Kyllähän koko Ratapihankadun hallihanke on synnytetty vain ja ainoastaan olemaan "sumuverho" Paanasen ja Kodisojan kiinteistöbisnekselle tuolla alueella.. Jokaiselle vähänkään asioista jotain ymmärtävälle oli heti selvää, ettei tuo halli alle 10.000 hengen kapasiteelilla voi millään mittarilla olla kannattava bisnes. Se onkin pelkästään täky, jolla saadaan eri medioissa valtavasti positiivista hypetystä ja olalle taputuksia. Asuntorakentaminen tuolla alueella sen sijaan on hyvää bisnestä , ja siksi halli onkin otettu mukaan suunnitelmiin, jotta asuntobisnes saadaan Turun kaupungin eri virastoissa "heittämällä " läpi, kun luvataan, että tehdään samalla myös hieno halli.
Paananen ja Kodisoja saavat hienolla tavalla Turun kaupungin valtuuston jäsenet tekemään itselleen mieleisiä päätöksiä, kun samalla kuiskaavat päätöksen tekijöille,että jos ette myönnä meille tarvittavia lupia, niin TPS ajetaan konkurssiin, ja silloin myös Gatorade Center putoaa veronmaksajien piikkiin, kun siellä ei TPS:n konkurssin jälkeen ole mitään taloudellista toimintaa. Tähän Turulla ei mitenkään ole varaa, koska halli on ensiluokkaisessa kunnossa ja jopa logistisesti hyvällä paikalla, jos liikenteen ohjaus ja paikoitus laitettaisiin kuntoon, mutta, kun tässäkin suhteessa laiskuus on vallitseva toimintatapa, niin mitään ei tapahdu ja voidaan olla sitä mieltä, että hallin sijainti on väärä, vaikka totuus on aivan toinen.
Yksikään poliitikko, joka ajattelee aina ennen muuta omaa uudelleen valintaansa, ei voi julkisesti vastustaa Paanasen ja Kodisojan hankkeita, kun he lupaavat vielä hoitaa Gatorade Centerinkin "saattohoidon". Tällä tavalla Paananen ja Kodisoja ovat tehneet aivan oikeita ratkaisuja, kun tulevat pistämään Turun päättäjät tekemään itselleen sopivia päätöksiä. TPS:n tappiot tässä mielessä ovat pientä kauraa, kun kuitenkin puolella miljardilla tehdään kiinteistösijoituksia.
TPS onkin valitettavasti tätä nykyä vain "isojen poikien" pelinappula ja on sinänsä ikävää, ettei TPS:stä itsessään ole kiinnostuneita edes sen nykyiset päärahoittajat, vaan hekin haluavat aivan muuta kuin TPS:n urheilullista ja taloudellista menestystä. Siksi varmaan tj Eskolakin tuntee asemansa turvalliseksi, kun hän tekee vain sitä, mitä häneltä on pyydetty eli johdattaa TPS:n sellaiseen tilanteeseen, että TPS:n tulevaisuus on täydellisesti Paanasen ja Kodisojan mielenliikkeiden varassa. Jos he osoittavat peukaloillaan alas, niin TPS:n taru on sitä myöden taputeltu, eikä kukaan voi asialle mitään.
Kannattaisi muistaa TPS-organisaatiossakin, ettei ilmaista rahaa ole ole olemassa, ja kun oma itsenäisyys on menetetty, niin huomisesta ei tiedä kukaan. Suomessa on lukuisia esimerkkejä urheiluseuroista, jotka ovat valuneet yhden tai kahden pääomistajan haltuun, mitä niissä on sen jälkeen tapahtunut.
Paananen ja Kodisoja saavat hienolla tavalla Turun kaupungin valtuuston jäsenet tekemään itselleen mieleisiä päätöksiä, kun samalla kuiskaavat päätöksen tekijöille,että jos ette myönnä meille tarvittavia lupia, niin TPS ajetaan konkurssiin, ja silloin myös Gatorade Center putoaa veronmaksajien piikkiin, kun siellä ei TPS:n konkurssin jälkeen ole mitään taloudellista toimintaa. Tähän Turulla ei mitenkään ole varaa, koska halli on ensiluokkaisessa kunnossa ja jopa logistisesti hyvällä paikalla, jos liikenteen ohjaus ja paikoitus laitettaisiin kuntoon, mutta, kun tässäkin suhteessa laiskuus on vallitseva toimintatapa, niin mitään ei tapahdu ja voidaan olla sitä mieltä, että hallin sijainti on väärä, vaikka totuus on aivan toinen.
Yksikään poliitikko, joka ajattelee aina ennen muuta omaa uudelleen valintaansa, ei voi julkisesti vastustaa Paanasen ja Kodisojan hankkeita, kun he lupaavat vielä hoitaa Gatorade Centerinkin "saattohoidon". Tällä tavalla Paananen ja Kodisoja ovat tehneet aivan oikeita ratkaisuja, kun tulevat pistämään Turun päättäjät tekemään itselleen sopivia päätöksiä. TPS:n tappiot tässä mielessä ovat pientä kauraa, kun kuitenkin puolella miljardilla tehdään kiinteistösijoituksia.
TPS onkin valitettavasti tätä nykyä vain "isojen poikien" pelinappula ja on sinänsä ikävää, ettei TPS:stä itsessään ole kiinnostuneita edes sen nykyiset päärahoittajat, vaan hekin haluavat aivan muuta kuin TPS:n urheilullista ja taloudellista menestystä. Siksi varmaan tj Eskolakin tuntee asemansa turvalliseksi, kun hän tekee vain sitä, mitä häneltä on pyydetty eli johdattaa TPS:n sellaiseen tilanteeseen, että TPS:n tulevaisuus on täydellisesti Paanasen ja Kodisojan mielenliikkeiden varassa. Jos he osoittavat peukaloillaan alas, niin TPS:n taru on sitä myöden taputeltu, eikä kukaan voi asialle mitään.
Kannattaisi muistaa TPS-organisaatiossakin, ettei ilmaista rahaa ole ole olemassa, ja kun oma itsenäisyys on menetetty, niin huomisesta ei tiedä kukaan. Suomessa on lukuisia esimerkkejä urheiluseuroista, jotka ovat valuneet yhden tai kahden pääomistajan haltuun, mitä niissä on sen jälkeen tapahtunut.