Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Tuamas]

Lindström tuli varmaan sille paikalle, joka oli alun perin varattu Toimi Kankaanniemelle.

Tämä kuulostaa erittäin loogiselta ja Kankaanniemi olisi varmaan salkun jotenkuten hanskannutkin.

 

[Barnes]

Olisi persuissa ollut tarjolla esimerkiksi oikeustieteen maisteri Ville Tavio ja varanotaari Pirkko Ruohonen-Lerner.

Ja eduskuntaan Ruohonen-Lernerin tilalle tullut Leena Meri sattuu olemaan varatuomari. Eli vaihtoehtoja olisi ollut, Jarpalle olisi varmasti löytynyt hyvä homma ilman oikeusministeriyttäkin.

E: Toki huomasin, että käytit sanaa esimerkiksi, lähinnä toin esiin sinänsä mielenkiintoisen knopin: yksi oikeusasioihin perehtynyt lähti, mutta toinen tuli tilalle.

 

[Fordél]

Eli vaihtoehtoja olisi ollut, Jarpalle olisi varmasti löytynyt hyvä homma ilman oikeusministeriyttäkin.

Ilman muuta ja pelkkänä työministerinä Jarppa menisi varmasti ihan hyvin. Nyt vaan on kasattu jo kelle tahansa vaativa salkku, saati sitten laborantille. Siihen päälle vielä Soinin tuuraaminen monessa kohdin niin onhan tuo melkoinen savotta hoidettavaksi.

 

[Ollakseni]

Kokoomus olisi varmasti iloinen jos Stubb olisi päätynyt ulkoministerin virkaan. Sen Stubb olisi osannut. Sen sijaan Soini ei halunnut/pelkäsi VM-salkkua ja otti itselleen mieluisamman. Riippumatta siitä miten muut salkut jakautuvat. "Saatanan tunarit" kuten tämä eräs despootti sanoi.

 

[erku]

Kokoomus olisi varmasti iloinen jos Stubb olisi päätynyt ulkoministerin virkaan. Sen Stubb olisi osannut. Sen sijaan Soini ei halunnut/pelkäsi VM-salkkua ja otti itselleen mieluisamman. Riippumatta siitä miten muut salkut jakautuvat. "Saatanan tunarit" kuten tämä eräs despootti sanoi.

Stubbille itselleen ulkoministeriys olisi varmasti ollut parempi. Kokoomuksellehan tilanne on hyvä, kun hallitus harjoittaa kenties maan poliittisen historian kokoomuslaisinta talouspolitiikkaa, vaikka puolue koki viime vaaleissa merkittävän tappion ja putosi hallituksen suurimman puolueen paikalta hallituksen pienimmäksi puolueeksi.

Persujen kohdalla taas näen toissijaisena kysymyksenä jotkut salkkuvalinnat. Oleellista on se, että puolue on pettänyt äänestäjänsä ja ottanut lammasmaisen asenteen hallitustyöskentelyyn eikä toimi sillä painoarvolla, mihin heillä olisi mahdollisuus. Nyt hallitustyöskentely näyttäytyy ulospäin siltä kuin persut olisivat jokin 10-15 edustajan apupuolue eikä niin, että se olisi hallituksen kakkospuolue ja omaisi kovemman vaikutusvallan kuin kolmospuolue kokoomus.

 

[Ollakseni]

Persujen kohdalla taas näen toissijaisena kysymyksenä jotkut salkkuvalinnat. Oleellista on se, että puolue on pettänyt äänestäjänsä ja ottanut lammasmaisen asenteen hallitustyöskentelyyn eikä toimi sillä painoarvolla, mihin heillä olisi mahdollisuus. Nyt hallitustyöskentely näyttäytyy ulospäin siltä kuin persut olisivat jokin 10-15 edustajan apupuolue eikä niin, että se olisi hallituksen kakkospuolue ja omaisi kovemman vaikutusvallan kuin kolmospuolue kokoomus.

