Helsinki

[nummenkallio]

Vielä ei ole tullut kaipuuta takaisin Kotkaan, mutta olen huomannut senkin, että arki rullaa täälläkin suht samoja latuja.

Hyvä huomio, arki on Helsingissä ihan samanlaista kotinurkilla pyörimistä kuin muuallakin. Niiltä omilta kulmilta ei tule kovin usein lähdettyä minnekään, kun kaikki on kuitenkin lähellä, niin ruokakaupat kuin lenkkipolutkin. Itse käyn esimerkiksi aika harvoin Helsingin keskustassa. Parturissa käyn siellä, ja keikoilla tietysti, mutta ei sinne juuri muuten tarvitse mennä. Ostoksillakin on mukavampi käydä jossain sellaisessa kauppakeskuksessa, jonne pääsee helposti autolla.

Juuri tämä on ollut ehkä suurin yllätys Helsingin suhteen. Joskus ennen tänne muuttamista ajattelin, että koko ajanhan sitä sitten käy asioilla keskustassa, mutta ei se niin ole mennyt ainakaan omalla kohdallani. Ja toistakymmentä vuotta olen täällä jo asunut. Luulen, että tässä kyllä vaikuttaa vahvasti mieltymys yksityisautoiluun. Jos en omistaisi autoa, kävisin varmasti useammin keskustassa asioilla, koska sinne on julkisilla helpointa mennä.

Ihmiset ovat mukavia ainakin täällä Kallio/Sörnäinen-akselilla, enkä sellaista ylimielisyyttä, mitä helsinkiläisiin aina liitetään, ole juurikaan havainnut.

Sitä ylimielisyyttä ei oikeasti ole edes olemassa. Helsingissä on paljon muualta tulleita ja muutenkin niin kirjavaa porukkaa, ettei mitään yleistyksiä ole edes helppo tehdä. Joku yksittäinen junantuoma wannabe-stadilainen saattaa larpata ja käyttäytyä ylimielisesti, mutta todennäköisempää on törmätä ihan oikeaan stadilaiseen, joka ei tee stadilaisuudestaan mitään numeroa. Ainakin oman kokemukseni mukaan nämä aidot stadilaiset ovat yleensä mukavaa porukkaa. Kusipäihin nyt törmää kaikkialla, mutta ei niitä Helsingissä ole yhtään sen enempää kuin muuallakaan.

Rohkenisin melkein väittää, että päinvastoin. Jos menet Helsingistä jonnekin pikkupaikkakunnalle, niin voi sitä vittuilun ja kyräilyn määrää. Joskus ei tarvita kuin sana "Helsinki", ei tarvitse olla edes mikään stadilainen, riittää vain että asuu siellä. Muistan kun exäni oli vähän aikaa töissä Savonlinnassa. Hän on siis paljasjalkainen stadilainen. Ensimmäisenä päivänä hänelle sanottiin työpaikallaan: "Tulit sitten tänne viemään savonlinnalaisten työt ja miehet". Hyi saatana mikä asenne, voisiko tunkkaisempaa ja takapajuisempaa junttimeininkiä enää olla. Ja kyllä näitä tarinoita riittää. Sen sijaan jossain helsinkiläisellä työpaikalla ei ikinä voisi kuulla, että "Vitun lantavarvas, tulit sitten tänne viemään stadilaisten työt ja miehet".

Jos helsinkiläinen menee maakuntaan, niin hän kyllä yleensä osaa odottaa tietynlaista vastaanottoa, eikä hän yleensä mene sinne mitenkään ylimielisenä. Mutta kun sekään ei riitä, että menee vain omana itsenään. Olen puhunut tästä helsinkiläisten kanssa, ja he ovat sanoneet, että maakunnissa pitäisi olla todella nöyrä ja melkein pyytää anteeksi omaa helsinkiläisyyttään. Ymmärrän, että tuo on todella rasittavaa.

