Mainos

Hallitusohjelma – susi jo syntyessään

  • 185 813
  • 1 483

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Aalto-yliopiston professori Lund on tästä(kin) usein esitetystä väitteestä toista mieltä (:http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akate...uttunut-menneen-maailman-energiapolitiikkaan/):
Suomessa luullaan yleisesti, että kylmän ilmaston vuoksi täällä ei kannata sijoittaa aurinkoenergiaan, eihän täällä edes paista. Tosiasiassa aurinko-olosuhteet täällä ovat vuositasolla kuin Keski-Euroopassa. Lisäksi puoli Suomea kylpee yöttömässä yössä kuukausikausia.
Mikä tämän Peter Lundin ongelma on? Ei sähköä tarvita kesällä kun on lämmintä ja valoisaa, vaan talvella kun on kylmää ja pimeää. On vaikea pitää auktoriteettina asiantuntijaa, joka höpöttää idioottimaisuuksia. Tuollaisilla lähtökohdilla voidaan tehdä hyvin tarkoitushakuisia ja harhaanjohtavia laskelmia. Laspetkin ymmärtävät, että sähkön varastointi on se uusiutuvien (tuuli, aurinko) ongelma jota ei ole pystytty ratkaisemaan. Paitsi polttamalla hiiltä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mikä tämän Peter Lundin ongelma on? Ei sähköä tarvita kesällä kun on lämmintä ja valoisaa, vaan talvella kun on kylmää ja pimeää. On vaikea pitää auktoriteettina asiantuntijaa, joka höpöttää idioottimaisuuksia. Tuollaisilla lähtökohdilla voidaan tehdä hyvin tarkoitushakuisia ja harhaanjohtavia laskelmia.

Mikä on lämmitykseen ja valaistukseen tarvittavan kulutuksen suhde teollisuuden tarvitsemaan wattimäärään?

Olin Hyötytuuli Oy:n tilaisuudessa, jossa kerrottiin, että kyseinen firma tuottaa 45000 kerrostalokaksion tarvitseman sähkön. Olen siinä käsityksessä, että ydinvoimaloita tarvitaan nimenomaan teollisuuden tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Niin, uusiutuvien ja energiatehokkuuden mahdollisuuksista sähköntuotannolle on olemassa ihan tutkimustietoa, eikä kyse ole hurskaista toiveista. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan puolet sähköenergiasta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla vuoteen 2025 mennessä: http://www.taloussanomat.fi/uutinen...ta-luopua-asiantuntijat-kertovat/20115845/243
Jos ihan oikeasti luetaan mitä siellä linkin takana sanotaan. a) sähköverkko ei ole tällaiseen valmis b) uusiutuvat eivät kannata taloudellisesti c) ydinvoimaa ei ole järkevä yrittää korvata lyhyellä aikataululla, vaan pikkuhiljaa. Tuon voi tulkita niin, että nyt ydinvoimaa vielä kannattaa rakentaa.


"Tarvittava uusiutuvan energian teknologia vaatii vielä kehitystyötä, samoin jakeluverkosto. Jos tuotanto tehtäisiin pienemmissä yksiköissä ydinvoimalan sijasta, niitä pitäisi olla jopa tuhansia yhtä ydinvoimalaa kohti. Tähän ei nykyinen sähköverkko liene valmis.

Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan kuitenkin vuonna 2025 puolet Suomen sähköenergiasta voitaisiin tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla.

Uusiutuvat eivät kannata taloudellisesti

Konttisen mielestä ydinvoimaa ei olisi järkevää yrittää korvata yhtäkkiä, pikemminkin vähitellen noin kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla.

– Nykytilanteessa energiaa paljon kuluttavalle teollisuudelle on tuotettava kohtuuhintaista sähköä perinteisillä ratkaisuilla. Mutta uusiutuviin perustuvia ratkaisuja voidaan kehittää siinä sivussa, ja vähitellen osa voidaan korvata.

Nykyteknologialla uusiutuvan energian tuottaminen pienissä yksiköissä ei ole sähköntuottajille järin kannattavaa. Konttisen omien laskelmien perusteella sähkön tuottaminen hajautetussa mittakaavassa on vähintään kaksi kertaa kalliimpaa kuin ydinvoimalla."
 
Tarkoitatko että Oulun kaupunki pumppaa Oulu energian tuloksesta kaikki rahat Oulun kaupungin käyttöön vai miten tuo vastaava menetys oikein muodostuu? Onko sinusta niin, että valtion tulisi määritellä miten kuntien energia-yhtiöt myymänsä energian tuottavat?



Tällä hetkellä on alempi, mutta pörssihinta vaihtelee kysynnän mukaan. Ja jos talous tästä ole vilkastunut kymmenessä vuodessa niin meillä on paljon isompia ongelmia kuin 50e/MWh hinta.

Pikaisella googletuksella tarkistin asiaa suuntaa antavasti. Vuonna 2009 Oulun energia tuloutti 29,8 Milj € ja vuonna 2011 21 milj €. Koko liikevoittoaan Oulun energia ei tulouta mutta nuo summat ovat laskennallisesti vastanneet n 1 %-yksikköä alhaisempaa veroäyriä kuin ilman tuloutuksia. Tuloutettavat summat ovat vaihdelleet tuolla 20-30 miljoonan välillä vuodessa. Tuo sijoitus Fennovoimaan on siis poissa joko tuloksesta tai tuloutuksista.

Mielestäni valtion ei tulisi määritellä sitä miten kuntien energiayhtiöt myymänsä energian tuottavat. Tätä määrittelyä ei pitäisi tehdä myöskään kaupunginvaltuustoissa kuten Oulun tapauksessa tehtiin. Oulun energian, jonka rahoihin valtuusto puuttui, oma lausunto oli että Fennovoiman hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta ei ole voitu suoraan osoittaa sekä lisäksi että investoinnin tuotto-odotukset suhteessa hankkeen riskeihin jäävät alhaisiksi arvioinnissa käytetyillä oletuksilla. Tehdessään Fennovoimaan osallistumispäätöksen Oulun kaupunginvaltuusto siististi istahti toisen perseellä tuleen. Osallistumispäätös oli poliittinen ei liiketaloudellinen.

Pidän lisäydinvoiman rakentamisen kannalta hyvin ongelmallisena sitä mikäli OLK 3 valmistuttuaan ei alenna pörssisähkön hintaa. Tilanne jossa lisäydinvoima nostaa sähkön hintaa on jo katastrofaalinen Suomen kilpailukyvylle. Olen käsittänyt että edullisen energian tuotanto on ollut keskeinen peruste rakentaa ydinvoimaa. Viimeisestä lauseestasi olen samaa mieltä.

Tästä hankkeesta voisi sanoa muutaman sanasen. Hallitusohjelmaan liittyen en missään tapauksessa pidä tätä uutena hakemuksena ja mielestäni tätä asiaa ei tarvitsisi tuoda eduskuntaan räpisteltäväksi. Sama koskee TVO:n hakemusta, heillä on voimassa oleva lupa johon ei ole perusteita tehdä muutoksia.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mikä on lämmitykseen ja valaistukseen tarvittavan kulutuksen suhde teollisuuden tarvitsemaan wattimäärään?

Olin Hyötytuuli Oy:n tilaisuudessa, jossa kerrottiin, että kyseinen firma tuottaa 45000 kerrostalokaksion tarvitseman sähkön. Olen siinä käsityksessä, että ydinvoimaloita tarvitaan nimenomaan teollisuuden tarpeisiin.
Eiköhän tässä ole tarpeeksi faktaa asiasta:
Tammikuussa 2014 sähkön kulutus 8883 GWh
Heinäkuussa 2014 sähkön kulutus 5841 GWh
http://energia.fi/tilastot/sahkon-kuukausitilastot-2014

Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti, joten siitä ei ole mitään hyötyä että uusiutuvat tuottavat sähköä kesällä. Tuotanto pitää kuitenkin mitoittaa talven tasolle. On ihan ok, jos ihan pahimpina piikkeinä joudutaan turvautumaan fossiilisiin (jouluaatto).
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eiköhän tässä ole tarpeeksi faktaa asiasta:
Tammikuussa 2014 sähkön kulutus 8883 GWh
Heinäkuussa 2014 sähkön kulutus 5841 GWh
http://energia.fi/tilastot/sahkon-kuukausitilastot-2014

Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti, joten siitä ei ole mitään hyötyä että uusiutuvat tuottavat sähköä kesällä. Tuotanto pitää kuitenkin mitoittaa talven tasolle. On ihan ok, jos ihan pahimpina piikkeinä joudutaan turvautumaan fossiilisiin (jouluaatto).

Ydinvoimaa tarvitaan teollisuuden perusvoimaksi, mutta mielestäni Suomen pitää panostaa myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Hyötytuulen tilaisuudessa kerrottiin, että tuulivoiman määrän pitäisi viisinkertaistua vuoteen 2020 menessä. Olin myös Fortumin vastaavassa tilaisuudessa, jossa kerrottiin, että heidän tavoitteena on siirtyminen entistä enemmän aurinkoenergian hyödyntämiseen. Myös hiilidioksidin talteenottojärjestelmien mahdollinen kaupallinen käyttöönotto oli mielenkiintoinen tieto.

Tässä keskustelussa ihmetyttää toistuva aurinko-, tuuli- tai esim. aaltovoiman väheksyminen tai oikeastaan suoranainen ilkkuminen. On aivan selvä, että uusiutuvan energian osuuden on pakko kasvaa tulevan sadan vuoden aikana. Ydinvoimaa tarvitaan vielä, mutta toivottavasti nyt rakennettavien laitosten jälkeen ei niitä enää tarvita.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pikaisella googletuksella tarkistin asiaa suuntaa antavasti. Vuonna 2009 Oulun energia tuloutti 29,8 Milj € ja vuonna 2011 21 milj €. Koko liikevoittoaan Oulun energia ei tulouta mutta nuo summat ovat laskennallisesti vastanneet n 1 %-yksikköä alhaisempaa veroäyriä kuin ilman tuloutuksia. Tuloutettavat summat ovat vaihdelleet tuolla 20-30 miljoonan välillä vuodessa. Tuo sijoitus Fennovoimaan on siis poissa joko tuloksesta tai tuloutuksista.

Mielestäni valtion ei tulisi määritellä sitä miten kuntien energiayhtiöt myymänsä energian tuottavat. Tätä määrittelyä ei pitäisi tehdä myöskään kaupunginvaltuustoissa kuten Oulun tapauksessa tehtiin. Oulun energian, jonka rahoihin valtuusto puuttui, oma lausunto oli että Fennovoiman hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta ei ole voitu suoraan osoittaa sekä lisäksi että investoinnin tuotto-odotukset suhteessa hankkeen riskeihin jäävät alhaisiksi arvioinnissa käytetyillä oletuksilla. Tehdessään Fennovoimaan osallistumispäätöksen Oulun kaupunginvaltuusto siististi istahti toisen perseellä tuleen. Osallistumispäätös oli poliittinen ei liiketaloudellinen. .

Okei, tuossa valossa kyseessä voidaan jossain määrin sanoa olevan veronmaksajien riski. Mutta pitäisikö sinusta siis kunnallisen liikelaitoksen toiminnan olla valtuuston päätösvallan ulkopuolella? Oudolta sekin tuntuisi.

Pidän lisäydinvoiman rakentamisen kannalta hyvin ongelmallisena sitä mikäli OLK 3 valmistuttuaan ei alenna pörssisähkön hintaa. Tilanne jossa lisäydinvoima nostaa sähkön hintaa on jo katastrofaalinen Suomen kilpailukyvylle. Olen käsittänyt että edullisen energian tuotanto on ollut keskeinen peruste rakentaa ydinvoimaa. Viimeisestä lauseestasi olen samaa mieltä.

Tästä hankkeesta voisi sanoa muutaman sanasen. Hallitusohjelmaan liittyen en missään tapauksessa pidä tätä uutena hakemuksena ja mielestäni tätä asiaa ei tarvitsisi tuoda eduskuntaan räpisteltäväksi. Sama koskee TVO:n hakemusta, heillä on voimassa oleva lupa johon ei ole perusteita tehdä muutoksia.

Ilman muuta lisääntyvä sähköntarjonta joko alentaa sähkön hintaa tai hidastaa sen nousua. Kyse onkin siitä että miten öljyn käytön väheneminen näkyy sähkön käytön lisääntymisenä. Itse oletan että sähkön käyttö tulee lisääntymään talouden noustessa enemmän kuin mitä energiansäästö toimenpiteet ja tehokkaampi käyttö sitä vähentävät. Myös se että öljynkulutusta tulee jollain energialähteenä rivakasti korvata johtaa toivoakseni siihen että ratkaisu on sähkö.

