Helsinki

  • 571 907
  • 3 516

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Juuri pari päivää sitten ihailin siltatöiden edistymistä lenkillä Herttoniemenrannassa. Onhan tuo huomattavasti parempi vaihtoehto lauttayhteyteen verrattuna ja tarjoaa saareen monipuolisemman vaihtoehtoisen kulkureitin. Oletan tuon vähentävän myös jonkin verran kauttakulkuliikennettä Herttoniemeen, vaikka autoilla ei sillalle asiaa olekaan. Kunhan spårat saadaan kulkemaan ja silta pystyyn, monipuolistuu tämän hienon saaren elämä jälleen.
Juurikin näin. Tähän asti Laajasalo on ollut puolittainen pussinperä ja ilman siltaa Herttoniemestä olisi ennen pitkää kehkeytynyt melkoinen bussisumppu, huomioiden saaren väkimäärän kasvun.

Mikään ei ole ilmaista, mutta veikkaisin näyttävän sillan esiintyvän ensi vuodesta alkaen oikeastaan kaikessa Helsinkiä koskevassa visuaalisessa viestinnässä.
 

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Jotkut tulevat varmasti valittamaan hankkeen mittakaavaa ja hintaa "kyllä lautallakin olisi päässyt", mutta mielestäni Helsinki teki oikean ratkaisun panostaessaan Laajasalon joukkoliikenneyhteyksiin.
Yleisin valituksen aihe tuntuu olevan se, että tätä siltaa pitkin ei pääse liikkumaan henkilöautolla. Pyöräilykaistan tarpeellisuutta tietysti myös vähätellään, "koska ei siellä kukaan marraskuun loskasäällä pyöräile".

Jostain syystä tiettyä porukkaa tuntuu hiertävän se, että Helsingin kaupunkisuunnittelijat eivät haluakaan rakentaa amerikkalaismallista autokaupunkia.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: McK

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Eikös se ole niin, että jos kaupunkisuunnittelua tehdään autoilun ehdoilla, niin kyseessä on rationaalinen päätöksenteko ja jos jonkun muun ehdoilla, niin kyseessä on todellisuudesta vieraantunut ideologinen päätöksenteko?
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ei vastustamisen itsensä, vaan luonnon itsensä takia. Uutta ei tosiaan saisi enää ikinä rakentaa ollenkaan, koska ilmastonmuutos ja kaupungin suojelu, mutta ei varsinkaan kaupunkiluonnon päälle. Luonto on kaupungissa itseisarvo. Ihmiset voivat aina sopeutua luonnon mukaan, sen sijaan luonto ei palaudu kun ihminen on sen kerran poistanut oman kaupunkitilansa alta.

Helsingin ei myöskään tarvitse kasvaa enää lainkaan. Kasvu vain heikentää kaupunkia sillä uudet asukkaat ovat taloudellisesti avustettavia ja toisaalta kaupunki itsessään joutuu raiskiolle kun rakennetaan uutta ja rumaa kaikki paikat täyteen.

Minusta tällainen näkemys ei kestä tarkastelua luonnonsuojelun näkökulmasta vaan selittyy ennen kaikkea arvostamallasi nimbyilyllä, nurkkapatriotismilla ja elitismillä. Todellisuudessa tiivis kaupunkirakentaminen antaa tilaa oikealle luonnolle kaupunkien ulkopuolella, Suomessahan luontoa rasittaa ennen kaikkea haulikolla joka niemeen, notkelmaan ja korpeen ammuttu harvaan asuttu populaatio, jonka seurauksena tässä maassa ei ole juuri yhtään luonnontilaista paikkaa.

Kaupunkiluonto ja etenkin jotkut talojen vieressä olleet puut ovat viihtyisyystekijä, eivät mikään luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä asia. Ja viihtyisyys on tietysti merkittävä asia sekin, ei kaupungin viihtyisyyttä saa tuhota sitäkään, muttei myöskään sekoittaa näitä kahta asiaa toisiinsa. Voin tietysti olla tässä vähän puolueellinen kun kuulun näihin uusiin helsinkiläisiin. Sen verran voin lohduttaa, ettei minua tarvitse kuitenkaan tuilla elättää...
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Minusta tällainen näkemys ei kestä tarkastelua luonnonsuojelun näkökulmasta vaan selittyy ennen kaikkea arvostamallasi nimbyilyllä, nurkkapatriotismilla ja elitismillä.
Aika paskamainen uikutus herra uushelsinkiläiseltä, sori nyt vaan. Jos lähdet jostain elitismistä syyttämään niin eipä mulla ole sulle tuon kummempaa sanottavaa. Arvostan Nimby-aatetta nimenomaan siitä näkökulmasta, että kaupunginosien asiat kuuluvat niille, jotka niissä asuvat - eivät muille. Haluaisin kaupunkiin täysin luotisuoran demokratian, jotta jotkut kalliolaiset cityvihreät sun muut elitistikokoomuslaiset eivät voisi niitä pilata.