Helsingin parhaita puolia onkin juuri se, että täällä voi ainakin olla oma itsensä. Kyllä meitä maakuntien ihmisiäkin täällä paljon on, eikä se näytä stadilaisia kiusaavan. Siitä asenteesta voitaisiin ottaa maakunnissa oppia.

 

[alwahla]

Jotenkin keskusta näyttäytyy minulle sellaisena paikkana, jossa käydäkseen täytyy pukeutua hieman siistimmin ja olla muutenkin hieman enemmän esittelykelpoisempi kuin lähiöissä. Aikoinaan tuli duunin takia pyörittyä Töölössä (ensin postinkantajana Töölöläinen -lehdelle, sitten perhefirman kautta ilmoitusmyyjänä - vittumaisin homma, mitä olen tehnyt btw), Eirassa, Krunikassa ja muualla ydinkeskustassa päivittäin ihan vuosituhannen alussa.

Keskustassa on semmoinen omituinen tunnelma, johon en ole koskaan päässyt sisälle, sillä se vaatisi huomattavasti paksumpaa lompakkoa ja parempaa elintasoa kuin mitä minulla on tähän astisessa elämässäni ollut missään vaiheessa. En ole mikään iltavirkku, vaan pikemminkin päinvastoin ja koska olen tietoisesti hyvin vähän alkoholia käyttävä ihminen, eivät keskustan yökerhot ole koskaan kolahtaneet minuun, joten noidenkin syiden ansiosta keskusta on jäänyt minulle varsin etäiseksi varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Lähiöissä on nykyään se hyvä puoli, että palvelujen määrä ja laatu paranee koko ajan, varsinkin sellaisissa lähiöissä, jotka ovat joukkoliikenteen solmukohtien äärellä (metroasemat, juna-asemat, Raide-Jokeri), joten ainoastaan hyvin painavista syistä johtuen saatan joskus käydä keskustassa. Silloinkin kyseessä on sellainen pikapyrähdys, jolloin käyn hoitamassa asiani ja palaan tuttuun ja turvalliseen lähiöön.

Se, että on asunut tai ylipäänsä elänyt lähes 20 vuotta koillisessa ja itäisessä Stadissa on osaltaan karaistanut minua, joten aika harva asia enää häkellyttää niin paljoa. Kallion alue on tässä tapauksessa poikkeus, sillä minä en vaan viihdy siellä ja siksi pyrin välttämään sitä kaikin tavoin.

 

[Ann Arbor]

"Moninapaistuminen" on luonnollinen osa kasvavan metropolialueen kehitystä. Harva berliiniläinen, lontoolainen, tokiolaisista puhumattakaan pyrkii alueen ytimeen, ellei ole aivan pakottava syy. Riittävän tyylikkäät juottolat, ruokakaupat ja muut palvelut kun löytyvät ihan naapurustosta.

Tikkurila, Kerava, Järvenpää. -De Facto paras akseli asua PK-seudulla. Nopea yhteys ytimeen, mutta arjessa tarvittavat palvelut ihan vieressä ja luonnon helmaan halutessa myös lyhyt matka.

 

[Chespa]

"Moninapaistuminen" on luonnollinen osa kasvavan metropolialueen kehitystä. Harva berliiniläinen, lontoolainen, tokiolaisista puhumattakaan pyrkii alueen ytimeen, ellei ole aivan pakottava syy. Riittävän tyylikkäät juottolat, ruokakaupat ja muut palvelut kun löytyvät ihan naapurustosta.

Tikkurila, Kerava, Järvenpää. -De Facto paras akseli asua PK-seudulla. Nopea yhteys ytimeen, mutta arjessa tarvittavat palvelut ihan vieressä ja luonnon helmaan halutessa myös lyhyt matka.

Helsinki on kyllä aika pieni pläntti verrattuna noihin kaupunkeihin. Itse asun Meilahdessa ja pidän erityisen paljon siitä, että voin kävellen päästä niihin juottoloihin, ravintoloihin ja esim. meren rantaan.
Tähän vielä päälle, että 10min pyöräilyn jälkeen olet kyllä ihan tarpeeksi luonnon helmassa.
Mutta ihmisille sopii erilaiset elämäntyylit.

