Hallitusneuvottelut 2015

[erku]

Tässä haisee pahasti demarismi. Yhteiskunnan suurin rikollinen on muutaman röökiaskin kavereilleen dilkkaama perusjamppa. Mitä parturikampaajiin tulee, niin heidän kohdallaan kasvanut pimeä työ on hyvin pitkälti valtiovallan syytä. On tehty kerrassaan typeriä lakimuutoksia joilla yritetään tehdä yrittämisestä ja työllistämisestä mahdollisimman hankalaa. Suomalaisilla yrittäjillä on pääosin varsin korkea moraali, mutta sekin pettää jos oikein tekemisestä rangaistaan sääntelyllä ja typerällä verotuksella.

Ai siis se on demarismia, että näkee pimeän tupakkakaupan, joka on systemaattista, olevan väärin? Ok. Ehkä se on sitten liian demaria puolustaa suomalaisia rehellisiä yrittäjiä, jotka maksavat demokraattisesti päätetyt alvit ja muut verot sekä maksut asianmukaisesti. Sehän on täysin selvää, että nämä pimeää elantoa tienaavat ovat nimenomaan rehellisen yrittäjän pahin vihollinen, toki myös yhteiskunnan vihollinen. Tässä kohdin voi hyvinkin sanoa demarien olevan rehellisen yrittäjän asialla, Oikeisto kai sitten puolustaa vilunki"yrittäjiä" ensisijassa.

 

[Alfred E Neuman]

Naton osaltahan hallitus käytännössä ei ole päätösvaltainen. Sotilasliiton jäsenyys vaatisi monien arvioiden mukaan perustuslakimuutoksen ja tässähän vaaditaan 2/3 enemmistö, jotta asia ylipäätään etenee. Jos jäsenyys haluttaisiin nuijia läpi tämän kauden aikana, pitäisi eduskunnasta löytyä 5/6 enemmistö tukemaan asian kiireellistä käsittelyä. Eli ei tule toteutumaan.

Okei, tuolta löytyy perustuslaki. Mitä pykälää pitää muuttaa että Natojäsenyys on mahdollinen? Sitä paitsi pidän jo voittona sitä, että Nato-jäsenyys on mahdollista laittaa vetämään. Edellisellä kaudellahan tämä oli jo hallitusohjelmaan kirjattu, että ei ole mahdollista.

 

[Barnes]

Näyttää kyllä erittäin hyvältä tämä hallituksen muodostaminen.

Erittäin hyvältä tosiaan näyttää. Yhteiset linjat löytyvät hyvin, Keskusta on tyytyväinen, persut ovat tyytyväisiä ja Kokoomuskin näyttäisin olevan hyvin mielin messissä. Viime hallitus ei oikein missään vaiheessa löytänyt yhteistä säveltä, nyt jo hallitusneuvotteluissa homma näyttäisi olevan hanskassa.

Kovia päätöksiä varmastikin tullaan näkemään tällä hallituskaudella, jotenkin olen luottavainen sen suhteen, että ne kovat päätökset tulllan vetämään kunnialla läpi. Ja NATO:stakin puhuttu, mahtavaa! Viime hallituskaudella petyin puolustuspoliittisiin linjauksiin, tuntui, ettei mitään tapahdu varuskuntauudistuksen jälkeen.

 

[Stonewall]

Yllättävän hyvin Persut saivat molemmat Keskustan ja Kokoomuksen taipumaan luopumaan vaatimuksistaan lopettaa EU:n ulkopuolisen maahanmuuton tarvehankinta. Järki voitti. Toisaalta joutuivat itse antamaan periksi pakolaiskiintiön pienentämisestä. Toki kompromissi, että kiintiö säilyy ennallaan, aiheuttaa varmasti rutinaa Euroopan maailmanparantajien piirissä, kun komissio haluaisi ilmeisesti antaa Välimeren laittomille maahantulijoille pakolaisstatuksen. Tehtävä maahanmuuttoselvitys voi myös osoittautua hyväksi. Ja NATO-selvitys on varmasti järkevää tehdä, ja jäsenyyttäkin pidetään mahdollisena, mikä on järkevää politiikkaa, vaikka riittävää kannatusta jäsenyydelle ei olekaan. Vaan nyt kaikki helpot kysymykset on käsitelty. Veikkaan, ettei talousasioista päästä sopimukseen ihan samassa vauhdissa.