Kaupunkiluonto ja etenkin jotkut talojen vieressä olleet puut ovat viihtyisyystekijä, eivät mikään luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä asia. Ja viihtyisyys on tietysti merkittävä asia sekin, ei kaupungin viihtyisyyttä saa tuhota sitäkään, muttei myöskään sekoittaa näitä kahta asiaa toisiinsa.
Missä olen sekoittanut ne toisiinsa? Haluan kaupunkiluonnon säilyvän luonnon itsensä takia, enkä nyt puhu mistään "puista talojen vieressä", vaan ihan oikeista kaupunkimetsistä. Niitä on Helsingissä vielä muutamia, mutta koko ajan vähemmän. Yhtenä vasaran alla olevista on Etelä-Haagan Riistavuori, toinen Malminkartanossa asematunnelin päällä.

Ja totta kai ne ovat viihtyisyystekijä! Kenties se tärkein, sillä joku tiiviisti rakennettu kaupunki on aivan surkeaa asumisen kannalta siinä missä vehreät funkkistyyliin suunnitellut kaupunginosat ovat niitä laadukkaimpia. Ei se paljoa haagalaista lohduta, jos oma kaupunginosa paskotaan mutta perähikiällä säästyy metsää. Sitä paitsi näiden ei pitäisi olla keskenään vaihtoehtoiset, vaan luontoa pitäisi säästää kaikkialla ja rakentaminen niin ikään lopettaa kaikkialla.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Aika paskamainen uikutus herra uushelsinkiläiseltä, sori nyt vaan. Jos lähdet jostain elitismistä syyttämään niin eipä mulla ole sulle tuon kummempaa sanottavaa. Arvostan Nimby-aatetta nimenomaan siitä näkökulmasta, että kaupunginosien asiat kuuluvat niille, jotka niissä asuvat - eivät muille. Haluaisin kaupunkiin täysin luotisuoran demokratian, jotta jotkut kalliolaiset cityvihreät sun muut elitistikokoomuslaiset eivät voisi niitä pilata.

Pahoittelut jos loukkasin tunteitasi, mutta kyllä se korvaani hieman elitistiseltä kalskahtaa jos kaupunkiin muuttaminen pitäisi estää, koska "uudet asukkaat tulevat avustettaviksi" ja "huonontamaan kaupunkia". Saatoin tietysti ymmärtää väärinkin...

Missä olen sekoittanut ne toisiinsa? Haluan kaupunkiluonnon säilyvän luonnon itsensä takia, enkä nyt puhu mistään "puista talojen vieressä", vaan ihan oikeista kaupunkimetsistä. Niitä on Helsingissä vielä muutamia, mutta koko ajan vähemmän. Yhtenä vasaran alla olevista on Etelä-Haagan Riistavuori, toinen Malminkartanossa asematunnelin päällä.

Ja totta kai ne ovat viihtyisyystekijä! Kenties se tärkein, sillä joku tiiviisti rakennettu kaupunki on aivan surkeaa asumisen kannalta siinä missä vehreät funkkistyyliin suunnitellut kaupunginosat ovat niitä laadukkaimpia. Ei se paljoa haagalaista lohduta, jos oma kaupunginosa paskotaan mutta perähikiällä säästyy metsää. Sitä paitsi näiden ei pitäisi olla keskenään vaihtoehtoiset, vaan luontoa pitäisi säästää kaikkialla ja rakentaminen niin ikään lopettaa kaikkialla.

Vain toinen meistä voi olla oikeassa siinä, kumpi on tehokkaampaa luonnonsuojelua: ihmiset asumaan tiiviimmin pienemmille neliöille samalla säästäen luonnonmukaisempaa ja monimuotoisempaa luontoa sinne, minne asutus leviää mikäli näin ei tehdä. Koska faktahan on, että vaikka sitä Suomessa koitetaan estää, kaupungistumista tapahtuu ja Helsinki (ja muut kasvukeskukset) saavat jatkossakin kaltaisiani uusia asukkaita. Minä tosin muutin satavuotiaaseen kivitaloon ja kuten varmaan moni muukin, nautin Töölön monipuolisesta kaupunkiluonnosta kyllä!