 

[DAF]

Jotenkin keskusta näyttäytyy minulle sellaisena paikkana, jossa käydäkseen täytyy pukeutua hieman siistimmin ja olla muutenkin hieman enemmän esittelykelpoisempi kuin lähiöissä. Aikoinaan tuli duunin takia pyörittyä Töölössä (ensin postinkantajana Töölöläinen -lehdelle, sitten perhefirman kautta ilmoitusmyyjänä - vittumaisin homma, mitä olen tehnyt btw), Eirassa, Krunikassa ja muualla ydinkeskustassa päivittäin ihan vuosituhannen alussa.

Keskustassa on semmoinen omituinen tunnelma, johon en ole koskaan päässyt sisälle, sillä se vaatisi huomattavasti paksumpaa lompakkoa ja parempaa elintasoa kuin mitä minulla on tähän astisessa elämässäni ollut missään vaiheessa. En ole mikään iltavirkku, vaan pikemminkin päinvastoin ja koska olen tietoisesti hyvin vähän alkoholia käyttävä ihminen, eivät keskustan yökerhot ole koskaan kolahtaneet minuun, joten noidenkin syiden ansiosta keskusta on jäänyt minulle varsin etäiseksi varsinkin viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Lähiöissä on nykyään se hyvä puoli, että palvelujen määrä ja laatu paranee koko ajan, varsinkin sellaisissa lähiöissä, jotka ovat joukkoliikenteen solmukohtien äärellä (metroasemat, juna-asemat, Raide-Jokeri), joten ainoastaan hyvin painavista syistä johtuen saatan joskus käydä keskustassa. Silloinkin kyseessä on sellainen pikapyrähdys, jolloin käyn hoitamassa asiani ja palaan tuttuun ja turvalliseen lähiöön.

Se, että on asunut tai ylipäänsä elänyt lähes 20 vuotta koillisessa ja itäisessä Stadissa on osaltaan karaistanut minua, joten aika harva asia enää häkellyttää niin paljoa. Kallion alue on tässä tapauksessa poikkeus, sillä minä en vaan viihdy siellä ja siksi pyrin välttämään sitä kaikin tavoin.

Keskustan tietyillä asuinalueilla tunnistan tuon fiiliksen, ihan ytimen kaduilla ja päivittäisen elämän kohteissa taas sillä tapaa ei, vaan siellähän ovat ihmiset kaikkialta. Ja mm. suuria opiskelupaikkoja, Joissa nyt ei erityisen fiinisti todellakaan ole tarpeen pukeutua.

Omassa elämässä ydin on lähinnä työpaikka ja alue päiväsaikaan, mutta jännästi sielläkin - vaikka oma työ on pitkälti ihmisten tapaamista eri paikoissa - lopulta operoi hyvin pienellä alueella. Muutaman korttelin tienoilla, omatoimisesti lounastellessa samoissa muutamisssa paikoissa jne.

 

[nummenkallio]

Tästä on saatettu keskustella täällä aiemminkin, mutta mitäs mieltä palstan helsinkiläiset ovat siitä väitteestä, että ihminen pysyttelee Helsingissä yleensä viiden kilometrin säteellä eikä muuta helposti esimerkiksi kaupungin toiselle laidalle?

Itse en ole tätä mitenkään tietoisesti vaalinut, mutta olen huomannut, että se on omalla kohdallani totta. Kun muutin Helsinkiin, asuin ensimmäisenä Etelä-Haagassa, enkä ole siitä todellakaan viittä kilometriä kauempana asunut. Täällä lännessä olen aina pyörinyt, ja jos peruspiireistä ja asumisesta puhutaan, niin Haagan, Pitäjänmäen ja Kaarelan alueilla.

