Helsinki

[Morgoth]

Mutta ehkä yleisellä tasolla uskaltaa sanoa, että Helsingissä on vielä napsun kalliimpaa asua kuin täällä Espoossa (mikä on jo lähes mahdotonta, mutta niin kait se menee)

Ei ehkä pitäisi sanoa, mutta mielestäni Helsingissä on paljon enemmän "slummeja" kuin vaikkapa Espoossa. Sama slummiutuminen pätee päärataa pohjoiseen päin mentäessä oleviin ympäristökuntiin. Toki puhtaasti ihan oma mielipide ja kenties muutaman muunkin, mutta tuohan on ihan omasta mieltymyksestä kiinni. Olisihan Espoo aika omituinen kaupunki ilman Helsinkiä vieressä, mutta ainakin itselleni tämä on paras ratkaisu tällä hetkellä.

 

[Sanainen arkku]

Mä kyllä puhuin ihan toteutuneista ja alakanttiin, en laskenut kaikkia työhön liittyviä lukuun mukaan. Tuo viimeinen lause lainauksessa ehkä selventää ajatuseromme, mulla ravintalokäynteihin liittyy useimmiten ihmissuhde.

Niin. Minulla niihin ihmissuhteisiin liittyy kovin monesti lapsia.

 

[Morgoth]

Turkulaisena ei tarvitse tuntea mitään allemuuden tunnetta Helsinkiä kohtaan, kun tietää asuvansa Suomen parhaassa kaupungissa.

Näin entisen turkulaisena niin sehän on hiipuva vanha paska, jonka ohi jopa Tampere on mennyt. Lähinnä menneisyydessä rypevä kaupunki kuin mikään oikeasti kehittyvä.

 

[Footless]

Niin. Minulla niihin ihmissuhteisiin liittyy kovin monesti lapsia.

Meillä on poika ollut ravintolassa mukana syömässä vuoden ikäisestä asti. Tykkäsi kovasti Bistro O matista. Toki jos kersoja on kymmenen, voi homma olla vähän haastavampaa.

 

[Radiopää]

Turkulaisena ei tarvitse tuntea mitään allemuuden tunnetta Helsinkiä kohtaan, kun tietää asuvansa Suomen parhaassa kaupungissa.

Millä mittarilla Suomen parhaassa kaupungissa? Helsinki on paljon omavaraisempi kuin Turku. Siinä missä valtion osuus Helsingin kaupungin taloudesta on alle kymmenen prosenttia, on se Turussa lähellä viittäkymmentä. Turku on paniikissa haalimassa kuntaliitoksilla naapurikuntia maksamaan omia velkojaan. Helsingissä tällaista tilannetta ei ole.

Ylen Turun toimitus teki keväällä hyvän jutun, jossa verrattiin Tampereen ja Turun kehitystä. Tuon sen esille vaikka tämä ei liity Helsinkiin.

Tampere muuttuu ja muistuttaa pian suurkaupunkia. Turussa kehityksen jarruna ovat sen sijaan päättäjät, jotka eivät saa päätöksiä aikaan. Tämä tiedetään Tampereellakin.

Tampere muuttuu, koska osataan tehdä päätöksiä – "Turussa jahkaillaan liikaa" | Yle Uutiset | yle.fi

Turussa on viimeksi saatu jotain nopeasti aikaiseksi silloin, kun kaupungissa päätettiin repiä ratikkakiskot pois autojen tieltä. Ja miten hieno ja pitkänäköinen päätös se olikaan.

Minusta Helsinki ei ole Itä-Pietari, vaan Pikku-Pietari. Niin historiallisesti kuin arkkitehtuurin näkökulmasta. Ja vaikka Helsinkiä kutsutaan ruotsin kielen mukaan stadiksi, voi Turkua kutsua (lue: kehua) Pikku-Tukholmaksi ottaen huomioon erilaiset vaikutukset.

 

[hammer lynx]

Mitä muuta Länsi-Pietariin kuuluu? Helsingissähän aiotaan vissiin kokeilla tuota ruotsin opiskelupakon poistamista kouluista, otatte varmaan venäjän siihen tilalle?

Turkulaisena ei tarvitse tuntea mitään allemuuden tunnetta Helsinkiä kohtaan, kun tietää asuvansa Suomen parhaassa kaupungissa.

On se onni että Turku on olemassa. Muuten teikäläiset asuisivat ympäri suomea.