Tiiviimpi kaupunkirakenne ja isompi ihmismäärä ei ole meistä kaikista epäviihtyisää, kyseessä on subjektiivinen preferenssi. Väestötiheydeltään korkeille alueille muodostuu monipuolisempaa kaupunkikulttuuria ja kaikenlaista palvelutarjontaa, jota ensisijaisesti kaupunkiasumiselta haen. Eivät nämä ole mustavalkoisia asioita, eivätkä vaihtoehdot kaupunkisuunnittelussa rajaudu joko kaikkien kaupunkimetsien kaatamiseen ja betonihelvetteihin vs. kaiken pitämiseen ennallaan.

Minä kannatan samalla vehreää ja rentouttavaa kaupunkiympäristöä ja kaupunkirakenteen tiivistämistä järkevällä tavalla. Uskoisin nimittäin, että vaikka tämä saattaa sinusta tuntua vastenmieliseltä, niin pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseutu kasvaa ja minusta sen kannattaa kasvaa niille alueille, missä se jo sijaitsee. Entisenä oululaisena sanoisin, että vanhan kotikaupunkini suurin kaavoitusvirhe oli keskustan jättäminen sellaiseksi kuin se muodostui vuosikymmeniä sitten ja uusille asukkaille rakennettiin aina uusi lähiö. Karttakuvasta ja googlen kuvahaulla voi käydä katsomassa kuinka viihtyisältä se näyttää ja kuinka paljon kaupunkikulttuuria Ouluun muodostui vs. automarkettien määrä...
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@olkikuukkeli Erinomainen kirjoitus kautta linjan!

Näin yleisesti vierastan ajatusta, että Helsinki olisi vuonna 2023 "valmis". Kaupunki on elänyt ajassa ja kokenut useita voimakkaan kasvun aikakausia alkaen vuodesta 1550. Mielestäni jopa ylimielistä ajatella, että tämä 2020-luvun realiteetti olisi se, missä nykyiset ja tulevat sukupolvet eläisivät tästä eteenpäin.

Helsinki on Suomen pääkaupunki ja talouden moottori. Kilpailijoitamme ovat Tallinna, Tukholma, Berliini ja Wien. (Listaa voi jatkaa.) Missään näistä ei ole omaksuttu "negatiivisen kasvun" strategiaa, vaan kaupungin hallittu kasvu ymmärretään edulliseksi joka tavalla. Onneksi Stadin kolme suurta, eli Kokoomus, Vihreät ja SDP lyövät kättä tässä.
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Pahoittelut jos loukkasin tunteitasi, mutta kyllä se korvaani hieman elitistiseltä kalskahtaa jos kaupunkiin muuttaminen pitäisi estää, koska "uudet asukkaat tulevat avustettaviksi" ja "huonontamaan kaupunkia". Saatoin tietysti ymmärtää väärinkin...
Ymmärsit väärin. Olen täällä jopa erikseen sanonut, ettei tuosta ole kyse, vaan siitä, että sekä nykyinen että ennustettavissa oleva maahanmuuton malli on kulurakenteensa osalta mahdoton. Se näkyy jo nyt mitä tulee esim. sosiaalipalveluihin (lasten avohuolto on totaalisessa kriisissä), lasten päiväkotien hoitajapulaan ja soteen varsin laajalti. Työllistäminen on lisäksi osoittautunut ylivoimaiseksi haasteeksi, ja kaikki tämä tarkoittaa, että jatkuvasti pienempi osuus maksajia kattaa kaupungin kulut ja/tai (tyypillisesti "ja") palveluiden kestokyky heikkenee.