Täältä on todella korkea kynnys lähteä pois, koska kaikki on niin tuttua. Tämä länsi on myös helsinkiläisittäin rauhallista, vähän jopa uinuvaa aluetta. Tottakai lähiökuppiloita löytyy, mutta yöelämä on aika vaisua. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä kyllä täältä hyvin pääsee toimintaa näkemään, jos haluaa. Parempi vain, ettei sitä säpinää ole kotinurkilla. Ja jos Maltsun ja Kantsun asemanseudut laskettaisiin pois, kaikenlainen rähinäpotentiaali olisi täällä hyvin lähellä nollaa. Jos Helsinki jaetaan etelään, länteen, pohjoiseen ja itään, niin kyllä länsi on näistä rauhallisin.

Pk-seudulla voisin muuttaa täältä ehdottomasti vain Tapiolaan tai Haukilahteen. Nuo menisivät oikeastaan kaiken edelle. Järvenpää voisi kelvata myös, mutta se on toisaalta jo niin kaukana. Vantaalta menisi ehkä Ylästö ja Hiekkaharju, mutta toisaalta niissä ei ole mitään sellaista, mitä ei ole täällä.

Eli kun tätä taas kerran miettii, niin ei kovin paljon löydy syitä lähteä täältä läntisestä Helsingistä. Siinä viiden kilometrin sisällä pyöritään edelleen, eikä loppua näy.

PS: Ja tuo sana helsinkiläiset tarkoittaa tässä kaikkia Helsingissä asuvia tai asuneita, joita asia kiinnostaa.

 

[banaaninviljelijä]

@nummenkallio Helsingissä pitää asua idässä. Mitä iistimpää, sitä siistimpää.

 

[alwahla]

@nummenkallio Helsingissä pitää asua idässä. Mitä iistimpää, sitä siistimpää.

Joillekin itä voi toimia ihan hyvin, mutta itse ainakin koin, että itäisessä Helsingissä elo on vähän samanlaista kuin vaikkapa Hyrylässä tai Nummelassa eli sinne jumittuu, vaikka joukkoliikenne siellä toimiikin varsin hyvin. Niin pitkään tuli kuitenkin alueella oleiltua, että voin hyvinkin myöntää olevani aina jollain tavalla itähelsinkiläinen. En kuitenkaan enää haaveile paluusta alueelle, koska täällä lännempänä on ainakin minulle sopivampi elinympäristö ja täällä koen olevani enemmän kotonani.

 

[nummenkallio]

Joillekin itä voi toimia ihan hyvin, mutta itse ainakin koin, että itäisessä Helsingissä elo on vähän samanlaista kuin vaikkapa Hyrylässä tai Nummelassa eli sinne jumittuu, vaikka joukkoliikenne siellä toimiikin varsin hyvin.

Veikkaan, että Itä-Helsingin ja Hyrylän ja Nummelan välillä on kuitenkin tiettyjä eroja. Kuten vaikkapa se, että Itä-Helsinki on urbaania, kansainvälistä ja moniarvoista kaupunkialuetta, kun taas Hyrylä ja Nummela eivät ole. Aika böndeähän ne lienevät edelleen. Jos eivät ole, niin suokaa anteeksi.

 

[Sanainen arkku]

Aamulla kävelin kotoa keskustasta Urhea-halliin. Sieltä myöhemmin päivällä Ogeliin, josta keskustaan junalla, mistä kävellen kaupan kautta kotiin.

Mieleen nousi pari kysymystä;
1. Mihin jengi käyttää noita sähköskuutteja, kun koko kaupunkialue on täysin käveltävissä?
2. Kävelsinköhän missään muussa kaupungissa asuessani näin päljon?

 

[alwahla]

Aamulla kävelin kotoa keskustasta Urhea-halliin. Sieltä myöhemmin päivällä Ogeliin, josta keskustaan junalla, mistä kävellen kaupan kautta kotiin.

Mieleen nousi pari kysymystä;
1. Mihin jengi käyttää noita sähköskuutteja, kun koko kaupunkialue on täysin käveltävissä?
2. Kävelsinköhän missään muussa kaupungissa asuessani näin päljon?