Olin/olen siinä käsityksessä että Persut olisivat halunneet Sisäministeriön "haltuunsa" koska maahanmuutto. Eli Orpon sijasta Lindström sisäministerinä pakolaiskriisin aikaan.

 

[Hangon keksi]

Ilman muuta ja pelkkänä työministerinä Jarppa menisi varmasti ihan hyvin. Nyt vaan on kasattu jo kelle tahansa vaativa salkku, saati sitten laborantille. Siihen päälle vielä Soinin tuuraaminen monessa kohdin niin onhan tuo melkoinen savotta hoidettavaksi.

Perussuomalaiset saivat suunnilleen mitä halusivat. Ensinnäkin sen että ministerien määrää vähennetään ja sen että Jussi Niinistö saa juuri täsmälleen sellaisen ministerinsalkun kun haluaa. Jostain muusta oli sitten tingittävä.
Puolustusministerin salkku oli jo isoissa hallituksissa yksi kevyimmistä. Hallinnollisia asioita oli määrällisesti vähän. Kaiken järjen mukaan kun ministerien määrää vähennettiin olisi puolustusministerille pitänyt siirtää myös uusia tehtäviä muista ministeriöistä, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Nyt eri ministerien työmäärä hallituksessa on varsin erilainen.

 

[Fordél]

Perussuomalaiset saivat suunnilleen mitä halusivat. Ensinnäkin sen että ministerien määrää vähennetään ja sen että Jussi Niinistö saa juuri täsmälleen sellaisen ministerinsalkun kun haluaa. Jostain muusta oli sitten tingittävä.
Puolustusministerin salkku oli jo isoissa hallituksissa yksi kevyimmistä. Hallinnollisia asioita oli määrällisesti vähän. Kaiken järjen mukaan kun ministerien määrää vähennettiin olisi puolustusministerille pitänyt siirtää myös uusia tehtäviä muista ministeriöistä, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Nyt eri ministerien työmäärä hallituksessa on varsin erilainen.

En usko, että Jussi Niinistön ambitioiden toteuttaminen oli perussuomalaisten salkkujaossa ja ministerivalinnoissa erityisen korkealla. Toki Niinistö oli korkealla ministerivalinnoissa ja itsestään selvä ehdokas puolustusministeriksi, mutta tuskin tämän takia jouduttiin mistään tinkimään. Tuskin puolustusministerin salkku oli Keskustan ja Kokoomuksen erityisessä kiikarissa. Eiköhän Perussuomalaisten tavoitteena ollut saada Soinin salkkuvalinnan (VM/UM) jälkeen mm. sisäministerin salkku, mutta tämä ei toteutunut. Liekö ollut muiden hallituspuolueiden intressissä, että Persut eivät saa sisäministeriötä. Sitten Persut ottivat ne painavimmat jäljelle jäävät ja omalle ryhmälle sopivat salkut, jotka olivat tässä tapauksessa STM, OM&työministeri ja puolustusministeri.

Siitä ihan samaa mieltä, että puolustusministerin salkku on työmäärään nähden lopulta varmasti kevyimmistä ja yksinkertaisimmasta päästä. Tasan ei käy työtaakka hallituksessakaan.

 

[erku]

Hallituksen eilen esittelemä uusi sotemalli ei ole näköjään aiheuttanut keskustelua ollenkaan. Tuossa on mielestäni verrattain hyvää analyysiä uudistuksen ongelmakohdista: Analyysi: Alkuperäiset soten tavoitteet vaarassa – tulossa on varsinainen jouluhimmeli | Yle Uutiset | yle.fi

Mainittakoon vielä, että mielestäni näin laajaa, merkittävää ja kauaskantoista uudistusta pitäisi omaan makuuni valmistella parlamentaarisesti sekä huolella. Nyt hallitus on keskinäisten lehmänkauppojen hengessä vienyt hommaa eteenpäin ja näköjään asiantuntijalausuntojen vastaisesti vie koko "valinnanvapauden" käytäntöön jo vuoden 2019 alusta. Nyt on oikeasti hyvinkin todennäköinen skenaario se, että seuraavissa vaaleissa kansa valitsee SDP:n pääministeripuolueeksi ja samalla hallitukseen nousevat myös vihreät ja vassarit. Tuolloin nyt käyntiin laitettava uudistus todennäköisesti romahdutetaan pääosin. Eikä tuosta edes voisi mitenkään moralisoida tai syyllistää uutta hallitusta, koska nykyhallitus ei ole missään määrin sitouttanut oppositota tähän nyt hahmoteltuun suuntaan.

