutta se taas ei kerrytä katetta grynderille, niin ei sitä ainakaan Helsingin tavalla hallitussa kaupungissa tule tapahtumaan.
Ja eipä se paikalla muurattu talo sinänsä mikään autuaaksi tekevä homma olisi, jos/kun tiiliä latoisi päällekäin joku bulgarialainen kausityöläinen 2€/h tuntiliksalla. Eli kyllä elementtirakentamisellakin on mahdollista tehdä kestävää ja tyylikästä, kun vaan suunnitellaan hyvin. Väkisin pistää miettimään, että kyllähän joku jätkäsaari olisi ihan pikkuisen tyylikkäämmän näköinen, jos olisi kopioitu vaikkapa Kartanokosken ulkoasu sellaisenaan.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ja eipä se paikalla muurattu talo sinänsä mikään autuaaksi tekevä homma olisi, jos/kun tiiliä latoisi päällekäin joku bulgarialainen kausityöläinen 2€/h tuntiliksalla. Eli kyllä elementtirakentamisellakin on mahdollista tehdä kestävää ja tyylikästä, kun vaan suunnitellaan hyvin. Väkisin pistää miettimään, että kyllähän joku jätkäsaari olisi ihan pikkuisen tyylikkäämmän näköinen, jos olisi kopioitu vaikkapa Kartanokosken ulkoasu sellaisenaan.
Näissä on monta monessa, mutta yleisenä kommenttina voisi sanoa, että

"Markalla ja saa markan talon" ja
"Hyvä ja halpa pitää ostaa erikseen".

Mainittu Kaisaniemessä oleva Kaisa-kirjasto (vai mikä lie onkaan oikealta nimeltään) on hieno, samoin meillä on Haagassa yksi viiden perheen rakennuttama pieni kerrostalo, joka on todella siisti ja sopii ympäristöönsä, mutta jos nyt edes perusasiat saisi laitettua kuntoon, ettei enää 2020-luvulla joutuisi katselemaan paljaita elementtisaumoja yms. That would be nice.
 

Jeffrey

Jäsen
Sen sijaan kaupunkisuunnittelullisesti töölömäinen rakentaminen olisi edelleen mahdollista, siis keskustamaisilla alueilla. Tiivis umpikortteli reunalle ja sitten monimuotoista sisäpihaa ja vaihtelevia puistoalueita voisi tehdä, unohtamatta Helsingille tyypillistä kaupunkimaisemaa, jossa korostuvat skandinaavinen käytännöllinen harmonia ja preussilainen byrokratismi (-Klinge). (=tahtoo sanoa, että jos nyt ei muuta, niin edes ikkunat voisi sijoitella tasaisesti ja niin että ne ovat keskenään yhteensopivia).

Tähän pieni hymiö.

Rakentamisen ja sen ulkokuoren haaste on arkkitehtien ja kaupunkiarkkitehtien ylivalta mitä tulee rakennusten ulkonäköön. Arkkitehdit taas ovat keskimäärin melko todellisuudesta vieraantunutta porukkaa, jonka ykkösprioriteetti on luoda itselleen nimeä. Jos suunnittelet 10 taloa ja yksi niistä on hyvä ja toimiva ratkaisu, pääset sillä jo eteenpäin. Ei se ole grynderinkään toivelistalla, että rakennuksen panelointi on jotain banaaninkuorimosaiikkia Sierra Leonesta, mutta jos kaupunkiarkkitehti näin päättää niin silloin asia näin on. Toki esimerkiksi Töölön arkkitehtuuria kehuessa täytyy muistaa myös se, että loppujen lopuksi melko harva talo on arkkitehtuurisesti hieno ja suurinosa on ihan perus huttua. Samalla esimerkiksi Jätkäsaaressa tuetun asumisen ja ARA tuotannon osuus on melko suuri, joka suoraan vaikuttaa rakentamisessa käytettävissä oleviin resursseihin. Samalla Jätkäsaaren pitää jollain tavalla olla sopusoinnussa Ruoholahden kanssa, joka taidettiin aikanaan rakentaa lähinnä juopoille ja nisteille ja on myös sen näköistä aluetta.