Niiden käyttäjät eivät jaksa kävellä tai odottaa joukkoliikennettä ja koska noilla skuuteilla pääsee pikkukaduille, ovat ne sen vuoksi suosittuja. Ymmärtääkseni merkittävin käyttäjäryhmä ovat nuoret aikuiset, jotka ajelevat niillä kodin, baarien ja yökerhojen välisiä matkoja. Harvemmin niitä käytetään työmatkoihin.

Luultavasti Mansessa voisi tulla käveltyä saman verran, koska siellä kaupunki on paljon tiiviimpi kuin esim. Espoossa, jossa etäisyydet keskustan ja vaikkapa Leppävaaran välillä ovat sellaisia, ettei sitä matkaa ihan puolessa tunnissa selvitä.

 

[SOF1969]

Tästä on saatettu keskustella täällä aiemminkin, mutta mitäs mieltä palstan helsinkiläiset ovat siitä väitteestä, että ihminen pysyttelee Helsingissä yleensä viiden kilometrin säteellä eikä muuta helposti esimerkiksi kaupungin toiselle laidalle?

Omalla kohdalla pitää paikkansa. Tällä hetkellä asun alle 5 km syntymäkodistani, enkä kauempana ole asunut. En osaa sanoa onko se ollut mitenkään tietoista, mutta näin on.

 

[nummenkallio]

Omalla kohdalla pitää paikkansa. Tällä hetkellä asun alle 5 km syntymäkodistani, enkä kauempana ole asunut. En osaa sanoa onko se ollut mitenkään tietoista, mutta näin on.

Okei, tämä on varmaan todennäköisempää juuri tuossa tapauksessa, jos on syntynyt täällä. Sellaisia tapauksia tiedän paljon. Stadissa on kotiseudut ja niiltä ei lähdetä. Samaahan se voi olla muuallakin.

Mutta kun tuo sama tuntuu olevan todennäköistä myös niillä, jotka eivät ole syntyneet täällä. Esimerkiksi juuri minä. Muutin tänne vasta silloin, kun olin urheilussa lähellä ikämiessarjaa. Silti se kotipaikka jotenkin lukittui täällä. Se oli se ensimmäinen, minne satuit muuttamaan. Luulen, että tämä on Helsingille ominainen ilmiö, ei esimerkiksi päde muissa isommissa kaupungeissa.

 

[Sanainen arkku]

Niiden käyttäjät eivät jaksa kävellä tai odottaa joukkoliikennettä...

Jos on niin veltto paska, ettei voi kolmea kilometriä kävellä, niin eikö silloin ole parempi vaikka olla lähtemättä mihinkään?

En minäkään jaksa odottaa. Katsoin lähtiessä HSL:n vaihtoehdot, niin 6min olisi joutunut ratikkaa venaamaan. Siinä ajassa on jo kävellyt aika pitkän matkan ja ehkä nähnyt jotain siistiä matkalla.

Tänään näin vanhoja Vespoja ja maaottelun kymppitonnin juoksijat.

 

[nummenkallio]

Jos on niin veltto paska, ettei voi kolmea kilometriä kävellä, niin eikö silloin ole parempi vaikka olla lähtemättä mihinkään?

Kolme kilometriä Stadissa on jo hirveästi. Epäilen, että olet joku mualainen. Et ainakaan ole urbaani ihminen. Minäkin ajoin aikoinaan Turussa säännöllisesti alle kilsaa taksilla, kun mentiin futista katsomaan. Stadissa se on puolittunut.

Kaupunkilaisuus on asenne. Siinä ei saatana kävellä.

 

[Sanainen arkku]

Kolme kilometriä Stadissa on jo hirveästi. Epäilen, että olet joku mualainen. Et ainakaan ole urbaani ihminen. Minäkin ajoin aikoinaan Turussa säännöllisesti alle kilsaa taksilla, kun mentiin futista katsomaan. Stadissa se on puolittunut.

Kaupunkilaisuus on asenne. Siinä ei saatana kävellä.