 

[erku]

Okei, tuolta löytyy perustuslaki. Mitä pykälää pitää muuttaa että Natojäsenyys on mahdollinen? .

Perustuslain 93. pykälä: "Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella."

Naton viidennessä artiklassa: "Hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan."

Nuo ainakin ovat aika lailla ristiriidassa. Käytännössähän presidentti ei enää päättäisi sodasta ja rauhasta, jos kerta hyökkäys Turkkiin tai Kreikkaan olisi automaattisesti hyökkäys Suomea vastaan. Tällöin päätösvalta karkaisi sinne Naton päätöksentekoelimiin.

 

[Surukuku]

Mitäs korjausliikkeitä nyt sitten ollaan tekemässä? ...

Ollaanpa hiljaa, niin saadaan vaikka kala...
Kuten totesin, joitakin vain jo ihan periaatteessa vituttavat nämä neuvottelutkin, liekö vaalituloksella osuutta asiaan... vai vaivaako visvasyylä?

 

[Tadu]

Voittivatko persut sittenkin? - hallituksen maahanmuuttolinjaus on salakavala | Vihreä Lanka

Vihreälanka on eri linjalla kuin Arhis.

 

[JypFabu]

Ollaanpa hiljaa, niin saadaan vaikka kala...
Kuten totesin, joitakin vain jo ihan periaatteessa vituttavat nämä neuvottelutkin, liekö vaalituloksella osuutta asiaan... vai vaivaako visvasyylä?

Ei näillä eväillä sinttiä suurempaa, syylät ei vaivaa, mutta ei myöskään näivetystauti, eikä tule vaivaamaankaan.

 

[BitterX]

@Pisin Kääpiö 186cm

Työmarkkinoiden suppeus on täyttä totta ja Suomessa korkeakoulussa opiskelleen ulkomaalaisen on hankala työllistyä Suomessa. Tästä huolimatta erittäin moni kuitenkin lopulta työllistyy Suomessa. Lähtökohtaisesti suuri osa Suomessa opiskelleista haluaa työllistyä Suomessa. Heille Suomi on jo opiskeluajalta tuttu maa - jopa jossain määrin toinen kotimaa ja heillä on täällä sosiaalisia ja ammatillisiakin verkostoja, ja he tuntevat Suomen elinkeinoelämän. Lähtökohta heille on se, että suomalaisella korkeakoulututkinnolla on erittäin haasteellista saada töitä muualta Euroopasta eikä välttämättä muutto "kolmanteen" maahan niin kovinkaan houkutteleva vaihtoehto ole verotuksesta huolimatta (tätä voi kukin ajatella omalta kannaltaan: lopultahan aika harva suomalainenkaan vastavalmistunut on valmis hakemaan töitä ulkomailta).

Täältä tilastotietoa Suomessa opiskelleiden ulkomaalaisten sijoittumisesta: http://www.cimo.fi/instancedata/pri...owwwstructure/24811_faktaa_express_2_2012.pdf

Henkilökohtaisesti tiedän useita pääosin aasialaistaustaisia tutkinto-opiskelijoita, joista osa on jäänyt Suomeen töihin ja osa valmistumisensa jälkeen haki töitä Suomesta sitä lopulta löytämättä (eli olisivat olleet erittäin motivoituneita työskentelemään Suomessa). Jälkimmäiset ovat sittemmin muuttaneet opiskeluviisumiensa umpeutumisen takia takaisin lähtömaihinsa. Tässä taloudellisessa tilanteessa on yritykset varovaisia työllistämään ylipäätään ketään. Antaisin silti hieman sapiskaa myös yritysten suuntaan, jotka eivät ole kovinkaan rohkeita palkkaamaan nuoria korkeastikoulutettuja ulkomaalaisia, vaikka nämä olisivat kotoisin kyseisten yritysten pääasiallisilta fokusmarkkinoilta.

Silti Suomessa kouluttautuneista ja muualle muuttaneistakin ulkomaalaisista on Suomelle hyötyä. Verkostot ja näiden henkilöiden siteet Suomeen nimittäin säilyvät. Tämmöisten hyötyjen kvantifoiminen on tietysti erityisen haasteellista ja ne voivat realisoitua vasta pidemmällä aikavälillä (esim. 20 vuotta), kun Suomessa opiskelleet ovat edenneet urallaan merkittävämpiin asemiin työurallaan. Vertailukohtaa tähän on oikeastaan täysin turhaa hakea historiasta, kun ajatellaan, että Suomessa ei 20 vuotta sitten ollut kovinkaan paljoa ulkomaalaisia opiskelijoita.

Tässä kohtaa kannattaa myös huomioida, että tämän tyyppisten yhteyksien ja kontaktiverkostojen arvo ei tulevaisuudessa tule ainakaan vähenemään, kun suomalaisetkin yritykset yhä enenevissä määrin joutuvat hakemaan kasvua niiltä markkinoilta, joilla sitä on tarjolla. Eli juuri Euroopan ulkopuolelta - pääosin Aasiasta, latinalaisesta Amerikasta ja enenevissä määrin Afrikasta.

Ilmainen tai lähes ilmainen koulutus on käytännössä se ainoa valtti, jolla syrjäinen Suomi voi motivoituneista ulkomaalaisista opiskelijoista kilpailla muiden Euroopan maiden kanssa. Se houkuttelee tänne jonkin verran ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta Suomi ei silti ole eikä tule olemaan länsimaihin opiskelemaan haluavien primäärikohde. Tässä kontekstissa olisi aika lyhytnäköistä päästää tästä kilpailuedusta irti pikavoittojen nimissä.

 

[Footless]

VATT tuota on vasta tutkinut ja tarkempaa raporttia pitäisi tulla toukokuun aikana. Toivottavasti tuolla Smolnassa on kuitenkin jo päästy alustavia tuloksia näkemään, ettei ole ihan mutulla menty. VATT julkaisi jo lokakuussa esiselvityksen aiheesta, pari poimintaa siitä.

"Tilastojen mukaan vajaat puolet (45 %) valmistuneista on työllistynyt Suomeen vuoden kuluttua valmistumisestaan."

"Ylivoimaisesti parhaiten Suomeen työllistyvät sosiaali- ja terveysalan opiskelijat. Tulos heijastanee alalla vallitsevaa kysyntää työntekijöistä."
Eli siis juuri sitä väkeä, mitä tänne kaivattaisiinkin tulevaisuutta varten.

Joku voisi tietysti kuvitella, että seuraava lainaus on monen lukukausimaksuja ajavan motiivina:
"Kansalaisuuksittain tarkasteltuna afrikkalaiset näyttävät työllistyvän Suomeen parhaiten. Heistä lähes kaksi kolmasosaa työskenteli Suomessa vuoden kuluttua valmistumisestaan."

 

[Ck]

Perustuslain 93. pykälä: "Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella."

Naton viidennessä artiklassa: "Hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan."

Nuo ainakin ovat aika lailla ristiriidassa. Käytännössähän presidentti ei enää päättäisi sodasta ja rauhasta, jos kerta hyökkäys Turkkiin tai Kreikkaan olisi automaattisesti hyökkäys Suomea vastaan. Tällöin päätösvalta karkaisi sinne Naton päätöksentekoelimiin.

Tietääkseni tai muistaakseni (Voin olla väärässäkin) tuo 5 artikla ei pakota Nato maata kuitenkaan lähettämään sotajoukkoja hyökättävään maahan vaikka se vaikeassa ja varsinkin loppuviimein niin olisikin. Eli voi lähettää vaikka näkkileipää hyökättävään maahan, toki pitkällä aikavälillä tätä ei varmasti kauheen hyvällä katsottaisi Natossa jos joku maa on oikeasti kovassa paikassa, eli vähintäänkin painostuksesta tuohon sotilaallisen avun lähettämiseen joutuisi Presidentti ja Eduskunta todennäköisesti loppuviimein. Tosin niinhän se menee ja on mennyt EU:ssakin, ihan sama mitä siellä päätetään jos joku iso maa haluaa hommat uusiksi, niin Suomi tulee vikisten perässä.

 

[Toejoen Veikko]

Nuo ainakin ovat aika lailla ristiriidassa. Käytännössähän presidentti ei enää päättäisi sodasta ja rauhasta, jos kerta hyökkäys Turkkiin tai Kreikkaan olisi automaattisesti hyökkäys Suomea vastaan. Tällöin päätösvalta karkaisi sinne Naton päätöksentekoelimiin.

Hyökkäys Suomea vastaan ei automaattisesti tarkoita, että presidentti päättäisi tai saisi eduskunnan suostumuksen päättää Suomen olevan sodassa.

Esimerkiksi kaksi syytä: Suomen kieli ja turvallinen ympäristö. Ilmaston tai suuren rahan perässä tänne ei olla jääty, eikä jäädä jatkossakaan.

Kun se korealainen opiskelija osaa jo valmiiksi englantia, niin ei ole tarvetta pähkäillä suomen kanssa, vaan nostaa kytkintä ja lähteä muualle.
Pelkkä työllistyminen opiskelun jälkeen ei vielä tarkoita tulijan olevan hyödyksi Suomelle.

 

[kahden suunnan sentteri]

Pelkkä työllistyminen opiskelun jälkeen ei vielä tarkoita tulijan olevan hyödyksi Suomelle.

Nyt en ymmärrä. Miten ihmeessä halvalla saatu (muutaman vuoden koulutus vs. 25 vuoden paapominen) työntekijä ei muka ole hyödyksi? Työllistyneet mamut kun työllistyneistä kantiksista poiketen buustaavat myös bilateraalista kauppaa.

 

[Toejoen Veikko]

Nyt en ymmärrä. Miten ihmeessä halvalla saatu (muutaman vuoden koulutus vs. 25 vuoden paapominen) työntekijä ei muka ole hyödyksi? Työllistyneet mamut kun työllistyneistä kantiksista poiketen buustaavat myös bilateraalista kauppaa.

Koska hänen työllistymisensä ei tarkoita, etteikö hänestä aiheutuisi yhteiskunnalle enemmän menoja kuin tuloja.

 

[kahden suunnan sentteri]

Koska hänen työllistymisensä ei tarkoita, etteikö hänestä aiheutuisi yhteiskunnalle enemmän menoja kuin tuloja.

No harmi kun ei Suomen Perustan mamuselvityksessä mainittu korealaisista mitään niin emme voi tarkistaa. Onneksi tuleva hallitus suunnittelee uutta selvitystä, ehkä se on kattavampi. Minulla ei ole kuitenkaan syytä olettaa että korealaisista mamuista (tai muistakaan työperäisistä) aiheutuisi enemmän menoja kuin tuloja, onko sinulla?

 

[Toejoen Veikko]

Minulla ei ole kuitenkaan syytä olettaa että korealaisista mamuista (tai muistakaan työperäisistä) aiheutuisi enemmän menoja kuin tuloja, onko sinulla?

On. Koska heiltä ei edellytetä työllistymistä yksityiselle sektorille, niin tuolloin on syy olettaa olevan mahdollista heidän työllistyvän julkiselle sektorille, jolloin heistä aiheutuu enemmän menoja kuin tuloja.

 

[kahden suunnan sentteri]

On. Koska heiltä ei edellytetä työllistymistä yksityiselle sektorille, niin tuolloin on syy olettaa olevan mahdollista heidän työllistyvän julkiselle sektorille, jolloin heistä aiheutuu enemmän menoja kuin tuloja.

Ero julkisen ja yksityisen välillä on niin olematon (julkisella sektorilla 24% työntekijöistä jotka tuottavat 20% BKT:n arvonlisäyksestä), ettei oletuksesi pidä paikkaansa.

 

[Toejoen Veikko]

Ero julkisen ja yksityisen välillä on niin olematon (julkisella sektorilla 24% työntekijöistä jotka tuottavat 20% BKT:n arvonlisäyksestä), ettei oletuksesi pidä paikkaansa.

Jos henkilön palkkauksesta aiheutuu esim. 50 000€uron vuotuiset menot yhteiskunnalle, niin selvää on, ettei tuo määrä tule täysimääräisenä takaisin. Jos hän sijoittuu yksityiselle sektorille, niin hänen palkkaamisestaan ei aiheudu yhteiskunnalle menoja, vaan yhteiskunta saa häneltä ansiotuloveroja sekä kulutuksen kautta arvonlisäveroja.

 

[ernestipotsi]

Kun se korealainen opiskelija osaa jo valmiiksi englantia, niin ei ole tarvetta pähkäillä suomen kanssa, vaan nostaa kytkintä ja lähteä muualle.
Pelkkä työllistyminen opiskelun jälkeen ei vielä tarkoita tulijan olevan hyödyksi Suomelle.

Tällöin se korealainen opiskelija yleensä lähtee suoraan muualle kulkematta lähtöruudun (Suomen) kautta. Varmasti esim. Saksaan valuisi jatkossakin 10 kertaa enemmän aasialaisopiskelijoita, mutta onhan siellä suuremmat markkinatkin. Kuitenkin Aasia on aivan järkyttävän iso ja sieltä riittää tunkua Suomeenkin.

Vallitseva taloussuhdanne vääristää keskustelua aika paljon. Normaalioloissa tietyt aivan järjettömät säädökset (mm. tarveharkinta) olisi jo purettu. Toisekseen Aasian kasvavilla markkinoilla on tilaa suomalaisyrityksille ja sinne pääseminen vaatii työntekijävaihtoja eri maiden välillä. Sellaiset perusasiat kuten kieli tai yrityskulttuuri poikkeavat rajusti länsimaalaisista.

Rovio-johtaja Vesterbacka ehdotti, että ulkomaalaisopiskelijoille annettaisiin Suomessa suoritetusta tutkinnossa automaattisesti kansalaisuus. Erinomainen ajatus. Ulkomaalaisopiskelijoita on jollakin keinolla rohkaistava jäämään tänne.

 

[Jymäkkä]

Jos henkilön palkkauksesta aiheutuu esim. 50 000€uron vuotuiset menot yhteiskunnalle, niin selvää on, ettei tuo määrä tule täysimääräisenä takaisin. Jos hän sijoittuu yksityiselle sektorille, niin hänen palkkaamisestaan ei aiheudu yhteiskunnalle menoja, vaan yhteiskunta saa häneltä ansiotuloveroja sekä kulutuksen kautta arvonlisäveroja.

