Hassuja ja omituisia tapahtumia tosielämässä

[avatar]

Tosta veikkauksen koneen säädöstä tuli mieleeni yks juttu kans jonkun vuoden takaa. Pelasin eräässä paikallisessa ravintelissa monivammapeliä ja siitä pokeria. Olutta hörpin ja tuplailin niin maan perkeleesti ja olin jopa hiukan voitolla ja ajattelin lopettaakin kohta, kun oli tarkoitus muistaakseni paikkaa vaihtaa. Siinä sitten tuplasin jotain pienempää voittoa ns. "tappiin asti" ja viimeinen tuplaus meni väärin. Mitä teki kone. Antoi voiton. Painoin siis pientä ja isoa korttia näytti ja voitto kilahti alas joku hiukan alle 20 euroa. En vielä tänä päivänäkään ihan ymmärrä, kun luulisi, etteivät tuollaiset elektroniset koneet tee tuon kaltaisia virheitä. Ja en, en ollut kännissä, tsekkasin sen tilanteen siitä ruudusta monen monituista kertaa ja näin tosiaan kävi. Ois kyllä kiva tietää, onko kellekään muulle koskaan käynyt näin.

 

[Vintsukka]

Peltoaukealla kasvaa myöskin lukuisia omenapuita, joita kävimme aina kaveriporukalla syömässä.

Tästä lauseestahan voisi vääntää vaikka minkälaisen vitsin, mutta jätettäköön se nyt tekemättä ettei kukaan suutu.

 

[HIFK]

Tästä lauseestahan voisi vääntää vaikka minkälaisen vitsin, mutta jätettäköön se nyt tekemättä ettei kukaan suutu.

No heh heh, mietinkin sitä tuossa viitisen minuuttia ja kyllä siitä aika monta juttua näin äkkiseltään keksii.

Luin myös noita jupsterin pierujuttuja ja itselläni kävi vähän samanlaittes kuin jupsterille parturissa, itselläni tosin liikuntahallin punttisalissa, n. puoli vuotta sitten.

Elikkäs punttisalissa oli sillä hetkellä vain minä ja joku suurin piirtein saman ikäiseni tyttö, joka oli vielä todella puoleensavetävä. Aloin tekemään vatsalihasliikkeitä ja sen jälkeen ajattelin tehdä tyttösen kanssa vähän tuttavuutta. Liikkeitä tehdessäni pääsi oikein kovaääninen ja pitkä pieru (jotka tekevät kyseisiä liikkeitä tietävät tilanteen kun painetta alkaa kertymään).

Lähdin pois salilta päätäni kääntämättä ja sanaakaan sanomatta. Olisi kyllä voinut hyvin anteeksi pyytääkin, mutta ei sitä siinä hötäkässä ja häpeän tunteessa tullut mieleenkään.

 

[Derby]

Ostin viime viikolla askin vihreää viceroy-tupakkaa. Sitten parvekkeella ihmettelin että eihän tämä maistu ollenkaan mentholille, tutkin askia ja huomasin että puolet tupakoista oli harmaata. Ja ne vihreätkin maistui harmaalle tupakalle

 

[Everton]

Ois kyllä kiva tietää, onko kellekään muulle koskaan käynyt näin.

Mulle kävi, eikä siitä ole kauaakaan. Olisikohan ollut kevättalvea ja koneena joku uusi pokeri. Kyseessä ei ollut varmaankaan kuin pari euroa, mutta kyllä se kummasti hämmästytti. Mä tosin valitsen aina tuplatessa isoimman, mutta pienelläkin voitto virheellisesti tuli. Tai sitten avaruusajan koneiden säännöt ovat vain älylleni ylivertaisia.

 

[Mats Bedö]

Omituinen tapaus tapahtui tossa parisen viikkoa sitten Hong Kongissa. Alustuksena sen verran, etta en ole horoskooppeihin uskova tyyppi eika mua ole koskaan sen kummemmin kiinnostanut tarot-korttien naplaajat eika smugut, jotka lukee teesta sun tulevaisuutes (vai olikse jotkut muut?).