Töölön onni kaupunkisuunnittelussa on osin myös sen sijainti. Käytännössä kolme pääkatua joiden kapasitetti on iso, joita yhdistää lukuisat hiljaisemmat poikkikadut joiden varrelle on kyetty sijoittamaan sitä töölöläistä urbaanielämää. Toki, esimerkiksi Jätkäsaaressa vastaava olisi ehkä ollut - tai edelleen on mahdollista. Voihan se olla, että Jätkäsaareen on suunniteltu kapeita katuja senkin takia ettei satamaliikenteen oman elämänsä taksikuskit lähtisi kiertämään satamanruuhkia pikkukatuja pitkin, vaan pysyisivät tälle liikenteelle tarkoitetuilla väylillä.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Näissä on monta monessa, mutta yleisenä kommenttina voisi sanoa, että

"Markalla ja saa markan talon" ja
"Hyvä ja halpa pitää ostaa erikseen".

Mainittu Kaisaniemessä oleva Kaisa-kirjasto (vai mikä lie onkaan oikealta nimeltään) on hieno, samoin meillä on Haagassa yksi viiden perheen rakennuttama pieni kerrostalo, joka on todella siisti ja sopii ympäristöönsä, mutta jos nyt edes perusasiat saisi laitettua kuntoon, ettei enää 2020-luvulla joutuisi katselemaan paljaita elementtisaumoja yms. That would be nice.
Jep. Parastahan olisi, jos yhdisteltäisiin parhaita puolia eri aikakausilta. Jos nyt ajatellaan vaikkapa betonielementtejä, niin kyllähän ne ovat nykyaikana helvetin kestävää materiaalia, joilla on helppo kasata talojen rungot. Se, miten julkisivut, talotekniikka yms. sitten toteutetaan ja suunnitellaan ratkaiseen paljon.

Nythän Ogeliin ollaan suunniteltu "wanhan ajan" kerrostaloa, liekö rakennushanke jo lähtenyt käyntiin? Mielenkiintoista nähdä, minkä verran tuosta tönöstä maksaa kämppä sitten, kun joskus valmistuu ja miten esim. painovoimainen ilmanvaihto toimii kesähelteillä ja miten se toimii yhdessä nykyisten energialuokitusten kanssa.

"Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen."

Linkki vie Hesarin sivuille.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: V-G-

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nythän Ogeliin ollaan suunniteltu "wanhan ajan" kerrostaloa, liekö rakennushanke jo lähtenyt käyntiin? Mielenkiintoista nähdä, minkä verran tuosta tönöstä maksaa kämppä sitten, kun joskus valmistuu ja miten esim. painovoimainen ilmanvaihto toimii kesähelteillä ja miten se toimii yhdessä nykyisten energialuokitusten kanssa.
Suhtaudun tähän samaan tapaan kuin proffani Laura Kolbe: Nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tuo hanke on menestys. Se pelastaisi paljon tulevaisuudessa!
 

Jeffrey

Jäsen

Jännä nähdä, kuka rakennuttaja tuohon hankkeeseen lähtee. Ongelma näissä kohteissa on se, että rakennuttaja rakennuttaa sen mitä arkkitehti on suunnitellut, mutta rakennuttaja lopulta kantaa vastuun hankkeesta. Harva rakennuttaja haluaa näihin mukaan lähteä, varsinkin kun itse ei pääse vaikuttamaan kohteen suunnitteluun. Arkkitehti vähät välittää siitäkään tuleeko kohteesta edes katetta, vai meneekö rakennuttajalla pakkasen puolelle, joka toki on ongelmallinen yhtälö kokonaisuuden kannalta. Veikkaan, että tälle käy vähän sama kuin puukerrostalojen rakentamiselle. Kaupungin kilpailuilla on saatu aikaiseksi suunnitelmat, mutta lopulta kukaan ei halua niitä rakennuttaa ja olla se koekaniini joka vieläpä kantaa kaiken lakisääteisen vastuun hankkeesta.

