Hallitusneuvottelut 2015

[Toejoen Veikko]

Tulevaisuudessa yrityksenne pystyy ottamaan vaativampia projekteja ilman työvoiman lisäystä. Vaativammasta projektista voi tietysti laskuttaa enemmän ja näin tuottavuus kasvaa.

Yrityksellä on Suomen mittakaavassa hyvinkin vaativia projekteja. Henkilöstömäärä riippuu isoksi osaksi siitä, kuinka monesta henkilöstä asiakas on valmis maksamaan.

 

[varjo]

Kyllä julkishallinnossa tuo työajan pidennys ilman palkkakustannusten kasvua toisi myös ainakin jonkin verran asioinnin sujuvuutta. Toki esim. jossain ministeriötasolla tehdään jo nyt pitkääkin päivää, mutta perustason virastoissa virka-aika on virka-aika. Vaikkei ehkä henkilösäästöjä saada ihan heti, koska harvassa paikassa on sellainen työntekijäpooli (ts. samaa tai samanlaista työtä tekevät työntekijät) käytettävissä että puolen tunnin lisäys työaikaan kääntyisi suoraan esim. yhden henkilön työpanoksen vähentämistarpeeseen, tai, pidemmässä juoksussa siihen ettei eläköitymisen yms. takia tarvitsekaan palkata uutta henkilöä.Toisaalta jos tuon tuloksena virastojen käsittelyajat lyhentyisivät X prosentilla niin olisi silläkin mahdollisesti joku mitattava etu yhteiskunnan pyörimiseen kokonaisuudessaan.

Yksityisellä puolella tosiaan ratkaisevaa on tilauskanta, ei työajan kasvatus sinänsä paljoa lämmitä jos ei ole tilauksia joitten piikkiin työtä tehdään mutta toisaalta ylitöitten välttymisen kautta tuossa kyllä säästettäisiin firman/asiakkaan rahaa.

 

[Runtulin]

Kun aloitetaan työt, niin silloin sovitaan ne ehdot, millä töitä tehdään. Kun se on etukäteen sovittu, että siellä on seassa myös pitkiä viikonloppuja, niin sitten ne siellä on. Ei se työnantaja niitä sen kummemmin joudu kustantamaan. Jos teen työsopimuksen, missä on vähemmän vapaata ja enemmän työtä, niin tottakai mä vaadin myös enemmän palkkaa.

Eli vaadit enemmän palkkaa, jos pyhäpäivät osuvat viikonlopuille? Vaaditko myös karkausvuonna enemmän palkkaa? Kysymyksillä yritän osoittaa, että nuo pyhäpäivät eivät ole täysin sisällytettävissä siihen logiikkaan, että ne olisivat vain sovittuja juttuja, vaan että niiden takana on jotain muuta, kuten uskonto.

Kuukausipalkkalaisten osalta ymmärrän Anssi #5:n logiikan ennalta sovituista vapaista, vaikka se mielestäni ontuukin. Tuntipalkallisten osalta tilanne on hullunkurisempi. Työnantaja joutuu maksamaan kipukorvauksia jostain helatorstaista, koska pyhäpäivä. Onhan se vittumaista olla töissä helatorstaina, kun voisi viettää suuren suosion saavuttanutta hengellistä juhlaa. Pois joutaisi tuollaiset muinaisjäänteet, mökkeilkööt ihmiset omalla kustannuksellaan.

 

[Eikka86]

Ja lain mukaan on edelleen vain arkipyhä, siinä missä toki mm. vappukin on lain mukaan vain vapaapäivä. Itsenäisyyspäivä on ainoa laissa säädetty palkallinen vapaapäivä näistä ns. lakisääteisistä vapaapäivistä. Sen takia tästäkin keskustelu on jossain määrin hassua hallituksen muodostamisessa (jollei sitten puhuta yhteiskuntasopimuksesta), koska lailla ei nytkään velvoiteta maksamaan palkkaa noilta päiviltä. Täysin parttien asia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa.

Kuukausipalkkalainen saa täysin saman palkan mutta hän on päivän vähemmän töissä. Mielestäni päivästä maksetaan silloin palkka.

Arkipyhät ja niiden korvaaminen on melkoisen tes riippuvainen. Suuressa osassa tes arkipyhän työtuntien suorittaminen ko.päivänä tai lauantaina on jonkin lisän alaista ja tästä aiheutuu työnantajalle lisää kuluja.

 

[Anssi #5]

Eli vaadit enemmän palkkaa, jos pyhäpäivät osuvat viikonlopuille? Vaaditko myös karkausvuonna enemmän palkkaa? Kysymyksillä yritän osoittaa, että nuo pyhäpäivät eivät ole täysin sisällytettävissä siihen logiikkaan, että ne olisivat vain sovittuja juttuja, vaan että niiden takana on jotain muuta, kuten uskonto.

En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään. Suurin osa vapaapäivistäni tulee tietysti suoraan laista tai työehtosopimuksesta, mutta sillä ei ole väliä. Me ollaan työnantajan kanssa kuitenkin loppujen lopuksi sovittu, että millainen korvaus pitää maksaa siitä, että teen työni noiden lakien, työehtosopimusten yms puitteissa. Näin se menee muillakin. Jos työnantajalle tulee yllätyksenä, että jonain vuonna vappu onkin arkipäivänä ja siitä pitää maksaa palkkaa, niin se on työnantajan urpoutta se. Jos kuukausipalkkalaiselle tulee yllätyksenä, että karkausvuontena pitää tehdä "ylimääräinen" työpäivä, niin se on työntekijän urpoutta. Jos työehdot on huonommat, niin palkkapyyntö on korkeampi. Ei siinä sen kummempaa.

Kuukausipalkkalaisten osalta ymmärrän Anssi #5:n logiikan ennalta sovituista vapaista, vaikka se mielestäni ontuukin. Tuntipalkallisten osalta tilanne on hullunkurisempi. Työnantaja joutuu maksamaan kipukorvauksia jostain helatorstaista, koska pyhäpäivä. Onhan se vittumaista olla töissä helatorstaina, kun voisi viettää suuren suosion saavuttanutta hengellistä juhlaa. Pois joutaisi tuollaiset muinaisjäänteet, mökkeilkööt ihmiset omalla kustannuksellaan.

Kyllä siinä ihan sama logiikka on. Ne vapaat on leivottu siihen tuntipalkkaan ihan samalla tavalla, kuin kuukausipalkkaan. Se on kyllä kaikilla tiedossa (tai ainakin pitäisi olla) ,että noita palkallisia vapaita on.

 

[TosiFani]

En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään. Suurin osa vapaapäivistäni tulee tietysti suoraan laista tai työehtosopimuksesta, mutta sillä ei ole väliä...

Tietysti uusi eduskunta voisi säätää uusia lakeja ja työmarkkinajärjestöt neuvotella uusia työehtosopimuksia, joiden avulla työaikaa lisättäisiin palkkoihin koskematta. Loppiainen, pääsiäispyhät ja helatorstai voitaisiin ensi alkuun muuttaa normaaleiksi työpäiviksi. Tämä toisi isot säästöt esim. vientiteollisuudelle. Samoin lauantai- ja sunnuntailisien poistaminen olisi helppo keino lisätä kilpailukykyä.

 

[Runtulin]

En tietenkään vaadi lisää palkkaa, koska nuo on jo sovittu. Joinakin vuosina on enemmän työtunteja ja joinakin vähemmän. Ei siinä sen kummempaa. Uskonto ei liity asiaan mitenkään.

Eli kun olet allekirjoittanut työsopimuksen, olet laskenut tarkkaan minä vuonna aiot työsi lopettaa, koska jos lopettaisit työsi sellaisen vuoden jälkeen, jolloin "arkipyhät" osuvat sunnuntaille, laskennallinen tuntipalkkasi jäisi pienemmäksi, kuin siinä tapauksella, että lopettaisit työsi vasta vuotta myöhemmin, jolloin voisit hyötyä seuraavan vuoden arkipyhistä.

Jos työehdot on huonommat, niin palkkapyyntö on korkeampi. Ei siinä sen kummempaa.

Niin, työehdothan ovat huonommat (laskennallinen tuntipalkka on huonompi), jos jää esim. eläkkeelle sellaisen vuoden jälkeen, kun ovat arkipyhät olleet sunnuntaina. Mutta näitä olet tietysti ennen työsuhteen alkua osannut jossitella jollain excelillä, koska

Jos teen työsopimuksen, missä on vähemmän vapaata ja enemmän työtä, niin tottakai mä vaadin myös enemmän palkkaa.

 

[Tarinankertoja]

Vai minkälaisia helatorstain rientoja ihmisillä yleensä on?

Ilves - HIFK Tammelassa!


Työtehon on havaittu nousevan työaikaa lyhentämällä. Ruotsissa siis on kokeiltu 6h työpäivää, jossa ei ole kahvi eikä ruokapausseja. Tämä on osoittautunut työtehon kannalta huomattavasti tehokkaammaksi kuin 8h työpäivä, jossa on kahvi ja ruokatauot. Toisaalta Ranskan kokeilu, jossa kategorisesti lyhennettiin 37,5 - > 35h viikkotunnit, ei tuonut lisää töitä.


Lisäksi kansantalouden kannalta siis on tärkeää, kuinka paljon työtunteja väestö tekee. Eli tämä liittyy oleellisesti työllisyysasteeseen. JA se taas liittyy oleellisesti työllistymisen esteisiin ja kannustinloukkuihin. Onko pikkuhommia kannattavaa tehdä vai ei? Tämän hetken harkinnanvaraisen sosiaali- ja työttömyysturvan oloissa ei ole kannattavaa ottaa vastaan keikkahommia tai pienipalkkaisia töitä. Tämän ratkaisisi harkinnanvaraisuuden poistaminen perustulomallilla. Keskustassahan tätä ajatusta kannatetaan laajasti Vihreiden lisäksi.



100h lisäys työssäkäyvien työntekoon lisää kyllä työn määrää, mutta on omiaan estämään työllisyysasteen nousua, joka on huomattavasti tärkeämpi asia, koska sillä on pitempi aikaset vaikutukset, kuten Ruotista nähdään (sillä on työllisyysaste huomattavasti korkeampi). Sillä on suora vaikutus kestävyysvajeeseen. Joten jos työelämän muutoksista puhutaan, pitäisi puuttua työllistämisen ja työllistymisen kynnyksiin, ei niinkään lisäillä nyt työpaikan omaavien työtunteja. Mielestäni Sipilä totesi uutisissa, ettei hän ole tätä edes esittänyt, vaan esitys on tullut EK:sta.

 

[Toejoen Veikko]

Työtehon on havaittu nousevan työaikaa lyhentämällä. Ruotsissa siis on kokeiltu 6h työpäivää, jossa ei ole kahvi eikä ruokapausseja. Tämä on osoittautunut työtehon kannalta huomattavasti tehokkaammaksi kuin 8h työpäivä, jossa on kahvi ja ruokatauot.

Kuinka kauan tuo kokeilu on kestänyt? Oletettavasti siinä määrin lyhyen ajan, että entinen 8 tunnin työläinen kokee muutoksen siinä määrin mieluisaksi, että työteho on noussut ja työsaavutus pysynyt samana.
Olen epäileväinen sen suhteen, että pysyvä siirto kuuden tunnin työpäivään takaisi työsaavutusten säilymistä pidemmällä aikavälillä. Sata vuotta sitten mellakoitiin kahdeksan tunnin työpäivän saamiseksi. Tällä hetkellä monelta työläiseltä jää antamatta 8 tuntia työtä palkan vastineeksi. Tauot venyvät, töistä lähdetään aiemmin, työt aloitetaan myöhässä.

 

[MPN]

Samoin lauantai- ja sunnuntailisien poistaminen olisi helppo keino lisätä kilpailukykyä.

En ole välttämättä lauantai- ja sunnuntailisien poistamista vastaan, mutta nuo ovat sinänsä jopa perusteltuja. Parempi tulos saavutettaisiin mielestäni muokkaamalla ylityökorvauksia. Jostain ylitöistä tulee nyt 50%, sitten kohta 100% ja sunnuntailta jopa 300%. 40h arkena vastaa 40h työtä, mutta lauantaina ja sunnuntaina 16h (8h kumpanakin) vastaakin yhtäkkiä yli 40h työtä. Riippuen tietysti TES:sta. Ylityökorvauskin on tietysti ihan oikeutettu, mutta siinäkin olisi mielestäni parempi saada joku järkevämpi ratkaisu. Kuten että ylityöt olisivat aina vaikka 100% lisällä, eli tehty ylityötunti on aina yhtä arvokas (tietysti lisät taitavat myös kertautua, mutta jätettäköön se nyt huomioimatta). Tai miksei vaikka 50% tai 75% lisällä. Ehkä tämä saattaisi heikentää ylityöintoa, mutta tämä johtaisi sitten (toivottavasti) lisärekryihin.

 

[Individual]

Mites tähän työtuntien pidentämiskeskusteluun nivoutuu se, että suomalaiset ovat varsin hanakoita kantamaan töitä kotiin ja olemaan työn tiimoilta tavoitettavissa silloinkin kun ei ehkä tarvitsisi; lomat, vapaapäivät? Itselläni sen jälkeen kun sain itsekin työmeilit kännykkään olen havainnut sitä, että vastailen meileihin ja hoitelen hieman duunihommia myös työajan ulkopuolella. Ei ehkä tarvitsisi, mutta usein niillä alustetaan jo seuraavaa päivää, että en siinä mielessä koe sitä epämiellyttäväksi.

Työpaineet usuttavat yhä useamman viemään töitä kotiin palkatta - Kotimaa - Helsingin Sanomat

 

[Tarinankertoja]

Kuinka kauan tuo kokeilu on kestänyt? Oletettavasti siinä määrin lyhyen ajan, että entinen 8 tunnin työläinen kokee muutoksen siinä määrin mieluisaksi, että työteho on noussut ja työsaavutus pysynyt samana.

Olen epäileväinen sen suhteen, että pysyvä siirto kuuden tunnin työpäivään takaisi työsaavutusten säilymistä pidemmällä aikavälillä. .

No Ruotsissa näitä kokeillaan, meillä ei, siinä ero. Seillä saadaan dataa, meillä "mutuillaan"


Teoriassahan idea on siinä, että lyhennetty työaika lisää vapaa-aikaa ja tätä kautta parantaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista, joka taas johtaa siihen, että työssä jaksetaan myös paremmin, sairauspoissaolot vähentyvät ja jaksetaan tehdä pidempi työura, jolloin eläkeikää voitaisiin nostaa.




Saksassa käytettiin viime taantuman aikana laajasti niin sanottu Kurzarbeit-järjestelmää, jossa työntekijöitä ohjattiin lyhennettyyn työaikaan irtisanomisten sijaan. Valtio maksoi työntekijöille ansionmenetyksiä ja hyvitti työnantajia verohelpotuksin.


Työajan lyhentäminen ei ole tätä nykyä myötätuulessa, kun koko talousajattelu perustuu työvoiman tarjonnan lisäämiselle. Niin elinkeinoelämä kuin ay-liikekin suhtautuu työajan lyhentämiseen torjuvasti. Siksi pitäisikin tämän Lisäksi tehdä työvoimaa lisääviä toimia, esim perustulolla JA alentaa työllistämisen kustannuksia JA lyhentää henk. koht. työaikoja jotta työurat pitenisi ja työllisyysaste nousisi. Nää ois pitkälle vaikuttavia asioita toisin kuin nyt ajateltu kertahyppäys. Ja juuri tuo pitkänaikavälin kestävyysvajeprobleema on se pahoin.

 

[Anssi #5]

Eli kun olet allekirjoittanut työsopimuksen, olet laskenut tarkkaan minä vuonna aiot työsi lopettaa, koska jos lopettaisit työsi sellaisen vuoden jälkeen, jolloin "arkipyhät" osuvat sunnuntaille, laskennallinen tuntipalkkasi jäisi pienemmäksi, kuin siinä tapauksella, että lopettaisit työsi vasta vuotta myöhemmin, jolloin voisit hyötyä seuraavan vuoden arkipyhistä.

En tietenkään ole. Työsopimuksen teossa mulla ei ollut tärkeintä optimoida tuntipalkaani mikrotasolle asti. Mulla kuitenkin oli ihan selvä ymmärrys siitä, että mulla tulee olemaan vapaita ja lomia ja että mä tulen saamaan esim lomarahaa jne. Kenellekään ei tullut yllärinä, että on olemassa helatorstai.

Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?

 

[tomageeni]

Työtehon on havaittu nousevan työaikaa lyhentämällä. Ruotsissa siis on kokeiltu 6h työpäivää, jossa ei ole kahvi eikä ruokapausseja. Tämä on osoittautunut työtehon kannalta huomattavasti tehokkaammaksi kuin 8h työpäivä, jossa on kahvi ja ruokatauot.

Yksityisen sektorin konsultin näkökulmasta, miten uskottelet asiakkaalle että yhdestä henkilötyöpäivästä kannattaa maksaa yhtä paljon, teki konsultti töitä 6 tai 8 tuntia? Tai ihan sama onko se hieno konsultti, sama ongelma esim. rakennusalan aliurakoitsijoilla ja vuokratyöfirmoilla.

Tuntilaskutuksella eläville firmoille tämä on aika iso ongelma. Jos työntekijöiden työaika lasketaan 6 tuntiin, mutta tuntihinta pidetään samana, rahaa tulee n. 20% vähemmän laariin. Työntekijät tuskin suostuvat että palkkoja lasketaan 20%, tai asiakkaat, että tuntihintoja nostetaan 20%. Ja harva pulju tekee niin kovaa tulosta että pysyy pystyssä, jos liikevaihto vähenee 20% mutta kulut pysyvät samoina.

 

[Väsyneet Kädet]

...Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?

Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä.

 

[Runtulin]

En tietenkään ole. Työsopimuksen teossa mulla ei ollut tärkeintä optimoida tuntipalkaani mikrotasolle asti. Mulla kuitenkin oli ihan selvä ymmärrys siitä, että mulla tulee olemaan vapaita ja lomia ja että mä tulen saamaan esim lomarahaa jne. Kenellekään ei tullut yllärinä, että on olemassa helatorstai.

Niin, toisaalta optimoit ja toisaalta et optimoi. Sinun optimointisi taso jää siihen, että otat huomioon vuosittaiset vapaapäivät, mutta et ota huomioon sitä, milloin työsi lopetat. Jos ajatellaan, että meillä on eri tasolla optimoivia henkilöitä, on seassa varmasti niitäkin, jotka tekisivät töitä samalla palkalla ilman näiden arkipyhien (kuten helatorstai) olemassaoloa, jolloin työnantaja todellakin joutuu kustantamaan nämä vapaapäivät (mistä tämä koko homma lähti liikkeelle). Sinun tapauksessasi työnantaja joutuu kustantamaan vain ne arkipyhät, jotka riippuvat siitä, missä vaiheessa työsi lopetat.

Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?

Tämä on epärelevantti rinnastus, koska jos nuo arkipyhät laitetaan sunnuntaille, ovat ne kaikissa firmoissa sitä. Muutosta ei voida rinnastaa siis esittämääsi kilpailutilanteeseen. Relevantimpi kysymys olisi: jos arkipyhiä, kuten helatorstai joko poistettaisiin tai siirrettäisiin sunnuntaille, vaatisitko lisää palkkaa? Entä, myönnettäisiinkö sitä sinulle?

 

[Anssi #5]

Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä.

Jos argumentit on loppu ennenkuin edes aloittaa, niin ei kannatta aloittaa ollenkaan.

 

[MPN]

Jos rekrytoijat ovat ammattilaisia, niin kumpikaan ei ota sinua. Firman kannalta perin haitallisia ovat juuri sinunlaiset "työntekijät", jotka pyrkivät maksimoimaan töistä poissaoloajan. Se yleensä näkyy myösbtehokkuutena työajalla, ns. työpaikalla, muttei töissä.

En ainakaan tuosta viestistä saanut käsitystä että olisi tarkoitus maksimoida poissaoloaika töistä, kuten "pitämättömiä sairaslomia"-miehet tekevät. Entä jos arkipyhät siirrettäisiin sunnuntaille ja Anssi neuvottelisi työsopimuksen jossa on kuukausipalkka sekä yksi palkallinen vapaapäivä kuukaudessa? Onko vielä kyseessä poissaoloajan maksimointi?

 

[Anssi #5]

Tämä on epärelevantti rinnastus, koska jos nuo arkipyhät laitetaan sunnuntaille, ovat ne kaikissa firmoissa sitä. Muutosta ei voida rinnastaa siis esittämääsi kilpailutilanteeseen. Relevantimpi kysymys olisi: jos arkipyhiä, kuten helatorstai joko poistettaisiin tai siirrettäisiin sunnuntaille, vaatisitko lisää palkkaa? Entä, myönnettäisiinkö sitä sinulle?

Tuo oli lähinnä rautalankatason esimerkki siitä, miksi palkkapyyntö on korkeampi, jos työaikaa on enemmän.

Ainakin omassa työehtosopimuksessa nämä tietyt arkipyhät on listattu ihan erikseen palkallisiksi vapaapäiviksi. Se on siis ymmärtääkseni työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välinen asia, miten noita puljataan. Lähden siitä, että minun ammattiliittoni pitää minun puoliani ja oletan tietysti, että eivät luovu vapaapäivistä ihan tuosta vain. Siitähän mä niille maksan. Kaikestahan tietysti voidaan aina sopia ja neuvotella. Sipilä ei nähdäkseni voi omin päin mun vapaapäiviäni riistää, joten en asialla sen kummemmin päätäni vaivaa.

Jos nyt sitten kuitenkin joku yleinen yhteiskuntasopimus saadaan aikaiseksi ja siinä sivussa multa joku vapaapäivä menee, niin enköhän mä sen kestä. Katsotaan sitten tarkemmin, kun jotain konkreettista selviää, jos selviää.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?

Tuo varmaan riippuu paljon myös siitä, mistä töistä on kysymys ja mitä ammattialaa edustat. Jos tehdään tuntihommia varastomiehenä, liukuhihnalla tai aulan vastaanotossa, niin tuollaiseen kyseinen ajattelu sopii kai jotenkin. Siinä työntekijä tavallaan myy omaa aikaansa työnantajan prosessin palvelemiseksi eikä tavoittele jotakin "tulosta", eli työaika on joka suhteessa ihan korrekti palkanmaksuperuste. Varsinaista strategista lisäarvoa ei aulapalvelussa työnantajalle synny, vaikka ystävällisen aulapalveluhenkilön hymy ja poikkeuksellisen reipas asiakaspalveluote on mielestäni erittäin arvokas asia työnantajalle.

Valkokauluspuolella eli johtajien, ylempien esimiesten ja monien asiantuntijoiden keskuudessa tuo Anssi #5:n kysymyksenasettelu ei ole kovin relevantti. Ei kukaan tuon profiilin ihminen valitse työpaikkaa sen perusteella, kuinka monta vapaapäivää tehtävä pitää vuodessa sisällään, tai kuinka monta tuntia yli tai alle kahdeksan tunnin töitä tehdään keskimäärin päivässä. Liika on tietysti liikaa, mutta sanotaanko jotenkin normaalin vaihteluvälin puitteissa työpäivien ja työtuntien lukumäärä ei ole työpaikan valinnan kannalta ratkaiseva asia. Ihan varmasti on paljon tärkeämpiäkin kriteerejä työpaikan valinnalle kuin se, onko jommassa kummassa tarjotussa hommassa jotain vapaapäiviä enemmän.

Pomopuolella ja asiantuntijahommissa tehdään usein töitä aika liukuvalla työajalla. Joskus hoidetaan keskellä päivää omiakin juttuja, mutta vastaavasti ilta- ja viikonlopputyöskentely on aika tavanomaista. Olennaista on tuloksen aikaansaaminen. Jos sovittu tai ambitiotasolla tavoiteltu tulos syntyy tekemällä 37,5 -tuntista työviikkoa ja normaalit vapaapäivät pitäen, niin tämä on ihan ok. Jos ei synny, niin työnantajaa ei yhtään lämmitä, vaikka kehno tulos olisi saatu aikaan tekemällä 50-60 -tuntista työviikkoa. Tavallisesti ihmiset ovat kuitenkin valmiita tekemään vähän tavallista enemmän saavuttaakseen tavoitteensa tai pedatakseen itselleen parempaa asemaa/etuja/tulevaa työpaikkaa/ym. Keskijohto ja asiantuntijajengi tekee aika kovalla prosentilla enemmän työtunteja per viikko verrattuna siihen, mitä työsopimuksessa lukee. Vähän työpaikasta ja esimiehestä riippuen ylitöitä korvataan ihmisille jotenkin, esim. ylimääräisinä vapaapäivinä, tavallisesti ei rahana. Eivät kaikki edes kysele tuollaisten extravapaiden perään, koska kompensaatio tulee sitten tulospalkkion tms. muodossa jos on tullakseen. Ylimääräiset vapaatkin on tavoitteiden saavuttamiseksi joskus parasta käyttää työntekoon, ainakin jos tavoitteiden suhteen ollaan täpärällä.

 

[DAF]

Kuukausipalkkalainen saa täysin saman palkan mutta hän on päivän vähemmän töissä. Mielestäni päivästä maksetaan silloin palkka.

Arkipyhät ja niiden korvaaminen on melkoisen tes riippuvainen. Suuressa osassa tes arkipyhän työtuntien suorittaminen ko.päivänä tai lauantaina on jonkin lisän alaista ja tästä aiheutuu työnantajalle lisää kuluja.

Kuukausipalkkalainen voi - sopimuksesta riippuen - joutua korvaamaan sen työajan. Sopimusten mekaniikkahan menee niin, että arkipyhät lyhentävät työaikaa, mikäli sellaisesta on sovittu. Käytännössä tes/ves-aloilla arkipyhät ovat työaikaa lyhentäviä (eli suomeksi palkallisia vapaapäiviä), mutta kuten viestissäni totesin, se on parttien asia, tästä ei säädetä millään lakitekstillä, eikä edes voi säätää. Siksi hassua, että se olisi jotenkin hallitusneuvottelujen agendalla, TyKa-sopimuksessahan sen sijaan selvitystyöstä sovittiin. Selvää kun on, että jos arkipyhien paikkoja muutetaan -> työaika muuttuu -> lyhennykset tulevat sopimusneuvotteluissa eteen.

 

[tomageeni]

Oletetaan, että mulle tarjotaan töitä kahdesta yrityksestä. Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka. Toisessa firmassa pidetään kuitenkin vuosittain vaihteleva määrä ylimääräisiä vapaapäiviä. Mitä luulet, kumman työpaikan valitsen? jos molemmat kuitenkin välttämättä haluavat minut töihin, niin kumman pitää maksaa enemmän palkkaa saadakseen minut palvelukseensa?

Täytyy vähän kompata Pisimmän Kääpiön edellistä viestiä, vaikka en missään johtotehtävissä olekaan. Kyllä ainakin minun valintaani edellisessä skenaariossa vaikuttaisi: firman taloudellinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät, tulevaisuuden strategia, työyhteistö ja työkaverit, työaikojen joustavuus (mm. etätyömahdollisuus), työpaikan sijainti. Nämä siis tärkeämpiä asioita kuin pari ylimääräistä vapaapäivää vuodessa. Töissä ollaan kuitenkin niin merkittävä osa elämästä, että mielestäni ensiarvoisen tärkeää että siellä viihtyy ja se on mielekästä.

Pidän siis näitä asioita tärkeämpinä, kuin vapaa-ajan maksimointia. Se että saat pari päivää vuodessa ylimääräistä vapaa-aikaa on kuitenkin aika marginaalinen etu suhteessa työviihtyvyyteen: töissä ollaan kuitenkin se 200 päivää vuodessa. Liukuhihnatöissä tai varastolla toki eri asia. Tosin kyllä niissä hommissakin viihtyvyys jotain merkkaa.

 

[Anssi #5]

Tuo varmaan riippuu paljon myös siitä, mistä töistä on kysymys...

Mä kirjoitin aiemmin että: "Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka..." Ei se kovin monesta asiasta riipu, jos verrataan kahta muuten identtistä asiaa, mutta joissa on vain yksi ero.

Pitääkö täällä tuollaisissakin asioissa erikseen selvittää, että kyseessä ei ollut esimerkki elävästä elämästä?

 

[Dee Snider]

Jos olisin joku vapaa-aika tai muun kulutusalan yrittäjä, niin olisi kyllä kamferitipoille ja nitroille käyttöä, kun noita mustapaitaosaston "palkkamaltti" kaavailuja lukee. Toki, kuten TosiFani meitä ahneita työläisrottia ohjeisti, niin kyllähän sitä aina toimeen tulee perunalla ja sipulisoosilla. Mutta mitä arvon porvarit tekee kuntosaliyrittäjillä, ravintoloitsijoilla, hyvinvointi, kynsien viilaajat, ym.. (vaikka sitten olisivatkin jonkun mielestä kuinka huuhaapaskaa hyvänsä, toim. huom) yrittäjillä, jotka repii elantonsa työläistenkin palkoista? Koska oletan, että työttömyyskorvaukset ym.. leikataan myös raakalla kärellä, eihän työnteko juurikaan kannata noilla visioilla. Mutta kun toteemipaalu totesi, tulee toimeen eli pysyy hengissä. Monella pientä kuukausipalkkaa saavalla juuri nuo ilta, ym.. lisät ovat se, mikä sitten voidaan kuluttaa yrittäjien kassakoneisiin, kuka sitten mihinkin laariin kilmunsa laittaa.

Kyllä minä tuen tätä hehkutettua Kiinan mallia. Tulisi urheiluautoillaan pröystäileville saliyrittäjillekin sota ja normaalit ajat, kun jengi kävisi nostelemassa kiviä metsässä. Saisivat vihreetkin sitä edistystä kerrakseen, kun rikkidirektiiveillä pyyhittäisiin persettä ja se olisi kova jätkä, kenellä on valkee tynnyrissä. Koulutkin voisi lopettaa, kyllähän 4-vuotias Kim Kiinassa tai skidit Bangladeshissa osaa tennareita tehdä, miksei täälläkin? Eihän siinä lukutaitoa tarvita, että voi tulla toimeen. Ja metsät ovat ruokaa pullollaan, toimeen tulee jos haluaa.

 

[tomageeni]

Mä kirjoitin aiemmin että: "Hommat ovat keskenään identtisiä, kuten myös palkka..." Ei se kovin monesta asiasta riipu, jos verrataan kahta muuten identtistä asiaa, mutta joissa on vain yksi ero.

Lainataan vielä tätäkin. Mielestäni ei muuta asiaa mitenkään. Asiantuntija- tai esimiestöissä on pitkän tähtäimen tavoitteet joiden aikataulu ei riipu siitä, ollaanko firmassa helatorstaina toimistolla vai ei. Jos on tiukat aikataulut ja tulosvastuut, ne asiat pitää tehdä vaikka helatorstai olisi vapaapäivä - joko helatorstaina tai muina päivinä pidempään. Vastaavasti jos ollaan aikataulussa, asiakkaat kiittelevät eikä töitä ole rästissä, sen helatorstain voi ottaa vapaaksi vaikka muut olisivat töissä, jos ei ole palavereita buukattu.

Tämä ei toki päde kaikkiin firmoihin, työtehtäviin ja positioihin. Mutta moniin kyllä.