Enivei, Hong Kongissa oltiin ja vaimo sanoi, etta kaydaan iltamarkkinoilla kattomassa tuliaisia ym ja myos niita "fortune teller"-tyyppeja. Suostuin. Niita oli siina sitten rivissa aikalailla, mutta paadyttiin vanhan kiinalaisen aijan pakeille. Naytti niin legendaariselta. Aija ei osannut englantia, mutta paikalle saatiin tulkki. Piti istua siihen sen eteen ja sitten se alkoi katsella kasia, paata ja korvia.

No, vaimosta alotettiin ja hyvin se kiinalainen lateli totuuksia vaimosta. Uskomattomia juttujakin oli valilla. Mista se ne tiesi? Meikalaisen vuorolla se ensin heitti muutaman "itsestaan selvyyden" ja lupas, etta elan yli 75 vuotiaaksi. Hienoa! Sitten se plajjaytti, etta olen opettaja ja se tulee tuomaan minulle seka mielihyvaa etta hyvan tulevaisuuden. Mista se sen tiesi, etta olen opettaja?? Muutaman muunkin pommin se siina heitti ja lopuksi sanoi, etta onko kysyttavaa. Sanoin sille, etta kerros mulle, etta mita toi ihmeellinen viiva tossa mun oikeassa kammenessa tarkoittaa. Olen aina ihmetellyt sita. Toivoin, etta aija sanois, etta "Joo, voitat lotossa 7 miljoonaa vuoden sisaan", mutta ei. Vanha gubbe alkoi nauramaan ja sanoi: Sa olet ollut hyvin hyvin paha poika nuorena.

Veti valkoiseksi. Olin meinaan todella paha poika ikavuosina 6-13.

Omituinen tapahtuma tosielamassa.

 

[Hartiapankki]

Tämä ei ole hassu eikä oikein omituinenkaan tapaus mutta sopinee kuitenkin ketjuun.
Eilen töistä kotiinpäin ajellessani huomasin oravan ojanpenkalla tienylitysaikeissa. Kurre lähti paahtamaan tien yli, mutta pysähtyi kaistalleni ja jäi siihen jököttämään. Matkaa oli enää pari-kolmekymmentä metriä, kun aloin ohjaamaan siten että orava jäisi mahdollisimman keskelle autoa=mahdollisimman kauas renkaista ja siten selviäisi säikähdyksellä. Valitettavasti väistöliikkeestäni huolimatta se sitten kuitenkin kohtasi matkansa pään, ilmeisesti kerkesi säntäämään renkaan alle vaikka näytti jo että tilanteesta selvitään.

Tilanteesta teki pahemman se, että juuri 'kolarin' sattuessa vastakkaiseen suuntaan oli matkalla kaksi ala-asteikäistä lasta, jotka näkivät koko tapahtuman. Taustapeilistä näkyi tilanteen jälkeen eloton oravanraato ja kaksi suu auki sitä tuijottavaa koululaista, joiden katse kääntyi takaisin autooni päin kun vielä viimeisen kerran katsoin peiliin ennen seuraavaa mutkaa. Tuli heti mieleen että nyt saa alkaa väsäämään vastinetta lehden mielipidepalstan kirjoitukseen "hirviöautoilija ajoi tahallaan lasten lemmikkioravan yli" tms. Väistöliikkeeni oli varmasti näyttänyt siltä että hain ajolinjaa jossa mankeloin kurren renkaalla, siksi järkyttyneet olivat lasten ilmeet.

Yritän aina väistää pieneläimiä autolla ajaessani kuten varmasti suurin osa autoilijoista, en saa mitään kiksejä esim. juuri oravan liiskaamisesta tielle. Joten lapsoset, jos luette tätä; kurre on nyt paikassa missä sen ei tarvitse enää pelätä kaltaisiani!

nimim. Hirviö-bemaristi

 

[mice]

Eilen töistä kotiinpäin ajellessani huomasin oravan ojanpenkalla tienylitysaikeissa. Kurre lähti paahtamaan tien yli, mutta pysähtyi kaistalleni ja jäi siihen jököttämään.