Veikkaisin, että tätä hanketta ei tulla koskaan rakentamaan. Rakennuttajat ei tähän lähde, ja vastaavasti taas arkkitehdit eivät lähde riisumaan suunnitelmiaan jotta kohteesta saataisiin investorille sopiva kohde.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Korkeampi rakentaminen ei automaattisesti tarkoita tehokkaampaa. Korkeammassa rakentamisessa on muutenkin omat haasteensa esimerkiksi valon kanssa. Se on kyllä totta, että mitä enemmän saadaan tungettua pienelle alueelle, niin sitä enemmän tarvitsee tunkea muualle. Kaupunkisuunnittelun ja asumisen yleensä on tarkoitus tarjota mahdollisuus hyvään elämään, johon kuuluu olennaisena osana alueen viihtyisyys ja kauneus. Alueen tulisi toimia vielä 50 vuoden päästäkin. Puistot luovat aika paljon viihtyisyyttä.

On totta, että korkea rakentaminen ei tee automaattiseksi autuaaksi, mutta Helsingin tapauksessa, jossa yli 8 kerroksen rakentaminen on ollut pitkään syntiä, avaa korkea rakentaminen mahdollisuuksia luoda tiivistä ja tehokasta rakentamista, kun pidetään muuten tehokkaasta korttelirakentamisesta kiinni. Ja ymmärrän kyllä puistojen merkityksen ja itsekin niissä viihdyn.
 

Jeffrey

Jäsen
On totta, että korkea rakentaminen ei tee automaattiseksi autuaaksi, mutta Helsingin tapauksessa, jossa yli 8 kerroksen rakentaminen on ollut pitkään syntiä, avaa korkea rakentaminen mahdollisuuksia luoda tiivistä ja tehokasta rakentamista, kun pidetään muuten tehokkaasta korttelirakentamisesta kiinni. Ja ymmärrän kyllä puistojen merkityksen ja itsekin niissä viihdyn.

Nykyisellään Suomessa kustannustehokkainta on rakentaa 6-8 kerroksista kerrostaloa. Korkeassa rakentamisessa skaalauskustannukset karkaavat ja keskimääräiset yksikköhinnat sen myötä. Lisäksi projektien hallinta hankaloituu ja esimerkiksi projektien rahoittamiseksi vaaditut myyntiasteet karkaa kun myytävää on yhteen taloon niin paljon. Tämä taas osaltaan ajaa jonkinasteista eriarvoistumista, kun korkea rakentaminen on enemmän investorivetoista kuin matalampi rakentaminen. Korkea rakentaminen on nimenomaan kaupungin, eikä rakennuttajan tahtotila.

Siltikin vaikka korkeassa rakentamisessa nykysuomessa on selkeät haasteensa. En näkisi mahdottomana, että ihan tavanomaisen oppimiskäyrän myötä projektit kokonaisuudessaan paranisivat. Se on varmasti ihan totta, että koko tuotantoketju vasta opettelee korkeaa rakentamista Suomessa, ja tämän johdosta haasteita, ongelmia ja harmillisia lopputuloksia tulee eteen. Kuitenkin ainoa tie todella oppia korkean rakentamisen haasteet on toteuttaa tällaisia hankkeita.
 

Malmi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sympatiat: DIF
Stora Enson uusi pääkonttori nousee siis Skattalle tuohon Allas Sea Poolin vierestä purettavan rötiskön tilalle. Vaihtoehtoja riittää vielä . Noista henkilökohtainen, ja varsin selkeä suosikki on tuo "Uusi Aalto" niminen ehdotus. Pahoin kuitenkin pelkään, että jokin noista laatikkomalleista jälleen kisan voittaa. Veikkaan voittajaksi ihan puhtaalla mutulla tuota "Zander" nimistä ehdotelmaa.

 
Viimeksi muokattu:

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Stora Enson uusi pääkonttori nousee siis Skattalle tuohon Allas Sea Poolin vierestä purettavan rötiskön tilalle. Vaihtoehtoja riittää vielä . Noista henkilökohtainen, ja varsin selkeä suosikki on tuo "Uusi Aalto" niminen ehdotus. Pahoin kuitenkin pelkään, että jokin noista laatikkomalleista jälleen kisan voittaa. Veikkaan voittajaksi ihan puhtaalla mutulla tuota "Zander" nimistä ehdotelmaa.


Tässä kisassa oli aika tiukat kriteerit käsitykseni mukaan, minkä kokoisen rakennuksen tuohon saa rakentaa. Olen yllättynyt kuinka nopeasti tämän pitäisi edetä, ensi kuussa valitaan voittaja ja ensi vuonna alkaisi rakentaminen, ainakin suunnitelmien mukaan.

