Ymmärsit väärin. Olen täällä jopa erikseen sanonut, ettei tuosta ole kyse, vaan siitä, että sekä nykyinen että ennustettavissa oleva maahanmuuton malli on kulurakenteensa osalta mahdoton. Se näkyy jo nyt mitä tulee esim. sosiaalipalveluihin (lasten avohuolto on totaalisessa kriisissä), lasten päiväkotien hoitajapulaan ja soteen varsin laajalti. Työllistäminen on lisäksi osoittautunut ylivoimaiseksi haasteeksi, ja kaikki tämä tarkoittaa, että jatkuvasti pienempi osuus maksajia kattaa kaupungin kulut ja/tai (tyypillisesti "ja") palveluiden kestokyky heikkenee.
Toisekseen: Helsingin kasvussa ei ole mitään hallittua, vaan humanitäärisistä syistä tehty muuttoliike kasvattaa kaupunkia nimenomaan hallitsemattomasti, mikä näkyy mm. rakentamisen ylimitoittamisena suhteessa tarpeeseen. (Käsitit muuten viimeksi tuon väärin: en puhunut pelkästään pakolaisista, vaan kokonaisuudesta, jossa suuret muuttoliikkeet johtuvat humanitäärisistä syistä. Helsinki menettää suomen- ja ruotsinkielistä väestöä enemmän kuin mikään toinen kaupunkialue Suomessa, mutta kasvaa silti keskimäärin lähes kuudella tuhannella asukkaalla vuosittain. Tämä Timo Arolta).
Onko Helsingin talous tosiaan jotenkin hirveän huonossa jamassa? Ihan pikavilkaisulla nuo avainluvut näyttävät viime vuosilta minusta aika hyvältä verrattuna vaikka entiseen kotikaupunkiini. Tosin se vähän ihmetyttää, että jos budjettiin jää satojen miljoonien ylijäämiä ja samalla olennaisia osia sosiaalipalveluista on kriisissä, niin rahankäyttö ei ehkä ihan onnistuneinta ole ollut. Kasvukeskuksen taloudenpidon määrittely "mahdottomaksi" on minusta melkoista hyperbolaa. Liike luo liikettä ja kasvavat synergiaedut pitkällä aikavälillä yleensä paikkaavat korkojen kanssa hetkellisesti kasvavat investointitarpeet.
Muuttoliike vaihtelee ja demografiset tekijät voivat muuttua, mutta edelleenkään en uskoisi suuressa kuvassa Helsingin olevan ongelmissa kasvunsa kanssa. Viime kädessä Helsingin vetovoimatekijät ovat Suomessa ylivoimaiset.
Tämä on teoreettisesti näin, mutta pakko sanoa, etten jaksaisi aloittaa joka kerta keskustelua alusta. Tämä on nimittäin juuri tällainen ala-aste -tasoinen duh take, siis teoreettinen ilmiselvyys. Käytännön tilanne on kuitenkin se, että Suomessa, kuten niin monessa muussakin maassa on rakennettua ympäristöä aivan riittämiin joko uudelleen muokattavaksi tai tehokkaammalle käytölle otettavaksi. Pääkaupunkiseudullakin on useita häkellyttävällä vajaakäytöllä olevia alueita vaikka kuinka monta, mutta niiden (korjaus)rakentaminen tulee vain ani harvoin kysymykseen. Suomeksi: lähiluontoa ei tarvitsisi uhrata rakentamisen alta yhtään sen enempää kuin muutakaan metsää kauempana keskustoista tai kaupungeista. Nämä ovat poliittisia arvovalintoja sikäli, että poliitikot kuuntelevat yritysten toiveita kaupunkilaisten ohi. TJEU: Riistavuori vs. Valimo, Talin golf-kentän puisto vs. Pitäjänmäentien länsipuoli jnejnejne.
Toisin sanoen, tiivistämällä voisi säästää myös lähiluontoa, mutta todellisuudessa tiivistäminen tarkoittaa uusia rakennuksia lähiluonnon tilalle.
Puhummeko nyt Suomen rakennetusta ympäristöstä vai Helsingin? En pitäisi kovin järkevänä rinnastaa näitä kahta, ellei sitten sovita ihan oikeasti muuttoliikenteen rajoittamisesta. Sellaista säädöstä on Suomen perustuslain puitteissa vaikea kuvitella ja luonnonsuojelun kannalta siinä ei olisi mitään järkeäkään. Ennemminkin on järjetöntä, että Suomessa ollaan valmiita maksamaan miljardeja vuosittain siitä, että ihmiset pysyvät paikoissa, joissa on mahdotonta pyörittää elinkelpoista taloutta. Pyörin aika paljon lapissa ja Suomen haulikkoasutus vrt. Ruotsin keskittyneemmät haja-asutusseudut näkyvät jo aika pian Tornion jälkeen siten, että esim. metsän eläimien kohtaaminen on Ruotsin puolella huomattavasti todennäköisempää kuin Suomessa samalla korkeudella.
Helsingin väestönkasvun trendi on muutamista hitaista vuosista huolimatta aika selkeä. Sillä on Suomessa vain vähän kilpailijoita ja hidas kasvukin voidaan osittain selittää juuri hitaalla rakentamisella, joka lisää ympäryskuntien vetovoimaa. Niihin muuttavat käyvät Helsingissä töissä, mutta eivät maksa tänne veroja.
Kuten joskus aiemmin jo taisin kirjoittaa, siitä en sinänsä ole eri mieltä, etteikö olemassa olevia rakennuksia pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja esim. mainitsemiani toimistorakennuksia muokata asuinkäyttöön nykyistä enemmän, mutta kiinteistötkin kuluvat ja käyttötarpeet vaihtuvat, joten en näe kovin realistisena tilannetta, jossa uudisrakentamista ei tarvittaisi
ollenkaan. Osaltaan tämä ei edes välttämättä ole niin huono juttu kuin ajattelet, koska pakolliset rakennuskannan uudistukset voidaan toteuttaa niin, että esim. energiankulutus per capita kohtuu merkittävästikin vähenee. Itseäni huolettaa enemmän rakentamisen laatu, koska tämä uusi rakennus muuttuu nettopositiiviseksi vasta vuosikymmenten kuluessa, olipa se kuinka energiapihi tahansa juuri mainitsemiesi rakennusvaiheen päästöjen takia.
www.hs.fi