Vain toinen meistä voi olla oikeassa siinä, kumpi on tehokkaampaa luonnonsuojelua: ihmiset asumaan tiiviimmin pienemmille neliöille samalla säästäen luonnonmukaisempaa ja monimuotoisempaa luontoa sinne, minne asutus leviää mikäli näin ei tehdä. Koska faktahan on, että vaikka sitä Suomessa koitetaan estää, kaupungistumista tapahtuu ja Helsinki (ja muut kasvukeskukset) saavat jatkossakin kaltaisiani uusia asukkaita.
Tämä on teoreettisesti näin, mutta pakko sanoa, etten jaksaisi aloittaa joka kerta keskustelua alusta. Tämä on nimittäin juuri tällainen ala-aste -tasoinen duh take, siis teoreettinen ilmiselvyys. Käytännön tilanne on kuitenkin se, että Suomessa, kuten niin monessa muussakin maassa on rakennettua ympäristöä aivan riittämiin joko uudelleen muokattavaksi tai tehokkaammalle käytölle otettavaksi. Pääkaupunkiseudullakin on useita häkellyttävällä vajaakäytöllä olevia alueita vaikka kuinka monta, mutta niiden (korjaus)rakentaminen tulee vain ani harvoin kysymykseen. Suomeksi: lähiluontoa ei tarvitsisi uhrata rakentamisen alta yhtään sen enempää kuin muutakaan metsää kauempana keskustoista tai kaupungeista. Nämä ovat poliittisia arvovalintoja sikäli, että poliitikot kuuntelevat yritysten toiveita kaupunkilaisten ohi. TJEU: Riistavuori vs. Valimo, Talin golf-kentän puisto vs. Pitäjänmäentien länsipuoli jnejnejne.

Toisin sanoen, tiivistämällä voisi säästää myös lähiluontoa, mutta todellisuudessa tiivistäminen tarkoittaa uusia rakennuksia lähiluonnon tilalle.

Missään näistä ei ole omaksuttu "negatiivisen kasvun" strategiaa, vaan kaupungin hallittu kasvu ymmärretään edulliseksi joka tavalla.
"Joka tavalla", sanot. Mites ilmaston näkökulmasta? Rakentaminen on kenties se pahin mahdollinen asia ilmaston näkökulmasta. Kukin mainitsemistasi kaupunkialueista tuottaa vuosittain enemmän kumulatiivisia ilmastopäästöjä kuin mitä se kasvaa prosentuaalisesti - etenkin Berliini, joka ei todellisuudessa juurikaan kasva.

Toisekseen: Helsingin kasvussa ei ole mitään hallittua, vaan humanitäärisistä syistä tehty muuttoliike kasvattaa kaupunkia nimenomaan hallitsemattomasti, mikä näkyy mm. rakentamisen ylimitoittamisena suhteessa tarpeeseen. (Käsitit muuten viimeksi tuon väärin: en puhunut pelkästään pakolaisista, vaan kokonaisuudesta, jossa suuret muuttoliikkeet johtuvat humanitäärisistä syistä. Helsinki menettää suomen- ja ruotsinkielistä väestöä enemmän kuin mikään toinen kaupunkialue Suomessa, mutta kasvaa silti keskimäärin lähes kuudella tuhannella asukkaalla vuosittain. Tämä Timo Arolta).
 

V-G-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна | is
Kesällä vaan Jätemäen päälle ja siellä 360 kierrähdys silmät auki.

En olisi hirveän huolissani, että tästä kaupungista olisi metsä ja luonto ihan heti katoamassa.
Jättäriltä näet toki paljon puita, mutta näin Malminkartanossa lapsuuteni ja nuoruuteni asuneena ja edelleen tuonkin nyppylän päällä säännöllisesti vierailevana voin kertoa, että metsien määrä jo ihan lähistölläkin on pienentynyt 90-luvulta tähän päivään ihan merkittävästi. Eikä se tietenkään mitään oikeaa kuvaa anna.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kesällä vaan Jätemäen päälle ja siellä 360 kierrähdys silmät auki.

En olisi hirveän huolissani, että tästä kaupungista olisi metsä ja luonto ihan heti katoamassa.
Juurikin näin. Hevalle laskeutuessa yhtä lailla pystyy huomaamaan, että metsäähän tämä metropolialue ennen kaikkea on.

En luonnollisesti ole kiilusilmin jokaista pusikkoa gryndaamassa, mutta vaikkapa johonkin Kööpenhaminaankin verrattuna on Helsingin kaupunkialue erittäin hajautunut ja juurikin sitä ryteikköä riittää. Ja puolestani saa riittää jatkossakin, mihin tiivis ja tehokas rakentaminen on paras vaihtoehto kaupunkirakennetta hajottavan Nurmijärvi-ilmiön sijaan.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Ymmärsit väärin. Olen täällä jopa erikseen sanonut, ettei tuosta ole kyse, vaan siitä, että sekä nykyinen että ennustettavissa oleva maahanmuuton malli on kulurakenteensa osalta mahdoton. Se näkyy jo nyt mitä tulee esim. sosiaalipalveluihin (lasten avohuolto on totaalisessa kriisissä), lasten päiväkotien hoitajapulaan ja soteen varsin laajalti. Työllistäminen on lisäksi osoittautunut ylivoimaiseksi haasteeksi, ja kaikki tämä tarkoittaa, että jatkuvasti pienempi osuus maksajia kattaa kaupungin kulut ja/tai (tyypillisesti "ja") palveluiden kestokyky heikkenee.

Toisekseen: Helsingin kasvussa ei ole mitään hallittua, vaan humanitäärisistä syistä tehty muuttoliike kasvattaa kaupunkia nimenomaan hallitsemattomasti, mikä näkyy mm. rakentamisen ylimitoittamisena suhteessa tarpeeseen. (Käsitit muuten viimeksi tuon väärin: en puhunut pelkästään pakolaisista, vaan kokonaisuudesta, jossa suuret muuttoliikkeet johtuvat humanitäärisistä syistä. Helsinki menettää suomen- ja ruotsinkielistä väestöä enemmän kuin mikään toinen kaupunkialue Suomessa, mutta kasvaa silti keskimäärin lähes kuudella tuhannella asukkaalla vuosittain. Tämä Timo Arolta).

Onko Helsingin talous tosiaan jotenkin hirveän huonossa jamassa? Ihan pikavilkaisulla nuo avainluvut näyttävät viime vuosilta minusta aika hyvältä verrattuna vaikka entiseen kotikaupunkiini. Tosin se vähän ihmetyttää, että jos budjettiin jää satojen miljoonien ylijäämiä ja samalla olennaisia osia sosiaalipalveluista on kriisissä, niin rahankäyttö ei ehkä ihan onnistuneinta ole ollut. Kasvukeskuksen taloudenpidon määrittely "mahdottomaksi" on minusta melkoista hyperbolaa. Liike luo liikettä ja kasvavat synergiaedut pitkällä aikavälillä yleensä paikkaavat korkojen kanssa hetkellisesti kasvavat investointitarpeet.

Muuttoliike vaihtelee ja demografiset tekijät voivat muuttua, mutta edelleenkään en uskoisi suuressa kuvassa Helsingin olevan ongelmissa kasvunsa kanssa. Viime kädessä Helsingin vetovoimatekijät ovat Suomessa ylivoimaiset.

Tämä on teoreettisesti näin, mutta pakko sanoa, etten jaksaisi aloittaa joka kerta keskustelua alusta. Tämä on nimittäin juuri tällainen ala-aste -tasoinen duh take, siis teoreettinen ilmiselvyys. Käytännön tilanne on kuitenkin se, että Suomessa, kuten niin monessa muussakin maassa on rakennettua ympäristöä aivan riittämiin joko uudelleen muokattavaksi tai tehokkaammalle käytölle otettavaksi. Pääkaupunkiseudullakin on useita häkellyttävällä vajaakäytöllä olevia alueita vaikka kuinka monta, mutta niiden (korjaus)rakentaminen tulee vain ani harvoin kysymykseen. Suomeksi: lähiluontoa ei tarvitsisi uhrata rakentamisen alta yhtään sen enempää kuin muutakaan metsää kauempana keskustoista tai kaupungeista. Nämä ovat poliittisia arvovalintoja sikäli, että poliitikot kuuntelevat yritysten toiveita kaupunkilaisten ohi. TJEU: Riistavuori vs. Valimo, Talin golf-kentän puisto vs. Pitäjänmäentien länsipuoli jnejnejne.

Toisin sanoen, tiivistämällä voisi säästää myös lähiluontoa, mutta todellisuudessa tiivistäminen tarkoittaa uusia rakennuksia lähiluonnon tilalle.

Puhummeko nyt Suomen rakennetusta ympäristöstä vai Helsingin? En pitäisi kovin järkevänä rinnastaa näitä kahta, ellei sitten sovita ihan oikeasti muuttoliikenteen rajoittamisesta. Sellaista säädöstä on Suomen perustuslain puitteissa vaikea kuvitella ja luonnonsuojelun kannalta siinä ei olisi mitään järkeäkään. Ennemminkin on järjetöntä, että Suomessa ollaan valmiita maksamaan miljardeja vuosittain siitä, että ihmiset pysyvät paikoissa, joissa on mahdotonta pyörittää elinkelpoista taloutta. Pyörin aika paljon lapissa ja Suomen haulikkoasutus vrt. Ruotsin keskittyneemmät haja-asutusseudut näkyvät jo aika pian Tornion jälkeen siten, että esim. metsän eläimien kohtaaminen on Ruotsin puolella huomattavasti todennäköisempää kuin Suomessa samalla korkeudella.

Helsingin väestönkasvun trendi on muutamista hitaista vuosista huolimatta aika selkeä. Sillä on Suomessa vain vähän kilpailijoita ja hidas kasvukin voidaan osittain selittää juuri hitaalla rakentamisella, joka lisää ympäryskuntien vetovoimaa. Niihin muuttavat käyvät Helsingissä töissä, mutta eivät maksa tänne veroja.

Kuten joskus aiemmin jo taisin kirjoittaa, siitä en sinänsä ole eri mieltä, etteikö olemassa olevia rakennuksia pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin ja esim. mainitsemiani toimistorakennuksia muokata asuinkäyttöön nykyistä enemmän, mutta kiinteistötkin kuluvat ja käyttötarpeet vaihtuvat, joten en näe kovin realistisena tilannetta, jossa uudisrakentamista ei tarvittaisi ollenkaan. Osaltaan tämä ei edes välttämättä ole niin huono juttu kuin ajattelet, koska pakolliset rakennuskannan uudistukset voidaan toteuttaa niin, että esim. energiankulutus per capita kohtuu merkittävästikin vähenee. Itseäni huolettaa enemmän rakentamisen laatu, koska tämä uusi rakennus muuttuu nettopositiiviseksi vasta vuosikymmenten kuluessa, olipa se kuinka energiapihi tahansa juuri mainitsemiesi rakennusvaiheen päästöjen takia.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Pitäisikö tälle kaverille viedä kalenteri, että tietäisi missä vuodessa eletään?
Arvostan suuresti torikauppiaita, sillä työ on monella tavalla sekä rankkaa että ilmeisesti varsin antoisaa ja siihen täytyy panostaa suurella sydämellä. En kuitenkaan ole missään vaiheessa haaveillut kyseisestä ammatista, sillä rehellisesti sanoen olen aivan liian mukavuuden haluinen. Toivottavasti tälle myyjälle löytyy jostain jatkaja, sillä torikauppiaat tekevät arvokasta työtä, vaikka heidän tuottonsa jäävätkin reilusti suurten kauppaketjujen ja kivijalkakauppojen tuotoista.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Arvostan suuresti torikauppiaita, sillä työ on monella tavalla sekä rankkaa että ilmeisesti varsin antoisaa ja siihen täytyy panostaa suurella sydämellä. En kuitenkaan ole missään vaiheessa haaveillut kyseisestä ammatista, sillä rehellisesti sanoen olen aivan liian mukavuuden haluinen. Toivottavasti tälle myyjälle löytyy jostain jatkaja, sillä torikauppiaat tekevät arvokasta työtä, vaikka heidän tuottonsa jäävätkin reilusti suurten kauppaketjujen ja kivijalkakauppojen tuotoista.

Minusta kaikki työ on arvokasta ja mietin että onko torikauppiaan työ jotenkin erityisen arvokasta verrattuna vaikkapa viereisen Sofiankadun Via Tribunalen pizzanpaistajaan ja tarjoilijaan?
Vai onko kyse jostain Traktori vie hevosmiehen suusta leivän -tyyppisestä haaveilusta jonnekin menneisyyteen ja aikaan ennen valintamyymälöitä, ostareita, kauppakeskuksia ja internettiä?
 

PeteX

Jäsen
Suosikkijoukkue
Töölön Vesa/Jokerit, Leeds Utd, Only Oranje
Pitäisikö tälle kaverille viedä kalenteri, että tietäisi missä vuodessa eletään?
Joo. Stadi 9. surkeimmassa maineessa Suomen kaupungeista. Vedetään vielä torit kiinni, jotta savolaiset hipsterit voivat nauttia lattea rauhassa. Tämä kylä vetelee viimeisiään. Johtuen luuuseripormestarista ja zombievaltuustosta. Monitoimihalli on kirosana, mutta Malmin lentokentälle kyllä voidaan suolle rakentaa mitä vaan. Suoraan sanottuna olen kateellinen Tampereelle, jossa asiat hoidetaan hyvin.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Suoraan sanottuna olen kateellinen Tampereelle, jossa asiat hoidetaan hyvin.

Mutta siellä ei saa keskelle toria eikä muuallekaan keskustaan autoa ilmaiseksi parkkiin eli Tampereenkin keskusta on tuomittu autioitumaan ja kuolemaan pois. Koskaan ei tule sinne haihatteluhalliin yli 10 000 katsojaa, kun ei pääse autolla oven eteen.
 

koukku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Minusta kaikki työ on arvokasta ja mietin että onko torikauppiaan työ jotenkin erityisen arvokasta verrattuna vaikkapa viereisen Sofiankadun Via Tribunalen pizzanpaistajaan ja tarjoilijaan?
Vai onko kyse jostain Traktori vie hevosmiehen suusta leivän -tyyppisestä haaveilusta jonnekin menneisyyteen ja aikaan ennen valintamyymälöitä, ostareita, kauppakeskuksia ja internettiä?

On. Ja on. Kylläpä noita torityyppejä pitäisi enemmän arvostaa, Napolissa osaavat senkin paremmin.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Kauppatori ei ole enää Helsingin kaupallisen toiminnan keskus. Torilla käyminen on vanhanaikaista ja en tiedä ketään omanikäistäni, joka kävisi torilla tekemässä ostoksia. Ajat muuttuvat. Ei nykyään ole enää maito- tai lihakauppojakaan, vaan ostokset tehdään marketissa, josta saa ostettua maidot, lihat ja vihannekset kivasti saman katon alla. Onhan se ikävää torikauppiaiden ja torielämän osalta, koska sillä on pitkä historia, mutta jos kansa ei jaksa toreilla käydä tai torit eivät pysty uudistumaan, niin ne jäävät historiankirjoihin.

En usko, että torielämä täysin loppuu. Todennäköisesti se vaan on jatkossakin enemmän turisteille suunnattun tavaran myymistä muutaman marjoja myyvän kojun ja ruokakojujen ohella. Paikallisille torilla käyminen on asia, mitä tehdään kerran kesässä, kun halutaan ostaa mansikoita ja mennä rantaan katsomaan ihmisvilinää ja laivoja.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Kauppatori ei ole enää Helsingin kaupallisen toiminnan keskus. Torilla käyminen on vanhanaikaista ja en tiedä ketään omanikäistäni, joka kävisi torilla tekemässä ostoksia. Ajat muuttuvat. Ei nykyään ole enää maito- tai lihakauppojakaan, vaan ostokset tehdään marketissa, josta saa ostettua maidot, lihat ja vihannekset kivasti saman katon alla. Onhan se ikävää torikauppiaiden ja torielämän osalta, koska sillä on pitkä historia, mutta jos kansa ei jaksa toreilla käydä tai torit eivät pysty uudistumaan, niin ne jäävät historiankirjoihin.

En usko, että torielämä täysin loppuu. Todennäköisesti se vaan on jatkossakin enemmän turisteille suunnattun tavaran myymistä muutaman marjoja myyvän kojun ja ruokakojujen ohella. Paikallisille torilla käyminen on asia, mitä tehdään kerran kesässä, kun halutaan ostaa mansikoita ja mennä rantaan katsomaan ihmisvilinää ja laivoja.
Itse (30-40v) käyn stordella (yleensä Hakaniemi) kesäisin kerran viikossa, tosin asun varsin näppärien yhteyksien päässä ja isossa kuvassa taidan kuulua vähemmistöön toriasioinnin suhteen. Peruna vain yksinkertaisesti on marketin valikoimaa parempaa ja tunnelma kohdillaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mikähän Vartiaista vaivaa? Entä Kokoomusta? Kaupungin johtamisen tilasta on todellakin syytä tehdä selvitys. Mutta ei kai tekijä voi olla henkilöstöjohtajana ja johtoryhmässä toiminut henkilö?

"HELSINGIN poliitikot kritisoivat kovin sanoin kaupungin tilaamaa selvitystä johtamisesta, jota on viime aikoina niin ikään arvosteltu julkisuudessa.

HS uutisoi maanantaina, että Helsingin ylimmän johdon toimintaedellytyksiä alkaa selvittää kaupungin henkilöstöjohtajan virkaa hoitanut Nina Gros.

Selvitystyön kohteena ovat pormestarikunta ja ylimmät viranhaltijat keskushallinnossa ja toimialoilla. Gros itse on työskennellyt kaupungin johtoryhmässä. Kaupunginhallitus käsitteli hänen eroilmoituksensa maanantaina."

 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Itse (30-40v) käyn stordella (yleensä Hakaniemi) kesäisin kerran viikossa, tosin asun varsin näppärien yhteyksien päässä ja isossa kuvassa taidan kuulua vähemmistöön toriasioinnin suhteen. Peruna vain yksinkertaisesti on marketin valikoimaa parempaa ja tunnelma kohdillaan.

