Ihan täysin en saanut selville, mikä olisi siis tarkka mallisi? Mikä olisi arviosi mukaan mallisi vaikutus uusiutuviin ja ilmastopäästöihin Suomessa?
Malli olisi, että tuuli/aurinkoenergian rakentamiseen ei saisi investointitukea eikä niille luvattaisi mitään kiinteää syöttötariffi-hintaa, vaan tuotantoa tuettaisiin x senttiä per puhtaasti tuotettu kilowattitunti. Valtio sijoittaisi toimintaan vuosittain maksimissaan kiinteän summan y. Jos hakijoita olisi enemmän kuin mitä kiinteästä summasta riittäisi, niin sitä ei kaikille annettaisi (ja seuraavana vuonna X:ää voitaisiin maltillisesti pienentää). X:llä olisi myös maksimi, eli jos hakijoita olisi vähemmän, niin sitten osa tuesta jäisi jakamatta.
Se olisi sitten sijoittajien (sähköyhtiöiden tai yksityisten) päätös, että ottavatko he riskin ja lähtevät uusiutuvaa energiaa rakentamaan näillä ehdoilla. Tässä oleellista olisi, että tuottajat myös kantaisivat riskit siitä, että jos sähköä tuotetaan silloin kun sitä ei tarvita (=kun sähköpörssin hinta on alhaalla) niin he itse kärsivät seuraukset. Eli homma ei toimisi niin, että heille maksettaisiin kiinteä tariffi, mikä suomeksi tarkoittaa sitä, että "kannattavuus" varastetaan perusenergian tuottajilta.
Minä olisin valmis jonkun satamiljoonaa tällaiseen subventointiin valtion budjetista rahaa tuhlaamaan. Tällaisen koko ehdotuksen pointti olisi, että näin saisimme tulevaisuutta varten
faktapohjaista tietoa, että kuinka paljon tuollaisella investoinnilla oikeasti syntyisi puhdasta uusiutuvaa energiaa, eikä meidän tarvitsisi tehdä päätöksiä minkään laskelmien tai propagandan perusteella.
Minulle markkinat ja niiden vapaus ei ole itseisarvo vaan ainoastaan välineellinen. Joskus on tarpeen mennä mahdollisimman vapaalla markkinaehtoisella kilpailulla, mutta joskus sitä on tarpeen yhteiskunnallisen edun nimissä selkeästi rajoittaa (koska esim. ne fossiiliset ovat valitettavasti vielä hyvin kilpailukykyisiä markkinaehtoisesti).
Minulle taas oleellista on, että järjestelmä on läpinäkyvä ja tasapuolinen, jolloin niiden pohjalta päätökset ovat oikeasti perusteltavissa eikä mitään järjettömyyksiä tehdä ideologisista syistä. Minä pidän henkilökohtaisesti monia vihreitä niin fiksuina ihmisinä, että jos kustannukset ja hyödyt saadaan aidosti laskettua, niin he eivät järjettömyyksiä ehdota. Ongelma on vain, että maailmanlaajuisesti aatteen taustalla toimii ihan terroristitasoisia desantteja, jotka eivät välitä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä, työllisyydestä tai mistään muustakaan, vaan haluavat inhimillisistä kärsimyksistä välittämättä ajaa asiaansa. He eivät ole tyhmiä ja pystyvät kustannusten piilottamisilla, propagandalla ja muille vastaavilla kyseenalaisilla keinoilla hämäämään vihreiden rivijäseniä ja kannattajia ja tekemään heistä hyödyllisiä idiotteja.
Joo, uutisessa ei laskelmaa ollutkaan vaan se sisältyy siihen muistioon. Voit sen kokonaisuudessaan lukea sieltä, mutta lainaan tähän yhden kohdan:
Metsähakkeen tuen säätäminen ja tuet hiilen korvaamiselle voimaloissa edellyttävät valtiolta
lisärahoitusta. Tuotantotukeen tarvitaan noin 8–15 miljoonaa euroa vuodessa, investointitukiin kertaluontoisesti enimmillään 80 miljoonaa euroa. Muut toimet eivät vaadi valtiolta suoraa rahoitusta.
