Toejoen Veikko
Jäsen
Yrityksellä on Suomen mittakaavassa hyvinkin vaativia projekteja. Henkilöstömäärä riippuu isoksi osaksi siitä, kuinka monesta henkilöstä asiakas on valmis maksamaan.
Yrityksellä on Suomen mittakaavassa hyvinkin vaativia projekteja. Henkilöstömäärä riippuu isoksi osaksi siitä, kuinka monesta henkilöstä asiakas on valmis maksamaan.Tulevaisuudessa yrityksenne pystyy ottamaan vaativampia projekteja ilman työvoiman lisäystä. Vaativammasta projektista voi tietysti laskuttaa enemmän ja näin tuottavuus kasvaa.
Kun aloitetaan työt, niin silloin sovitaan ne ehdot, millä töitä tehdään. Kun se on etukäteen sovittu, että siellä on seassa myös pitkiä viikonloppuja, niin sitten ne siellä on. Ei se työnantaja niitä sen kummemmin joudu kustantamaan. Jos teen työsopimuksen, missä on vähemmän vapaata ja enemmän työtä, niin tottakai mä vaadin myös enemmän palkkaa.
Ja lain mukaan on edelleen vain arkipyhä, siinä missä toki mm. vappukin on lain mukaan vain vapaapäivä. Itsenäisyyspäivä on ainoa laissa säädetty palkallinen vapaapäivä näistä ns. lakisääteisistä vapaapäivistä. Sen takia tästäkin keskustelu on jossain määrin hassua hallituksen muodostamisessa (jollei sitten puhuta yhteiskuntasopimuksesta), koska lailla ei nytkään velvoiteta maksamaan palkkaa noilta päiviltä. Täysin parttien asia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.
En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään. Suurin osa vapaapäivistäni tulee tietysti suoraan laista tai työehtosopimuksesta, mutta sillä ei ole väliä. Me ollaan työnantajan kanssa kuitenkin loppujen lopuksi sovittu, että millainen korvaus pitää maksaa siitä, että teen työni noiden lakien, työehtosopimusten yms puitteissa. Näin se menee muillakin. Jos työnantajalle tulee yllätyksenä, että jonain vuonna vappu onkin arkipäivänä ja siitä pitää maksaa palkkaa, niin se on työnantajan urpoutta se. Jos kuukausipalkkalaiselle tulee yllätyksenä, että karkausvuontena pitää tehdä "ylimääräinen" työpäivä, niin se on työntekijän urpoutta. Jos työehdot on huonommat, niin palkkapyyntö on korkeampi. Ei siinä sen kummempaa.Eli vaadit enemmän palkkaa, jos pyhäpäivät osuvat viikonlopuille? Vaaditko myös karkausvuonna enemmän palkkaa? Kysymyksillä yritän osoittaa, että nuo pyhäpäivät eivät ole täysin sisällytettävissä siihen logiikkaan, että ne olisivat vain sovittuja juttuja, vaan että niiden takana on jotain muuta, kuten uskonto.
Kyllä siinä ihan sama logiikka on. Ne vapaat on leivottu siihen tuntipalkkaan ihan samalla tavalla, kuin kuukausipalkkaan. Se on kyllä kaikilla tiedossa (tai ainakin pitäisi olla) ,että noita palkallisia vapaita on.Kuukausipalkkalaisten osalta ymmärrän Anssi #5:n logiikan ennalta sovituista vapaista, vaikka se mielestäni ontuukin. Tuntipalkallisten osalta tilanne on hullunkurisempi. Työnantaja joutuu maksamaan kipukorvauksia jostain helatorstaista, koska pyhäpäivä. Onhan se vittumaista olla töissä helatorstaina, kun voisi viettää suuren suosion saavuttanutta hengellistä juhlaa. Pois joutaisi tuollaiset muinaisjäänteet, mökkeilkööt ihmiset omalla kustannuksellaan.
En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään. Suurin osa vapaapäivistäni tulee tietysti suoraan laista tai työehtosopimuksesta, mutta sillä ei ole väliä...
En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään.
Jos työehdot on huonommat, niin palkkapyyntö on korkeampi. Ei siinä sen kummempaa.
Jos teen työsopimuksen, missä on vähemmän vapaata ja enemmän työtä, niin tottakai mä vaadin myös enemmän palkkaa.
Vai minkälaisia helatorstain rientoja ihmisillä yleensä on?
Kuinka kauan tuo kokeilu on kestänyt? Oletettavasti siinä määrin lyhyen ajan, että entinen 8 tunnin työläinen kokee muutoksen siinä määrin mieluisaksi, että työteho on noussut ja työsaavutus pysynyt samana.Työtehon on havaittu nousevan työaikaa lyhentämällä. Ruotsissa siis on kokeiltu 6h työpäivää, jossa ei ole kahvi eikä ruokapausseja. Tämä on osoittautunut työtehon kannalta huomattavasti tehokkaammaksi kuin 8h työpäivä, jossa on kahvi ja ruokatauot.
En ole välttämättä lauantai- ja sunnuntailisien poistamista vastaan, mutta nuo ovat sinänsä jopa perusteltuja. Parempi tulos saavutettaisiin mielestäni muokkaamalla ylityökorvauksia. Jostain ylitöistä tulee nyt 50%, sitten kohta 100% ja sunnuntailta jopa 300%. 40h arkena vastaa 40h työtä, mutta lauantaina ja sunnuntaina 16h (8h kumpanakin) vastaakin yhtäkkiä yli 40h työtä. Riippuen tietysti TES:sta. Ylityökorvauskin on tietysti ihan oikeutettu, mutta siinäkin olisi mielestäni parempi saada joku järkevämpi ratkaisu. Kuten että ylityöt olisivat aina vaikka 100% lisällä, eli tehty ylityötunti on aina yhtä arvokas (tietysti lisät taitavat myös kertautua, mutta jätettäköön se nyt huomioimatta). Tai miksei vaikka 50% tai 75% lisällä. Ehkä tämä saattaisi heikentää ylityöintoa, mutta tämä johtaisi sitten (toivottavasti) lisärekryihin.Samoin lauantai- ja sunnuntailisien poistaminen olisi helppo keino lisätä kilpailukykyä.
Kuinka kauan tuo kokeilu on kestänyt? Oletettavasti siinä määrin lyhyen ajan, että entinen 8 tunnin työläinen kokee muutoksen siinä määrin mieluisaksi, että työteho on noussut ja työsaavutus pysynyt samana.
Olen epäileväinen sen suhteen, että pysyvä siirto kuuden tunnin työpäivään takaisi työsaavutusten säilymistä pidemmällä aikavälillä. .
En tietenkään ole. Työsopimuksen teossa mulla ei ollut tärkeintä optimoida tuntipalkaani mikrotasolle asti. Mulla kuitenkin oli ihan selvä ymmärrys siitä, että mulla tulee olemaan vapaita ja lomia ja että mä tulen saamaan esim lomarahaa jne. Kenellekään ei tullut yllärinä, että on olemassa helatorstai.Eli kun olet allekirjoittanut työsopimuksen, olet laskenut tarkkaan minä vuonna aiot työsi lopettaa, koska jos lopettaisit työsi sellaisen vuoden jälkeen, jolloin "arkipyhät" osuvat sunnuntaille, laskennallinen tuntipalkkasi jäisi pienemmäksi, kuin siinä tapauksella, että lopettaisit työsi vasta vuotta myöhemmin, jolloin voisit hyötyä seuraavan vuoden arkipyhistä.
Yksityisen sektorin konsultin näkökulmasta, miten uskottelet asiakkaalle että yhdestä henkilötyöpäivästä kannattaa maksaa yhtä paljon, teki konsultti töitä 6 tai 8 tuntia? Tai ihan sama onko se hieno konsultti, sama ongelma esim. rakennusalan aliurakoitsijoilla ja vuokratyöfirmoilla.Työtehon on havaittu nousevan työaikaa lyhentämällä. Ruotsissa siis on kokeiltu 6h työpäivää, jossa ei ole kahvi eikä ruokapausseja. Tämä on osoittautunut työtehon kannalta huomattavasti tehokkaammaksi kuin 8h työpäivä, jossa on kahvi ja ruokatauot.
Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä....Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?
En tietenkään ole. Työsopimuksen teossa mulla ei ollut tärkeintä optimoida tuntipalkaani mikrotasolle asti. Mulla kuitenkin oli ihan selvä ymmärrys siitä, että mulla tulee olemaan vapaita ja lomia ja että mä tulen saamaan esim lomarahaa jne. Kenellekään ei tullut yllärinä, että on olemassa helatorstai.
Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?
Jos argumentit on loppu ennenkuin edes aloittaa, niin ei kannatta aloittaa ollenkaan.Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä.
En ainakaan tuosta viestistä saanut käsitystä että olisi tarkoitus maksimoida poissaoloaika töistä, kuten "pitämättömiä sairaslomia"-miehet tekevät. Entä jos arkipyhät siirrettäisiin sunnuntaille ja Anssi neuvottelisi työsopimuksen jossa on kuukausipalkka sekä yksi palkallinen vapaapäivä kuukaudessa? Onko vielä kyseessä poissaoloajan maksimointi?Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä.
Tuo oli lähinnä rautalankatason esimerkki siitä, miksi palkkapyyntö on korkeampi, jos työaikaa on enemmän.Tämä on epärelevantti rinnastus, koska jos nuo arkipyhät laitetaan sunnuntaille, ovat ne kaikissa firmoissa sitä. Muutosta ei voida rinnastaa siis esittämääsi kilpailutilanteeseen. Relevantimpi kysymys olisi: jos arkipyhiä, kuten helatorstai joko poistettaisiin tai siirrettäisiin sunnuntaille, vaatisitko lisää palkkaa? Entä, myönnettäisiinkö sitä sinulle?
Tuo varmaan riippuu paljon myös siitä, mistä töistä on kysymys ja mitä ammattialaa edustat. Jos tehdään tuntihommia varastomiehenä, liukuhihnalla tai aulan vastaanotossa, niin tuollaiseen kyseinen ajattelu sopii kai jotenkin. Siinä työntekijä tavallaan myy omaa aikaansa työnantajan prosessin palvelemiseksi eikä tavoittele jotakin "tulosta", eli työaika on joka suhteessa ihan korrekti palkanmaksuperuste. Varsinaista strategista lisäarvoa ei aulapalvelussa työnantajalle synny, vaikka ystävällisen aulapalveluhenkilön hymy ja poikkeuksellisen reipas asiakaspalveluote on mielestäni erittäin arvokas asia työnantajalle.Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?
Kuukausipalkkalainen saa täysin saman palkan mutta hän on päivän vähemmän töissä. Mielestäni päivästä maksetaan silloin palkka.
Arkipyhät ja niiden korvaaminen on melkoisen tes riippuvainen. Suuressa osassa tes arkipyhän työtuntien suorittaminen ko.päivänä tai lauantaina on jonkin lisän alaista ja tästä aiheutuu työnantajalle lisää kuluja.
Täytyy vähän kompata Pisimmän Kääpiön edellistä viestiä, vaikka en missään johtotehtävissä olekaan. Kyllä ainakin minun valintaani edellisessä skenaariossa vaikuttaisi: firman taloudellinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät, tulevaisuuden strategia, työyhteistö ja työkaverit, työaikojen joustavuus (mm. etätyömahdollisuus), työpaikan sijainti. Nämä siis tärkeämpiä asioita kuin pari ylimääräistä vapaapäivää vuodessa. Töissä ollaan kuitenkin niin merkittävä osa elämästä, että mielestäni ensiarvoisen tärkeää että siellä viihtyy ja se on mielekästä.Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?
Mä kirjoitin aiemmin että: "Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka..." Ei se kovin monesta asiasta riipu, jos verrataan kahta muuten identtistä asiaa, mutta joissa on vain yksi ero.Tuo varmaan riippuu paljon myös siitä, mistä töistä on kysymys...
Lainataan vielä tätäkin. Mielestäni ei muuta asiaa mitenkään. Asiantuntija- tai esimiestöissä on pitkän tähtäimen tavoitteet joiden aikataulu ei riipu siitä, ollaanko firmassa helatorstaina toimistolla vai ei. Jos on tiukat aikataulut ja tulosvastuut, ne asiat pitää tehdä vaikka helatorstai olisi vapaapäivä - joko helatorstaina tai muina päivinä pidempään. Vastaavasti jos ollaan aikataulussa, asiakkaat kiittelevät eikä töitä ole rästissä, sen helatorstain voi ottaa vapaaksi vaikka muut olisivat töissä, jos ei ole palavereita buukattu.Mä kirjoitin aiemmin että: "Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka..." Ei se kovin monesta asiasta riipu, jos verrataan kahta muuten identtistä asiaa, mutta joissa on vain yksi ero.