Mun pitää kävellä jo autolle satoja metrejä. Käveleminen on moninkertaistunut Lahdessa asumiseen verrattuna. Tampereella asuessa kävelin useimmiten työmatkan, pari kilometriä.

Käveltyä tulee paljon ennen kaikkea siksi, että autolla liikkuminen on vähän työlästä, ja 2,80 kävelymatkasta on ryöstöhinta.

 

[nummenkallio]

Mun pitää kävellä jo autolle satoja metrejä.

Niin minunkin. Mutta ei vissiin sarkasmi mennyt läpi.

 

[Ollakseni]

Jos on niin veltto paska, ettei voi kolmea kilometriä kävellä, niin eikö silloin ole parempi vaikka olla lähtemättä mihinkään?

En minäkään jaksa odottaa. Katsoin lähtiessä HSL:n vaihtoehdot, niin 6min olisi joutunut ratikkaa venaamaan. Siinä ajassa on jo kävellyt aika pitkän matkan ja ehkä nähnyt jotain siistiä matkalla.

Tänään näin vanhoja Vespoja ja maaottelun kymppitonnin juoksijat.

Kyllähän sitä voi kävellä kolme kilometriä, mutta eipä tuo aina motivoi, etenkin jos mukana on esimerkiksi ostoksia. Tai sitten lumi- tai räntäsateessa odottaa mieluummin pysäkillä.

 

[Sanainen arkku]

Niin minunkin. Mutta ei vissiin sarkasmi mennyt läpi.

Meni. En silti käsitä skuuttien funktiota.

 

[Sanainen arkku]

Kyllähän sitä voi kävellä kolme kilometriä, mutta eipä tuo aina motivoi, etenkin jos mukana on esimerkiksi ostoksia. Tai sitten lumi- tai räntäsateessa odottaa mieluummin pysäkillä.

Mitä sä ostat yli kilometrin päästä kotoa?

 

[Sphinx]

Mutta kun tuo sama tuntuu olevan todennäköistä myös niillä, jotka eivät ole syntyneet täällä. Esimerkiksi juuri minä. Muutin tänne vasta silloin, kun olin urheilussa lähellä ikämiessarjaa. Silti se kotipaikka jotenkin lukittui täällä. Se oli se ensimmäinen, minne satuit muuttamaan. Luulen, että tämä on Helsingille ominainen ilmiö, ei esimerkiksi päde muissa isommissa kaupungeissa.

Jos piirtää kartalle minkä tahansa muun Suomen kaupungin keskustan ympärille harpilla ympyrän, jonka säde on 5 km, koko kaupunki jää ympyrän sisälle. No Tampere on kyllä poikkeus, kun siinä on niin paljon vesistöjä, että sen takia kaupunki on pursunnut laajemmalle alueelle.

Kuitenkin, eiköhän tässä ole kyse siitä, että Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, joka on levinnyt niin laajalle alueelle, että koko kaupunkia ei koe ikään kuin "luonnolliseksi elinpiirikseen", vaan osa kaupungista jää hyvinkin vieraaksi. Niinpä sitten, jos tulee muutto eteen ilman, että on kuitenkaan aikomus vaihtaa kaupunkia, on epätodennäköistä päätyä näille itselle tuntemattomille alueille, joihin ei ole mitään henkistä sidettä. Voimakkaita ennakkoluuloja eri alueista voi toki olla, mitkä myös omalta osaltaan kasvattavat barrieria.

 

[Ollakseni]

Mitä sä ostat yli kilometrin päästä kotoa?

Kirjoja, elektroniikkaa, musiikkia, viinaksia, joskus ruokaa tai muuta sellaista mitä ihminen voi tarvita. Toki noita saa tilattua kotiin saakka, mutta välillä on kiva mennä sinne levykauppaan, kirjakauppaan tai ihan vaan supermarkettiin katselemaan vähän onko siellä mitään jännää mitä ei ole aiemmin kokeillut tai jonka on unohtanut.

 

[Sanainen arkku]

Kirjoja, elektroniikkaa, musiikkia, viinaksia, joskus ruokaa tai muuta sellaista mitä ihminen voi tarvita. Toki noita saa tilattua kotiin saakka, mutta välillä on kiva mennä sinne levykauppaan, kirjakauppaan tai ihan vaan supermarkettiin katselemaan vähän onko siellä mitään jännää mitä ei ole aiemmin kokeillut tai jonka on unohtanut.

Mjaa. No ehkä meiltäkin on hiukan yli kilometri tuonne Kamppiin tai johonkin. Viimeksi ostin fillarin vanteen Taka-Töölöstä. Kyllä sitä kanniskeli sen pari kilsaa ihan hyvin.

 

[nummenkallio]

Jos piirtää kartalle minkä tahansa muun Suomen kaupungin keskustan ympärille harpilla ympyrän, jonka säde on 5 km, koko kaupunki jää ympyrän sisälle. No Tampere on kyllä poikkeus, kun siinä on niin paljon vesistöjä, että sen takia kaupunki on pursunnut laajemmalle alueelle.

Kuitenkin, eiköhän tässä ole kyse siitä, että Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, joka on levinnyt niin laajalle alueelle, että koko kaupunkia ei koe ikään kuin "luonnolliseksi elinpiirikseen", vaan osa kaupungista jää hyvinkin vieraaksi. Niinpä sitten, jos tulee muutto eteen ilman, että on kuitenkaan aikomus vaihtaa kaupunkia, on epätodennäköistä päätyä näille itselle tuntemattomille alueille, joihin ei ole mitään henkistä sidettä. Voimakkaita ennakkoluuloja eri alueista voi toki olla, mitkä myös omalta osaltaan kasvattavat barrieria.

Ehkä se on näin. Itsekin asuin Turussa aina keskustassa. Ja asuin siellä sen kymmenen vuotta. En nyt saatana olisi muuttanut mihinkään Runosmäkeen tai Lausteelle edes aseella uhattuna. Enkä edes yo-kylään. Lausteella oli tosin hyvä meno aikoinaan kavereiden kanssa. Ne kaverit oli sieltä ja sinne uskalsi tällaisen ulkopaikkakuntalaisen kermaperseen tuoda.

Olen ehkä itse huono esimerkki kysymään mitään, mutta uteliaisuudesta kysyn silti.

Stadissa vaihtoehtoja olisi silti. Ja siksi kysyminen olisi ehkä ihan validia. Muuttaisiko meistä joku vaikka Läntisestä Stadista Itään? Lähtisinkö minä täältä vaikka Meri-Rastilaan?

Köh, köh...

Ja en minä muuttaisi Töölöön tai Etelä-Helsinkiin. Siellä olisi vaikeaa auton kanssa. Siksi juuri sanoin, että muuttaisin vaikka Tapiolaan tai Haukilahteen. Yksityisautoilu, väljyys ja vapaus on maailman tärkeimpiä arvoja.

 

[DTremens]

Jos on niin veltto paska, ettei voi kolmea kilometriä kävellä, niin eikö silloin ole parempi vaikka olla lähtemättä mihinkään?

En minäkään jaksa odottaa. Katsoin lähtiessä HSL:n vaihtoehdot, niin 6min olisi joutunut ratikkaa venaamaan. Siinä ajassa on jo kävellyt aika pitkän matkan ja ehkä nähnyt jotain siistiä matkalla.

Tänään näin vanhoja Vespoja ja maaottelun kymppitonnin juoksijat.

Kolmen kilometrin kävelemiseen menee semmoinen 30min tai enemmän, skuutilla sen taitaa painaa aika paljon nopeammin. Monen arjessa on esim. kiire tai ei haluta olla kohteessa hikisenä. Aika monella suomalaisella tekisi myös ihan kunnon puolesta tiukkaa vetää useampi 3km pätkä päivässä kävellen.

Eli kiire, mukavuudenhalu ja laiskuus kattanevat jo aika ison osan tämänkin liikkumista helpottavan välineen käyttömotivaatiosta.