Sen verran tuota vilaisin, että laskelmassa ei ollut mainuttu, että mikä määrä metsähakkeella olisi tarkoitus korvata. Kahden suunnan sentteri postasi juuri hetki sitten toisen arvion, jossa investointitarve oli yli puoli miljardia ja työvoimakustannukset vuosittain 250 miljoonaa. Tältä pohjalta lausunto ei ilman tarkempia perusteluita vakuuta.
Niin, hiilivuotoa ei ole osoitettu pääsyyksi Kiina-ilmiöön, mutta totta on, että päästökauppa vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn jollain tavalla (ei niin paljon kuin E-R Korhola teollisuuden lobbarina väittää-> suurimmat tuotantokustannussäästöt tulevat muualta kuin energiasta...).
E-R Korhola ei ole mikään teollisuuden lobbari, joten ilman todisteita tällaiset puheet ovat perusteetonta leimaamista. Hänhän on filosofi ja teologi, joten jos haluat häntä leimata, niin hihhulikin olisi vähemmän totuudenvastainen.
Kuitenkin ongelma on olemassa ja siihen on esitetty pariakin ratkaisua: ennen kuin Kiina saadaan mukaan mekanismiin, voitaisiin suojata EU:n hiilitulleilla:
http://www.soininvaara.fi/2013/11/20/ilmastopolitiikka-6-hiilivuoto-tukitaan-hiilitulleilla/
Hiilitullit olisivat hyvä idea (huolimatta siitä, että niistä väistämättä seuraisi meitä itseämme vahingoittavia vastatulleja). Olen niitä ennenkin kannattanut, mutta todennäköisesti Osmo on fiksuna miehenä asian itsenäisesti ymmärtänyt.
VTT:n Hannele Holttinen laski vuonna 2008, että jos tuulivoimalla tuotettaisiin Suomen sähköstä kymmenen prosenttia, säätövoiman tarve olisi 160 megawattia. Energiateollisuuden mukaan taas vesivoimalaitoksista saadaan 261 megawattia lisää pelkästään konetehojen nostolla.
http://www.vihrealanka.fi/node/1179
Suomen sähköntuotanto on vuodessa 87 247 GWh eli 10% siitä olisi 8 727 GWh.
Suomen vesivoiman yhteenlaskettu teho on 3100 MW, jolla tuotetaan vuosittain 16 889 GWh sähköä:
http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/energialahteet/vesivoima
Jos tehoa nostettaisiin 160 MW eli vajaa 5% mikä kuulostaa mahdollisuuksien rajoissa olevalta määrältä, niin nopealla laskutoimituksella selviää, että sillä saataisiin tuotettaisiin vuodessa sähköä 800 GWh. Siis 8 000 GWh tuotanto tuulivoimalla vaatisi 800 GWh säätövoimaa. Kun tiedossa on, että tuulivoiman pelkät kuukausivaihtelut ovat luokkaa 50%, niin selvää on että lyhen aikavälin vaihtelua ovat vielä isommat (70-80%?). Joku tässä ei siis täsmää ja väite kaipaisi siis kovasti perusteluja. Vai onko niin virheän langan kirjoittaja olisi jotain tällaisia oleellisia pointteja jättänyt pois..?
Ydinvoima voi olla vain siirtymäkauden ratkaisu - tämä on ihan selvää. Lisäksi varastoitava ydinjäte on ongelma niin monille sukupolville meidän jälkeemme, että suosisin jo sitä kauttakin uusiutuvia.
Ehdottomasti ja tuo onkin niitä ainoita syitä uusiutuvia suosia, mutta tuo siirtymäkausi voi hyvin olla 50-100 vuottakin. Ydinjätteen koko elinkaaressa tuolla ei ole merkitystä.