Oravat ovat kummallisimpia näistä tietä ylittävistä otuksista. Ne ovat nimittäin niitä, jotka nimenomaan ensin syöksyvät täysillä tielle jostain ojanpenkalta, mutta lyövätkin sitten liinat kiinni juurikin siinä keskellä tietä. En tiedä mistä tuo johtuu, mutta näin olen nimenomaan oravien kohdalla havainnut. Jäävät ilmeisesti kuuntelemaan lähestyvän auton ääntä tms. tajuamatta mistään mitään.

 

[Hartiapankki]

Oravat ovat kummallisimpia näistä tietä ylittävistä otuksista. Ne ovat nimittäin niitä, jotka nimenomaan ensin syöksyvät täysillä tielle jostain ojanpenkalta, mutta lyövätkin sitten liinat kiinni juurikin siinä keskellä tietä.

Juuri näin, ja samanlaista temppuilua harrastavat fasaanit. Usein ne vielä viime tingassa kääntyvät takaisin.

Fasaanista tuli mieleen toinen hassu tapaus n. 10 vuoden takaa. Olin siihen aikaan innokas metsämies, ja samoilin pystykorvani kanssa teeriä ja metsoja 'jaakaten'. Koira oli hyvin metsäverinen, ja siihen aikaan oli lähiympäristössä paljon fasaaneja jotka tietysti vetivät sessen mielenkiinnon puoleensa. Eräänä päivänä alkoi taas taukoamaton haukku puussa olevan fasaanin takia, kuuntelin sitä aikani kunnes ajattelin että nyt saa riittää. Naapuritkin varmaan ajattelevat että taasko se rakki siellä räksyttää.

Kävelin puun luo jossa fasaani istui ja löin käsiäni yhteen jotta lintu lähtisi muualle ja samalla haukkuminen loppuisi. No, fasaani pelästyi ääntä ja lähti lentoon - suoraan keittiön ikkunaan ja lasi rikki.
Fasaani päätyi lopulta pataan, lasi korjattiin ja koirani oli varmasti ylpeä tapahtumasta.

 

[Pottakameli]

Äsken sattui outo juttu..tai en nyt tiedä onko se niin tavaton, mutta hämmensi minut aika lailla. Kysyin tyttöystävältäni että arvaako hän kuinka monta kuollutta ja elävää kärpästä on yhteensä huoneessani. No tyttö heitti että 27 ja se sattui olemaan juuri oikea vastaus. Veikeä sattuma..hänellä ei voinut olla mitään tietoa kärpästen määrästä. Ehkä hän vain tiesi?

 

[Alamummo]

Koska huoneessa on viimeksi siivottu, jos siellä oli 27 elävää kärpästä tai kärpäsenraatoa???

 

[Le Banner]

Koska huoneessa on viimeksi siivottu, jos siellä oli 27 elävää kärpästä tai kärpäsenraatoa???

Kesällä 1984 vain hetkeä ennen Martti Vainion käryä Los Angelesissa.

 

[stiflat]

..kuinka monta kuollutta ja elävää kärpästä on yhteensä huoneessani.

Arvasiko hän muka myös huoneen rotanraadot oikein?

 

[Apassi]

Tänään kahden tunnin unilla töihin kurssille. Kauhea vitutus. Jouduin tulemaan bussilla, kun auto on huollossa. Bussilta vajaan kilsan kävely kurssipaikalle ja juuri silloin tulee vettä niin vitusti. Vitutus lisääntyy. Aivan märkä. Menin Cafe Picniciin aamupalalle, otin kahvin, pationgin ja Iltalehden, että saan lukea, kuinka hyvä Hirso taas oli. Vittu Iltalehden välistä tipahti 60 euroa Picnicin lattialle. Mä ajattelin, että tää on joku vitun piilokamera.

