Oma jengi ja stadilaisuus
Aloin seurata jääkiekkoa enemmän tai vähemmän joskus 70-80-luvun taitteessa. IFK:sta tuli suosikkijoukkueeni niinkin hassulla tavalla silloin, kun perin isobroidini IFK:n takin. Ja hän taas oli saanut takin muutamia vuosia aikaisemmin vanhemmiltani, jotka valitsivat takin ainoastaan sen takia, että se oli paremman näköinen kuin Jokereiden vastaava.
80-luvun alun Krunikassa monet lapset olivat aika pitkälle IFK-faneja. Tähän oli varmaan syynä IFK:n silloinen hyvä menestys. Jokerifanejakin oli, mutta vähemmistönä. Tappara oli myös terästä ja monet kannattivat ns. isiensä joukkueita mm. Ässiä. Kyllähän jokerifanit pilkkasivat meitä ruotsalaisiksi ja IFK:ta pidettiin ns. parempien jenginä.
90-luvun alussa alkoi näkymään tämä Jokeribuumi. Ja Jokerien mestaruus -92 räjäytti lopulta pankin. "Jokerifaneja" alkoi löytyä joka paikasta. Tyypit, joiden ei ollut kuullut koskaan puhuvan jääkiekosta tunnustautuivat jokerifaniksi. Samoin näistä entisistä Ässä-, Kalpa- ym. faneista oli tullut yllättäen Jokerifaneja.
Nykyään suurin osa kavereistani on ns. Jokerifaneja, mutta suurin osa heistä ei ole käynyt matseissa moneen vuoteen. Me muutamat IFK-fanit taas käymme matseissa monta kertaa kaudessa. Olisiko sitten niin, että ns. hiljaisia Jokerifaneja on suuri määrä, mutta IFK-fanit on tyypillisesti aika fanaattisia ja aktiivisia keskustelupalstoilla ja matseissa kävijöitä.
Tosta stadilaisuudesta vielä, että olen pitänyt itseäni aina stadilaisena, koska olen syntynyt Helsingissä ja Kruununhaassa, mutta pidän kyllä stadilaisena kaikkia Helsingissä syntyneitä. Joskus olen kuullut, että paljasjalkainen stadilainen tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin ovat syntyneet Stadissa, joten paljasjalkainen en ole.