Kun koko energia politiikkaa mietitään, niin Suomessa ei ole kovin monia etuja. Tämä on kylmä, pimeä ja harvaan asuttu maa, jolloin enegian tarve on suuri, kulutus epätasaista ja siirtokulut suuret. Öljyä tai kaasua täältä ei löydy, aurinkoenergian käyttö on hankalaa kun aurinkoisia päiviä on vähän ja meillä ei ole samanlaisia olosuhteita tuulienergialle kuin jollain Tanskalla tai Espanjalla. Vesivoimaan soveltuvia paikoja on kohtuullisesti. Sen sijaan meillä on yksi selkeä etu. Hemmetin vakaa maaperä. Niinpä meidän ei ole mitään tarvetta tai järkeä katsella ympäriinsä ja ihmetellä mitä muut tekevät. Vaikka ydinvoima ei kaliforniassa tai japanissa olisi järkevää, niin se ei tarkoita etteikö sitä täällä voisi olla. Ja vastaavasti vaikka aurinkoenergia voi olla kannattavaa saharassa, niin se siitä tee kannattaa täällä.
Luitko muuten eilisestä Hesarista jutun Fennovoiman kannattavuuslaskelmista? Voittoa se tuottaa aikaisintaan vuonna 2040. Kun sitten mietitään rahoituspohjaa, niin Venäjän valtion kontrolloima energiayhtiö, kunnallisia toimijoita jne.
Mielenkiintoista nähdä, miten Rinteen jääräpäiselle vaalitempulle käy. Mitä mieltä muuten itse olet, oletko Vapaavuoren vai Rinteen linjalla? Huomionarvoista on, että näkeekö Vapaavuorikin tosiaan asian niin, että voidaan ottaa uusiutuvia sen verran käyttöön, ettei edes hänen laskelmissaan toista reaktoria tarvita. Tosin on täysin hämärän peitossa, miksi hän valitsi nimenomaan Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen, joka a) aloitetaan puhtaalta pöydältä, b) nojautuu Venäjän valtion pääomaan suomalaisen omistajuuden puuttuessa. Eikö markkinatalousmiehen pitäisi nimenomaan vastustaa Fennovoiman hanketta? Mutta toivotaan, että Vapaavuoren kanta tässä asiassa (TVO) voittaa.
En lukenut Hesaria ja olen toistuvasti sanonut, että minä en ole kiinnostunut siitä, että tuottaako Fennovoima voittoa vai ei. Ei tämä mikään kommunistinen Utopia ole jossa kaikki rahat ovat yhteisiä ja niihin olisi tarvetta sellaisella besserwisser-tavalla suhtautua. Kuten olen monta kertaa sanonut, niin valtion ei tarvitse hakemusten taloudellisesta kannattavuudesta kovin merkittävästi välittää. Se antaa vain luvan ydinvoiman rakentamiselle ja siitä eteenpäin kannattavuus on sijoittajien ongelma. Eli ihan sama kuin uusiutuvien kanssakin pitäisi olla (tosin niitä voidaan päinvastoin maltillisesti tukea). Tätä hevosta on nyt niin monta kertaa hakattu, että ihme jos sitä ei ole vielä hengiltä saatu.
Minä näen asian niin että tarjonnan kasvattaminen laskee energian hintaa ja mahdollistaa fossiilisista luopumista ja se riittää minulle.
Oletko koskaan miettinyt, että Suomessa on edelleenkin runsaasti öljylämmitteisiä rakennuksia. Jos sähkön hinta nousee esim uusiutuvien subventoinnin seurauksena, niin niiden lämmitys aiheuttaa tulevaisuudessakin co/2 päästöjä. Sähkön hinnan alentaminen on siis yksi takuuvarma keino päästöjen alentamiseksi (oletuksella että sähkö tuotetaan ilman päästöjä).
Jos nyt ihan loppuun tällaisen hyvin henkilökohtaisen mielipiteen esitän jolla sinänsä ei väliä ole harjoitettavaan politiikkaan, niin henkilökohtaisesti en ole rasistisista syistä innoissani venäläisten omistuksesta Fennovoiman hankkeessa ja ympäristön kannalta parasta olisi jos reaktori tulisi Loviisaan ja lauhdelämpö käytettäisiin Helsingin kaukolämmitykseen, jolloin sen höydyt olisivat kaksinkertaiset.