 

[sampio]

Ketjun aiheesta tuli mieleeni, että iskeekö kellekään muulle koskaan outo fiilis kesken jonkun arkipäiväisen askareen omasta olemisestaan? Vähän vaikea kuvailla, mutta silloin tällöin esim. jossain kaupan tiskillä on pamahtanut kumma olo, jossa tiedän olevani minä, mutta miksi minä olen juuri minä, mitä minä teen ja miksi? Fiilis menee muutamaksi sekunniksi aivan poissaolevaksi, mutta teen rutiinin loppuun koska "niin kuuluu tehdä". Viime vuosina tätä ei ole tapahtunut kovin paljon, mutta joskus alle parikymppisenä tilanne ei ollut kovin harvinainenkaan. Fyysisesti tilannetta voisi verrata huimaukseen sillä erotuksella, ettei mulla ole tajun meno ollut lähelläkään. Olo on vain sen muutaman sekunnin sellainen, että mitä ihmettä minä täällä teen.

 

[Lorvi]

Ketjun aiheesta tuli mieleeni, että iskeekö kellekään muulle koskaan outo fiilis kesken jonkun arkipäiväisen askareen omasta olemisestaan? Vähän vaikea kuvailla, mutta silloin tällöin esim. jossain kaupan tiskillä on pamahtanut kumma olo, jossa tiedän olevani minä, mutta miksi minä olen juuri minä, mitä minä teen ja miksi? Fiilis menee muutamaksi sekunniksi aivan poissaolevaksi, mutta teen rutiinin loppuun koska "niin kuuluu tehdä". Viime vuosina tätä ei ole tapahtunut kovin paljon, mutta joskus alle parikymppisenä tilanne ei ollut kovin harvinainenkaan. Fyysisesti tilannetta voisi verrata huimaukseen sillä erotuksella, ettei mulla ole tajun meno ollut lähelläkään. Olo on vain sen muutaman sekunnin sellainen, että mitä ihmettä minä täällä teen.

Monesti tätä tapahtuu itselläni. En vain ole kehdannut kenellekkään tästä kertoa koska sitten oikeasti he pitäisivät hulluna.

Viimeksi eilen kun olin reeneissä ja oli pieni tauko niin yhtäkkiä vain rupesin tuijottamaan maalia (?) ja mietin, että miten voin olla täällä yms.

Outo hetki aina tuollainen mutta varsin mukava ja olen huomannut itselläni, että tuo hetki yleensä tulee aina sellaisessa paikassa jossa on paljon porukkaa. Kai se on jokin yläkerran herran manipulaatio yritys.

Ja niiin nyt siihen tosielämän ehkä karuimpaan tapahtumaan omalla kohdallani,

Minä, broidi ( joka autoa ajoi), broidin vaimoke ja kaksi lasta olimme matkalla jonnekkin nyt en muista mihinkä mutta joka tapauksessa jokin sellainen paikka missä olimme käyneet muutama vuosi takaperin. Taisi olla jokin mökki mutta siis sinne on noin 20 kilometriä pelkkää hiekkatietä ja siinä tiellä on 15 vuotta sitten tapahtunut onnettomuus jossa kuoli tälläinen vanhempi nainen jäätyään auton alle, no siinä ajeltiin iltahämärässä ja siinä sitten broidin kanssa katseltiin, että kuka tiellä kävelee. Ajeltiin sitten siinä lähemmäksi ja huomattiin kyseessä olevan jokin mummeli ja kun lähemmäksi mentiin niin hän ei väistänyt no ajettiin ja ajettiin ja yhtäkkiä ketään ei enään näkynyt kunnes yhtäkkiä nainen ilmestyi taas automme eteen ja niinku ajettiin hänen ylitseen mutta paniikissa pysäytimme auton ja menimme katsomaan, että jäikö mukamas alle no ketään ei näkynyt missään ja taskarit kädessä ihmettelimme tapahtumaa. Kaikki me näimme sen mutta..ihan vitun outo tilanne oli.

Ja juu kaikki olivat selvinpäin.