Itsekään en pidä Fennovoiman muutoksia tarpeellisena käsitellä eduskunnassa jos on annettu lupa ostaa auto ja silloin puhuttu että se on joko Audi tai Renault, niin ei siinä koko asiaa tarvitse käsitellä jos kysytään että mitä jos se olisikin Volvo? TVO:n osalta ongelma on aikataulu, kun pitäisi rakennuslupaa hakea jo kesällä 2015 ja TVO tarvitsisi oman kertomansa mukaan lykkäystä töiden aloittamiseen enemmän kuin 3 vuotta. Näin olen ymmärtänyt, tavallaan heillä olisi siis hyllyllä periaatepäätös. Joka hankaloittaisi Fortumin mahdollisen hakemuksen läpiviemistä. Toisaalta Fortum omistaa TVO:sta muistaakseni 25% joten kuvittelisi heillä olevan mahdollisuuksia itse vaikuttaa asiaan. Miksi aikaa tarvitaan merkittävästi lisää?
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ydinvoimaa tarvitaan teollisuuden perusvoimaksi, mutta mielestäni Suomen pitää panostaa myös uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Tätä tuskin kukaan kiistää, etteikö olisi kannattavaa ja hyödyllistä panostaa uusiutuviin, mutta vain pikkuhiljaa ja realistisin suunnitelmin. Ei ole mitään järkeä ruveta aktiivisesti ajamaan ydinvoimaa alas, koska meillå ei ole olemassa realistista vaihtoehtoa sille ihan lähitulevaisuudessa. Voidaanhan se toki ajaa alas ennen kuin mitään kestäviä suunnitelmia sen korvaamiseksi edes on, ja toivoa että kyllä me jotain sitten keksitään, jolla kasvavakin energiantarve täytetään, mutta aika karu veto se olisi. Toisekseen meillä on erittäin hyvin ja varmasti toimivaa ydinvoimaa, ja sitä tulisi olemaan myös jatkossakin, jos vain halutaan. Vaihtoehtona on epävarmat bioenergiat ja fossiilisten kasvava käyttö.

Tässä keskustelussa ihmetyttää toistuva aurinko-, tuuli- tai esim. aaltovoiman väheksyminen tai oikeastaan suoranainen ilkkuminen. On aivan selvä, että uusiutuvan energian osuuden on pakko kasvaa tulevan sadan vuoden aikana. Ydinvoimaa tarvitaan vielä, mutta toivottavasti nyt rakennettavien laitosten jälkeen ei niitä enää tarvita.

Pakko? Mikä on tämä pakko? Onko uraani loppumassa kohta maailmasta vai mikä pakottaa Suomen luopumaan ydinvoimasta? Ja mikä pakko se on nimenomaan seuraavan 100 vuoden aikana tehdä?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Pakko? Mikä on tämä pakko? Onko uraani loppumassa kohta maailmasta vai mikä pakottaa Suomen luopumaan ydinvoimasta? Ja mikä pakko se on nimenomaan seuraavan 100 vuoden aikana tehdä?


Ei kai pakko ole, jos maailmanpoliittinen tilanne pysyy rauhallisena ja ydinjätteille kehitetään järkevä jälkikäsittely. Ydinvoima nyt kuitenkin tuottaa vain sen 30%:a, enkä näe järkevänä että tätä osuutta lähdettäisiin väkisin kasvatamaan. En oikein ymmärrä mikä ihme siinä on, että palstan lihaa syövien hetoromiesten täytyy joka kerta, kun mainitaan uusiutuva energia, pillastua. Optimaalinen tilannehan olisi se, että Suomi tuottaisi kaiken energiansa sellaisilla energialähteillä, joiden polttoaine ei maksaisi mitään, eivätkä ne tuottaisi yhtään päästöjä.
 

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Ei kai pakko ole, jos maailmanpoliittinen tilanne pysyy rauhallisena ja ydinjätteille kehitetään järkevä jälkikäsittely. Ydinvoima nyt kuitenkin tuottaa vain sen 30%:a, enkä näe järkevänä että tätä osuutta lähdettäisiin väkisin kasvatamaan. En oikein ymmärrä mikä ihme siinä on, että palstan lihaa syövien hetoromiesten täytyy joka kerta, kun mainitaan uusiutuva energia, pillastua. Optimaalinen tilannehan olisi se, että Suomi tuottaisi kaiken energiansa sellaisilla energialähteillä, joiden polttoaine ei maksaisi mitään, eivätkä ne tuottaisi yhtään päästöjä.

Ei tuolle ydinjätteelle tarvita mitään jälkikäsittelyä, loppusijoitus on aivan riittävän hyvä ja turvallinen tapa kirjaimellisesti haudata ongelmat. Ainoat merkittävät koko yhteiskuntaa koskevat riskit geologisessa loppusijoituksessa liittyvät tilanteisiin missä koko valtiojärjestys kaatuu (jolloin ydinjäte ei ylipäänsä ole se pienin ongelma muutenkaan) tai kun tulee jääkausia, miten tämä vaikuttaa kallioperään jne. Ja taas kerran, pari kilometriä jäätä on suurempi ongelma kuin ydinjäte kallioperässä.

Ydinvoima ei tuota yhtään hiilidioksidia, kun vesivoimaa ei voi tehdä lisää ja uusiutuvien energialähteitten hinta/MWh on yhä heikko ja säätövoiman tarve välttämätön niin ei yksinkertaisesti varsinaisesti ole huonoja seuraamuksia sillä että Suomi pystyy korvaamaan ison osan perussähkön tuotannostaan aidosti CO2-vapailla tuotantotavoilla. Nyt kuitenkin hiiltä ja öljyä poltetaan sen verran että edes yhdellä ydinvoimalalla ei niitä korvata JA lisäksi 20v tähtäimellä voi reaktorikapasiteettia poistua Loviisan voimalaitosten myötä ja tähän tulee varautua NYT eikä 20v päästä.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei kai pakko ole, jos maailmanpoliittinen tilanne pysyy rauhallisena ja ydinjätteille kehitetään järkevä jälkikäsittely. Ydinvoima nyt kuitenkin tuottaa vain sen 30%:a, enkä näe järkevänä että tätä osuutta lähdettäisiin väkisin kasvatamaan. En oikein ymmärrä mikä ihme siinä on, että palstan lihaa syövien hetoromiesten täytyy joka kerta, kun mainitaan uusiutuva energia, pillastua. Optimaalinen tilannehan olisi se, että Suomi tuottaisi kaiken energiansa sellaisilla energialähteillä, joiden polttoaine ei maksaisi mitään, eivätkä ne tuottaisi yhtään päästöjä.

No hyvä, että peruit väitteesi, ja itsekin ymmärrät että mitään pakkoa ydinvoimasta luopumiseen ei ole. Ja kuten nimimerkki varjo jo tuossa yllä kirjoitti, ydinjätteillä on jo aivan riittävän hyvä ja turvallinen loppusijoituspaikka, ei siitä tarvitse sinunkaan olla huolissaan.

Jaa että ydinvoima tuottaa vain sen 30 %? Vain. Tuo sinun mielestäsi vähäinen määrä on tällä hetkellä kuitenkin suurin kaikista muodoista ja vieläpä reilusti. Saahan sitäkin toki vähätellä, mutta aika naurettavaa tuollainen vähättely on. Ja sitten vielä lisäksi siihen se fakta, että energiankulutus kasvaa ihan koko ajan, eikä hidastumista ole näköpiirissä tulevaisuudessa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No hyvä, että peruit väitteesi, ja itsekin ymmärrät että mitään pakkoa ydinvoimasta luopumiseen ei ole. Ja kuten nimimerkki varjo jo tuossa yllä kirjoitti, ydinjätteillä on jo aivan riittävän hyvä ja turvallinen loppusijoituspaikka, ei siitä tarvitse sinunkaan olla huolissaan...


Meidän tai meidän lasten ei tarvitse olla huolissaan, mutta aika pahasti itseään pettää, jos uskoo kuparikapseleiden tai Venäjän loppusijoitusmenetelmien kestävän koko puoliintumisajan.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Meidän tai meidän lasten ei tarvitse olla huolissaan, mutta aika pahasti itseään pettää, jos uskoo kuparikapseleiden tai Venäjän loppusijoitusmenetelmien kestävän koko puoliintumisajan.

Olettaen että eivät kestä, niin mistä pitäisi olla huolissaan? Mikä on pahin mahdollinen skenaario jos tuollainen kapseli ei kestä?
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mutta mikä on tilanne talvella, jolloin kulutus on suurinta ja jolloin päivä on lyhyimmillään tai osassa maata aurinko ei juurikaan näyttäyty horisontin yläpuolella? Tästä on kyse, se ei riitä, että vuositasolla ollaan Keski-Euroopan tasolla, koska yötön yö lisää niitä tunteja huomattavasti, mutta karu totuus on se, että silloin kun kulutus Suomessa on suurinta eli talvella, on sitä aurinkoa vähiten käytössä (ja aurinkoenergiaan globaalisti panostaisin huomattavati tuulta enemmän). Niinpä kokonaisvaltaisen ratkaisun on oltava joku muu kuin panostaminen laajamittaisesti tuuli- ja aurinkovoimaan.

Kyllä kyse oli vuositasosta, mutta Lundin tarkoitus oli osoittaa, että aurinkoenergiaa olisi nyt pystytty Suomessakin ottamaan käyttöön selkeästi enemmän kuin on otettu. Nythän sen hyödyntäminen on erittäin vajavaista, tuulivoimaakin jäljessä, vaikka maailmalla kysyntä kasvaa koko ajan ja hintakin alkaa olla hyvin kilpailukykyistä. Varastointimenetelmiä kehitetään myös jatkuvasti ja jotain on saatukin aikaan: http://www.tekniikkatalous.fi/energia/sahkoverkon ihmeakku askeleen lahempana varastoi aurinkoenergiaa yoksi ja tuulivoimaa tyveneksi/a985812 http://www.tekniikkatalous.fi/energia/keinotekoinen molekyyli voi varastoida aurinkoenergiaa vuosikausia/a857978

Olisiko itse asiassa hyvinkin realistista ajatella, että nämä tekniikat olisivat laajamittaisesti käytössä jo vuoden 2030 tienoilla, jolloin Fennovoiman reaktori vasta alkaa tuottaa sähköä? Toisekseen, tuulivoimaloiden osalta tuotanto on kaksinkertainen nimenomaan talvella kesään verrattuna. http://www.tuulivoimayhdistys.fi/si...fi/files/faktaa_ja_fiktiota_tuulivoimasta.pdf''

dana77 kirjoitti:
Mikä tämän Peter Lundin ongelma on? Ei sähköä tarvita kesällä kun on lämmintä ja valoisaa, vaan talvella kun on kylmää ja pimeää. On vaikea pitää auktoriteettina asiantuntijaa, joka höpöttää idioottimaisuuksia. Tuollaisilla lähtökohdilla voidaan tehdä hyvin tarkoitushakuisia ja harhaanjohtavia laskelmia. Laspetkin ymmärtävät, että sähkön varastointi on se uusiutuvien (tuuli, aurinko) ongelma jota ei ole pystytty ratkaisemaan. Paitsi polttamalla hiiltä.

Niin, jos et ymmärtänyt Lundin ajatusta, niin ei voi mitään. Aurinkosähköllä on selkeästi suurempi potentiaali kuin Suomen vähäinen kulutus antaa ymmärtää. Varastointimenelmien läpimurto ei myöskään ole välttämättä kaukana. Tässä yksi linkki lisää: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/aurinkosahkon varastoinnin ongelmat ohi bakteeri syo sahkoa tekee metaania/a268796?service=mobile

dana77 kirjoitti:
Jos ihan oikeasti luetaan mitä siellä linkin takana sanotaan. a) sähköverkko ei ole tällaiseen valmis b) uusiutuvat eivät kannata taloudellisesti c) ydinvoimaa ei ole järkevä yrittää korvata lyhyellä aikataululla, vaan pikkuhiljaa. Tuon voi tulkita niin, että nyt ydinvoimaa vielä kannattaa rakentaa.

Kuka kannattaa ydinvoiman korvaamista lyhyellä aikataululla? Taas luodaan olkiukkoja siitä, kuinka tässä oltaisiin ajamassa jotain yhtäkkistä ydinvoiman alasajoa. Kyse on siitä, että minusta Fennovoiman/Rosatomin reaktoria ei tarvitse rakentaa vaan uusiutuvat pystyvät mainiosti korvaamaan sen. Lisäksi on järkevää satsata uusiutuviin, koska se on kestävämpi ratkaisu kuin siirtymäkauden ratkaisuna mielestäni ok oleva ydinvoima. Tulevaisuudessa tietysti kehittyneillä uusuiutuville voidaan korvata myös vanhentuneita reaktoreita - ei tarvitse olla edes Saksan tahdissa. Kohta käyttöön astuu OKL 3, joka on merkittävän suuruinen ydinsähkölisäys. Kyllä tutkimukset tukevat minusta voimakkaasti sitä, että uutta kapasiteettia ei tarvita vaan sitä olisi työllisyys-, yrittäjyys- ja tulevaisuusnäkökohtien mukaan parempi luoda uusiutuvilla - ja tämä on täysin realistista.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Olettaen että eivät kestä, niin mistä pitäisi olla huolissaan? Mikä on pahin mahdollinen skenaario jos tuollainen kapseli ei kestä?

Paikallinen radioaktiivinen saastuminen, joka pahimmillaan leviää veden mukana laajemmalle. Ei kai Porin ja Rauman seudun muuttuminen asuinkelvottomaksi kovin suuri ongelma ole...
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Paikallinen radioaktiivinen saastuminen, joka pahimmillaan leviää veden mukana laajemmalle. Ei kai Porin ja Rauman seudun muuttuminen asuinkelvottomaksi kovin suuri ongelma ole...

Samalla tavalla "asuinkelvottomaksi" kuin esimerkiksi Fukushiman alue? Vai jollain merkittävästi pahemmalla tavalla? Millä tavalla tämä radioaktiivisuus sinun mielestäsi siellä veden mukana leviää?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Aurinkosähköllä on selkeästi suurempi potentiaali kuin Suomen vähäinen kulutus antaa ymmärtää. Varastointimenelmien läpimurto ei myöskään ole välttämättä kaukana. Tässä yksi linkki lisää: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/aurinkosahkon varastoinnin ongelmat ohi bakteeri syo sahkoa tekee metaania/a268796?service=mobile
Tottakai Suomen pinta-ala ei ole paneeleja täynnä eli siinä mielessä potentiaalia ole. Ongelma on vain se hinta ja hyötysuhde.
Mitä bakteereihin tulee, niin pidetään peukkuja.
"Loganin ryhmän tekniikka ei ole vielä valmis teolliseen käyttöön, mutta se on suhteellisen lupaava"
Suomen energiaratkaisuja ei vain voida tehdä "suhteellisen lupaavien tekniikoiden varaan". Tästä huolimatta, voin omasta puolestani antaa sille täsmälleen samat ehdot kuin ydinvoimallekin eli minun puolestani tuota saa rakentaa kun vain hankkii rahoituksen & tuet muualta kuin valtion budjetista.

Kuka kannattaa ydinvoiman korvaamista lyhyellä aikataululla?
Minun tulkintani mukaan kaikki jotka vastustavat korvaavien ydinvoimaloiden rakentamista perustuen joskus ehkä tulevaisuudessa kehittyvien energiamuotojen perusteella.
 
Okei, tuossa valossa kyseessä voidaan jossain määrin sanoa olevan veronmaksajien riski. Mutta pitäisikö sinusta siis kunnallisen liikelaitoksen toiminnan olla valtuuston päätösvallan ulkopuolella? Oudolta sekin tuntuisi.

TVO:n osalta ongelma on aikataulu, kun pitäisi rakennuslupaa hakea jo kesällä 2015 ja TVO tarvitsisi oman kertomansa mukaan lykkäystä töiden aloittamiseen enemmän kuin 3 vuotta. Näin olen ymmärtänyt, tavallaan heillä olisi siis hyllyllä periaatepäätös. Joka hankaloittaisi Fortumin mahdollisen hakemuksen läpiviemistä. Toisaalta Fortum omistaa TVO:sta muistaakseni 25% joten kuvittelisi heillä olevan mahdollisuuksia itse vaikuttaa asiaan. Miksi aikaa tarvitaan merkittävästi lisää?

Hyvä kysymys johon en taida osata antaa yksiselitteistä vastausta. Jos kaupungilla on liikelaitoksia jotka kilpailevat palveluntuottajina yksityisen puolen toimijoiden kanssa tekisi mieleni sanoa että silloin ko liikelaitosten toiminnan pitäisi olla valtuuston päätösvallan ulkopuolella. Toiminnan raamit voisivat tulla poliittisilta päättäjiltä mutta toteutusvastuuta ja itsenäistä päätösvaltaa antaisin mahdollisimman paljon ko liikelaitokselle. Lähinnä mieleen tulee rakentaminen ja kunnossapito tällaisista toimialoista.

Oulun energian tapauksessa minusta ongelmallisinta oli se, että valtuusto päätti tehdä riskisijoituksen vastoin Oulun energian arvioita hankkeen taloudellisesta järkevyydestä. Yleensä ottaen Oulun energian kaltaisten toimijoiden investointipäätökset ovat sitä kokoluokkaa että ne tarvitsevat mielestäni tuekseen valtuuston päätöksen jo pelkästään siitäkin syystä että toimijan omat varat eivät kenties riitä ja tarvitaan rahoitusta kaupungi budjetista. Eli vähän kyllä ja ei vastaus. Fennovoiman tapauksessa oli ensin kaupunginjohtajan poliittinen tahto osallistua ydinvoimalan rahoitukseen. Sen jälkeen löydettiiin sopiva toimija jota valtuusto voi ohjata ja niin päätös oli saatu aikaan. Asia olisi ollut helpompi sulattaa mikäli Oulun energia olisi ollut aloitteellinen ja pystynyt osoittamaan miksi Fennovoiman rahoituksen osallistuminen on taloudellisesti järkevää. Nyt valtuusto 'pakotti' Oulun energian osallistumaan Fennovoimaan.

TVO:N tapauksessa asiassa taitaa olla merkittävintä se että ministeri Vapaavuori on hyvin kyllästynyt Olkiluoto 3 työmaalta kantautuviin uutisiin. Viikko sitten A-studiossa hän totesi että Olkiluoto 3 on maamme teollisuushistorian surkein hanke. Kun Vapaavuori piti tiedotustilaisuutta ydinvoimapäätöksistään hän totesi ilmoittaneensa TVO:lle jo kaksi vuotta sitten ettei lisäaikaa nelosen rakennusluvan jättämiselle tipu. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli Vapaavuori ei muuta esitystään eikä TVO ehdi jättämään rakennuslupahakemustaan ensi kesään mennessä, TVO:n lupa raukeaa. Ensi vaalikaudella sitten odotellaan Fortumin hakemusta, mikäli sellaista enää tulee.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eiköhän tässä ole tarpeeksi faktaa asiasta:
Tammikuussa 2014 sähkön kulutus 8883 GWh
Heinäkuussa 2014 sähkön kulutus 5841 GWh
http://energia.fi/tilastot/sahkon-kuukausitilastot-2014

Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti, joten siitä ei ole mitään hyötyä että uusiutuvat tuottavat sähköä kesällä. Tuotanto pitää kuitenkin mitoittaa talven tasolle. On ihan ok, jos ihan pahimpina piikkeinä joudutaan turvautumaan fossiilisiin (jouluaatto).