"uusi aalto" on ehdottomasti paras ja se loistaa erilaisuudellaan noiden töiden joukosta. "Beacon" on tylsin vaihtoehto, isot ikkunat tuovat varmasti kivasti valoa sisälle, mutta ulkoapäin rakennus on vain iso ikkunainen ja matala rakennus. Oikeastaan aika ruma ulkosivu merelle päin, näyttää suljetulta varastolta. "Rantametsä" on mielenkiintoinen, joskin hieman mietityttää, näyttääkö hyvältä valmiina. "Zander" on minusta ihan jännittävä ja moderni ulkoapäin, se ei mielestäni kuitenkaan sovi tuolle paikalle. "Spring" oli ensisilmäyksellä inhokkini, mutta ei se loppujen lopuksi ole niin paha. Löytyy hienoja kaarevia muotoja, mikä on kivaa vaihtelua noihin laatikkoratkaisuihin, joskin kokonaisuus ei ole ulkoapäin kovin sykähdyttävä. Hieno sisätila. Sopii ehkä parhaiten tuohon ympäristöön, olisi kumminkin kivempi saada jotain sykähdyttävä. "Juuret" ehdotus on tuota sisätilan metsää lukuunottama aika tylsä, en tajua miksei tuota parkkipaikan puoleista julkisivua ole jatkettu koko talon ympäri, koska merenpuoleinen on niin perus toimistotalon seinämää kuin vaan voi. Laatikkomainen kokonaisuus.

Lopullinen ranking:
1. uusi aalto
2. Spring
3. Rantametsä
4. Juuret
5. Zander
6. Beacon

"Zander" on mielestäni parempi kuin "Juuret" rakennus, mutta se ei vaan mielestäni istu tuohon kohtaan, joten siksi se on 5. Aavistan, että joko "Juuret" tai "Beacon" voittaa, koska ovat tylsimpiä vaihtoehtoja.

edit: Tein listauksen pääosin ulkosivujen perusteella, koska varmaan monelle ei tule asiaa käydä Stora Enson pääkonttorilla. No jos siihen tulee hotelli niin ehkä sen baarissa/ravintolassa voisi käydä.
 
Viimeksi muokattu:

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Vaikka näin olisikin, niin tuskin se nyt siltikään on ihan sama mikä ehdotus voittaa.

No ei, mutta olisi oikeasti kiva, jos se lopullinen ratkaisu myös näyttäisi voittajatyöltä eikä siltä, että joku 5-vuotias vähän muokkasi siitä paremman. Tämä on vaan nähty niin usein, että esitellään jotain todella upeita voitokkaita töitä ja sit vedetään se julkisivu erilaiseksi säästösyistä ja lopputulos on karmaiseva kasa paskaa.
 

Jeffrey

Jäsen
Ihan sama, mikä voittaa. Lopputuloksessa kuitenkin säästetään materiaaleissa ja tulee jotain ihan muuta.

Tai sitten maailmasta ei edes löydetä sellaisia materiaaleja joita arkkitehti piirtänyt. Sekään ei olisi ensimmäinen kerta kun näin käy.

Noh, esimerkiksi Snøhettan mukana olo kertoo sen, että tosissaan ollaan. Pelkkiin näihin visualisaatioihin ja arkkitehtien alustaviin suunnitelmiin on palanut lähemmäs puoli miljoonaa euroa. Tuskinpa Stora Enso ihan heti lähtee pakittelemaan. Tosin heille voisi olla perusteltua haluta mahdollisimman paljon materiaalia ns. omasta tuotannosta.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Tai sitten maailmasta ei edes löydetä sellaisia materiaaleja joita arkkitehti piirtänyt. Sekään ei olisi ensimmäinen kerta kun näin käy.

Tuo on myös totta. Fantasiapiirrustuksia osaa kuka tahansa tehdä. En tiedä missä määrin noissa kilpailuissa vaaditaan arkkitehdeiltä realismiä ja selvennystä siitä, että mistä hänen käyttämänsä materiaalit mahdollisesti löytyvät vai ovatko ne vain hänen päänsä sisällä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös