Itsellä on nyt aika tarkkaan 6kk asumista Helsingissä takana. Vielä ei ole tullut kaipuuta takaisin Kotkaan, mutta olen huomannut senkin, että arki rullaa täälläkin suht samoja latuja. Työt on tehtävä ja laskut maksettava ja en myöskään tunne huonoa omaatuntoa siitä, että en ole joka ilta jossain häppeningissä, tai rannalla nauttimassa elämästä. Toki tähän kaikkeen kaupunki tarjoaa rutkasti enemmän vaihtoehtoja kuin aiempi kotikaupunkini. Ja jos jotain tekemistä keksii ja keikoille menee, niin kämppä on aina loppuillasta mukavan lähellä, eli bussilla rundaaminen ja hotellielämä ovat jääneet taakse.
Ihmiset ovat mukavia ainakin täällä Kallio/Sörnäinen-akselilla, enkä sellaista ylimielisyyttä, mitä helsinkiläisiin aina liitetään, ole juurikaan havainnut. Paljon kaikki tuntuu touhottavan jotain, mutta ehkä tämä kaupunki pysähtyisi, jos näin ei tapahtuisi. Julkisesta liikenteestä plussaa, mutta vielä on ajoittain hakusessa se, että kuinka kauan, tai vähän aikaa johonkin mestaan siirtyminen vie. Appit auttaa tietty.
Kyllä mä pidän täällä asumisesta ja kun on introvertti per exelance, niin tietynlainen incognito-mode, mitä iso kaupunki tarjoaa, on tervetullutta.
Tokoinranta on tällä hetkellä lempispotti numero uno ja kakkossijalla tulee Tuomiokirkko.