Oma Jokeritaipaleeni alkoi monen muun tavoin syksyllä 1991 ollessani päiväkoti-ikäinen kakara. Johonkin vuoteen 1998 asti Jokerit oli
erittäin suuressa roolissa lapsuudessani, mutta siitä pikku hiljaa Jokerit korvaantui muilla asioilla. Syynä oli varmasti asuminen liian kaukana
Helsingistä, että olisi alle 15-vuotiaana päässyt matseihin lähtemään. Tätä hiljaiseloa jatkui tuonne 2008 vuoteen asti, jolloin muutin takaisin pk-seudulle.
Siitä asti olen nyt seurannut taas varsin tarkasti Jokerien otteita, joskaan kausikorttia minulla ei ole koskaan ollut. Kun katsoo Jokereiden "saavutuksia" vuodesta 2008 eteenpäin ei voi kuin todeta, että ei se Jokereiden kannattaminen mitään herkkua ole ollut. Aina ennakkosuosikkien joukossa on lähdetty kauteen, mutta tuloksena aina oli enemmän tai vähemmän pannukakkukausi. Ainoa valonpilkahdus näinä kuutena kautena oli se HIFK-sarjan voitto Playoffeissa. Termi virkamies-Jokerit oli erittäin kovassa käytössä näinä vuosina, sillä joukkueethan oli lähes aina palkkasotilaita täynnä kuten Kousa, Pirnes, Pihlman, Nordlund, Boumedienne, Rask, Ruutu, Karalahti jne.
Tämän lisäksi tällaista "aikuisfania" hävetti lukea kannattajaryhmän toilailuista tuolinheittoineen ja savupommeineen. Ymmärrän, että tunteella kun ollaan niin joskus läikkyy, mutta tällaiset toistuvat hölmöilyt eivät ole selitettävissä mitenkään. Varsinkaan kun muut faniryhmät pääsääntöisesti osasivat käyttäytyä reissuilla. Toki Jokereiden tekemiset ovat aina kiinnostaneet mediaa ja se myös joskus suurenteli Jokerifanien hulinointia. Kuitenkaan se ei poista sitä, että matkoilla myös käyttäydyttiin huonosti ja seuran nimeä lokaavasti. Viimeinen kausi Liigassa nyt oli sellainen pannukakku, että siitä olen koittanut unohtaa lähes kaiken. Se jäi kuitenkin mieleen, että harvoin varsinkin loppukaudesta piti hallissa olla loppuun asti, sillä niin haluton ja surkea kyseinen joukkue oli.
Minulle ei siis jäänyt Liiga-ajoilta mitään kaivattavaa asiaa, kun en näillä kaljanjuontireissuille osallistunut, joissa osa ei kuulemma päässyt edes halliin sisään liian kovan juomisen/järjestyshäiriöiden takia. Tästä syystä KHL ei ole tuonut juuri mitään negatiivista omaan Jokerielämääni. RR:n rooli on tietysti hieman epäilyttävä, mikäli Jokerit ja SKA kohtaavat PO-sarjassa. Case-Moses ei haittaa itseäni tippaakaan, koska totta kai Moses olisi halunnut tulla epäonnistuneen NHL-uransa jälkeen tulla Jokereihin tienaamaan 300-400 tuhatta Pietarin tarjoaman 1-1,5 miljoonan sijaan (hymiö)... ei Jokerit oikein oikeassa elämässä voisi pakottaa Mosesta tekemään sopimuksen kanssaan jollain pähkinöillä. Minusta se olisi jopa erittäin törkeää tällaista ns."omaa pelaajaa" kohtaan. Venäjänkielisit fanituotteetkaan eivät suuremmin haittaa, koska viime kädessä ammattilaisurheilu on bisnestä ja bisneksessä kysyntään tulee vastata. Toki siitä nyt on vähän ristiriitaista tietoa, että onko kysyntää ollut kuinka paljon.
Nykyiseen joukkueeseen olen kohtuullisen tyytyväinen, koska sellaisia pelaajia ei ole montaa, joilla olisi huono asenne kentällä. Kansantaiteilija ja Lajunen ovat ehkä sellaisia jos muutama väkisin täytyy nimetä. Toki alisuorittajia on sitten lisäksi muutama, mutta esim. Hagman ja Joensuu kuitenkin mielestäni yrittävät pelata tosissaan, vaikka aina ei kovin hyvin kuljekaan. Odotan seuraavia kausilla myös mielenkiinnolla, koska pidän J.Jalosta parempana ja nälkäisempänä valmentajana kuin Erkkaa ja uskon Jokereiden ottavan stepin vielä ylöspäin J.J:n komennossa. Jokerit ei siis kiinnosta vähemmän kuin ennen, vaan ainoastaan Jokereiden aiheuttama vitutus on vähentynyt KHL:n ja siellä varsin hyvin pärjäämisen myötä.
