Ei minunkaan mielestäni tuon yhteiskuntasopimuksen olisi tarvinnut olla muutosten suhteen ihan tasapainossa. Parantunut työllisyys olisi ollut iso osa työntekijäpuolen "parantuneita" etuja. Sen sijaan sellainen klausuuli olisi voitu sopimukseen laittaa, että työllisyyden olisi todella parannuttava sopimuksen ansiosta, muutenhan moni sopimuksen kohta olisi päin vastoin voinut johtaa työttömyyden kasvuun, esimerkiksi työajan lisäys. Myönnän tosin, että tuon seuraaminen ja edes järkevän seurattavan ajanjakson valinta voisi olla haasteellista. Ja kyllä voittoa tuottava ja/tai irtisanova yritys voi osinkoa maksaa. Esimerkiksi Nordea irtisanoi pääasiassa alan murroksen johdosta, kun pankkipalvelut ovat siirtymässä yhä vahvemmin verkkoon. Soisi tosin, että pankit suhtautuisivat oikein tähän murrokseen ja kehittäisivät voimakkaasti noita palveluita, eivätkä näkisi niitä vain mahdollisuutena tehostaa väkeä vähentämällä.
Mutta on niitäkin tilanteita, jossa on irtisanottu vain ahneuttaan voiton maksimoimiseksi. Tämä on juuri sitä yritysten yhteiskunta- vastuuta, että pidetään se väki töissä, jos yritys menestyy ja kaikille on kuitenkin oikeasti järkevää tekemistä siellä. Eli ei laskettaisi näin, että kyllähän tuossa kymmenen miehen työt on, mutta jos yhdeksän laitetaan paiskimaan töitä vähän ahkerammin, niin meille jää hieman enemmän voittoa.
Ja ehdottomasti nyt yritysjohdon isot korotukset jäihin. Ei tarvitse isoissa firmoissa pienellä palkalla enää johtaa, palkat ovat kohdillaan. Miksi nyt pitäisi korottaa esimerkiksi 100 000 €:n kk- palkkaa 10 %, kun yleisesti puhutaan nollalinjasta korotusten suhteen? Eihän noilla johdon palkkioilla ole mitään taloudellista merkitystä yrityksille, mutta vahva moraalinen viesti tuo olisi, että yritykset ilmoittaisivat, että johto menee ensi vuoden nollalinjalla/samalla millä työntekijät.