Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Cobol]

Joustaminen on terminä mukava, mutta siinä vaiheessa kovin harhaanjohtava, kun vain toinen osapuoli joustaa ja toinen sanelee ehdot. Vaaditaan milloin Tanskan, milloin Ruotsin ja Saksan malleja, mutta näistäkin maista esim. hallitus suostuu ottamaan vain ne jutut, jotka kulloinkin tuntuvat sopivan parhaiten vaalivoittokiimaansa. Jousta siinä sitten.

Totta. Mutta jotenkin ymmärrän suomalaisen eliitin "kapinan", koska tämä noin 10 prosenttia suomalaisista maksaa noin 45 prosenttia suorista veroista.

 

[Rontti]

Totta. Mutta jotenkin ymmärrän suomalaisen eliitin "kapinan", koska tämä noin 10 prosenttia suomalaisista maksaa noin 45 prosenttia suorista veroista.

Kylläkyllä, kohtalonsa on todella kurja.

 

[Cobol]

Kylläkyllä, kohtalonsa on todella kurja.

Älä muuta virka :)

Todettakoon selväsanaisesti, että itse en tähän pieneen vähemmistöön ole vuosiin kuulunut. Syystä tai toisesta Suomessa elää vahvana vasemmistolaisten talousgurujen harha, jossa velan lisääminen itsessään nostaa Suomen taloutta. Mikään järkipuhe ei Suomessa auta, tuli se sitten keskeltä, riippumattommilta, oikealta tai sitoutumattomilta talouspolitiikan ammattilaisilta. Keskustasta vasemmalle katsotaan vain velkaa sinänsä näkemättä, että velkaantumista pitää katsoa suhteessa investointeihin ja työllisyysasteeseen. Jos ne paranevat lisävelan myötä, kuljetaan oikeaan suuntaan. Mutta Suomessa ne ovat huonontuneet, vaikka velan suhteellinen ja absoluuttinen määrä on nopeasti noussut ja nousee edelleen.

Tilanne on yksinkertaisesti täysin järjetön.

 

[dana77]

Ei valtion kohdalla ole mitään järkeä edes pyrkiä johonkin velattomaan tilaan, vaan riittää kun pidetään huoli siitä, että velka suhteessa BKT:hen pysyy kohtuullisena pitkällä aikavälillä.

Paljonko tämä "kohtuullinen" on suhteessa BKT:hen? kuinka monta miljardia euroa, jotka ovat pois kansantaloudesta on järkevää vuosittain käyttää korkomenoihin?

 

[erku]

Paljonko tämä "kohtuullinen" on suhteessa BKT:hen? kuinka monta miljardia euroa, jotka ovat pois kansantaloudesta on järkevää vuosittain käyttää korkomenoihin?

Ensimmäiseen kysymykseen sopivana vastauksena pitäisin alle 90 prosenttia. Tuon on nähty olevan taloustieteilijöiden keskuudessa jonkin sortin kriittinen raja.

Jälkimmäinen kysymys on vaikea. Jos nyt Suomen kymmenen vuoden obligaation korko on jo yli parin vuoden ajan ollut nollan ja yhden prosentin välissä, niin kovin huolestuttavana seikkana en näitä korkomenoja pitäisi. Noin lähtökohtaisesti näin halvan lainan ottaminen on jopa kannattavaa, koska korkoa suuremman tuoton saavuttaminen ei vaadi ihmeitä.

Ja toki vielä korostan sitä, että velkaantumistahdin määrä on hyvä saada putoamaan, mutta niin kiire sillä ei ole, että "rahojen loppumisella" voisi puolustella hätiköityjä soten ratkaisumalleja.

 

[Huerzo]

Soten osalta jokainen hallitus on n. viimeisen 15 vuoden ajan yrittänyt saada aikaan mieleisensä ratkaisun, kun rakenteiden muutostarve on ollut ilmeinen. Nyt oppositiossa olevat puolueet - mutta edellisessä hallituksessa silloista soteratkaisua työstäneet - yrittävät tietenkin kampittaa sote-uudistuksen nykyistä toteutusta seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka sopivilla verukkeilla, jotta nallekarkit saataisiin uusjakoon.

Omat valtapyrkimykset voidaan tietenkin pukea huolellisuuden tai konsensuksen kaapuun. Menee tahattoman komiikan puolelle, ettei vastaavaa tarvetta huolellisuuteen koettu edellisen hallituksen osalta, kun silloin rustattu sotemalli runnottiin rikki perustuslakikivikkoon. Tottakai nykyinen hallitus etenee, jotta saisi omat painopisteensä betonoitua. Kauniina perusteena tarve saadaan aikaan päätöksiä suurten ikäluokkien yhä vanhentuessa.

Toimittajien himmelipuhe varmasti jatkuu. Kunpa olisi Kuuban malli - kaikki valtion käsissä. Ei olisi monimutkaisuutta tuovia yksityisiä toimijoita sotkemassa kuvioita!

 

[dana77]

Omat valtapyrkimykset voidaan tietenkin pukea huolellisuuden tai konsensuksen kaapuun. Menee tahattoman komiikan puolelle, ettei vastaavaa tarvetta huolellisuuteen koettu edellisen hallituksen osalta, kun silloin rustattu sotemalli runnottiin rikki perustuslakikivikkoon.

onpa erittäin hyvä huomio ja paha tuota kiistää on. Jossain määrin samaa komiikkaa on toki myös koulutusleikkauksissa.

 

[/dev/null]

Kylläkyllä, kohtalonsa on todella kurja.

Tästä olemme samaa mieltä. Usein se ikkuna tienata oikein kunnolla on varsin lyhyt ja porukka näyttää ahneelta kun ne rahastaa 30 vuoden työn 3-5 vuodessa.

 

[Fordél]

Soten osalta jokainen hallitus on n. viimeisen 15 vuoden ajan yrittänyt saada aikaan mieleisensä ratkaisun, kun rakenteiden muutostarve on ollut ilmeinen. Nyt oppositiossa olevat puolueet - mutta edellisessä hallituksessa silloista soteratkaisua työstäneet - yrittävät tietenkin kampittaa sote-uudistuksen nykyistä toteutusta seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka sopivilla verukkeilla, jotta nallekarkit saataisiin uusjakoon.

Muistikuvani mukaan aikaisemmissa sote-yrityksissä ei ole ollut mukana näin suurta valinnanvapauden ja yksityisen sektorin elementtiä. Nyt kun tämä uusin malli on jo aika hyvin selvillä, on opposition kritiikki mallia kohtaan kohdistunut suurelta osin tähän yksityisten yritysten suureen rooliin. On vaikea sanoa, että onko kritiikki lopulta aiheellista, mutta en kuiteenkaan kutsuisi tätä miksikään verukkeeksi vaan hyvin perustelluksi huoleksi.

 

[erku]

Toimittajien himmelipuhe varmasti jatkuu. Kunpa olisi Kuuban malli - kaikki valtion käsissä. Ei olisi monimutkaisuutta tuovia yksityisiä toimijoita sotkemassa kuvioita!

Soteuudistuksen alkuperäiset keskeiset tavoitteet olivat esimerkiksi terveyserojen kaventaminen, kustannusten kurissa pitäminen, hoitoketjun katkeamattomuus, perusterveydenhuollon, erikosissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden integroiminen toimivaksi kokonaisuudeksi, tiedonkulun parantaminen ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Kun katsoo Sipilän hallituksen ratkaisumallia, niin aika harvaan näistä kohdista tuo uudistus on paneutumassa. Oikeastaan mennään vain huonompaan suuntaan, jos mittarina käytetään palvelujen integraatiota, hoitoketjun katkeamattomuutta, tai tiedonkulkua. Tietojärjestelmien osalta hallituksella ei taida olla edes tolkullista visiota, miten toimitaan tässä himmelöityvässä systeemissä.

On oikeasti surullista, että soteuudistuksen keskiöön ovat yhtäkkiä nousseet maakuntahallinto ja julkisten palvelujen pakkobisneistäminen.

 

[TosiFani]

...On oikeasti surullista, että soteuudistuksen keskiöön ovat yhtäkkiä nousseet maakuntahallinto ja julkisten palvelujen pakkobisneistäminen.

Edelleen kaipaisin vastausta siihen, millä tavalla nykyiset palvelut pystyttäisiin hoitamaan tulevaisuudessa halvemmalla ilman yksityistä sektoria. On aivan selvä, että veronmaksajat vähenevät ja hoita tarvitsevien määrä kasvaa, enemmän hoitoa, vähemmän rahaa. Tämä yhtälö täytyy ratkaista jollakin tavalla, mutta kun mikään ei kelpaa.

Voitaisiinhan nykyinen järjestelmä muokata kustannustehokkaammaksi, mutta kun se ei sovi ay-liikkelle ja vasemmiston päättäjille. Nytkin piti rakentaa uusi hallintoporras, jotta kuntapuolen kepulaiset pysyvät tyytyväisenä. Yksityistäminen on tässä päätöksessä ainoa hyvä päätös, koska tätä kautta pystytään purkamaan sote-puolelta edes jotain organisaatioita.

 

[Fordél]

Edelleen kaipaisin vastausta siihen, millä tavalla nykyiset palvelut pystyttäisiin hoitamaan tulevaisuudessa halvemmalla ilman yksityistä sektoria.

Eihän missään vakavasti otettavassa mallissa ollakaan järjestämässä palveluita ilman yksityistä sektoria. Ovathan yritykset mukana myös vasemmiston mallissa. Kyse on vain, että kuinka suuri niiden rooli on? Vasemmiston mallissa täydentävä rooli ja nykyisessä mallissa tasa-arvoinen palveluiden tuottajan rooli.

Nytkin piti rakentaa uusi hallintoporras, jotta kuntapuolen kepulaiset pysyvät tyytyväisenä.

Valtion ja kuntien välinen aluehallinto on ollut olemassa aikaisemminkin. Nyt se vain kootaan yhden toimijan alle. Sinänsä mitään uutta porrasta ei synny hallintoon.

Yksityistäminen on tässä päätöksessä ainoa hyvä päätös, koska tätä kautta pystytään purkamaan sote-puolelta edes jotain organisaatioita.

Itse asiassa edellä kritisoimasi maakuntahallinto purkaa eniten sote-puolelta organisaatioita. Yksityisten toimijoiden vahvempi mukaantulo vain lisää toimijoiden määrää sote-kentällä.

 

[TosiFani]

...Itse asiassa edellä kritisoimasi maakuntahallinto purkaa eniten sote-puolelta organisaatioita. Yksityisten toimijoiden vahvempi mukaantulo vain lisää toimijoiden määrää sote-kentällä.

Puhun käsistä kentällä, joita yksityinen tuo enemmän samalla rahalla. Ei leikkausten hoitamiseen tai lastensuojeluun tarvita nykyistä määrää paperinpyörittäjiä, jokaisen tehtävän pitäisi tähdä asiakkaan hyvään hoitoon. Julkisella puolella tässäkin mennään usein perse edellä puuhun, lääkäreiden tietokoneen naputtelu on hyvä esimerkki. Poistetaan puhtaaksi kirjoittajat ja laitetaan se lääkäreiden hommaksi. Taitaa tuntipalkalla olla kohtuullinen ero.

 

[Fordél]

Puhun käsistä kentällä, joita yksityinen tuo enemmän samalla rahalla.

Puhuit kuitenkin organisaatioista, et käsistä.

 

[TosiFani]

Puhuit kuitenkin organisaatioista, et käsistä.

Niin, puretaan organisaatioita ja siirretään käsiä lisää varsinaiseen työhön, hoitoon ja hoivaan.

 

[Fordél]

Niin, puretaan organisaatioita ja siirretään käsiä lisää varsinaiseen työhön, hoitoon ja hoivaan.

Ainakaan vanhuspalveluiden puolella ei ole juuri havaittu selvitysten mukaan hoitajamitoituksessa eroja yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Käsiä on ollut yhtälailla tarjolla molemmissa. Sulla on kuitenkin tietoa, että paperin pyörittäjiä olisi julkisella puolella enemmän?

 

[Tuamas]

Ainakaan vanhuspalveluiden puolella ei ole juuri havaittu selvitysten mukaan hoitajamitoituksessa eroja yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Käsiä on ollut yhtälailla tarjolla molemmissa. Sulla on kuitenkin tietoa, että paperin pyörittäjiä olisi julkisella puolella enemmän?

Mitä minä olen päässyt näkemään kilpailutuksia ja julkisen puolen kustannusrakenteen avaamista tässä yhteydessä, on enemmän sääntö kuin poikkeus että samalla käytännön työn hoitajamitoituksella julkisen puolen palvelu maksaa kymmeniä prosentteja enemmän.

Julkisella puolella on laitoksissa sairaanhoidossa, vanhustenhoidossa sekä lastensuojelussa nähdäkseni usein aivan liian raskas organisaatiorakenne suhteessa siihen mitä palvelun laadukas tuottaminen oikeasti vaatisi.

Lisäksi kun "säästöt" tehdään usein budjettipohjaisesti, ollaan esimerkiksi keskussairaaloissa päästy tilanteisiin, joissa lääkäri joutuu kirjoittamaan itse auki sanelunsa ja jossa erilaisiin tietojärjestelmiin tehtävät kirjaukset ja niistä tehtävät tietojenhaut vievät todella merkittävän osan työajasta lääkäreillä sekä ylihoitajilla (jotka ammattiryhminä ovat yleisesti laitoksen kalleimpia resursseja).

 

[TosiFani]

Ainakaan vanhuspalveluiden puolella ei ole juuri havaittu selvitysten mukaan hoitajamitoituksessa eroja yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Käsiä on ollut yhtälailla tarjolla molemmissa. Sulla on kuitenkin tietoa, että paperin pyörittäjiä olisi julkisella puolella enemmän?

Minulla on ihan omakohtaista kokemusta lastensuojelulaitoksesta, jossa ei ole yhtään pelkkää toimistoihmistä, yrittäjät hoitavat ne hoitotyön ulkopuolella ja ostavat kirjanpitopalvelu. Jos katsotaan vastaavaa laitosta esim. Porin kaupungin ylläpitämänä, löytyy useita byrokraatteja, jotka eivät osallistu varsinaiseen hoitotyöhön. Uskoisin, että vastaava toteutuu terveydenhoidon puolella, byrokratia on ohutta ja tukitoimet ostetaan ulkopuolelta.

 

[Fordél]

Minulla on ihan omakohtaista kokemusta lastensuojelulaitoksesta, jossa ei ole yhtään pelkkää toimistoihmistä, yrittäjät hoitavat ne hoitotyön ulkopuolella ja ostavat kirjanpitopalvelu. Jos katsotaan vastaavaa laitosta esim. Porin kaupungin ylläpitämänä, löytyy useita byrokraatteja, jotka eivät osallistu varsinaiseen hoitotyöhön. Uskoisin, että vastaava toteutuu terveydenhoidon puolella, byrokratia on ohutta ja tukitoimet ostetaan ulkopuolelta.

Ok eli uskolla ja yksittäisellä omakohtaisella kokemuksella mennään.

 

[TosiFani]

Ok eli uskolla ja yksittäisellä omakohtaisella kokemuksella mennään.

Mielenkiintoinen kommentti, mistä moinen tarve mennä henkilöön asian sijaan? Jos sinulla kerran on tietoa julkisen puolen organisaatioiden tehokkuudesta, kerro ihmeessä. Olen seurannut läheltä sekä yksityisen lastensuojelulaitoksen että yksityisen lääkärikeskuksen toimintaa ja todennut, että yksityinen tekee asiat paljon pienemmällä organisaatiolla. Erilaiset välitason johtajat ja toimistotyöntekijät puuttuvat, turhaa paperin pyörittämistä vältetään ja tukitoimet ostetaan mitotusten mukaan ulkopuolelta. Ja kyllä kysymys on kahdesta yksittäisestä omakohtaisesta kokemuksesta, mutta mitä sitten? Meinaatko, että Pori on vaan poikkeustapaus organisaationsa kohdalla?

 

[Fordél]

Mielenkiintoinen kommentti, mistä moinen tarve mennä henkilöön asian sijaan?

Eihän tässä menty henkilöön vaan vedin vain yhteen, että mihin näkemyksesi perustuu: uskoon ja yksittäiseen omakohtaiseen kokemukseen.

Jos sinulla kerran on tietoa julkisen puolen organisaatioiden tehokkuudesta, kerro ihmeessä.

En ole väittänyt, että minulla olisi tietoa julkisen puolen tehokkuudesta. Olen vain kysynyt, että mihin perustuu näkemys, jonka mukaan yksityisellä puolella olisi julkista enemmän käsiä.

 

[TosiFani]

...En ole väittänyt, että minulla olisi tietoa julkisen puolen tehokkuudesta. Olen vain kysynyt, että mihin perustuu näkemys, jonka mukaan yksityisellä puolella olisi julkista enemmän käsiä.

Ja kahden kirjoittajan voimin sinulle on aiheesta kerrottu, yksityinen tekee saman halvemmalla eli samalla rahalla saa enemmän. Tämä tietysti edellyttää uudenlaista osaamista julkiselta puolelta, täytyy osata ostaa ja ymmärtää mitä sopimus sisältää ja mitä ei.

 

[Tuamas]

Ok eli uskolla ja yksittäisellä omakohtaisella kokemuksella mennään.

Idolini Ode on asiasta kirjoittanut, lainaan avainkohdan:
"Kuuden suurimman kaupungin selvitys esimerkiksi kertoo, että tehostetussa palveluasumisessa ostopalvelut ovat 27 % halvempia kuin kaupunkien itse tuottamat."

Tuosta selvitys asian tiimoilta, muutama poiminta:
- ympärivuorokautisen laitoshoidon vuorokausikustannus itse tuotettuna keskimäärin 237,3€ / vrk, ostopalveluna keskimäärin 156,0 € / vrk
- vanhainkotien vuorokausikustannus itse tuotettuna keskimäärin 197,3 € / vrk, ostopalveluna keskimäärin 135,5 € / vrk
- tehostetun palveluasumisen vuorokausikustannus itse tuotettuna keskimäärin 161,1 € / vrk, ostopalveluna keskimäärin 146,7 € / vrk

Nähdäkseni se, mihin lopputulokseen on kymmenissä kunnissa kilpailutuksen kautta päädytty, näkyy tässäkin. Aivan kuten empiria on osoittanut.

 

[Fordél]

Ja kahden kirjoittajan voimin sinulle on aiheesta kerrottu, yksityinen tekee saman halvemmalla eli samalla rahalla saa enemmän. Tämä tietysti edellyttää uudenlaista osaamista julkiselta puolelta, täytyy osata ostaa ja ymmärtää mitä sopimus sisältää ja mitä ei.

Kaipasin lihaa luiden ympärille ja tutkittua tietoa enkä kahden Jatkoajan nimimerkin vakuuttelua. No viimeisimmässä viestissä @Tuamas toi jotain faktaa pöytään, kiitos siitä.

Tosin missään vaiheessa en ole epäillyt, etteikö yksityinen voisi tehdä asioita halvemmalla. Näin varmasti tapahtuu monessa kohdin. Me emme kuitenkaan sinun kanssa keskustelleet pääasiassa hinnasta vaan käsistä.

Olen ihan samaa mieltä Soininvaaran kanssa siitä, että "julkisten sote-palvelujen pitäisi ottaa oppia yksityisten toimintatavoista".Kuuntelin jokin aika sitten aiheesta mm. Pihlajalinnan perustajan mielenkiintoisen haastattelun YLE:llä, joka kannattaa käydä kuuntelemassa täältä Areenasta. Todellakin paljon on opittavaa julkisella puolella.

Toisaalta ratkaisevaa on kuitenkin kokonaisuus eli koko tämän sote-palapelin hintalapu. Yksittäisiä osia palapelistä voidaan tottakai rakentaa niin, että yksittäiset kustannukset ovat yksityisellä julkista halvempia. Voidaanko kokonaisuus kuitenkin rakentaa niin, että ennaltaehkäsevä työ nousisi aidosti kunniaan ja aina kalliimpi sairauksien hoito vähenisi, jolloin kokonaisuus nielisi vähemmän resursseja. Yrityisten logiikkaan kun sopii tottakai tuottaa palvelua mahdollisimman halvalla ja voittaa itselleen markkinoita, mutta toisaalta myydä hyvä katteisia palveluitaan mahdollisimman paljon. Muistaakseni Pihlajalinnankin perustaja tuo tuossa haastattelussa esille, kuinka haastavaa on nimenomaan rakentaa palapeli niin, että se kannustaa ennaltaehkäisevän työn laadukkaaseen järjestämiseen ja että toimijoilla (esim. perusterveydenhuollossa) olisi kustannusvastuu & kannustukset kustannusten säästämiseen.

 

[Tuamas]

Tosin missään vaiheessa en ole epäillyt, etteikö yksityinen voisi tehdä asioita halvemmalla. Näin varmasti tapahtuu monessa kohdin. Me emme kuitenkaan sinun kanssa keskustelleet pääasiassa hinnasta vaan käsistä.
....
Muistaakseni Pihlajalinnankin perustaja tuo tuossa haastattelussa esille, kuinka haastavaa on nimenomaan rakentaa palapeli niin, että se kannustaa ennaltaehkäisevän työn laadukkaaseen järjestämiseen.

Nämä ovat käytännössäsynonyymejä toisilleen, jos ja kun yksityinen tuottaa julkista vastaavalla hoitajamitoituksella saman palvelun halvemmalla, voidaan samalla kustannustasolla ostosopimusten kautta määrittää yksityisen tuottajan kautta ostetuille palveluille "enemmän käsiä".

Helpoin tapa kannustaa ennaltaehkäisevään työhön, on määrätä ns. nuppitaksa, jossa jokainen yksityisen palvelutuottajan valitseva potilas tuottaa yksityiselle palveluntuottajalle saman tuoton (joko keskimääräinen hinta koko väestöstä tai ikätasolle varioitu hinta), tämä yhdistettynä pidempiin maksatuksiin (nykyisessä mallissa valinta sitoo asiakkaan vuodeksi) sekä siihen ettei palveluntuottajalla ole mahdollisuutta valikoida potilaitaan.

Tällöin on selvä insentiivi pitää potilaat mahdollisimman terveinä, eikä toimia kuten nykyisenä vakuutuslääketieteen aikana, eli maksateta vakuutusyhtiöllä/yhteiskunnalla kaikki mahdollinen potilaan haluama hoito.