 

[Twite]

Viime keskiviikkona selasin tv-kanavia siinä toivossa että joltakin kanavalta tulisi Champions Leaguen ottelu. Real Madrid tv näytti peliä Real - Lyon. Tarkastin Suomen tekstitv:stä että tosiaan kyseinen otteluhan on menossa. Tyytyväisenä katselin ottelun loppuun, pelkästään ihmetellen kuinka puoliajan jälkeen ottelu ei jatkunutkaan varttia vaille 11 vaan vähän aikasemmin. Mietin myös että Zidane sitten varmaan lopetti pelaamisen vain maajoukkueessa koska tuollahan se pörrää kentällä. Peli päättyi 1-1, menin nukkumaan.

Aamulla luin Jatkoajasta kuinka joku oli ollut paikanpäällä Lyonissa ottelua katsomassa ja kuinka Madrid oli ollut totaalisesti jyrän alla. Mietin että missä ihmeen punaviinihumalassa ko nimimerkki oli mahtanut olla. Epäilys kuitenkin heräsi ja tarkistin ottelun tuloksen netistä. Madrid hävinnyt 2-0. Palat rupesivat loksahtelemaan kohdilleen. Olin tyytyväisenä katsellut vanhaa ottelua uusintana huomaamatta mitään. Onneksi en ehtinyt painaa 'Lähetä vastaus' nappia Champions League -ketjuun.

Ei ehkä hassuin tai omituisin tapahtuma ikinä, mutta kuitenkin.

 

[sampio]

Outo hetki aina tuollainen mutta varsin mukava ja olen huomannut itselläni, että tuo hetki yleensä tulee aina sellaisessa paikassa jossa on paljon porukkaa.

Tämä on muuten harvinaisen tosi, kun joitain omia kokemuksiani vielä muistan. Hälinä ja ihmispaljous liittyvät tilanteisiin, pari paikkaa muistan olleen kaupan kassajono, koulun ruokajono ja salibandymatsin tauko tai vaihto. Noista itse olen tähän saakka selvinnyt ihan vain sillä, että olen suorittanut rutiinin loppuun saakka, vaikka olo on ollu oudon sivullinen.

 

[Jii]

Koska huoneessa on viimeksi siivottu, jos siellä oli 27 elävää kärpästä tai kärpäsenraatoa???

Gil Grissom osaisi sanoa aika tarkan ajan. Katos, kun ensin tulee huonekärpäset ja sen jälkeen kymmenen viikon päästä paskakärpäset ja siitä 15 viikkoa perskärpäset jne. Joten jos kaikki kärpäset olivat huonekärpäsiä, niin max 2,5 kk. Toisaalta pitää ottaa huomioon lämpötila ja kosteus.

miten niin muka katson liikaa televisiota...

 

[cottonmouth]

Minulla on ollut omituisia kohtaamisia katuvalojen kanssa.

...yhtäkkiä eräästä juuri kohdallani olleesta katuvalosta sammui valo. En miettinyt asiaa sen enempää.

Heh, tämä on muuten tosi jännä juttu, eräs kaverini on kertonut samaa tapahtuvan melko usein, ja myös itselleni sitä tapahtuu liikaa ollakseen ihan vaan sattumaa.

Noita katulamppuja on meikäläinenkin saanut sammuteltua useaan otteeseen

Vanhaa ketjua lukiessa osui tämä silmään ja hieman nauratti kyllä lukiessa.

Itselläni tämä on jokseenkin yleinen tapaus. Syksyllä/talvella pimeässä kadulla kävellessä tai autoa ajaessa voi ajoittain olla jokseenkin varma, että katulamppuja sammuu omalla kohdalla useilla matkoilla.

Uskoin pitkään paisuttelevani asiaa omassa päässäni ja kuvittelevani koko tapahtumien yleisyyden kunnes pidin ihan huvin vuoksi viikon ajan kirjaa monta lamppua ko. aikana sammuu ohi kulkiessa tai ajaessa. Tulos oli jokseenkin hätkähdyttävä eli 1/3 matkoista joita olin 7 päivän aikana tehnyt oli sammunut vähintään yksi lamppu, kun olin sen kohdalla tai noin 100 metrin säteellä. Jälkeenpäin on tullut mieleen uusia "koe", koska tämä sammutuksen frekvenssi tuntuu vaihtelevan ja esiintyvän kausina. Ilmeisesti koe sattui tällaisen "kauden" ajalle.

Toki tuo ei mitään todista mihinkään suuntaan, mutta ainakin itse tajusin, että en ole ainakaan kuvitellut ihan koko asiaa. En todellakaan usko oikeastaan mihinkään yliluonnolliseen ja en usko että tässäkään tapauksessa on kysy mistään sellaisesta. Jotenkin vain tuntuu hassulta ajatella asiaa puhtaana sattumana. Usein asiasta vitsaillaan ystäväni kanssa ja esim. veikataan monta lamppua sammuu ajon aikana.

Oikeastaan syy miksi olin tähän ketjuun kirjoittamassa sattui noin kuukausi sitten, kun olin suihkussa. Hampaita samalla pestessä katsoin, kun muovinen hammasmuki liikkui peilin edessä olevalla vaakasuoralla lasitasolla itsekseen 15cm matkan. Hieman tuo ihmetytti, koska taso oli todella suora ja mukiin ei periaatteessa vaikuttaneet mitkään fyysiset voimat. Taso oli kuitenkin osittain märkä ja muki oli lähes liimautunut siihen kiinni, kun nostin sen siitä ylös. Tästä päättelin olisiko syynä voinu olla esim. veden pintakalvon muodostamat jännitteet tms. Jostain tällaisesta olettaisin olevan kysymys.

Hymyilytti vain ajatella, jos ko. asian olisi todistanut hieman epäskeptisemmällä luonteenlaadulla varustettu ihminen.

 

[kiljander]

huhhuh

Avasin tänään TVn n. klo 19 vilkaistaakseni Lukko-TPS- pelin tilannetta. Totean n. sekunnin sisällä että TPS johtaa 1-0 ja ajattelen samalla sekunnilla jotenkin vaistomaisesti (katsomatta peliä) että "Straka varmaan tasoittaa", jonka jälkeen toisella sekunnilla alan seuraamaan peliä, ohoh Strakalla kiekko, laukaus, ja n. kolme sekuntia TVn avaamisesta kiekko on Strakan mailasta maalissa.

Oli epätodellinen olo.

 

[HIFK]

Olen tällä hetkellä työharjottelussa kehittämiskeskuksessa Forssassa, jossa on matkailuneuvonta Forssassa käyville matkailijoille. Siellä oli kerran töissä nainen, joka muutti ulkomaille. Hän osasi hyvin kieliä ja täten hyvä apu ulkomaalaisille. Hän asui ulkomailla vuoden ja kävi toissa päivänä vain kääntymässä kehittämiskeskuksessa. Hän kysyi, että onko vuoden aikana käynyt yhtään ulkomaalaista turistia kyselemässä neuvoa. Sanoimme, että ketään ei ole käynyt. Heti tämän jälkeen joku englantilainen mies kävi kyselemässä neuvoa.

 

[Armoton]

Ketjun aiheesta tuli mieleeni, että iskeekö kellekään muulle koskaan outo fiilis kesken jonkun arkipäiväisen askareen omasta olemisestaan? Vähän vaikea kuvailla, mutta silloin tällöin esim. jossain kaupan tiskillä on pamahtanut kumma olo, jossa tiedän olevani minä, mutta miksi minä olen juuri minä, mitä minä teen ja miksi? Fiilis menee muutamaksi sekunniksi aivan poissaolevaksi, mutta teen rutiinin loppuun koska "niin kuuluu tehdä". Viime vuosina tätä ei ole tapahtunut kovin paljon, mutta joskus alle parikymppisenä tilanne ei ollut kovin harvinainenkaan. Fyysisesti tilannetta voisi verrata huimaukseen sillä erotuksella, ettei mulla ole tajun meno ollut lähelläkään. Olo on vain sen muutaman sekunnin sellainen, että mitä ihmettä minä täällä teen.