Tämänhän tarkoittaisi sitä että kesäkuukausina Suomen tehontarve olisi noin 8000MW josta ydinvoima tuottaisi (nyk. 2700MW + 1600MW (OLK3) + 1200 MW (Fenno) + 1600 MW (OLK4) ) n. 7100 MW. Vesivoima ja kombilaitokset lisäksi niin Suomen tehontarve ylittyy kirkkaasti. Kesällä sähköä voitaisiin viedä Norjaan, Ruotsiin ja Viroon sekä ehkä tulevaisuudessa Venäjälle mutta ainakin Ruotsilla ja Norjalla on sähkömarkkinat täynnä joten Pohjoismaisessa pörssissä hinta valuu todella alas. Toisin sanoen, uusien ydinvoimaloiden tulisi tehdä tili talvikuukausina koska kesällä tulisi persnettoa halpojen hintojen johdosta. Eli mitä pidempi ja kylmempi talvi, sitä parempi sähköyhtiöille. Jos yhtään on kuunnellut sääprofeettoja, pohjoisilla alueilla keskilämpötila tulee nousemaan eniten eli luvassa ovat leudot, sateiset ja tuuliset talvet jotka taasen sopivat hyvin Pohjoismaiselle tuuli- ja vesivoimalle.

Hirveän vaikea kuvitella että esim. Fennovoima saa 50€/MWh omakustannehintaa takaisin sähkömarkkinoilta kesäkuukausina kun viime kesänä pörssihinta pyöri 20 - 30 €/MWh tietämillä. Jos huomioisi 2% hintojen nousun vuodessa niin hinnat tuplaantuvat jossain 30vuodessa. Tiedä sitten mitä Fennovoiman omakustannehinnalle on siihen mennessä tapahtunut.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kyllä kyse oli vuositasosta, mutta Lundin tarkoitus oli osoittaa, että aurinkoenergiaa olisi nyt pystytty Suomessakin ottamaan käyttöön selkeästi enemmän kuin on otettu. Nythän sen hyödyntäminen on erittäin vajavaista, tuulivoimaakin jäljessä, vaikka maailmalla kysyntä kasvaa koko ajan ja hintakin alkaa olla hyvin kilpailukykyistä. Varastointimenetelmiä kehitetään myös jatkuvasti ja jotain on saatukin aikaan:

Minä olisin pystynyt sanomaan saman ilman Lundin osaamistakin. Totta vie niin Suomessa kuin etenkin globaalisti aurinkoenergiaa olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän, mutta en siltikään näe aurinkoenergiaa Suomen oloissa todellisena vaihtoehtona vaikkapa ydinvoimalle. Aurinkoenergialla kuten ei tuulivoimallakaan voida Suomen oloissa täyttää sitä tarvetta mikä nyt ja etenkin tulevaisuudessa tulee olemaan sähkönkulutuksen tavalla tai toisella kasvaessa, ja samalla on vielä huomioitava Loviisan voimaloiden tulevaisuus ja millä ne tullaan tulevaisuudessa korvaamaan. Kahden yksikön korvaaminen ei kuitenkaan onnistu käsiä heiluttelemalla!

Eri tieteellisissä julkaisuissa on ollut useita artikkeleja varastointimenetelmistä ja niiden mahdollisuuksista tulevaisuudessa, mutta monen kohdalla kyse on todellakin tilanteesta suht' kaukana tulevaisuudessa eli mitään ehdottoman konkreettista aikataulua ei ole kenelläkään esittää. Osassa tekniikoista kyse on vasta tutkimustyöstä eli tilanne on se ettei vielä ainoatakaan toimivaa menetelmää ole käytössä. Mutta tietty tätä alaa on hyvä seurata ja kenties Suomessakin panostaa perustutkimukseen ja kehitystyöhön - jos vain rahoittajia löytyy.

vlad.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Hyvä kysymys johon en taida osata antaa yksiselitteistä vastausta. Jos kaupungilla on liikelaitoksia jotka kilpailevat palveluntuottajina yksityisen puolen toimijoiden kanssa tekisi mieleni sanoa että silloin ko liikelaitosten toiminnan pitäisi olla valtuuston päätösvallan ulkopuolella. Toiminnan raamit voisivat tulla poliittisilta päättäjiltä mutta toteutusvastuuta ja itsenäistä päätösvaltaa antaisin mahdollisimman paljon ko liikelaitokselle. Lähinnä mieleen tulee rakentaminen ja kunnossapito tällaisista toimialoista.

Oulun energian tapauksessa minusta ongelmallisinta oli se, että valtuusto päätti tehdä riskisijoituksen vastoin Oulun energian arvioita hankkeen taloudellisesta järkevyydestä. Yleensä ottaen Oulun energian kaltaisten toimijoiden investointipäätökset ovat sitä kokoluokkaa että ne tarvitsevat mielestäni tuekseen valtuuston päätöksen jo pelkästään siitäkin syystä että toimijan omat varat eivät kenties riitä ja tarvitaan rahoitusta kaupungi budjetista. Eli vähän kyllä ja ei vastaus. Fennovoiman tapauksessa oli ensin kaupunginjohtajan poliittinen tahto osallistua ydinvoimalan rahoitukseen. Sen jälkeen löydettiiin sopiva toimija jota valtuusto voi ohjata ja niin päätös oli saatu aikaan. Asia olisi ollut helpompi sulattaa mikäli Oulun energia olisi ollut aloitteellinen ja pystynyt osoittamaan miksi Fennovoiman rahoituksen osallistuminen on taloudellisesti järkevää. Nyt valtuusto 'pakotti' Oulun energian osallistumaan Fennovoimaan.

Kieltämättä tuo tuntuu jossain määrin kyseenalaiselta. Toisaalta se tuntuisi kyseenalaiselta silloinkin jos energiayhtiö näkisi ratkaisun kannattavana ja kuntapäättäjä hylkäisi sen. Hyvin hankala aihe.

TVO:N tapauksessa asiassa taitaa olla merkittävintä se että ministeri Vapaavuori on hyvin kyllästynyt Olkiluoto 3 työmaalta kantautuviin uutisiin. Viikko sitten A-studiossa hän totesi että Olkiluoto 3 on maamme teollisuushistorian surkein hanke. Kun Vapaavuori piti tiedotustilaisuutta ydinvoimapäätöksistään hän totesi ilmoittaneensa TVO:lle jo kaksi vuotta sitten ettei lisäaikaa nelosen rakennusluvan jättämiselle tipu. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli Vapaavuori ei muuta esitystään eikä TVO ehdi jättämään rakennuslupahakemustaan ensi kesään mennessä, TVO:n lupa raukeaa. Ensi vaalikaudella sitten odotellaan Fortumin hakemusta, mikäli sellaista enää tulee .

Varmasti Vapaavuori on kyllästynyt saamaan lokaa niskaansa OL3 uutisoinnin tiimoilta eikä halunnut henkilöityä idealogiseksi ydinvoiman kannattajaksi. Ja siksikin on esittänyt kriittisiä kommentteja TVO:n toiminnasta. Onko se sitten merkittävin seikka asiassa vai ei?

Ydinenergialaki ei pikaisen tutustumisen pohjalta ymmärtääkseni rajaa periaatepäätöksen voimassaolo aikaa. Periaatepäätös on vaan annettava määräaikaisena ja se tulee eduskunnalle joko hylättäväksi tai hyväksyttäväksi. Mitä TVO sitten voisi tehdä saadakseen hallituksen esittämään jatkoaikaa? Miten TVO on saattanut käytännössä pyöritellä peukaloitaan OL4:n osalta viisi vuotta ja silti polttanut rahaa 100 miljoonaa. Vieläpä siten että se on kaikki hukkaan heitetty jos lupaa ei tule?

Saapa nähdä kuinka homma tuosta pyörähtää. Hakevatko TVO ja Fortum ensi vaalikaudella taas kilpaa lupaa ydinvoimalalle? Kohtahan Fortumin pitää jo uusia Loviisa 1 ja Loviisa 2.
 

PTS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tottakai Suomen pinta-ala ei ole paneeleja täynnä eli siinä mielessä potentiaalia ole. Ongelma on vain se hinta ja hyötysuhde.
Mitä bakteereihin tulee, niin pidetään peukkuja.
"Loganin ryhmän tekniikka ei ole vielä valmis teolliseen käyttöön, mutta se on suhteellisen lupaava"
Suomen energiaratkaisuja ei vain voida tehdä "suhteellisen lupaavien tekniikoiden varaan". Tästä huolimatta, voin omasta puolestani antaa sille täsmälleen samat ehdot kuin ydinvoimallekin eli minun puolestani tuota saa rakentaa kun vain hankkii rahoituksen & tuet muualta kuin valtion budjetista.

Huoh. Mikä on sitten mielestäsi todennäköisyys sille, että näitä varastointitekniikoita ei saada käyttöön, sanotaanko vuoteen 2030 mennessä? Kun ajatellaan minkälaisessa nosteessa ala on kansainvälisesti, ja kuinka suuria intressejä kehittämiseen on esimerkiksi Saksan satsatessa, niin väittäisin, että kehitys tulee olemaan seuraavan kymmenenkin vuoden aikana nopeaa.

Olen tänne linkittänyt tutkijoiden näkemyksiä, joiden mukaan esimerkiksi on realistista, että vuonna 2025 puolet sähkön tarpeesta Suomessa tuotetaan uusiutuvilla. Missä ovat vastaavat näkemykset sieltä puolelta? Mihin perustuu tiukka konservatiivinen pessimismi? Siis mihin tieteelliseen tutkimustyöhön, ei periaatteelliseen vastaanhangoitteluun.

Ja olen budjettirahoituksesta eri mieltä. Kyllä Suomen edun mukaista on olla mukana kehityksessä paristakin eri syystä. Toinen on tietysti ilmastonmuutos ja ympäristönäkökohta, toinen taas työllisyyspotentiaali joka uusiutuvien kautta avautuu (korkeampi muuten kuin ydinvoimaloissa..). Kasvavaa alaa ei kannata jättää hyödyntämättä.

dana77 kirjoitti:
Minun tulkintani mukaan kaikki jotka vastustavat korvaavien ydinvoimaloiden rakentamista perustuen joskus ehkä tulevaisuudessa kehittyvien energiamuotojen perusteella.

Niinno, jutussa tarkoitettiin muuta, eli ihan nopeaa ydinvoiman korvaamista niin kuin siinä lukee. Sitä taas eivät kannata Suomessa vihreätkään.

vlad kirjoitti:
Aurinkoenergialla kuten ei tuulivoimallakaan voida Suomen oloissa täyttää sitä tarvetta mikä nyt ja etenkin tulevaisuudessa tulee olemaan sähkönkulutuksen tavalla tai toisella kasvaessa, ja samalla on vielä huomioitava Loviisan voimaloiden tulevaisuus ja millä ne tullaan tulevaisuudessa korvaamaan. Kahden yksikön korvaaminen ei kuitenkaan onnistu käsiä heiluttelemalla!

Miksi ei tulevaisuudessa voida? Mihin perustuu sähkönkulutuksen kasvun ennusteesi? Työ- ja elinkeinoministeriön salaiseen laskelmaan, jota se ei uskalla edes julkistaa? Tutkijoilla on tästä hyvin eri näkemys. Aurinko- ja tuulivoima voivat olla ainakin merkittävässä roolissa - jos kohta ei tule missään tapauksessa unohtaa biovoimaa, joka on tällä hetkellä Suomen merkittävin uusiutuvan energian lähde.
 

Geezer

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK. Sympatiat Kuopioon ja Lappeenrantaan.
Niin, tuo viimeinen lause on aika huolestuttava Suomen energiapolitiikan kannalta, jos emme pääse mukaan siihen kehitykseen, johon suurimmat energiainvestoinnit jo nyt Euroopassa suuntautuvat. Jotta uusiutuvien vaikutus sähköntuotannolle olisi sama kuin Rosatom/Fennovoiman hankkeen, niin vastaavan kapasiteetin täytyy siis olla käytössä vasta vuoden 2030 tienoilla.

Kyllä me kehitykseen mukaan pääsemme. Se, että saisimme korvattua Pyhäjoelle rakennettavan voimalaitoksen tuotannon uusiutuvilla energianlähteillä nopeammin on vain vihreä päiväuni.

Minä en ole lukenut yhtäkään asiantuntija-arviota, ettei tuo olisi mahdollista. Sen sijaan yllä linkittämäni tutkijoiden arviot yhtä kaikki näkevät uusiutuvissa selkeän kasvupotentiaalin jo lähivuosikymmeninä. Kyseessä on laajempi kehitys eikä Suomi ole erillinen saarensa, jossa pätevät täysin toiset realiteetit.

Onko sinun lukemissasi asiantuntija-arvioissa esitetty laskemia siitä kuinka paljon aikaa palaisi Pyhäjoen voimalan korvaavan uusiutuvan energiatuotannon pysytyttämiseen, siis vaikka vain päätöksentekoon, suunnitteluun ja toteutukseen. Onko edes luonnosteltu mitä energiamuotoja käytettäisiin ja missä määrin mitäkin, tai miten ne sijoittusivat Suomen kartalle? Onko esimerkiksi Lund kertonut millä "porkkanalla" yritykset saataisiin innostumaan tällaisesta massivisesta rakennushankkeesta ja investoinnista?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Huoh. Mikä on sitten mielestäsi todennäköisyys sille, että näitä varastointitekniikoita ei saada käyttöön, sanotaanko vuoteen 2030 mennessä? Kun ajatellaan minkälaisessa nosteessa ala on kansainvälisesti, ja kuinka suuria intressejä kehittämiseen on esimerkiksi Saksan satsatessa, niin väittäisin, että kehitys tulee olemaan seuraavan kymmenenkin vuoden aikana nopeaa.
Kumpikin vaihtoehto on mahdollinen ja mitään todennäköisyyksiä näille ei pysty kukaan laskemaan. Tutkijat eivät ole kunnostautuneet tulevaisuuden ennustajina erityisen hyvin.

En muutenkaan lähtisi Sinuna hirveän ylimielisenä tässä keskustelussa esiintymään. Siitä ei taida olla vielä puolta vuottakaan kun suostuit lopulta ymmärtämään uusiutuvien tuotannon ongelman ja koko säätövoiman konseptin.
Olen tänne linkittänyt tutkijoiden näkemyksiä, joiden mukaan esimerkiksi on realistista, että vuonna 2025 puolet sähkön tarpeesta Suomessa tuotetaan uusiutuvilla.
Se on varmasti mahdollista toteuttaa teknisessä mielessä, mutta edelleen näistä arvioista puuttuu ne kustannuslaskelmat. Jos mennään edellisen linkkisi mukaan ja hyväksytään että pientuotanto maksaa tuplasti, niin varmasti saadaan puolet tuotettua. Ellei Suomi satu menemään konkurssiin enen sitä.

Missä ovat vastaavat näkemykset sieltä puolelta? Mihin perustuu tiukka konservatiivinen pessimismi?
Saa nähdä onko fissio-reaktorit käytössä ennen metaanibakteereja. En sellaisten varaan alkaisi strategioita rakentamaan.

Minun näkökulmani tähän on erittäin simppeli ja tasapuolinen. Uusiutuvat yleistyvät heti kun ne ovat kustannustehokkaita. Markkinat valitsevat aina parhaan vaihtoehdon ja monet seikat puoltavat uusituvia ydinvoiman suhteen. Sitä ennen niihin panostaminen on rahan tuhlausta. Markkinat panostavat tuotekehitykseenkin siinä vaiheessa kun se on järkevää. Fossiilisten hinta nousee koko ajan, joten kehitys menee siihen suuntaan, että jossain vaiheessa ne ovat kannattavia. Siinä vaiheessa ei kuitenkaan mitään mitaleita jaeta, että kuka on eniten rahaa siihen mennessä tuhlannut.

Kyllä Suomen edun mukaista on olla mukana kehityksessä paristakin eri syystä. Toinen on tietysti ilmastonmuutos ja ympäristönäkökohta, toinen taas työllisyyspotentiaali joka uusiutuvien kautta avautuu (korkeampi muuten kuin ydinvoimaloissa..). Kasvavaa alaa ei kannata jättää hyödyntämättä.
Muistutetaan nyt vielä X:n kerran, että ydinvoima ei edistä ilmastonmuutosta. En tiedä miten tuon työllisyyspotentiaalin näet, mutta minä ajattelen niin että on kahdenlaista työtä. Sellaista joka kannattaa ja joka lisää yhteiskunnan resursseja ja sitten sellaista joka kuluttaa yhteiskunnan resursseja. Suomessa tulee vanhusten määrä kasvamaan ja tämä tulee työllistämään runsaasti, mutta sitä ei hyvänä asiana nähdä. Jos ydinvoimalla tarvitaan energiamäärän x tuottamiseen tarvitsemaan 500 ihmisen panos ja uusiutuvilla tuhannnen ihmisen panos, niin ensimmäinen on parempi. Sen sijaan jos uusiutuvien teknologioiden myynnillä ulkomaille pystytään suomessa työllistämään 1000 ihmistä tulevaisuudessa, niin se olisi helvetin hieno juttu. Se että onko tuo kuinka todennäköistä onkin sitten toinen juttu. Joskus 90-luvulla olisin ollut paljon optimistisempi R&D toiminnan suhteen, mutta kiitos Kiinan nousun trendi on että he varastavat kaiken mitä muut keksivät ja tuottavat sitten halvemmalla. Tämä on esim matkapuhelimaailmassa nähty liian hyvin (Huawei)
 
Viimeksi muokattu:

varjo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens, (Internazionale), Nash&Suns
Joskus 90-luvulla olisin ollut paljon optimistisempi R&D toiminnan suhteen, mutta kiitos Kiinan nousun trendi on että he varastavat kaiken mitä muut keksivät ja tuottavat sitten halvemmalla. Tämä on esim matkapuhelimaailmassa nähty liian hyvin (Huawei)

Niin, näytä mulle menestyvä eurooppalainen uusiutuvia energiaratkaisuita tekevä firma joka toimii markkinalla missä on aasialaista kilpailua niin näytän saunatontun. Aikalailla järjestään viime päivinä ainoa viesti mitä suomalaiseltakin tuulivoimasektorilta kuuluu on YT:t tai konkurssit, ongelma on siinä että tuulivoima on liiaksi bulkkia että suomalaisen tason insinööriosaamisella voidaan oikeuttaa vaikkapa turbiinien hinta. Tukitariffit käytännössä mahdollistavat valitsemaan halvimman vaihtoehdon, kestävyydestä riippumatta koska profitin taso on niin kova että koko myllyn voi tölkittää kaljatölkeiksi tukitasojen loputtua.

Ja sitten ennenkuin joku sanoo sanan Tanska, kannattaa lukea esim. tästä kestävän kehityksen mukaisesta poliittisesta toiminnasta:
In January 2012, the company threatened to fire 1,600 out of 3,000 U.S. workers if the U.S. does not renew the 2.2 cents-per-kilowatt-hour Production Tax Credit, scheduled to expire at the end of 2012

http://www.businessweek.com/printer/articles/240386?type=bloomberg
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös