Nämä ovat käytännössäsynonyymejä toisilleen, jos ja kun yksityinen tuottaa julkista vastaavalla hoitajamitoituksella saman palvelun halvemmalla, voidaan samalla kustannustasolla ostosopimusten kautta määrittää yksityisen tuottajan kautta ostetuille palveluille "enemmän käsiä".
Tottakai jos yksityinen tuottaa palvelun samalla hoitajamitoituksella, mutta halvemmalla. Hoitajamitoituksenkin suhteen on kuitenkin ollut uutisissa epäselvyyksiä.
Helpoin tapa kannustaa ennaltaehkäisevään työhön, on määrätä ns. nuppitaksa, jossa jokainen yksityisen palvelutuottajan valitseva potilas tuottaa yksityiselle palveluntuottajalle saman tuoton (joko keskimääräinen hinta koko väestöstä tai ikätasolle varioitu hinta), tämä yhdistettynä pidempiin maksatuksiin (nykyisessä mallissa valinta sitoo asiakkaan vuodeksi) sekä siihen ettei palveluntuottajalla ole mahdollisuutta valikoida potilaitaan.
Tällöin on selvä insentiivi pitää potilaat mahdollisimman terveinä, eikä toimia kuten nykyisenä vakuutuslääketieteen aikana, eli maksateta vakuutusyhtiöllä/yhteiskunnalla kaikki mahdollinen potilaan haluama hoito.
Kyllä, näitä elementtejä myös Pihlajalinnan kaveri toi esille tuossa linkaamassani haastattelussa. Se on kuitenkin eri asia, että miten nämä asiat saadaan/on saatu sisään kaavailtuun sote-malliin ja kuinka ne Suomessa lopulta toimivat.