Olihan tuo Bukowski-kyssäri varmasti suurimmalle osalle hankala ja olisi kuulunut tull myöhemmin esiin. Itselle oli sikäli helppo, kun liittyy työnkuvaanikin. Vaikka työssäni yleissivistys pitäisi olla aika kovaa luokkaa, niin en kyllä Bukowskin teoksia siihen aseta. Mun silmissä turha ja paska kirjailija. Näitä tämän tyyppisiä on maailman sivu osa arvostanut osa ei. Yleissivistyksenä ei todellakaan tule kuulumaan maailmanklassikoihin, mut kaippa sekin on sit makuasia.
Itse tykkään klassikoista eniten, koska harvemmin tänä päivänä löytää enää helmiä. Ehkä Katja Kettu kuuluu niihin, koska hänen kielikuvansa ovat täysin omaa luokkaansa muihin, ainakin suomalaisiin, kirjailijoihin nähden. Hän uudistaa suomen kielen ilmaisua.
Miljonäärikisan kysymykset ovat olleet suurimmilta osin helppoja, mutta kyllä siellä on juttuja, joihin olisin kompastunut, kuten esim. se keisarikysymys. Osasta ole kuullutkaan, vaikka luulin tietäväni aika paljon tuosta genrestä.Epätasaistahan nuo alun kyssärit ovat olleet koko ajan.
En myöskään tajua kisailijoiden pelkoa jopa muutaman satkun menetyksestä. Ideahan tuolla olisi mennä mahdollisimman pitkälle, eikä luikkia hetimiten pakoon. Itse ajattelen, että se on virtuaalista vaan ja semmoisena pysyykin, jos häviän.(joo joo, tuleehan siellä kynnysrahoja, mut silti) Voihan olla, että ajattelisin toisin, jos alkaisi olla isoja summia, mutta koska raha on ollut mulle aina se välttämätön paha elämiseen, niin en ihan heti osta tota ajatusta kohdallani.Puhumattakaan että osalle on ok tosiaan "taskuraha".