 

[Daespoo]

Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät - Politiikka - Helsingin Sanomat

Tällaista tällä kertaa.

Heh, tämä oli aika vitun huvittavaa näiltä vasemmisto-henkisiltä perustuslakinäädiltä. Kirjoitan erillisen viestin missä avaan tarkemmin.

Ymmärrän että tässä nimenomaisessa tapauksessa ei sinun mielestäsi olisi mitään ongelmaa, mutta noin yleisesti ottaen pidätkö perustuslakia vessapaperina?
Arvostelu kiihtyy – Professori vaatii hallituksen eroa ja uusia vaaleja - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Kyseinen professori veti koko uskottavuutensa vessan pöntöstä alas. Millään muulla ei väliä kuin kielipolitiikalla.

Göran Djupsund, Åbo Akademie, Vaasa. Mainitsee vielä YLEn jutussa keskussairaala-päätöksen ja syyttää muita politikoinnista?

Aivan. Göran veti itsensä nyt sinne syvään päähän ilman kellukkeita.

Ei ainakaan tule mieleeni vastaavia myöhäisiä u-käännöksiä aikaisempien hallitusten toimesta. Toki perustuslakituomioistuimen puute on suorastaan järkyttävä vika systeemissämme, jossa perustuslakivaliokunta vain hyvin osittain pystyy antamaan itsestään epäpoliittisen kuvan

Sote v. 2014? Lainaan tuomioistun -kohdan tekstistäsi. tekstistäsi toisessa kohtaa.

Sitten jos syytetään asiantuntijoitakin poliittisiksi niin se onkin hankalampi juttu, kun nämä henkilöt samalla ihan oikeasti ovat ansioituneita eksperttejä alalla. Itte sanon notta perustuslakituomioistuimen tarve ihan täydellisen ilmeinen, mutta tämä on varmaankin pienen vähemmistön kanta.

Tähän sen verran että on täysin selvää että perustuslakivaliokunnan kuuntelemat ekspertit tekevät tulkintoja ja ne tulkinnat perustuvat enemmän tai vähemmän omaan maailmankuvaan.

Ainakin Slunga-Poutsalon jatkohaastattelu tukee tätä ”Onko tässä ongelmia, vai onko hän politisoitunut”, perussuomalaisten Slunga-Poutsalo arvostelee Jonkkaa - Politiikka - Helsingin Sanomat.

Mielestäni perustuslakituomioistuin olisi hyvä asia, ja pidän siksi perussuomalaisten esitystä asiasta hyvänä.

Kyllä, hyvä juttuhan se olisi, kuten itsekin totesin viestissä josta lainasit osan.

Nyt vähän realiteetteja tähän. Perustuslakituomioistuin on (tai siis olisi) ns. reaktiivinen taho jossa käsitellään jo voimassa olevia lakeja, se ei ole mikään ennakkovalmistelu-elin kuten perustuslakivaliokunta. Eli käytännössä eduskunta säätäisi voimaan lakeja jotka menisivät mahdollisesti tuomioistuimen käsittelyyn ja jälkikäteen mahdollisesti kumoaisivat ne. Tietäisi aikamoista härdelliä.

Sinänsä en vastusta ko. tuomioistuinta, mietin vain että miten se saataisiin oikeasti riippumattomaksi ja mitä tapahtuu jos laki on jo voimassa ja sen perusteella tuomitaan jotain ja sitten myöhemmin nämä päätökset kumottaisiin perustuslakituomioistuimessa johon kaiken ymmärrykseni mukaan ei voi valittaa normikansalainen toisin kuin nykyisessä tuomiolaitoksen prosessissa.

Menköön nyt tähän ketjuun:

Annika Lapintie väläyttää, että vaatimus vähintään kahden ministerin oikeustieteellisestä tutkinnosta palautettaisiin. Lapintien mukaan hallitusten tietämys oikeudellisista asioista parantuisi, jos niissä olisi lakipykälät hallitseva henkilö.

Olisi kyllä hieno saavutus Jari Lindströmiltä, jos hänen jälkeensä päätettäisiin palata siihen, että oikeusministerinä täytyy olla oikeustieteelisen tutkinnon omaava.

Käsittämätöntä, että tuohon ratkaisuun aikanaan päätyttiin. Jokainen meistä tiesi, että reisillehän se menee.

Taas vähän historiaa tähän. Oikeusministeri Johannes Koskinen (oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari) perseili oikein kunnolla ollessaan tehtävässä ja aiheutti valtiolle vahinkoja teoillaan ja sanomisillaan, poliittisista syistä valtio ei hakenut korvauksia Koskiselta.

Täällä on joku ihme käsitys siitä että oikiksen tutkinto antaisi jonkun pätevyyden oikeusministerinä toimimiselle kun käytännössä virkamiehet valmistelevat kaiken ja ministeri vain on julkisuudessa keulakuvana selittelemässä asioita.

Lindström tuli varmaan sille paikalle, joka oli alun perin varattu Toimi Kankaanniemelle.

Tämä kuulostaa erittäin loogiselta ja Kankaanniemi olisi varmaan salkun jotenkuten hanskannutkin.

No ei todellakaan. Kankaanniemellä ei varmasti ollut mitään jakoa missään ministerikeskustelussa Persujen sisällä kun omia "pitkän linjan" tyyppejäkin jonotti ministeri-Audiin pitkä lista.

 

[Daespoo]

Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät - Politiikka - Helsingin Sanomat

Tällaista tällä kertaa.

Palataan näihin perustuslakinäätiin (Ojanen ja Lavapuro).

Ensiksi Hesarista lainaukset:

Kolme perustuslakiin erikoistunutta oikeustieteilijää pitää oikeuskansleri Jaakko Jonkan kertomia ongelmia lainvalmistelussa ennenkuulumattomina.

”Hallitus ilmeisesti ajattelee, että hallitusohjelma on perustuslain yläpuolella ja mitä tahansa voidaan tehdä poliittisin perustein laista piittaamatta”, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Ojasen mielestä hallituksella ei vaikuta olevan mitään rajoitteita siinä, kuinka pitkälle se voi mennä oikeusvaltion keskeisten periaatteiden koettelemisessa.

---

Oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta arvioi hallituksen kokevan perustuslain lähinnä politiikkansa esteeksi. Se olisi täysin vastoin oikeusvaltioperiaatetta, jonka mukaan julkisen vallan käytön täytyy perustua lakiin.

”On pöyristyttävää ja ennenkuulumatonta, että ylimmän laillisuusvalvojan eli oikeuskanslerin perustuslakiin nojautuvat huomautukset hallituksen esityksiin jätetään huomioimatta. Olen oikeuskanslerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että hyvän lainvalmistelun periaatteita ei saisi koskaan syrjäyttää poliittisin perustein.”

Mutta mitä he kirjoittivat KOLME PÄIVÄÄ MYÖHEMMIN:

Puhtaat paperit – mutta pikemminkin hallitukselle kuin oikeuskanslerille?

Kuten viikonloppuna alkaneesta kohusta voi päätellä, selväsanaisuus ja jämäkkyys tällaisessa asiassa on viimekädessä myös hallituksen intressissä. Tämä taas edellyttää oikeuskanslerilta aktiivisuutta – ja toisinaan varmaan rohkeuttakin asettua avoimeen vastahankaan valtioneuvoston kanssa, jos siihen on perustuslaillisesti painava peruste. Helsingin Sanomien uutisen perusteella näyttää kuitenkin tällä hetkellä liiaksi siltä, että oikeuskansleri panee esittelijänsä asialle ja sitten kun ylimmän laillisuusvalvojan vuoro tulee, oikeuskansleri itse vetäytyy kulisseihin huolehtien korkeintaan siitä, että asia saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.

Puhtaat paperit – mutta pikemminkin hallitukselle kuin oikeuskanslerille? – Perustuslakiblogi

On selvää että nämä vasemmistohenkiset näädät tekevät omaa politiikkaansa ja Zyssen huomiot heistä ovat oikeita, nyt olisi aika heittää nämä kaksi päivystävää dosenttia sivuun ja kuunnella niitä asiantuntijoita jotka eivät tuo omia poliittisia antipatioitaan esiin julkisesti.

 

[Fordél]

Taas vähän historiaa tähän. Oikeusministeri Johannes Koskinen (oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari) perseili oikein kunnolla ollessaan tehtävässä ja aiheutti valtiolle vahinkoja teoillaan ja sanomisillaan, poliittisista syistä valtio ei hakenut korvauksia Koskiselta.

Täällä on joku ihme käsitys siitä että oikiksen tutkinto antaisi jonkun pätevyyden oikeusministerinä toimimiselle kun käytännössä virkamiehet valmistelevat kaiken ja ministeri vain on julkisuudessa keulakuvana selittelemässä asioita.

Yksittäisiä esimerkkejä voidaan hakea historiasta suuntaan taikka toiseen. Ei oikiksen tutkinto luo automaattisesti pätevyyttä oikeusministeriksi, mutta eittämättä se luo paljon vankemman pohjan, kuin vaikka laborantin koulutus. Ihan turha lähteä aliarvioimaan tässä koulutusta, etenkään juuri oikeusministerin pestin kohdalla.

Virkamiehet tekevät paljon, mutta he kuitenkin lopulta vain valmistelevat. Sen, mitä virkamiehet valmistelevat ja mitkä ovat lopulta päätökset, on ministerien vallassa. Jos sun logiikka pitäisi paikkaansa, ministereitä ei tarvittaisi.

 

[Daespoo]

Yksittäisiä esimerkkejä voidaan hakea historiasta suuntaan taikka toiseen. Ei oikiksen tutkinto luo automaattisesti pätevyyttä oikeusministeriksi, mutta eittämättä se luo paljon vankemman pohjan, kuin vaikka laborantin koulutus. Ihan turha lähteä aliarvioimaan tässä koulutusta, etenkään juuri oikeusministerin pestin kohdalla.

Noh, tässä olemme eri mieltä. Ministeri on ministeriön poliittisesti valittu vetäjä jonka tehtävä on valita linjat, virkamiehet valmistelevat asiat.

Jos olet eri mieltä niin anna konkreettisia esimerkkejä siitä miten ministerin oikeustieteen tutkinnon puute on vaikuttanut toimintaan. Painotus konkretialla.

Virkamiehet tekevät paljon, mutta he kuitenkin lopulta vain valmistelevat. Sen, mitä virkamiehet valmistelevat ja mitkä ovat lopulta päätökset, on ministerien vallassa. Jos sun logiikka pitäisi paikkaansa, ministereitä ei tarvittaisi.

No höpöhöpö, ministeri valitsee linjat jota virkamiehet toteuttavat, ministerit ovat poliittisia toimijoita jotka ajavat omia/puolueensa näkemyksiä. Aika uskomaton kommentti sinulta.

 

[Realcowboy]

No ei todellakaan. Kankaanniemellä ei varmasti ollut mitään jakoa missään ministerikeskustelussa Persujen sisällä kun omia "pitkän linjan" tyyppejäkin jonotti ministeri-Audiin pitkä lista.