Itse ketjun aiheeseen liittyen pari sanaa.
Itse käyn Tampereelta PK-seudulla töissä. 100 ulkomaanpäivää vuodessa ja nippu etäpäiviä mahdollistavat pendelöinnin Tampereelta asti. Jos jossain vaiheessa etä- tai matkapäivät vähenevät on muutto PK-seudulle selviö.

Oikeastaan ainoat asiat mitä selkeästi Helsingistä kaipaan Tampereelle ovat KV-työpaikat ja kansainvälinen lentokenttä.

Helsingin ravintoloita tulee käytettyä lähinnä työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Yöelämää tule testattua jatkoaika miitteissä ja kavereiden luona vierailujen yhteydessä. Yökerhoelämässä Helsinki hakkaa Tampereen 100-0. Toisaalta olutravintoloiden suhteen on tasaisempaa.

 

[Prof. Puck]

Sananen entisestä kotikaupungista näin ulkosuomalaisen näkökulmasta: Ei yhtään mitään hävettäävää, hieno mesta, mutta ei tietenkään verrattavissa maailman isoihin metropoleihin, ei edes niihin vähän pienempiin (kuten Tukholmaan). Mutta kyllä Helsingillä (siitä huolimatta) eittämättä puolensa ovat. Mihin huomio kiinnittyy joka vuosi, kun Suomessa/Helsingissä käyn:

1. Puitteet kunnossa, mutta missä ovat kaikki ihmiset? En voi millään ymmärtää - enkä hyväksyä - kommenttia ruuhkaisesta Helsingistä. Jengiä pitäisi olla (vähintään) puolet lisää, jotta kaupunkimaisempaa fiilistä, erityisesti keskustassa, olisi enemmän.

2. Luonto on todella lähellä ja se on mulle yksi Helsingin isoimmista valteista verrattuna maailman metropoleihin. Jos jotain asiaa kaipaa Suomesta, niin juurikin luontoa. Jos joskus takaisin Suomeen muutan, niin todennäköisesti muutan hiukan Helsingistä Itään tai länteen, kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päähän stadista, mutta luonnon keskelle. Kantakaupunki ei enää tällä iällä tarjoa mitään niin erikoista, etteikö sen olisi jo moneen kertaan elänyt ja kokenut, paljon suuremmassakin mittakaavassa. Tälläkin hetkellä asun monta kertaa Helsinkiä isomman kaupungin ytimessä. Ja ne kulkuyhteydet... kun on kuskannut penskoja Lontoossa, New Yorkissa tai muissa maailman metropoleissa kouluun/päivähoitoon ja sieltä duuniin toimenpiteen kestäessä 1-2 tuntia suunta, osaa arvostaa Helsinkiä siltä osin. Lapsiperheille Helsingin täytyy olla yksi parhaimmista pääkaupungeista maailmassa.

3. Kohtuullisen hyvät erikoisliikkeet, mutta huono asiakaspalvelun laatu. Erikoistavaraa (ketjumarkettien ja -merkkien ulkopuolelta) saa Helsingistä yllättävänkin hyvin, kunhan vaan jaksaa kiertää ja kaivaa. Asiakaspalvelussa olisi vielä paljon parannettavaa, mutta jonkinlaista valonpilkahdusta tähän tuovat nuoret, joista monet tuntuvat olevan avoimia, ulospäinsuuntautuneita, sekä terveellä tavalla itsevarmoja ja innostuneita. En tiedä kävikö tänä kesänä hyvä tuuri, mutta sain useammassakin paikassa todella hyvää palvelua... juurikin hiukan nuoremman polven edustajilta tai sitten jo ihan eläkeikää lähestyvien taholta. Keski-ikäisten (eli ikäisteni) asiakaspalveluammatissa olevien ammattiosamminen ja käytös oli keskimäärin välttävän ja huonon rajamailla. Aihetta tavallaan sivuten.. se vähä mitä enää seuraan, niin elävä underground (ei pelkästään musan saralla) on Helsingissä myös voimissaan? Toki muistaen, että New York on New York ja Helsinki on Helsinki.

4. Nuorista puheenollen.. Pääkaupunkiseudun naiskauneus on lisääntynyt. Varsinkin nuoremman sukupolven naiset uskaltavat olla naisellisempia ja tuoda naisellisuuttaan esille. Enää ei naistenkaan tarvitse olla "hyviä jätkiä", kuten Suomessa on ollut tapana.

