Hallitusneuvottelut 2015

[Stonewall]

Jos halutaan "tarkkaa harkintaa", vaati se käytännössä kankean lupaprosessin asian hoitamiseksi.

Jos pisteytysjärjestelmä toimii Australiassa, niin toimii se Suomessakin.

 

[Pavlovin Koira]

Suomalaiset lupaprosessit ovat monissa asioissa aivan liian pitkiä. Se on pieneltä osaltaan osa syy miksi kilpailukykymme on romahtanut. Hallituksen on saatavat prosessit nopeammiksi.

Varsinkin kun tällaisessa tapauksessa koko prosesessi on turha. Miksi yrityksellä ei olisi oikeutta palkata kenet haluaa?

Mehän puhumme nyt tulevaisuuden suunnitelmista. Jos tarkoituksemme on saada ihmisiä tekemään töitä ja parantamaan huoltosuhdettamme, niin meidän on pidettävä huoli että nimenomaan saamme heitä eikä sosiaaliturvan varaan jääjiä (omasta halustaan tai siitä riippumatta). Meillä esim. kokoomus on esittänyt tarveharkinnan heikentämistä. Tähän emme voi missään nimessä mennä.

Yrityksellä on avoin paikka ja se hakee siihen tekijää. Miksi tähän tarvittaisiin tarveharkintaa? Kyse on siis työpaikasta joka henkilöllä jo on valmiina Suomessa. Ei edes ihmisestä joka tulisi Suomeen hakemaan töitä vaan jota varten on työsopimus valmiina pöydällä allekirjoitettavaksi jos Suomen viranomaiset vain antavat siihen luvan. Miten sosiaaliturvan varassa eläminen tähän liittyy?

 

[Tuamas]

Jos pisteytysjärjestelmä toimii Australiassa, niin toimii se Suomessakin.

Edelleen, Australian huoltosuhde on Suomea edullisempi ja tulijoista on ylitarjontaa.

Jos joskus Suomeen tulee tilanne jossa huoltosuhde on oiennut ja tulijoita on enemmän kuin tarvetta, voidaan ja kannattaa pisteyttää tulijoita.
Suomessa ei ole mitään mieltä pienentää yritysten käytettävissä olevaa työntekijäpoolia protektionismin hengessä, vain koska osalla aloista osa suomalaisista tekijöistä ei pärjää ulkomaalaiselle kilpailulle.

 

[Stonewall]

Varsinkin kun tällaisessa tapauksessa koko prosesessi on turha. Miksi yrityksellä ei olisi oikeutta palkata kenet haluaa?

Ei se ihan kokonaan turhaa ole. Yrityksen pitää saada palkata kenet haluaa, mutta viranomaisen pitää varmistaa, että maahan tulee oikeasti yrityksen palkaama henkilö, eikä joku joka vain väittää saaneensa töitä, muttei oikeasti olekaan saanut. Olettaisi, että kansainvälistyvässä maailmassa Suomenkin on pakko oppi asiaa virtaviivaistamaan.

 

[kahden suunnan sentteri]

EU:n sisäinen liikkuvuuskin aiheuttaa ongelmia, koska se ei ole aidosti vapaata liikkumista kuten Yhdysvalloissa. Esim. meillä ei ole mitään keinoa estää virolaisia miehittämästä rakennusalaa tai kuljetusyritysten kuljettajien siirtymistä ulkomaalaisiksi, vaikka haluaisimme. EU.n sisäinen liikkuvuus aiheuttaa jo nyt kokonaisten alojen siirtymistä pois suomalaisten työntekijöiden työllistämisestä.

Ei se ihan kokonaan turhaa ole. Yrityksen pitää saada palkata kenet haluaa, mutta viranomaisen pitää varmistaa, että maahan tulee oikeasti yrityksen palkaama henkilö, eikä joku joka vain väittää saaneensa töitä, muttei oikeasti olekaan saanut. Olettaisi, että kansainvälistyvässä maailmassa Suomenkin on pakko oppi asiaa virtaviivaistamaan.

Haluatko siis Suomen irtautuvan Schengenin sopimuksesta?