Vähän niin kuin selaisi vuonna 2023 paperisia pornolehtiä?
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Vähän niin kuin selaisi vuonna 2023 paperisia pornolehtiä?
Kyllähän se römpsä näyttää printillä vain niin paljon paremmalta ja tunnelma on kohdillaan. Isot pojat kertoivat, että Internetissä olisi alastomia naisia ilmaiseksi, mutta itse tuen mielelläni kestotilauksellani yhdysvaltalaista käsityötä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: msg

BOL

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mikähän Vartiaista vaivaa? Entä Kokoomusta? Kaupungin johtamisen tilasta on todellakin syytä tehdä selvitys. Mutta ei kai tekijä voi olla henkilöstöjohtajana ja johtoryhmässä toiminut henkilö?

"HELSINGIN poliitikot kritisoivat kovin sanoin kaupungin tilaamaa selvitystä johtamisesta, jota on viime aikoina niin ikään arvosteltu julkisuudessa.

HS uutisoi maanantaina, että Helsingin ylimmän johdon toimintaedellytyksiä alkaa selvittää kaupungin henkilöstöjohtajan virkaa hoitanut Nina Gros.

Selvitystyön kohteena ovat pormestarikunta ja ylimmät viranhaltijat keskushallinnossa ja toimialoilla. Gros itse on työskennellyt kaupungin johtoryhmässä. Kaupunginhallitus käsitteli hänen eroilmoituksensa maanantaina."


Sepä olisikin aikamoista, jos tutkimuksia tehtäisiin oikeasti siksi, että haluttaisiin aidosti muutosta parempaan. Naurattaisi, jos ei itkettäisi, miten onnettomilla tunareilla on kaikenlaista valtaa.

Kaikki palkkaviiveet ja muut ovat häpeällistä toimintaa. Jos oikeasti olisi halua ratkaista asioita, joku kantaisi oikeasti vastuuta. Ja yleensä, kun jollain on oikeasti vastuu, asioita tapahtuu. Nyt vaan pahoitellaan ja selitellään, että johtuu siitä ja tästä, mutta ongelmat ei poistu.

Kuka edes haluaa julkiselle puolelle duuniin, kun joka paikassa saa enemmän tai vähemmän hakata päätä seinään? Ja pahimmillaan ei saa edes palkkaansa. Johtoon ja korkeammille palleille etsiytyy vaan niitä, joita kiinnostelee enimmäkseen oma etu tavalla tai toisella. Ne sitten pyytää omia ”sopivia” kavereitaan hakemaan virkoja. Näitä kun on riittävästi, ”maan tapa” toteutuu jatkossakin ja ne, jotka eivät siihen sopeudu tai turhautuvat muuten, lähtevät muualle.

Stadi on kuin Suomen valtio pienoiskoossa. Piiri pieni pyörii. Enkä nyt puhu yksittäisistä työntekijöistä varsinkaan suorittavassa portaassa. Mun sympatiani ovat heidän puolellaan ja ansaitsisivat parempaa. Koko julkinen sektori pitäisi räjäyttää, tehdä täysin uudet jaot ja aloittaa alusta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Stadi on kuin Suomen valtio pienoiskoossa. Piiri pieni pyörii. Enkä nyt puhu yksittäisistä työntekijöistä varsinkaan suorittavassa portaassa. Mun sympatiani ovat heidän puolellaan ja ansaitsisivat parempaa. Koko julkinen sektori pitäisi räjäyttää, tehdä täysin uudet jaot ja aloittaa alusta.

Johtamisen ongelmia on oikeastaan aina syytä selvittää. Taustalla taitaa olla päätökset, joissa pormestarilla on valta, apulaispormestareilla ei ole valtaa ja heidän välissä häärii muistaakseni kansliapäällikkö. Ehkäpä valtaa tulisi antaa yritysten tapaan? Toimitusjohtajalla päävastuu, mutta valtaa päätöksiin on myös liiketoimintajohtajilla ja muilla.

Softaongelman taustakin tiedetään. Julkinen sektori halusi tehdä itse softan ja toimiihan sen pienissä puitteissa. Helsinkiin sellaista tekelettä ei olisi koskaan tullut ottaa, koska ongelmat olivat etukäteen tiedossa. Hassuttelua oli jopa se, että testaustakaan ei tehty...

Jotain on rikki julkisella puolella johtamisen osalta muuallakin kuin Helsingissä. Olisi todellakin aika katsoa, miten lopetetaan mm. terveyskeskukset korvataan toimivammalla systeemillä monien muiden maiden tapaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös