Ongelma on se, että mistä rahat. Työlle pitää aina löytyä joku maksaja.
Lause on futuurissa. Eli mahdollista on että tulevaisuudessa laitokset tulevat toimeen ilman tukiaisia. Se että ne eivät ole vielä kilpailukykyisiä ei ole tae sille, että asia olisi tulevaisuudessa toisin.Nyt et tainnut itse lukea loppuun. Jutussa lukee myös: "Uusiutuvan energian tukeminen julkisin varoin on nostanut Yhdysvalloissa keskustelun, käytetäänkö verodollareita järkevästi. Uusiutuvan energian hinnanlasku rauhoittanee veronmaksajia, koska laitokset näyttävät tulevan toimeen ilman tukiaisiakin, lehti uumoilee." Lisäksi huomautetaan, ettei kaikki aurinko- ja tuulivoima ole vielä kilpailukykyistä.
http://www.tuulivoimatieto.fi/saatovoima"Suomessa suunnitellut vesivoiman tehonnostot riittävät kattamaan vuoteen 2020 mennessä kaavaillun tuulivoimarakentamisen tuoman säätövoiman
tarpeen [1]." http://www.tuulivoimatieto.fi/saatovoima
http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/sp_Content2CD6FToisaalta myös OL 3 tarvitsee säätövoimaa: "Kun Olkiluoto kolmonen valmistuu, se merkitsee säätövoiman tarpeen kasvua ja siitä on pidettävä tavalla tai toisella huolta." http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/sp_Content2CD6F
Ydinvoima tuotetaan periaatteessa ilman päästöjä, mutta eihän kaikkea Suomen sähköä ydinvoimalla tuoteta. Suomessa poltetaan kivihiiltä, joten toistaiseksi puhtaalle sähkölle on kysyntää.Tuotetaanko siis Suomen sähkö tällä hetkellä ilman CO2-päästöjä ydinvoimalla?
Fennovoima ei edusta koko ydinvoimaa. Siellä mm Fortum lupaa hakenut. Mielenkiintoinen olisi ajatus, että ydinvoiman rakentaminen kiellettäisiin vapaaehtoisilta kunnallisilta osakeyhtiöiltä. Uskoisin että yksityiselle Fortumille kelpaisi, että kilpailijoiden kädet sidottaisiin ja ne pakotettaisiin subventoimaan muita tuotantomuotoja.Kai se nyt on sanomattakin selvää, että tarkoitan niitä pääomia jotka ovat julkisen päätöksenteon piirissä. tämän blogin mukaan n. 40 % fennovoiman omistuksesta, miljardeja euroja, on peräisin kunnallisilta energiayhtiöiltä tai yhtiöiltä joissa valtio on merkittävä omistaja.
Tämän selvityksen
"Nykyisellä päästöoikeuden hintatasolla (noin 15 €/t CO2) puupolttoainevolyymien kasvattaminen on äärimmäisen vaikeaa. Puupolttoaineiden käytön voimakas lisääminen edellyttäisi yli 25 €/t CO2 päästöoikeuden hintatasoa"mukaan luokkaa puolen miljardin euron investoinneilla energiaa voitaisiin tuottaa 27 TWh / v pelkkää metsähaketta polttamalla. Fennovoiman vuosituotannoksi arvioidaan 12-13 TWh.
Yksityinen Fortum? Valtio omistaa Fortumista 51 %, joten julkinen osuus olisi vielä suurempi kuin Fennovoimassa. Ydinvoimapuolue toki varmaan mielellään myisi senkin mokoman omistuksen ensimmäiselle edes jotakin tarjoavalle. (ja myisi sen äänestäjilleen vastuullisena taloudenpitona ja/tai toimintojen tehostamisena, lol)Fennovoima ei edusta koko ydinvoimaa. Siellä mm Fortum lupaa hakenut. Mielenkiintoinen olisi ajatus, että ydinvoiman rakentaminen kiellettäisiin vapaaehtoisilta kunnallisilta osakeyhtiöiltä. Uskoisin että yksityiselle Fortumille kelpaisi, että kilpailijoiden kädet sidottaisiin ja ne pakotettaisiin subventoimaan muita tuotantomuotoja.
Jos noin haluat asian ilmaista, niin sinun täytyy huomioida ettei se työttömän elättäminenkään ilmaista ole, vaan maksaa häitäisen googletuksen perusteella 18 000e vuodessa. Tuskin kuitenkaan oikeasti olet sitä mieltä, että kun työtön työllistetään lapiohommaan, niin se on suoraan 32 000 euron vuosikustannus, eikä mitään muuta. Varsinkin jos sen lapiohomman seurauksena saavutetaan täyden hiilineutraaliuden ohella (jonka ydinvoima myös tarjoaa) täysi energiaomavaraisuus ja aika päheä huoltovarmuus hajautetun energiatuotannon kautta.En usko, että nuo 5 000 ihmistä työskentelisivät ilmaiseksi. Jos keskimääräinen kustannus sivukuluineen olisi 50 000€ / vuodessa, niin kustannusta syntyisi 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Fortum on julkinen osakeyhtiö, joten valtio ei siinä voi poliittista valtaa käyttää (Oyj on tasapuolisesti kohdelta omistajiaan), vaan se on valtiolle finanssisijoitus. Siinä iso ero kunnallisiin energiayhtiöihin.Yksityinen Fortum? Valtio omistaa Fortumista 51 %, joten julkinen osuus olisi vielä suurempi kuin Fennovoimassa.
Tottakai näitä näitä työllistämisvaikutuksia voi näinkin laskea, kunhan huolehtidaan siitä, että laskutapa on sama kaikkien energiamuotojen kanssa.Jos noin haluat asian ilmaista, niin sinun täytyy huomioida ettei se työttömän elättäminenkään ilmaista ole, vaan maksaa häitäisen googletuksen perusteella 18 000e vuodessa. Tuskin kuitenkaan oikeasti olet sitä mieltä, että kun työtön työllistetään lapiohommaan, niin se on suoraan 32 000 euron vuosikustannus, eikä mitään muuta. Varsinkin jos sen lapiohomman seurauksena saavutetaan täyden hiilineutraaliuden ohella (jonka ydinvoima myös tarjoaa) täysi energiaomavaraisuus ja aika päheä huoltovarmuus hajautetun energiatuotannon kautta.
Lause on futuurissa. Eli mahdollista on että tulevaisuudessa laitokset tulevat toimeen ilman tukiaisia. Se että ne eivät ole vielä kilpailukykyisiä ei ole tae sille, että asia olisi tulevaisuudessa toisin.
dana77 kirjoitti:Muutenkin tuossa puhutaan Yhdysvalloista eikä Suomesta. Vertailut yksi-yhteen eivät ole mahdollisia. Aurinkovoima on tietyissä paikoissa varmasti hyvä investointi. Samoin tuulivoima voi jossain olla toimivaa. Tämän keskustelun kannalta oleellista on vain, että ovatko ne sitä Suomessa.
dana77 kirjoitti:"Suurin osa säädöstä toteutetaan vesivoimaloissa, joissa se on edullisinta tehdä, mutta myös esim kaasu- ja kivihiilivoimalat tarjoavat ja myös tuottavat säätöä."
Eli säätövoima hoidetaan isolta osin tuontisähköllä. Sepäs sitä omavaraista ja työllisyyttä lisäävää poliitikkaa. Arvaa muuten mitä kivihiilen ja kaasun poltosta syntyy ilmakehään?
dana77 kirjoitti:Tuon sivun linkki, jossa olisi kerrottu mikä heidän ennusteensa vuoden 2020 tarpeeksi on ei toiminut. Niinpä emme voi varmistaa onko se tippaakaan linjassa näiden ennusteiden kanssa, joiden perusteella on väitetty ettei ydinvoimalle ole tarvetta. Minä en myöskään sivun uskottavuutta lähde tässä yhteydessä arvioimaan, mutta sellainen mahdollisuus on syytä huomioda, että heillä olisi oma lehmä oma ojassa tai taloudellisia interessejä antaa tiettyä kuvaa.
dana77 kirjoitti:Tuo väite olisi saanut olla jollain tavalla perusteltu, että sillä olisi jotain arvoa. Ydinvoimaloilla on toki seisokkeja, mutta ne voidaan ajoittaa aikaan jolloin sähköntarve on minimissään. En näillä tiedoilla, pidä väitettä vakavastiotettavana.Tuulen ja auringon kohdalla tämä on vaikeampaa sopia.
dana77 kirjoitti:Ydinvoima tuotetaan periaatteessa ilman päästöjä, mutta eihän kaikkea Suomen sähköä ydinvoimalla tuoteta. Suomessa poltetaan kivihiiltä, joten toistaiseksi puhtaalle sähkölle on kysyntää.
Julkisesta rahasta olikin kyse.Fortum on julkinen osakeyhtiö, joten valtio ei siinä voi poliittista valtaa käyttää (Oyj on tasapuolisesti kohdelta omistajiaan), vaan se on valtiolle finanssisijoitus. Siinä iso ero kunnallisiin energiayhtiöihin.
En minä ainakaan ole luokitellut niitä samaksi asiaksi, olen vain todennut asioiden väisen syy-seuraussuhteen, eli esimerkkiäsi käyttäen mikäli tulet ryöstetyksi et sen jälkeen enää voi tuhlata rahojasi turhuuksiin, tai toisin päin.Lisäksi muutenkin mielläni erottelisin markkinaehtoiset investoinnit valtion subventoinneista. Samalla tavalla teen omassa elämässäni, kun näen siinä eroa, että tuhlaanko rahani turhuuksiin vai tulenko kadulla aseellisesti ryöstetyksi. Tämä joidenkin savuverho, että nämä jollain tavalla luokitellaan samaksi asiaksi on vain hölmöä.
No Fennovoiman yltiöoptimistinen arvio 24 000 - 36 000 henkilötyövuodesta ja Fortumin hakemuksen vastaava 21 000 henkilötyövuoden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus 10 rakentamisvuoden aikana on samaa luokkaa kuin mitä pelkän metsähakkeen polton lisääminen sen 5v vanhan TEM:n selvityksen mukaisesti. Ydinvoiman tapauksessa kymmenessä vuodessä näiden henkilötyövuosien vastineeksi saadaan voimala joka ei ole vielä tuottanut wattituntiakaan energiaa. Pelkkään puuhakkeeseen investoimalla tuotanto 10v kuluttua investointipäätöksistä olisi (päästöoikeuksien hinnasta riippuen) jo 20-27 TWh/v tasolla, eli samaa luokkaa kun kaikki Suomen ydinvoimalat tällä hetkellä yhteensä (22 TWh).Tottakai näitä näitä työllistämisvaikutuksia voi näinkin laskea, kunhan huolehtidaan siitä, että laskutapa on sama kaikkien energiamuotojen kanssa.
Julkisesta rahasta olikin kyse.
On ihan luonnollista että valtio subventoi asioita jotka katsoo kokonaisetunsa mukaiseksi, esim. Finnairin tapauksessa ja mielestäni uusiutuvien tapauksessa. Tällä hetkellä uusituvia ei subventoida (tarpeeksi), koska valtio eli sen porvarilliset äänestäjät (tsekatkaa allekirjoitukseni) katsovat (lähes ainoina maailmassa) keskitetyn ydinvoimabisneksen olevan parempi vaihtoehto kuin hajautettu maa- ja metsätalouteen perustuva energiantuotanto.
Ja minun mielestäni sinä kiemurtelet sen faktan kanssa, että mikä on nykytilanne ja mitä tapahtuu ehkä tulevaisuudessa tai on oletusta.Heh, minusta nyt hieman kiemurtelet sen faktan kanssa, että USA:ssa aurinkoenergia alkaa jo nyt olla osittain kilpailukykyistä. Toki yksi yhteen ei ole mahdollista ja niin edelleen, mutta tämä on osoitus siitä, ettei esim. aurinkovoiman markkinahinta ole tällä hetkellä niin mahdoton kuin jotkut antavat ymmärtää.
Oikeastaan sellainen tärkein asia uusiutuvien strategiassa on että järjestelmä pidetään simppelinä ja läpinäkyvänä. Väärä tapa on siis tukea sekä A) rakentamista erilaisilla investointitiulla ja verohelpotuksilla B) tukea tuotantoa tariffeilla ja C) maksattaa muilla sähköntuottajilla uusiutuvien vaatimat infra-muutokset sähköverkkoon (esim pientuotannon vaatima kaksisuuntaisuus). Tuollaisen himmelin kokonaiskustannuksia pysty laskemaan kukaan ja siltä pohjalta ei voida järkeviä päätöksiä tehdä tulevaisuudessakaan.
Tuo on liian abstrakti, että tuohon voisi oikeasti ottaa kantaa. Abstraktissa on luvattu paljon hyvää ja kaunista, mutta en konkreettista ehdotusta ala läpikäymään ja arvioimaan, että onko se oikeasti toimiva ja mitkä sen vaikutukset oikeasti ovat. Tällaisiin pikkuseikkoihin kuin kustannuksiin Oras ei ole viitsinyt kantaa ottaa, mikä pistää epäilyttämään, että ne voivat olla poskettomat ja tavoitteiden saavuttamisen realistisuuden suhteenkin vihreiden kohdalla terve skeptisyys on paikallaan.Kannatatko tätä vihreiden esitystä:
http://www.vihreat.fi/tiedotteet/10-keinolla-hiili-kuriin-–-ja-kotimainen-puu-kunniaan
En tiedä onko tämä huumoriksi tarkoitettu, mutta se sellaisena toimii. Tulee ihan Orwell ja eläinten vallankumous mieleen. Jotkut energiamuodot ovat kilpailukykyisiä, mutta toiset ovat vain vielä kilpaillukykyisempiä kun tehdään energiapolittisia toimenpiteitä. Energiapoliittiset toimenpiteet ovat joko subventointeja tai säätelyä, jolla jotain tuetaan ja sen voi ajatella aidosti kilpailukyvyisen tuotannon vastakohdaksi.Onko sinulla vahva käsitys siitä, että ne eivät esimerkiksi energiapoliittisilla toimenpiteillä voisi tulla kilpailukykyiseksi myös Suomessa?
Edelleen tiedossa ei ole, että mikä oletus VTT:n tutkijalla on ollut siitä että kuinka paljon tuulivoimaa ollaan rakentamassa. Ilman sitä oleellista tietoa, tuollaisella väitteellä on aika vähän arvoa.Edelleen, tuulivoiman lisäkapasiteetin suhteen säätövoima voidaan ratkaista vesivoiman tuotantoa tehostamalla, VTT:n tutkijan mukaan.
Tuollainen linkki ei luonnollisesti toimi ja tottakai ilman mitään linkkejäkin selvää on, että biomassa ei säätövoimaa tarvitse. Biomassan ongelmana on sen kallis hinta. Plus mikään erinomaisen ympäristöystävällinen ratkaisu se ei massiivisine rekkaralleineen ole (paljon parempi silti kuin kivihiilen polttaminen). Tämä olisi toimivampi, jos sen kylkiäisinä sitä varten luotaisiin sellainen todellinen matalapalkka-ala.Ydinvoiman säätövoimasta puhutaan täälläkin: file:///home/chronos/user/Downloads/23912-Pohjolan_Voima__2012_1.pdf Lisäksi sieltä selviää, että biomassa ei tarvitse samalla tavalla säätövoimaa kuin aurinko- ja tuulivoima. Siten säätövoimaongelma ei koske koko uusiutuvan energian kenttää - ja tuulivoiman osalta ratkaisu on tosiaan lyhyellä aikavälillä vesivoiman tehostaminen.
Tai sitten rakennetaan lisää ydinvoimaa.Siksi ydinvoiman rinnalle tarvitaan uusiutuvia, jotta sitä kivihiiltä ei tarvitse polttaa.
Tarkoitat varmaankin maksaja jokin muu kuin valtio?
Sihteeristä ministeriksi
Mitenköhän oikeassa työelämässä jos myöntäisi sukupuolen ja iän vaikuttaneen valintaan?
Sinänsä koko keskustelu, että onko joku energiamuoto kilpailukykyinen on turhaa. Sen päättävät joka tapauksessa vain ja ainoastaan markkinat. Koko tarpeesta todistella asiaa hirveästi tulee taas kerran mieleen Tuntemattoman Sotilaan todistelu, jossa oli laskettu kaloreita ja todistettu että sotamiehellä ei voi olla nälkä.
dana77 kirjoitti:Jätit ottamatta kantaa siihen, että olisitko Sinä tällaiseen rehelliseen politiikkaan valmis, vai haluatko että kustanukset piilotetaan ja jyvitetään syyttömille? Jos tuollainen politiikka otetaan käyttöön, niin silloin minun puolestani uusiutuvien tariffia voidaan kohtuullisella kiinteällä summalla vuositasolla tukea kunhan pari ehtoa toteutuu:
1) tuo ei ole mikään kiinteä tariffi, vaan perustuu toteutuneeseen tuotantoon ja markkinahintaan eli tuki on esim x senttiä watilta.
2) myönnettävän tuen määrää tarkistellaan vähintään vuositasolla kun nähdään, että mikä volyymi tulee olemaan ja mitkä toteutuneet kustannukset tulevat olemaan
Helpointa olisi jos pelkkä verohelpotus riittäisi eli homma olisi verotonta), sillä homman pitää olla edes jossain määrin markkinaehtoista ja riskin jäädä yrittäjälle.
dana77 kirjoitti:Tuo on liian abstrakti, että tuohon voisi oikeasti ottaa kantaa. Abstraktissa on luvattu paljon hyvää ja kaunista, mutta en konkreettista ehdotusta ala läpikäymään ja arvioimaan, että onko se oikeasti toimiva ja mitkä sen vaikutukset oikeasti ovat. Tällaisiin pikkuseikkoihin kuin kustannuksiin Oras ei ole viitsinyt kantaa ottaa, mikä pistää epäilyttämään, että ne voivat olla poskettomat ja tavoitteiden saavuttamisen realistisuuden suhteenkin vihreiden kohdalla terve skeptisyys on paikallaan.
dana77 kirjoitti:Olen aikoinani päästökauppaa kannattanut ja olen samaa mieltä, että mekanismi on periaatteiltaan oikeanlainen ja toimiva. Kuitenkin käytännössä on jouduttu huomaamaan, että hanke on vähintään jollain tasolla epäonnistunut. Sen takia ole skeptisempi, että saadaanko sitä korjattua ja onko seurauksena vain teollisuuden siirtyminen paikkoihin, jossa päästökauppaa ei harrasteta. Parasta tietenkin olisi jos järjestelmä olisi globaali, mutta sen suhteen en henkeä pidättäisi.
dana77 kirjoitti:Edelleen tiedossa ei ole, että mikä oletus VTT:n tutkijalla on ollut siitä että kuinka paljon tuulivoimaa ollaan rakentamassa. Ilman sitä oleellista tietoa, tuollaisella väitteellä on aika vähän arvoa.
dana77 kirjoitti:Tai sitten rakennetaan lisää ydinvoimaa.
Tarkoitin subventiosta puhuessani myös kaikkea epäsuoraa subventiota. Jos Suomessa halutaan strategisista syistä pitää kilpailukyvyttömällä kulurakenteella toimiva lentoyhtiö tai tappiota tekevä telakkateollisuus niin kyllä se näyttää onnistuvan ilman omaa riviä valtion budjetissa. Jos Suomessa on poliittista tahtoa rakentaa ydinvoimaloita tai olla rakentamatta ydinvoimaloita, investoida uusiutuviin tai olla investoimatta uusiutuviin, niin ei se ole kiinni mistään yhtiömuodoista/subvention muodoista.Taas on puurot ja vellit sekaisin. Valtion budjetissa ei löydy, ei edes saa löytyä menokohtaa Finnairille tai Fortumille.
Malli olisi, että tuuli/aurinkoenergian rakentamiseen ei saisi investointitukea eikä niille luvattaisi mitään kiinteää syöttötariffi-hintaa, vaan tuotantoa tuettaisiin x senttiä per puhtaasti tuotettu kilowattitunti. Valtio sijoittaisi toimintaan vuosittain maksimissaan kiinteän summan y. Jos hakijoita olisi enemmän kuin mitä kiinteästä summasta riittäisi, niin sitä ei kaikille annettaisi (ja seuraavana vuonna X:ää voitaisiin maltillisesti pienentää). X:llä olisi myös maksimi, eli jos hakijoita olisi vähemmän, niin sitten osa tuesta jäisi jakamatta.Ihan täysin en saanut selville, mikä olisi siis tarkka mallisi? Mikä olisi arviosi mukaan mallisi vaikutus uusiutuviin ja ilmastopäästöihin Suomessa?
Minulle taas oleellista on, että järjestelmä on läpinäkyvä ja tasapuolinen, jolloin niiden pohjalta päätökset ovat oikeasti perusteltavissa eikä mitään järjettömyyksiä tehdä ideologisista syistä. Minä pidän henkilökohtaisesti monia vihreitä niin fiksuina ihmisinä, että jos kustannukset ja hyödyt saadaan aidosti laskettua, niin he eivät järjettömyyksiä ehdota. Ongelma on vain, että maailmanlaajuisesti aatteen taustalla toimii ihan terroristitasoisia desantteja, jotka eivät välitä hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä, työllisyydestä tai mistään muustakaan, vaan haluavat inhimillisistä kärsimyksistä välittämättä ajaa asiaansa. He eivät ole tyhmiä ja pystyvät kustannusten piilottamisilla, propagandalla ja muille vastaavilla kyseenalaisilla keinoilla hämäämään vihreiden rivijäseniä ja kannattajia ja tekemään heistä hyödyllisiä idiotteja.Minulle markkinat ja niiden vapaus ei ole itseisarvo vaan ainoastaan välineellinen. Joskus on tarpeen mennä mahdollisimman vapaalla markkinaehtoisella kilpailulla, mutta joskus sitä on tarpeen yhteiskunnallisen edun nimissä selkeästi rajoittaa (koska esim. ne fossiiliset ovat valitettavasti vielä hyvin kilpailukykyisiä markkinaehtoisesti).
Sen verran tuota vilaisin, että laskelmassa ei ollut mainuttu, että mikä määrä metsähakkeella olisi tarkoitus korvata. Kahden suunnan sentteri postasi juuri hetki sitten toisen arvion, jossa investointitarve oli yli puoli miljardia ja työvoimakustannukset vuosittain 250 miljoonaa. Tältä pohjalta lausunto ei ilman tarkempia perusteluita vakuuta.Joo, uutisessa ei laskelmaa ollutkaan vaan se sisältyy siihen muistioon. Voit sen kokonaisuudessaan lukea sieltä, mutta lainaan tähän yhden kohdan:
Metsähakkeen tuen säätäminen ja tuet hiilen korvaamiselle voimaloissa edellyttävät valtiolta
lisärahoitusta. Tuotantotukeen tarvitaan noin 8–15 miljoonaa euroa vuodessa, investointitukiin kertaluontoisesti enimmillään 80 miljoonaa euroa. Muut toimet eivät vaadi valtiolta suoraa rahoitusta.
E-R Korhola ei ole mikään teollisuuden lobbari, joten ilman todisteita tällaiset puheet ovat perusteetonta leimaamista. Hänhän on filosofi ja teologi, joten jos haluat häntä leimata, niin hihhulikin olisi vähemmän totuudenvastainen.Niin, hiilivuotoa ei ole osoitettu pääsyyksi Kiina-ilmiöön, mutta totta on, että päästökauppa vaikuttaa Euroopan kilpailukykyyn jollain tavalla (ei niin paljon kuin E-R Korhola teollisuuden lobbarina väittää-> suurimmat tuotantokustannussäästöt tulevat muualta kuin energiasta...).
Hiilitullit olisivat hyvä idea (huolimatta siitä, että niistä väistämättä seuraisi meitä itseämme vahingoittavia vastatulleja). Olen niitä ennenkin kannattanut, mutta todennäköisesti Osmo on fiksuna miehenä asian itsenäisesti ymmärtänyt.Kuitenkin ongelma on olemassa ja siihen on esitetty pariakin ratkaisua: ennen kuin Kiina saadaan mukaan mekanismiin, voitaisiin suojata EU:n hiilitulleilla:
http://www.soininvaara.fi/2013/11/20/ilmastopolitiikka-6-hiilivuoto-tukitaan-hiilitulleilla/
Suomen sähköntuotanto on vuodessa 87 247 GWh eli 10% siitä olisi 8 727 GWh.VTT:n Hannele Holttinen laski vuonna 2008, että jos tuulivoimalla tuotettaisiin Suomen sähköstä kymmenen prosenttia, säätövoiman tarve olisi 160 megawattia. Energiateollisuuden mukaan taas vesivoimalaitoksista saadaan 261 megawattia lisää pelkästään konetehojen nostolla.
http://www.vihrealanka.fi/node/1179
Ehdottomasti ja tuo onkin niitä ainoita syitä uusiutuvia suosia, mutta tuo siirtymäkausi voi hyvin olla 50-100 vuottakin. Ydinjätteen koko elinkaaressa tuolla ei ole merkitystä.Ydinvoima voi olla vain siirtymäkauden ratkaisu - tämä on ihan selvää. Lisäksi varastoitava ydinjäte on ongelma niin monille sukupolville meidän jälkeemme, että suosisin jo sitä kauttakin uusiutuvia.
En lukenut Hesaria ja olen toistuvasti sanonut, että minä en ole kiinnostunut siitä, että tuottaako Fennovoima voittoa vai ei. Ei tämä mikään kommunistinen Utopia ole jossa kaikki rahat ovat yhteisiä ja niihin olisi tarvetta sellaisella besserwisser-tavalla suhtautua. Kuten olen monta kertaa sanonut, niin valtion ei tarvitse hakemusten taloudellisesta kannattavuudesta kovin merkittävästi välittää. Se antaa vain luvan ydinvoiman rakentamiselle ja siitä eteenpäin kannattavuus on sijoittajien ongelma. Eli ihan sama kuin uusiutuvien kanssakin pitäisi olla (tosin niitä voidaan päinvastoin maltillisesti tukea). Tätä hevosta on nyt niin monta kertaa hakattu, että ihme jos sitä ei ole vielä hengiltä saatu.Luitko muuten eilisestä Hesarista jutun Fennovoiman kannattavuuslaskelmista? Voittoa se tuottaa aikaisintaan vuonna 2040. Kun sitten mietitään rahoituspohjaa, niin Venäjän valtion kontrolloima energiayhtiö, kunnallisia toimijoita jne.
Mielenkiintoista nähdä, miten Rinteen jääräpäiselle vaalitempulle käy. Mitä mieltä muuten itse olet, oletko Vapaavuoren vai Rinteen linjalla? Huomionarvoista on, että näkeekö Vapaavuorikin tosiaan asian niin, että voidaan ottaa uusiutuvia sen verran käyttöön, ettei edes hänen laskelmissaan toista reaktoria tarvita. Tosin on täysin hämärän peitossa, miksi hän valitsi nimenomaan Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen, joka a) aloitetaan puhtaalta pöydältä, b) nojautuu Venäjän valtion pääomaan suomalaisen omistajuuden puuttuessa. Eikö markkinatalousmiehen pitäisi nimenomaan vastustaa Fennovoiman hanketta? Mutta toivotaan, että Vapaavuoren kanta tässä asiassa (TVO) voittaa.
Voi osittain, mutta työllisyysvaikutus jäisi vähäisemmäksi kuin uusiutuvien skenaariossa, vaikutus kauppataseeseen olisi edelleen negatiivinen laitostoimittajan ja polttoaineen tullessa ulkomailta (vs. uusiutuvien positiivinen jos voimalaitosteknologiaa tai jopa raaka-ainetta saadaan vietyä edes vähän). Omavaraisuus ja huoltovarmuus jäisivät kokonaan saavuttamatta.Ja tuota 8 miljardin euron arvoista vuosituontiako ei voida muuttaa kotimaiseksi kysynnäksi rakentamalla lisää ydinvoimaloita? Turvettakin löytyy Suomesta vähintäänkin kohtalaisesti sekä turvetta käyttäviä voimalaitoksia.
saahan uraania kotimaasta jos näin tahdotaanVoi osittain, mutta työllisyysvaikutus jäisi vähäisemmäksi kuin uusiutuvien skenaariossa, vaikutus kauppataseeseen olisi edelleen negatiivinen laitostoimittajan ja polttoaineen tullessa ulkomailta (vs. uusiutuvien positiivinen jos voimalaitosteknologiaa tai jopa raaka-ainetta saadaan vietyä edes vähän). Omavaraisuus ja huoltovarmuus jäisivät kokonaan saavuttamatta.
Ydinvoima ja turve ovat tällä hetkellä tämän punavihreän kommarin mielestä ihan mukiinmeneviä tuontiöljyn, -hiilen ja -kaasun korvikkeita, mutta ei niiden käyttöä mielestäni tässä tilanteessa kannattaisi juurikaan lisätä mikäli se on pois uusiutuvien käyttöönotosta.
Ei tullut jatkoaikaa TVO:lle:
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194929486102/artikkeli/hallitus torppasi aanestyksella olkiluoto 4n lisaajan.html
Linkki Satakunnan Kansaan.
Aika syvät arvet näytti jättävän tuo Rinteen puheenjohtajuus demareissa, kun katsoo äänestystulosta. Piia Viitanen äänesti SDP:n valtiovarainministerin ehdotusta vastaan. Vaikka Jutta olisi aikanaan ehdottanut vaikka koko julkisen sektorin alasajoa tai muuta vastaavaa taivaan ja maan väliltä, Viitanen olisi puoltanut.
Voi voi sentään, paska päätös. Lisä-aika olisi ollut tässä kohtaa paikallaan.
No ei se ole mitenkään yllättävää, että priorisoit energian hinnan ja markkinaehtoisuuden kansakunnan kokonaisedun edelle. Maanpuolustus taitaa olla ainoa sektori jota sinä aateveljinesi et ulkoistaisi ja myisi kilon paloina.Kannatan uusiutuvien käyttöönoton lisäämistä, mikäli ne toimivat ilman keinotekoista kilpailukyvyn edistämistä ja mikäli sillä ei ole nostavaa vaikutusta energian hintaan.
Se tekisikin ydinvoimasta monin verroin mielekkäämpää jos koko polttaineen tuotantoketju saataisiin kotimaahan, huolimatta siitä että suunnittelu ja rakentaminen suurilta osin eivät. Harmi ettei ydinvoiman kannattajia tällainen kiinnosta, kun heitä kiinnostaa paljonko omaan tai oman eturyhmän julkishallinnosta yhtiöitettyyn puljuun jää tuoton ja investointien erotuksesta viivan alle jollain aikavälillä.saahan uraania kotimaasta jos näin tahdotaan