 

[Stonewall]

Jos joskus Suomeen tulee tilanne jossa huoltosuhde on oiennut ja tulijoita on enemmän kuin tarvetta, voidaan ja kannattaa pisteyttää tulijoita.
Suomessa ei ole mitään mieltä pienentää yritysten käytettävissä olevaa työntekijäpoolia protektionismin hengessä, vain koska osalla aloista osa suomalaisista tekijöistä ei pärjää ulkomaalaiselle kilpailulle.

Päinvastoin, maailma kansainvälistyy kovaa vauhtia ja meidän on valmistauduttava siihen, että liikkuvuus kasvaa aivan automaattisesti. Meillä pitää myös olla keinot puuttua mihin tahansa alaan kohdistuvaan tilanteeseen, jos niin haluamme. Esimerkkinä rakennusalan romahtanut laatu on vain yksi sivuoire ilmiössä, joka aiheuttaa kustannuksia kansantaloudellemme. Tällä hetkellä siedämme sitä, että raksamiehet eivät puhu suomea ja että talo pitää viiden vuoden sisällä remontoida osin tai kokonaan, mutta jos asia rupeaa tarpeeksi harmittamaan, niin siihen pitää olla keinot puuttua.

 

[DAF]

En ole missään välissä sanonut että missään tehtävässä olisi ns. "varalla olevaa työvoimaa" (tämän asian yhteydessä), varmasti sellaisiakin löytyy, mutta en siis lähtenyt asiaa miettimään tältä pohjalta, eikä yleisesti (ainakaan sen perusteella mitä tiedän) näin kuulukkaan lähteä miettimään. Tietysti voidaan miettiä pitäisikö jokainen erilainen "virasto" tai siihen verrattavissa oleva taho käydä läpi ja tarkastella resursseja.

Eli yksinkertaisesti, työkuorma kasvaa helvetisti ellei ylimääräisen loman leikkaukseen suostuta. Riippumatta siitä onko työnmäärä ongelma nyt vai ei. Jos käsittelyajat pitenevät, niin sitten se Kelaltakin tuttu klassinen "ruuhkautumisen takia käsittelyajat venyvät". Tällä hetkellä kunnalla maksetaan 245 työpäivästä, joista lomiin menee parhaimmillaan 38kpl, kun yksityisellä sektorilla lomapäiviä on 25 kpl (jos jätetään ne lauantait pois). tuo 38kpl lomapäiviä on karkeasti ottaen 50% enemmän kuin yksityisellä sektorilla. Yksityisellä sektorilla vuodesta 10% on "turhaa" (=loma) ja kunnallisella jopa 15.5%. Kaksikymmentä henkeä kun leikkaa lomansa samalle tasolle kuin yksityisellä sektorilla, niin se vastaa jo yli yhden henkilön työpanosta. Kuinkas paljon se "tuottavuushyppy" oli?

edit. Heitetääs vastakysymys, mitä mielestäsi pitää tehdä? Pitää lomat ennallaan tai kompensoida lomien lähtöä palkalla? Kuntahommissa ei kuitenkaan olla niin kauhean kaukana yksityiseltä sektorilta, tietyissä toimissa enemmän, tietyissä vähemmän ja kolmansissa saman verran.

Ainoa järkevä juttu mitä voidaan tehdä on aloittaa kollaamalla julkisen sektorin tehtävät. Tämän jälkeen (mikäli jotain tehtäviä katsotaan voitavan karsia) katsotaan, mikä tämän henkilöstövaikutus on ja saavutetaan ehkä säästöä sitä kautta.

Mikäli lomia halutaan lyhentää, se on normaali työmarkkinapöytään kuuluva kysymys, josta en oikein näe päästävän muulla kuin rahalla. Muuttumattoman henkilöstön (ja siis tehtävien) tilanteessa tämä johtaisi arviolta keskimäärin 4-5 % korotuksiin, minkä realistisuutta voi kukin pohtia. Point being, että ei julkisen sektorin palvelussuhdeasioista voida säätää sen enempää lailla kuin yksityisenkään, vaan prosessit ovat samat. Ja tehtävät perustuvat siihen, mitä lähinnä lailla on säädetty, eli "yhteisesti sovittu". Mikäli halutaan muun kokoinen organisaatio, joka vielä toimii, pitää muuttaa näitä perusteita ja jättää jotain tekemättä - ei juustohöylätä, jolloin kukaan ei ole tyytyväinen ratkaisuun ja laatu kärsii entisestään.

 

[Stonewall]

Haluatko siis Suomen irtautuvan Schengenin sopimuksesta?

Kysehän ei ole minun haluistani, vaan siitä, että Suomen pitää ottaa saada käyttöön sama tai samanlainen sopimus, mistä Britannia juuri aloittaa neuvottelut EU:n kanssa. Neuvottelut koskevat myös Shengenin sopimusta ja siihen liittyviä ongelmia.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kysehän ei ole minun haluistani, vaan siitä, että Suomen pitää ottaa saada käyttöön sama tai samanlainen sopimus, mistä Britannia juuri aloittaa neuvottelut EU:n kanssa. Neuvottelut koskevat myös Shengenin sopimusta ja siihen liittyviä ongelmia.

Eli haluat.

Se motiivi nyt vielä jää kovin epäselväksi. Kun pitäisi helpottaa työvoiman liikkuvuutta, sinä haluat vaikeuttaa. En kuitenkaan rohkene näitä motiiveita lähteä arvailemaan, vaikka toki arvauksia saattaisi ollakin.

Sitäpaitsi talouskasvun kannaltahan on sitä parempi mitä paskempaa kamaa tehdään myös rakennusten osalta, ja mitä nopeammin ne tehdään aina uudestaan ja uudestaan.

 

[Pavlovin Koira]

Ei se ihan kokonaan turhaa ole. Yrityksen pitää saada palkata kenet haluaa,

Juurihan sanoit että Kokoomuksen esittämään tarveharkinnan poistamiseen ei voida missään nimessä mennä. Eihän yritys silloin saa palkata ketä haluaa jos suomalaiset viranomaiset estävät sen koska pitää selvittää onko Suomessa alalla työttömiä.

 

[Tuamas]

Päinvastoin, maailma kansainvälistyy kovaa vauhtia ja meidän on valmistauduttava siihen, että liikkuvuus kasvaa aivan automaattisesti. Meillä pitää myös olla keinot puuttua mihin tahansa alaan kohdistuvaan tilanteeseen, jos niin haluamme. Esimerkkinä rakennusalan romahtanut laatu on vain yksi sivuoire ilmiössä, joka aiheuttaa kustannuksia kansantaloudellemme. Tällä hetkellä siedämme sitä, että raksamiehet eivät puhu Suomea ja että talo pitää viiden vuoden sisällä remontoida osin tai kokonaan, mutta jos asia rupeaa tarpeeksi harmittamaan, niin siihen pitää olla keinot puuttua.

Niin, mutta byrokratian lisääminen tilanteessa jossa tulijoita on selvästi vähemmän kuin tarvetta, on jos ei nyt suoranaista typeryyttä, niin melkoista demariutta.

Rakennusalan romahtanut laatu (joka sekin lienee melkoinen myytti, nythän on käytännössä todettu, että julkinen rakentaminen on ollut laadultaan täyttä sekundaa monessa paikassa jo ainakin 70-luvulta lähtien) johtuu käytännössä aivan muista syistä kuin rakentajien synnyinmaista. Se että julkiset rakennuttajat ovat painottaneet rumasti hintaa ohi laadun, eivätkä osaa ostaa saati valvoa, näkyy nyt rakennusten laatuongelmina. Ongelmana on pikemminkin alihankintaketjujen kontrolloimattomuus ja huono valvonta, kuin niinkään se mistä tumpelot rakennusmiehet ovat kotoisin.

Toki tähän voisi empirian kautta heittää kymmeniä tapauksia, joissa supisuomalaiselta rakentajalta on saatu sekundajälkeä ja vieressä Viron pojat ovat tehneet priimaa.

 

[Stonewall]

Juurihan sanoit että Kokoomuksen esittämään tarveharkinnan poistamiseen ei voida missään nimessä mennä. Eihän yritys silloin saa palkata ketä haluaa jos suomalaiset viranomaiset estävät sen koska pitää selvittää onko Suomessa alalla työttömiä.

Olet oikeassa tuosta, että tarveharkinnan poistamiseen ei voida mennä, enkä jaksa uskoa että sellaista tapahtuisi. Kokoomus on kaiken kaikkiaan ollut yllättävän järkevä maahanmuuttopolitiikassa vaalien jälkeen, eli toiveissa on, että tässäkin järkevöittyisivät.

Tuosta esittämästäsi voisi näkökulmaa vaihtamalla saada järkevän linjan, eli että yritys saa palkata kenet haluaa, ellei eduskunta halua asiaa muuten säädellä.

 

[Pavlovin Koira]

Olet oikeassa tuosta, että tarveharkinnan poistamiseen ei voida mennä, enkä jaksa uskoa että sellaista tapahtuisi. Kokoomus on kaiken kaikkiaan ollut yllättävän järkevä maahanmuuttopolitiikassa vaalien jälkeen, eli toiveissa on, että tässäkin järkevöittyisivät.

Tuosta esittämästäsi voisi näkökulmaa vaihtamalla saada järkevän linjan, eli että yritys saa palkata kenet haluaa, ellei eduskunta halua asiaa muuten säädellä.

En tiedä onko tätä enää järkevää jatkaa, mutta koetetaan vääntää vielä:
Tarveharkinnassa ei ole mitään mieltä. Se vaikeuttaa rekrytointeja ja sitä kautta hidastaa kasvua. Kokoomus ja käsittääkseni Kepukin haluavat sen poistaa. Missä heidän pitäisi tulla järkiinsä?

Sinä sanot että "yritys saa palkata kenet haluaa" mutta kuitenkin kannatat tarveharkintaa. Noiden välillä on ristiriita. Tarveharkinta estää ensinmainitun. Miksi ihmeessä eduskunnan pitäisi saada säädellä sitä kenet yksityinen yritys saa rekrytoida?

 

[Stonewall]

Se motiivi nyt vielä jää kovin epäselväksi. Kun pitäisi helpottaa työvoiman liikkuvuutta, sinä haluat vaikeuttaa. En kuitenkaan rohkene näitä motiiveita lähteä arvailemaan, vaikka toki arvauksia saattaisi ollakin.

Aikamoista yksinkertaistamista. Vaikka olen nimenomaan kirjoittanut, että koska me tarvitsemme lisää työvoimaa ja kansainvälistä liikkuvuutta, joten meidän pitää varautua lieveilmiöihin, niin jotenkin keksit tuosta että haluaisin vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Melko paksua. Kun nimenomaan kyseessä pitäisi olla sen varmistaminen, että sitä työvoimaa nimenomaan tulee ja huoltosuhdetta entisestään heikentävää porukkaa ei. Australialainen pisteytysjärjestelmähän ei esimerkiksi estä kielitaidottoman maahantuloa, jos hänellä on jo työ eikä ole rikosrekisteriä. Sinällään se voisi sopia Suomeen vallan mainiosti.

 

[Stonewall]

En tiedä onko tätä enää järkevää jatkaa, mutta koetetaan vääntää vielä:
Tarveharkinnassa ei ole mitään mieltä. Se vaikeuttaa rekrytointeja ja sitä kautta hidastaa kasvua.

Kyseessä on näkökulmaero. Kokoajan puhutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Mutta jos tarveharkinta poistetaan, niin viranomaisvalvonta, tarkistaminen loppuu ja työperäisten nimellä voi saapua monenlaisia henkilöitä. Ilman valvontaa on hyvin helppoa järjestää kulissiyrityksiä tai muita järjestelyjä, joiden nojalla rajalla olisi pakko päästää maahan ketä tahansa, vaikka nämä tulisivatkin tänne ilman mitään toivetta oikeasta työstä. Harkinta tarkoittaa valvontaa ja tälläisen estämistä. Ja tiedän kyllä, että ongelma ei ole nyt suuri, mutta onkin valmistauduttava tulevaan. Tarkoitus on rekrytoida kasvava määrä ihmisiä, joten valvontaa ei pidä poistaa, kuten Australiassa on opittu.

 

[MPN]

Ainoa järkevä juttu mitä voidaan tehdä on aloittaa kollaamalla julkisen sektorin tehtävät. Tämän jälkeen (mikäli jotain tehtäviä katsotaan voitavan karsia) katsotaan, mikä tämän henkilöstövaikutus on ja saavutetaan ehkä säästöä sitä kautta.

Mikäli lomia halutaan lyhentää, se on normaali työmarkkinapöytään kuuluva kysymys, josta en oikein näe päästävän muulla kuin rahalla. Muuttumattoman henkilöstön (ja siis tehtävien) tilanteessa tämä johtaisi arviolta keskimäärin 4-5 % korotuksiin, minkä realistisuutta voi kukin pohtia. Point being, että ei julkisen sektorin palvelussuhdeasioista voida säätää sen enempää lailla kuin yksityisenkään, vaan prosessit ovat samat. Ja tehtävät perustuvat siihen, mitä lähinnä lailla on säädetty, eli "yhteisesti sovittu". Mikäli halutaan muun kokoinen organisaatio, joka vielä toimii, pitää muuttaa näitä perusteita ja jättää jotain tekemättä - ei juustohöylätä, jolloin kukaan ei ole tyytyväinen ratkaisuun ja laatu kärsii entisestään.

Enkö kertonut miten työmarkkinaosapuolet tuota voisivat hoitaa? Kaikesta päätellen nautit itse noista ylimääräisistä lomista, vai miksi näet nuo elämää pyhempänä asiana? Eivät nuo lomatkaan voi olla mikään pyhä lehmä tälläisessä tilanteessa ja ellei niitä suostuta muuttamaan, tehdään asiat sitten vaikeimman kautta. Jos saavutetuista eduista ei luovuta kuin rahalla, niin mitä etua saavutetaan tällä? Sama ongelma pysyy, ainoastaan hieman erilaisena.

 

[Pavlovin Koira]

Kyseessä on näkökulmaero. Kokoajan puhutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Mutta jos tarveharkinta poistetaan, niin viranomaisvalvonta, tarkistaminen loppuu ja työperäisten nimellä voi saapua monenlaisia henkilöitä. Ilman valvontaa on hyvin helppoa järjestää kulissiyrityksiä tai muita järjestelyjä, joiden nojalla rajalla olisi pakko päästää maahan ketä tahansa, vaikka nämä tulisivatkin tänne ilman mitään toivetta oikeasta työstä. Harkinta tarkoittaa valvontaa ja tälläisen estämistä. Ja tiedän kyllä, että ongelma ei ole nyt suuri, mutta onkin valmistauduttava tulevaan. Tarkoitus on rekrytoida kasvava määrä ihmisiä, joten valvontaa ei pidä poistaa, kuten Australiassa on opittu.

Ei ole. Tuolla mistä kirjoitat ei ole mitään tekemistä työlupien tarveharkinnan kanssa. Tarveharkinta tarkoittaa sitä että ennen rekrytointipäätöstä selvitetään onko kyseiseen tehtävään löydettävissä tekijää Suomesta. Maahantulovalvontaan se ei liity.

 

[kahden suunnan sentteri]

Kyseessä on näkökulmaero. Kokoajan puhutaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta. Mutta jos tarveharkinta poistetaan, niin viranomaisvalvonta, tarkistaminen loppuu ja työperäisten nimellä voi saapua monenlaisia henkilöitä. Ilman valvontaa on hyvin helppoa järjestää kulissiyrityksiä tai muita järjestelyjä, joiden nojalla rajalla olisi pakko päästää maahan ketä tahansa, vaikka nämä tulisivatkin tänne ilman mitään toivetta oikeasta työstä. Harkinta tarkoittaa valvontaa ja tälläisen estämistä. Ja tiedän kyllä, että ongelma ei ole nyt suuri, mutta onkin valmistauduttava tulevaan. Tarkoitus on rekrytoida kasvava määrä ihmisiä, joten valvontaa ei pidä poistaa, kuten Australiassa on opittu.

Ahaa, nyt alan ymmärtää.

Koska sosiaaliturvaa saa vain työn tai avioliiton perusteella, niin luulet että tänne saattaa syntyä jossain vaiheessa niin laajamittaista kulissiyritysten ja -avioliittojen avulla pyörivää sosiaaliturvan hyväksikäyttöä, että kannattaa pyyhkiä Schengenillä persettä ja pyörittää rajalla stasimaista valvontakoneistoa.

Mystiseksi jää kuitenkin edelleen, millä kriteereillä tätä rajavalvontaa sitten käytännössä tehtäisiin vaikeuttamatta työvoiman liikkuvuutta. Esim. ahkerin tuntemani työntekijä on tänne turististatuksella tullut romanian romani. Hänen ansiostaan myös hänen täällä tapaamansa ranskalainen puolisonsa jäi tänne töihin. Yhteiskunnalle nämä ovat erittäin kannattavia työntekijöitä, kun ei tarvitse maksaa ensin 20 vuotta palveluita neuvolasta peruskouluun ja lapsilisistä armeijaan, vaan riittää muutaman vuoden ammatti- tai korkeakoulutus. Kuinkakohan tämä sinun rajavalvontasi olisi häneenkin suhtautunut...

 

[Joukka]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1431407063227.html
Puolueet päässeet sopuun maahanmuutossa. Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa, että työryhmien tulokset olisi tarkoitus julkistaa huomenna.

 

[Toejoen Veikko]

Esim. ahkerin tuntemani työntekijä on tänne turististatuksella tullut romanian romani. Hänen ansiostaan myös hänen täällä tapaamansa ranskalainen puolisonsa jäi tänne töihin.

Eli tarveharkinnasta pitää luopua, koska olet nähnyt yhden ahkeran Romanian romanin?

Olisiko sinulla jotain faktaa sen puolesta, että tämä kaveri ei aio heittäytyä yhteiskunnan elätiksi?

Vai uskotko edelleen siihen, että kaikki tulijat voivat pyörittää kebabbilaa tai kiillottaa kenkiä?

 

[kahden suunnan sentteri]

Eli tarveharkinnasta pitää luopua, koska olet nähnyt yhden ahkeran Romanian romanin?

Tässähän ei nyt ollut kyse tarveharkinnasta (vaikka toki keskustelukumppanini sitäkin typeryyttä puolustaa), vaan maahantulokontrollista. Toisin kuin olet näköjään päätellyt, ei minun anekdoottini ollut mikään peruste tarveharkinnasta luopumiselle, vaan yksi käytännön esimerkki ilman työsopparia tulevasta työperäisestä maahanmuuttajasta, maahantulokontrollin mystiseksi jääneen kriteeristön pohjaksi.

Olisiko sinulla jotain faktaa sen puolesta, että tämä kaveri ei aio heittäytyä yhteiskunnan elätiksi?

No, faktaa ei tietenkään ole, mutta jos sinua kerran kiinnostaa niin voimmehan yrittää arvella. Hän on ilmeisen rahanahne, koska tekee sellaista määrää työtunteja jota minä pidän suorastaan hulluna enkä tiedä vaikka joku työehtosopimuskin laittomana. Tämähän on ihan ymmärrettävää, sillä hänen kotimaassaan on hänen elinaikanaan ollut aina krooninen pula työstä, ja jos sitä onkin irronnut, niin palkkataso on meidän mittapuullamme ollut olematon. Lisäksi hänen alallaan vallitsee työvoimapula joka ei tulevina vuosikymmeninä tule hellittämään, vaan päinvastoin. Uskon että hänellä on edessään valoisa tulevaisuus joko esimiehenä tai yrittäjänä.

Täysin vastaavia havaintoja on myös muista tuntemistani maahanmuuttajista. Eräskin turkkilainen dippainssi on nyt täällä kolme vuotta asuttuaan ja maisterivaiheen suoritettuaan suorastaan hypnoosissa meidän tulotasostamme, ja huhkiikin palkansaajana oman alansa duunia kahdelle eri työnantajalle ja vielä kolmatta yrittäjänä.

Aika vaikea on uskoa, että aikoisivat eläteiksi heittäytyä!

Vai uskotko edelleen siihen, että kaikki tulijat voivat pyörittää kebabbilaa tai kiillottaa kenkiä?

Eivät varmastikaan kaikki, mutta jos lievennetään kärjistystäsi niin, että ylivoimainen enemmistö, niin uskon, sillä kaikkien kansainvälisten esimerkkien perusteella (esim. Espanja, Ruotsi, USA tai Britannia) lisääntynyt työvoiman tarjonta luo kysyntää tyhjästä, eikä niin että vievät vaan työt kantiksilta.

Ei esim. Amerikassa ollut mitään kysyntää esim. vessapalvelijoille ennen kuin sinne tuli meksikolaisia laittomia maahanmuuttajia. Käytäntö on sieltä siirtynyt vanhalle mantereelle jossa hommaa hoitavat afrikkalaiset maahanmuuttajat. Suomessakaan ei varmastikaan osattu etukäteen kebabbia kaivata, mutta turkkilaiset tulivat ja alkoivat tekemään, ja tänä päivänä (tai no, 2011 luvuista puhutaan) ulkomaalaistaustaiset ravintolat pyörittävät 300 miljoonan euron liikevaihtoa ja työllistävät kymmenisen prosenttia koko ravintola-alan työntekijöistä.

Toki Suomen työelämä vaatii kannustinloukkujen purkamista, jonka tämä hallitus tuleekin takuulla tekemään, joskin aivan eri keinoin joilla minä toteuttaisin.

 

[DAF]

Enkö kertonut miten työmarkkinaosapuolet tuota voisivat hoitaa? Kaikesta päätellen nautit itse noista ylimääräisistä lomista, vai miksi näet nuo elämää pyhempänä asiana? Eivät nuo lomatkaan voi olla mikään pyhä lehmä tälläisessä tilanteessa ja ellei niitä suostuta muuttamaan, tehdään asiat sitten vaikeimman kautta. Jos saavutetuista eduista ei luovuta kuin rahalla, niin mitä etua saavutetaan tällä? Sama ongelma pysyy, ainoastaan hieman erilaisena.

Ad hominem -osaan totean, että ei, en nauti enkä ole julkissektorin palveluksessakaan. Enkä näe lomia elämää pyhempänä asiana vaan ihan normaalina työmarkkinakysymyksenä. Sellaiset yleensä ratkaistaan tekemällä jokin ratkaisu, jossa se muutettava asia muunnetaan johonkin toiseen - helppo muunto olisi raha. Se, että asiaa hoidettaisiin Finnairin tapaan - miksi ei. Mikään tällainen kommervenkki vaan ei ratkaise sitä perusasetelmaa, että yksityisellä sektorilla toimitaan tilauskannan mukaan; julkisella sektorilla tilauskanta ovat lakisääteiset tehtävät.

Lisätty työaika ei tuo säästöä, vaan itse asiassa lisää työttömyyttä, jolloin palkanalennus on tapa ratkaista ongelma. Tähän tuskin yksipuolisesti julkinen sektori suostuu (eivät he ole syyllisiä tilanteeseen palkansaajina) ja itse asiassa Sipiläkin ymmärsi tämän - kuuluisan sata tuntia korostettiin koskevan kaikkia palkansaajia, vaikka koepallo olikin. En osaa nähdä tehokkuuden (evidenssiä varsinkin valtionhallinnosta on vaikka kuinka ja miten), palkkatason (toki kaksoisepätasapaino huomioiden) tai minkään muunkaan mitattavissa olevan suureen valossa tilannetta, jossa perusbalanssia työmarkkinoilla pitäisi muuttaa muuttamatta tehtäviä. Pitää muuttaa ns. tilauskantaa niillä ruuveilla, jotka eduskunnalla ja maan hallituksella on. Pohtia tehtäviä. Missään julkishallinnossa ei ole mitään järkeä, jos siitä vain juustohöylätään niin, että laadukas tulos ei ole enää mahdollinen. Nyt mennään siltä osin jo ainakin valtion suhteen rajoilla.

 

[MPN]

Kyseessähän ei varsinaisesti ollut ad hominem, koska keskustellessa esim. eläkkeistä, on hyvä ymmärtää mistä lähtökohdista lähdetään keskustelemaan. Eläkkeellä olevan kanssa on keskustelu varmasti erilaista, kuin vaikkapa 18v nuorukaisen. Etkä antanut aiemmin kunnon perusteluja asiaan, joten halusin selvittää oletko puolustamassa etuuksiasi (huom, aiemmin et perustellut kauhean vakavasti asiaa) vai oikeasti keskustelemassa asiasta. Jos olisin jättänyt perustelusi huomioimatta, niin silloin olisit voinut kääntää tuon ad hominemiksi.

Jos tällä hetkellä työaika ei riitä täysin työasioiden hoitoon, niin miten lisääntynyt työaika ei tuo säästöä? Ei tarvitse palkata lisää porukkaa töihin, hoitamaan noita (tämä on sinänsä järkevähkö vaihtoehto, koska uusilla työntekijöillä ei tuota ylimääräistä lomaa ole. Muistaakseni). Mutta myöhemmin nämä ovat taas pidemmällä lomalla ja aloitetaan homma alusta palkkaamalla uusia. Missä kohtaa se kustannussäästö oikeastaan tulee? Tietysti jos hommat vähenesivät, voidaan tuota hoitaa luonnollisen poistuman kautta. Jos työaikaa lisäämällä (sen n. 5% vuodessa) voidaan ehkäistä uusien työntekijöiden tarve, tai vähentää sitä, miten tämä ei ole säästöä? Jos julkisen puolen kustannuksia saadaan alennettua, niin ehkä verotusta voidaan keventää joka saattaa sitten taas lisätä vientiä ja kasvattaa kansantaloutta, joka taas vähentää työttömyyttä. Lisäämällä julkisen sektorin kokoa ei tätä tapahdu kuin hetkellisesti. Tuossakaan ei muuteta oikeastaan mitään "tärkeää", paitsi jos joudutaan lähtemään leikkaamaan. Tämä on mielestäni se huonompi vaihtoehto, mutta vaihtoehto sekin. Ja jos tuota ylimääräistä lomaa juustohöylätään, niin miten laadukas tulos ei ole enää mahdollinen?

 

[Eikka86]

Jos tällä hetkellä työaika ei riitä täysin työasioiden hoitoon, niin miten lisääntynyt työaika ei tuo säästöä? Ei tarvitse palkata lisää porukkaa töihin, hoitamaan noita (tämä on sinänsä järkevähkö vaihtoehto, koska uusilla työntekijöillä ei tuota ylimääräistä lomaa ole. Muistaakseni). Mutta myöhemmin nämä ovat taas pidemmällä lomalla ja aloitetaan homma alusta palkkaamalla uusia. Missä kohtaa se kustannussäästö oikeastaan tulee? Tietysti jos hommat vähenesivät, voidaan tuota hoitaa luonnollisen poistuman kautta. Jos työaikaa lisäämällä (sen n. 5% vuodessa) voidaan ehkäistä uusien työntekijöiden tarve, tai vähentää sitä, miten tämä ei ole säästöä? Jos julkisen puolen kustannuksia saadaan alennettua, niin ehkä verotusta voidaan keventää joka saattaa sitten taas lisätä vientiä ja kasvattaa kansantaloutta, joka taas vähentää työttömyyttä. Lisäämällä julkisen sektorin kokoa ei tätä tapahdu kuin hetkellisesti. Tuossakaan ei muuteta oikeastaan mitään "tärkeää", paitsi jos joudutaan lähtemään leikkaamaan. Tämä on mielestäni se huonompi vaihtoehto, mutta vaihtoehto sekin. Ja jos tuota ylimääräistä lomaa juustohöylätään, niin miten laadukas tulos ei ole enää mahdollinen?

Ihmisen psyyke ei kestä tehdä ko. työtä enempää, näin ainakin eilen minulle kerrottiin. Matematiikkaa ei myöskään kannata sekoittaa asiaan koska joku on jossain käyttänyt lasta hyväkseen vessaharjalla.

Saattoi olla myös toisinpäin.

 

[MustatKortit]

YLEn uutiset tietävät kertoa, että EU-komissio on antamassa Suomelle varoituksen julkisen velan liiasta kasvusta ja EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajojen rikkomisesta useana vuonna peräkkäin. Mitään kovin suurta dramatiikkaa tähän ei tietysti liity ja onhan näitä varoituksia jaeltu ennenkin. Tämän lisäksi kokonaisukuva Suomessa on parempi, kuin monessa muussa maassa.

That said, tämä varmasti lisää leikkauspaineita uudelle hallitukselle. Paavo Arhinmäki tietysti jo kiirehti vähättelemään koko juttua, että antaa mennä vaan.