Itselläni on hyvin usein myös tälläinen olotila hetkellisesti. Yleisimmät ajatukset ovat tällöin, että mitä jos en olisi syntynyt ollenkaan ja olo on sellainen, että tuntuu, kuin ei saisi ajatuksia enää selviksi.

Eräs kaveri alkoi muutama vuosi puhumaan omista tälläisistä tapauksista ja olin ihan ällikällä lyöty, että sattuuko tätä muillekin. Sen jälkeen jotenkaan kyseiset olotilat eivät ole häirinneet niin paljoa.

 

[op777]

Kuulinpa tässä melkoisen jutun veljeltäni, joka oli käynyt hakemassa autonsa huollosta eräästä Hämeenlinnalaisesta huoltoliikkeestä.

Samaan aikaan autoaan oli nimittäin tullut hakemaan joku hauholainen tyyppi, ja oli tosimiehenä tietysti saapunut paikalle autolla. Hiukan erikoisen "kaksi autoa - yksi mies" -tyyppisen tilanteen mies sitten ratkaisi melko omintakeisella tavalla.

Kaveri nimittäin ensin ajoi sillä huolletulla autolla pari kilometriä, käveli takaisinpäin hakemaan sitä toista autoa, ajoi sillä kilometrin verran ohi pysäköimästään autosta, palasi taas huolletun auton luo jne jne. Tarina ei kerro jättikö mies autot käyntiin kävelylenkkien ajaksi.

Itseäni kutkuttaa lähinnä ajatus siitä kun mies pari kilometriä kotioveltaan ryhtyy laskeskelemaan paljonko hän oikeastaan säästikään kävelemistä tällä nerokkaalla etenemistavallaan.

op777

 

[SamSpade]

Itselläni on hyvin usein myös tälläinen olotila hetkellisesti. Yleisimmät ajatukset ovat tällöin, että mitä jos en olisi syntynyt ollenkaan ja olo on sellainen, että tuntuu, kuin ei saisi ajatuksia enää selviksi.

Eräs kaveri alkoi muutama vuosi puhumaan omista tälläisistä tapauksista ja olin ihan ällikällä lyöty, että sattuuko tätä muillekin. Sen jälkeen jotenkaan kyseiset olotilat eivät ole häirinneet niin paljoa.

Aina silloin tällöin.. tulee tunne että tarkkailee tilannetta ulkopuolelta ja näkee välähdyksenä kaiken tämän koomisuuden. Itse miettinyt näitä juttuja aika paljonkin. Eräät intiaaniheimot esim uskoivat että tämä mitä me kutsumme elämäksi on vain heijastuksia oikeasta elämästä jota elämme silloin kun nukumme ja näemme unta. Eli normaalitila onkin vain unen "unta". Sinänsä aika mielenkiintoinen ajatus. Toinen mistä asian tiimoilta on kirjoiteltu, fyysikkoja myöten, liittyy kvanttifysiikkaan ja lukemattomiin rinnakkaistodellisuuksiin.
Yksinkertaistettuna kvanttifysiikan mukaan jokainen pieninkin teko synnyttää aina uuden rinnakkaisen todellisuuden. Eli jos otan kaupassa omenan, syntyy toinen jossa en ota ja tapahtumat etenevät eri suuntiin jokaisen teon tai päätöksen jälkeen aina eri todellisuudessa. Näitä rinnakkaistodellisuuksia olisi siis käytännössä loputon määrä. Joku kvanttifyysikko kirjoitti juuri vastaavista kokemuksistaan kuin mitä aikasemmin mainittiin ja oli sitä mieltä että nämä hetket ovat niitä kun rinnakkaistodellisuudet ovat "limittäin" tai päällekkäin hetken ajan. Sekavaa mutta toivottavasti joku sai selvää ajatuksenjuoksustani..