5. Helsinkiä ja varsinkin ydinkeskustaa voisi vihdoinkin alkaa rakentamaan hiukan myös ylöspäin. Aikanaan kun Ruoholahtea alettiin rakentamaan, toivoin, että siitä oltaisiin uskallettu tehdä uusi business-city korkeine tornitaloineen, joka ei valitettavasti toteutunut. Paikkana se olisi ollut täydellinen. Ylipäätään hyvällä kaupunkisuunnittelulla ihmisten ei pääkaupunkiseudulla todellakaan tarvitsisi lähteä merta enemmäs kalaan, jos vain tahtoa tiiviimpään kaupunkirakentamiseen olisi. Näkeehän sen lentokoneen ikkunastakin, että vieläkin "puolet" Helsingistä on peltoa. Eikä tämän (tiiviimmän kaupunkirakentamisen) tarvitsisi olla pois puistoista tai muista viheralueista. Keskuspuisto on ihan mieletön mesta.

Helsingin suurin heikkous on sen liian pohjoinen sijainti, jonka vuoksi sää on keskimäärin perseestä 6 kuukautta vuodesta. Mutta sehän ei ole Helsingin, jos kenenkään, vika! :-)

 

[Pavlovin Koira]

Tampere muuttuu, koska osataan tehdä päätöksiä – "Turussa jahkaillaan liikaa" | Yle Uutiset | yle.fi

Ei tuo ihan noin kaavamaista ole. Yksi erottava tekijä on myös kaupunkien pinta-ala ja naapurikuntien suhtautuminen yhteistyöhön. Tampereella on tilaa kasvaa enemmän. Turku taas on aika eristettynä omalle melko pienelle alueelleen.

 

[V-G-]

Ja tämä ratkaisu on tehty Pietarissa. Sen syyt ovat puhtaasti logistiset ja Venäjän intressien mukaiset. Koska Ryssä on Ryssä nyt ja ikuisesti, meidän tulisi alkaa jättimäiseen, mutta perusteltuun ponnistukseen ja siirtää pääkaupunkitoiminnot asteittain sisämaahan. Ehdotan Tamperetta, jonka miehittäminen ei kävisi kovinkaan helposti.

Sekoitat asioita keskenään. Se, ettei Venäjällä haluttu pitää ruotsalaismielistä Turkua hallintokaupunkina ei liity siihen, että Helsinki nimitettiin nimenomaan pääkaupungiksi. Kyse oli siis dimensioeroavaisuudesta hallinto- ja pääkaupungin merkityksien välillä. On ihan oleellista ymmärtää, että Helsingistä tehtiin paljon merkityksellisempi kaupunki kuin Turku oli koskaan ollut tai tuli koskaan olemaan.

 

[alwahla]

Asuin Pasilassa elämäni ensimmäiset kuukaudet, jonka jälkeen vietin seuraavat 16 vuotta Keski-Uudellamaalla ja Nummelassa. Stadissa kyllä tuli käytyä kohtuullisen usein ja heti ensimmäinen visiitti teki suuren vaikutuksen. Sen jälkeen sitä aina odotti malttamattomana seuraava Stadin matkaa.

Olen nyt asunut täällä yli 16 vuotta enkä voisi edes kuvitellakaan muuttavani johonkin pikkukaupunkiin.
Keskusta ei ole oikeastaan ensimmäisten vuosien jälkeen pahemmin kiinnostanut, koska siellä ei ole tarjolla juurikaan mielenkiintoista tekemistä. Itä-Helsingistä olen löytänyt itselleni passelin elinympäristön ja täällä onkin ihan eri meininki kuin jossain Töölöntorilla. Viikin-Vanhankaupungin metsät, Hertsikanranta sekä Tekniikan museon ympäristö ovat suosikkipaikkojani näillä kulmilla.

Plussat:

+ varsinkin itäisessä Stadissa on runsaasti parkkipaikkoja
+ luonto on lähellä
+ reilunlaisesti aktiviteetteja
+ kauppoja on tarpeeksi
+ julkinen liikenne

Miinukset:

- hintataso
- ruuhkat

 

[Alamummo]

Ja vaikka Helsinkiä kutsutaan ruotsin kielen mukaan stadiksi, voi Turkua kutsua (lue: kehua) Pikku-Tukholmaksi ottaen huomioon erilaiset vaikutukset.

Miten tästä ketjusta tuli alemmuuskompleksisten turkulaisten temmellyskenttä? Perustakaa oma ketju Turulle, niin voitte kehuskella jämähtänyttä pikkukaupunkianne siellä.

Turun ja Tukholman yhtäläisyyden jäävät linnaan, muuta yhtäläisyyttä en parhaallakaan tahdolla keksi.

 

[Aces High]

Niin. Minulla niihin ihmissuhteisiin liittyy kovin monesti lapsia.

Kuin myös, syksystä eteenpäin vähintään 4. Ei tietysti joka reissulla mukana, mutta n. puolessa kuitenkin.

 

[August]

Ei tuo ihan noin kaavamaista ole. Yksi erottava tekijä on myös kaupunkien pinta-ala ja naapurikuntien suhtautuminen yhteistyöhön. Tampereella on tilaa kasvaa enemmän. Turku taas on aika eristettynä omalle melko pienelle alueelleen.

Oaatako Pavlov perustella väitettäsi, että "naapurikuntien suhtautuminen yhteistyöhön Tampereella parempaa"?

 

[julle-jr]

Helsingin suurin heikkous on sen liian pohjoinen sijainti, jonka vuoksi sää on keskimäärin perseestä 6 kuukautta vuodesta.

Minusta sijainti on puhtaasti sään kannalta hieman liian eteläinen: jo Jyväskylässä talvet ovat huomattavasti parempia ja hiihtomonoja voisi kaivaa kaapista paljon useammin. Jos haluttaisiin siirtää Helsinkiä etelään päin, kannattaisi se sitten siirtää heti jonnekin Välimeren alueelle. Esimerkiksi Keski-Euroopan säät ovat suurimmaksi osaksi vähintään yhtä huonot: talvella lämpötila pyörii jossain nollan ja +10 celsiusasteen välillä ja tihkusadetta riittää, eli erittäin kolkkoa. Pois lukien tietysti vuoristoisemmat alueet.

 

[Pavlovin Koira]

Oaatako Pavlov perustella väitettäsi, että "naapurikuntien suhtautuminen yhteistyöhön Tampereella parempaa"?

No ei ole mitään erityisempää näyttöä. Vain molemmilla paikkakunnilla asuvien ja kunnallispolitiikassa toimivien tuttavien kertomusta.

 

[August]

No ei ole mitään erityisempää näyttöä. Vain molemmilla paikkakunnilla asuvien ja kunnallispolitiikassa toimivien tuttavien kertomusta.

Olet tässä aivan oikeassa, mielenkiinnosta kysyin. Tampereella on erittäin vahva seutuyhteistyö, Turussa keskuskaupunkivetoinen. Mutta ihan mielenkiintoinen pointti, että kehyskunnat voivat mahdollistaa keskuskaupungin kasvun (tai toisinpäin).

 

[Kirjoittelija]

Ja Berliini on mulle SE juttu.

Sinä kyllä kieltämättä muistutat aika paljon näitä ihmisiä. Hienoja ihmisiä:
Berliinin-veteraanit kertovat paluusokista: S-Marketista ei saa viiniä, ja koiratkin kulkevat kytkettyinä | Berliini | HS

Berliini on mahtava paikka.

Siellä voi olla seksuaalivähemmistöjen queerfestivaali ja kivikautiseen ruokavalioon keskittyvä paleofestivaali vierekkäin. Siltanen kävi päivittäin ihmettelemässä luomukauppojen valikoimaa ja kantoi kotiin Prenzlauer Bergiin erilaisia hunajia, suklaita ja raakamaitoa.

Taivaallista elämää.

Ei sitä tuollainen maalaistollukka kuin @Sanainen arkku osaa ymmärtääkään, miten paljosta jää paitsi, kun ei pääse nautiskelemaan taivaallisesta raakamaidosta ja kivikautiseen ruokavalioon keskittyvistä paleofestivaaleista. Ja täytyy itsekin häpeäkseni todeta, että jos mainostaisin kavereille ensi kevään futisreissun kohteeksi Berliiniä noilla perusteilla, voisi tulla aika epäuskoisia katseita.

 

[Prof. Puck]

Minusta sijainti on puhtaasti sään kannalta hieman liian eteläinen: Jo Jyväskylässä talvet ovat huomattavasti parempia ja hiihtomonoja voisi kaivaa kaapista paljon useammin. Jos haluttaisiin siirtää Helsinkiä Etelään päin, kannattaisi se sitten siirtää heti jonnekin Välimeren alueelle. Esimerkiksi Keski-Euroopan säät ovat suurimmaksi osaksi vähintään yhtä huonot: talvella lämpötila pyörii jossain nollan ja +10 celsiusasteen välillä ja tihkusadetta riittää, eli erittäin kolkkoa. Pois lukien tietysti vuoristoisemmat alueet.

Heh, joo... tavallaan totta tuokin, mitä kirjoitit! Onhan esimerkiksi Tampereella parempi talvi ja siten paremmat mahdollisuudet harrastaa talvilajeja, kuten hiihtoa, pipolätkää jne.. (jos niitä nyt enää kukaan harrastaa..?). Totta on myös se, että periaatteessa täytyy mennä Välimerelle saakka, että sää alkaa olla kohdillaan, mutta olisi siitäkin jo iso apu, jos kesä olisi edes kuukauden/pari pidempi. Enemmän kuin lämpötila, mua henkilökohtaisesti ahdisti Helsingissä/Suomessa asuessa loputtomalta tuntuva talvikauden pimeys. Sinänsä mulla ei ole mitään neljää vuodenaikaa vastaan, päinvastoin!

 

[Kirjoittelija]

Itäkeskus-Myllypuro-Kontula-Mellunmäki-akselilla on sellainen konstailemattoman elämää nähnyt ilmapiiri.

"Konstailemattoman elämää nähnyt" on kyllä kaunis eufemismi sanalle "köyhä". Konstailemattoman elämää nähnyt ilmapiiri siitä tietysti on tuloksena, kun ängetään meidät elämäm koululaiset kämäsiin elementtilaatikoihin. Jos se sinun mielestäsi on jotenkin "romanttista", se kertoo enemmän sinusta kuin niistä kämäsistä elementtilaatikoista.

Luettelen monikulttuurisia ruokaravintoloita, joissa ainakin olen Helsingissä käynyt:...Luultavasti muutama taisi unohtuakin

Somalialainen ravintola sulta ainakin unohtui tuosta listasta.

 

[Radiopää]

Miten tästä ketjusta tuli alemmuuskompleksisten turkulaisten temmellyskenttä? Perustakaa oma ketju Turulle, niin voitte kehuskella jämähtänyttä pikkukaupunkianne siellä.

Turun ja Tukholman yhtäläisyyden jäävät linnaan, muuta yhtäläisyyttä en parhaallakaan tahdolla keksi.

Otahan huomioon, että minä en ole turkulainen, kunhan otan kantaa sen perusteella, miten kokemuksiani tulkitsen. Turun Vanhan suurtorin ympäristö muistuttaa, että kaupunki on rakennettu Ruotsin vallan aikana ja Helsingissä taas on helppo nähdä yhtäläisyysiä Pietarin kanssa.

 

[Kirjoittelija]

jos vain tahtoa tiiviimpään kaupunkirakentamiseen olisi.

Sitä tahtoa ei ole eikä tule, sillä kantakaupungin asuntojen arvon kannalta on hyvä, että Hesaa ei rakenneta tiiviisti. Ja niiden asuntojen omistajilla on jonkin verran valtaa.

 

[olkikuukkeli]

Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan (eli pääsen loisimaan tiedemesenaattien apurahoilla), muutan Helsinkiin n. 1,5 vuoden aikataululla. Se on minulle Suomesta se The Kaupunki, jossa käyminen on aina ollut mukavaa ja urbaaniin elämään mieltyneelle (kohtalaisen) kultturellille ihmiselle antoisaa. Helsingissä on aidon kaupunkielämän maku ihan eri tavalla kuin missään muussa paikassa Suomessa, vaikka toki Tampereella ja Turullakin on omat puolensa.

Ja Berliini on mulle SE juttu. Se kaupunki missä olen kuin kotonani vaikka olen ihan helvetin kaukana sieltä. En silti näe itseäni asuvani siellä. Ymmärrän varsin hyvin jos joku tamperelainen taikka raumalainen kokee samoin.

Jos nyt miinuksiin tullaan, niin esimerkiksi Berliiniin verrattuna Helsinginkin yöelämä on aika junttia räkäkännisineen näihin aitoihin keski-Euroopan menomestoihin nähden. Toinen miinus tulee hintatasosta ennen kaikkea asumisen suhteen - ei tarvitse haaveilla asuvansa siellä kauniissa Helsingissä...

 

[Hejony]

Nuorelle ja eläväisestä kaupunkiympäristöstä tykkäävälle ihmiselle Helsinki on totta kai kiistaton ykköskaupunki Suomessa, syistä jotka on tässä ketjussa käsitelty jo moneen kertaan. Omalla kohdalla kuitenkin aika suunnaton kotiseuturakkaus yhdistettynä hintatasoon on viemässä ainakin toistaiseksi sitä "lopullista" perheasuntoa Tampereelle. Siellä olen elänyt 20 vuotta, ja nyt viidettä vuotta Jyväskylässä opintoja ja työpestiä päättämässä. Tällä kertaa kesäloman jälkeen teki jo todella tiukkaa palata Jyväskylään, vaikka monet kaverit tuntuvat tästä tykkäävänkin, niin itsellä alkaa olla mitta täynnä tätä yhden kadun keskustalla varustettua kaupunkia.

Takaisin aiheeseen. Tällä hetkellä suunnitelmana on, että kunhan helmikuussa työpesti tänne loppuu, niin sitten lähdetään työn perässä Helsinkiin vähintään muutaman vuoden stintille, mistä sitten aikanaan valutaan Tampereelle kun lapset yms. tulevat ajankohtaisiksi. Toki tällaiset suunnitelmat ovat aina täynnä muuttujia, ja voihan se hyvinkin olla, että asumisen myötä Helsinkiin tykästyy vielä enemmänkin, eikä Tampereelle enää kaipaakaan yhtä lailla kuin Jyväskylästä.

Helsingissä totta kai mietityttää asumisen hinta, jota tässäkin topicissa noin joka toinen kirjoittaja muistaa muistuttaa. Ja onhan se omallakin kohdalla tosiasia, että ne syyt jotka Helsinkiin vetävät (työmarkkinoiden ohella) kärsivät hyvin paljon, jos kämppä on kaukana keskustasta. Ihmettelen kuitenkin, mikäli oletettavasti keskituloinen pariskunta ei paria vuotta pysty vuokralla jossain mukavassa paikassa asumaan. Totta kai rahankäyttö menee tiukemmalle, kun verrokkina tällä hetkellä asutaan alle 700 eurolla tilavassa kaksiossa sadan metrin päässä Kompassista. Mutta ainakin tällä hetkellä Jyväskylän vuosien jälkeen tuntuu siltä, että aika paljon olen valmis extraa maksamaankin kaikista niistä tekijöistä, joista Helsingissä pidän.

Barcelonassa kun oli vaihto-opiskelemassa, niin eipä juuri mikään ollut parempaa kuin laittaa napit korviin ja talsia niitä loputtomia kauniita katuja ihmisten keskellä, mutta täysin omassa rauhassaan, ja pistäytyä välillä oluella tai purtavalla jossain kuppilassa. Helsingissä ei toki samaan fiilikseen pääse, mutta lähemmäksi kuin muualla Suomessa. Jyväskylässä on tullut viiden vuoden aikana melko monta kertaa vastaan, että krapulaisesta karkinhakureissustakaan ei selviä alle viidellä morjestuksella koskaan.

PS. Tampereessa niitä hyviä ominaisuuksia on loputtomasti myös, mutta ne tulevat enemmän tunnepuolen jutuista kuin objektiivisesta tarjonnan ja vaihtoehtojen määrästä. Jotka nekin toki alkavat nykyään olla suorastaan hyvällä tasolla.

 

[sampio]

Turkulaisena ei tarvitse tuntea mitään allemuuden tunnetta Helsinkiä kohtaan, kun tietää asuvansa Suomen parhaassa kaupungissa.

Sorry, sä teet sen ihan itse. Lainaukseni vai on esimerkki siitä.

Turku on hieno kaupunki, kuten Tamperekin, mutta Suomen mittakaavassa Helsinki on omassa luokassaan puhtaasti siksi, että on isompi, mikä tuo taas omat etunsa vähän kaikkeen.

Enkä edes ole helsinkiläinen.

 

[Sanainen arkku]

... Suomen mittakaavassa Helsinki on omassa luokassaan puhtaasti siksi, että on isompi, mikä tuo taas omat etunsa vähän kaikkeen.

Joskin se tuo myös haittansa vähän kaikkeen.
-Etu: helppo vaihtaa työpaikkaa. Haitta: työkaverit vaihtuvat taajaan
-Etu: paljon tapahtumia. Haitta: Paljon tapahtumahaittoja tapahtumista joihin ei itse osallistu.
-Etu: Paljon kauppoja. Haitta: Vaimolla paljon ostettavaa jne...

@Footless tiedän kyllä, että lasten kanssa voi käydä ravintoloissa. Joskus kummilasten kanssa tulee käytyäkin omien puuttuessa. Se "tärkeiden ihmisten" kanssa ajan viettäminen vaan on helpompaa niiden lasten ehdolla.

Nyt taitaa olla sellainen ilta, että lähden pyörähtämään järvellä.