Paitsi että julkista ja yksityistä sektoria ei voi noin erottaa omiksi saarekkeikseen. Siivu yksityisellä sektorillakin työskentelevän palkasta tulee aina julkisista varoista, joillakin aloilla valtaosa palkasta. Ja sisämarkkinoilla ei rahan kierron kannalta ole lopulta edes suurta eroa julkisella tai yksityisellä sektorilla. Julkisella palvelut on maksettu etukäteen veroina, yksityisellä asiakas maksaa ne aina ostaessaan. Noilla rahoilla sitten molemmilla sektoreilla maksetaan työntekijöiden palkat ja muut kulut(investoinnit, kiinteistökulut, hallintokulut ym.). Julkisella asiakas pakotetaan "ostamaan" ne palvelut(myös ne, joita ei edes käytä), mutta ajatus siitä, että julkisen työntekijän palkalle ei olisi katetta, on ontto.

Verotuksesta muuten, että useimpien veroaste taitaa tälläkin hallituskaudella nousta, vaikka hallitus on luvannut olla nostamatta veroastetta. Verovähennysoikeuksia ollaan ilmeisesti kuitenkin karsimassa kovalla kädellä, joka näkynee monella veroprosentin nousuna. Asuntolainan verovähennysoikeuden asteittainen laskuhan ei vielä edes oikein näy, kun korot ovat niin matalalla. Kunhan korot ovat taas jotain 3-5 %, niin puhutaan tavallisen asuntovelkaisen kohdalla jo tuhansia euroja aiempaa pienemmästä vähennysoikeudesta. Ja tämä siis jo vanha juttu, kovalla kädellä noita jouduttaneen karsimaan.

 

[Daespoo]

Se toki on selvää, että oppositio Vihreiden johdolla tulee saamaan ison voiton 2019 ja tulee korjaamaan hedelmät.

Miksi? Ketkä siirtyy Vihreiden äänestäjäksi? Jos hallitus toimii koko kautensa yhtä tehokkaasti kun tällä hetkellä näyttää niin on olemassa aika kova mahdollisuus että sama pohja jatkaa myös 2019.

Tämähän on täysin irrelevantti kommenttii po.asiaan. Sillä ei lie mitään merkitystä minkä värinen on kupla jossa elää. Paikkamääräänsä taisi saada plussan vihreät ja kepu ainoina, muut hävisi ja silti nukkuvat vei homman ylivoimaisesti, että revi siitä.

Nukkuvia ei lasketa, siihen vetoaminen alkaa olemaan jo aika väsynyttä. Vihreiden kannatus kasvoi huimat 1,3% ja lisäpaikoista suuri osa tuli vaalipiiriuudistuksen takia.

Jos joskus Suomeen tulee tilanne jossa huoltosuhde on oiennut ja tulijoita on enemmän kuin tarvetta, voidaan ja kannattaa pisteyttää tulijoita.
Suomessa ei ole mitään mieltä pienentää yritysten käytettävissä olevaa työntekijäpoolia protektionismin hengessä, vain koska osalla aloista osa suomalaisista tekijöistä ei pärjää ulkomaalaiselle kilpailulle.

Se että Suomessa on huono taloudellinen huoltosuhde ei tarkoita sitä että Suomeen kannattaisi ottaa jengiä joka tilastojen mukaan ei työllisty hyvin koska tämä jengi huonontaa entisestään taloudellista huoltosuhdetta.

 

[Alfred E Neuman]

Verotuksesta muuten, että useimpien veroaste taitaa tälläkin hallituskaudella nousta, vaikka hallitus on luvannut olla nostamatta veroastetta. Verovähennysoikeuksia ollaan ilmeisesti kuitenkin karsimassa kovalla kädellä, joka näkynee monella veroprosentin nousuna. Asuntolainan verovähennysoikeuden asteittainen laskuhan ei vielä edes oikein näy, kun korot ovat niin matalalla. Kunhan korot ovat taas jotain 3-5 %, niin puhutaan tavallisen asuntovelkaisen kohdalla jo tuhansia euroja aiempaa pienemmästä vähennysoikeudesta. Ja tämä siis jo vanha juttu, kovalla kädellä noita jouduttaneen karsimaan.

Tämä on kyllä totta. Se mihin myös kiinnittäisin huomiota on ammattiliittojen ylivalta. AY jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi poistaa mielummin jo toissapäivänä. Lisäksi nuo typerät taulukkopalkat joutaisivat historiaan. Mielummin lakisääteinen minimipalkka, ja palkkaus olisi sitten sovittavissa työntekijän ja työnantajan välillä. Se, että työntekijällä on muutama vuosi työkokemusta ei välttämättä tarkoita, että hän olisi ansainnut korotetun palkan. Toisaalta joku taas saattaa näyttää jo puolen vuoden aikana, että ansaitsee parempaa palkkaa.

Minähän en liiton jäsen ole(eikä minusta koskaan sellaista tule), ja olen itse omat palkkani ja työehtoni neuvotellut viime aikoina, joten helppohan se minun on sanoa, mutta kuitenkin.

 

[Fancy Jasper]

Se on jännä miten akatemian tuottama data on yksiselitteisesti elvytyksen kannalla kun taas oikeistopolitikot puhuvat leikkauksien puolesta. Vielä kun korko on nolla prosenttia, eli tuleville sukupolville ei elvytyksestä tule kustannuksia. Nyt ois nimenomaan otollinen infra-rakentamiselle. Oikeistopuolueeet näkevät suomen ongelman rakenteellisena ongelmana vaikka todellisuudessa kysymys on suhdanneongelmasta. Vuosi sitten IMF nimenomaan varoitti suomea tekemästä leikkauksia. Kansantalousteoria on pääsääntöisesti niin universaalia, jonka mukaan leikkaukset tulee tehdä nousukaudella.

 

[Kampeaja]

Se on jännä miten akatemian tuottama data on yksiselitteisesti elvytyksen kannalla kun taas oikeistopolitikot puhuvat leikkauksien puolesta. Vielä kun korko on nolla prosenttia, eli tuleville sukupolville ei elvytyksestä tule kustannuksia. Nyt ois nimenomaan otollinen infra-rakentamiselle. Oikeistopuolueeet näkevät suomen ongelman rakenteellisena ongelmana vaikka todellisuudessa kysymys on suhdanneongelmasta. Vuosi sitten IMF nimenomaan varoitti suomea tekemästä leikkauksia. Kansantalousteoria on pääsääntöisesti niin universaalia, jonka mukaan leikkaukset tulee tehdä nousukaudella.

Äläs nyt viitsi, näillä leikkaajilla on hieno teoria. Ei sillä ole mitään merkitystä, että suurin osa empiirisestä todistusaineistosta (=historia) osoittaa sen olevan väärässä.

 

[Jymäkkä]

Oikeistopuolueeet näkevät suomen ongelman rakenteellisena ongelmana vaikka todellisuudessa kysymys on suhdanneongelmasta. Vuosi sitten IMF nimenomaan varoitti suomea tekemästä leikkauksia. Kansantalousteoria on pääsääntöisesti niin universaalia, jonka mukaan leikkaukset tulee tehdä nousukaudella.

Onhan Suomessa myös rakenteellisia ongelmia, ja tästä taloustieteilijätkin ovat melko yksimielisiä. Väestörakenteen muutos on se suurin ongelma, johon ei ole näköpiirissä mitään sellaista, joka tuolta pelastaisi. Toinen selkeästi rakenteellinen ongelma on teollisuustyöpaikkojen karkaaminen Suomesta, jolloin maailman ja Euroopan talouden nousukausina pienempi siivu hyvästä jää enää tänne. Samaa mieltä kuitenkin siitä, että on nykyisessä tilanteessa suhdanneongelmaakin. Juuri ennen finanssikriisiä Suomen talous oli ylijäämäinen. Vaikea uskoa, että siitä on tultu tähän pelkästään rakenteellisten ongelmien takia.