Itse taas muistan selvästi, miten Soini kertoi, että Kankaanniemelle oli varattu ratkaiseva rooli hallitusneuvotteluissa hänen aiemman ministerikokemuksensa takia, etenkin kun Vistbacka ei halunnut tähän rooliin terveydellisistä syistä. Ja miten pahasti pettynyt Soini oli tämän surkuhupaisan viestittelyepisodin tultua ilmi. Pitkän linjan perussuomalaisissa oli kyllä varmasti runsaasti väkeä, joille Kankaanniemen syrjään laitto oli erittäin mieluista.

 

[Fordél]

Noh, tässä olemme eri mieltä. Ministeri on ministeriön poliittisesti valittu vetäjä jonka tehtävä on valita linjat, virkamiehet valmistelevat asiat.

Jos olet eri mieltä niin anna konkreettisia esimerkkejä siitä miten ministerin oikeustieteen tutkinnon puute on vaikuttanut toimintaan. Painotus konkretialla.

Niin juurihan kirjoitin, että ministeri valitsee, mitä valmistellaan (valitsee linjat) ja virkamiehet valmistelevat. Ministeri/hallitus tekee lopulta päätökset.

No höpöhöpö, ministeri valitsee linjat jota virkamiehet toteuttavat, ministerit ovat poliittisia toimijoita jotka ajavat omia/puolueensa näkemyksiä. Aika uskomaton kommentti sinulta.

Ks. edellinen.

 

[Barnes]

Kyllä minäkin sille kannalle kallistun, ettei Kankaanniemi loppujen lopuksi ollut oikein minkäänlainen ehdokas ministeriksi ja/tai puhemieheksi. Siellä oli kuitenkin Soinin lisäksi tarjokkaina ainakin Lindström, Terho, Ruohonen-Lerner (jolle toki sanottiin ei hyvissä ajoin), Niinistö ja Mattila. Kaikki persuveteraaneja verrattuna Kankaanniemeen ja osa näistä on naisia, joita persujen piti ottaa enemmän kuin yksi, ja niinhän PS ottikin.

Eli vähän niin kuin Väykkä oli viime vuoden keväällä, enemmänkin uhkakuva kuin realistinen kandidaatti isoihin tehtäviin.

 

[DAF]

Eräistä kampanjoista (mm. Lakimiesliiton viime aikainen) huolimatta olen antanut itselleni kertoa, että Lindströmiin on varsinkin hallinnonalallaan oltu oikeusministerinä varsin tyytyväisiä. Juristin puuttuminen hallituksesta saattaa näkyä lainvalmistelussa noin muuten, mutta eihän se ole mitenkään oikeusministeriön bisnes vaan kaikkien ministeriöiden. Lindström on puuttunut OM:n toimintaan niin vähän, kun fokus on täysin TEM-puolella, että hän on suoriutunut sieltä näkökulmasta hyvin.

 

[TosiFani]

Hallituksen eilen esittelemä uusi sotemalli ei ole näköjään aiheuttanut keskustelua ollenkaan. Tuossa on mielestäni verrattain hyvää analyysiä uudistuksen ongelmakohdista: Analyysi: Alkuperäiset soten tavoitteet vaarassa – tulossa on varsinainen jouluhimmeli | Yle Uutiset | yle.fi

Mainittakoon vielä, että mielestäni näin laajaa, merkittävää ja kauaskantoista uudistusta pitäisi omaan makuuni valmistella parlamentaarisesti sekä huolella. Nyt hallitus on keskinäisten lehmänkauppojen hengessä vienyt hommaa eteenpäin ja näköjään asiantuntijalausuntojen vastaisesti vie koko "valinnanvapauden" käytäntöön jo vuoden 2019 alusta. Nyt on oikeasti hyvinkin todennäköinen skenaario se, että seuraavissa vaaleissa kansa valitsee SDP:n pääministeripuolueeksi ja samalla hallitukseen nousevat myös vihreät ja vassarit. Tuolloin nyt käyntiin laitettava uudistus todennäköisesti romahdutetaan pääosin. Eikä tuosta edes voisi mitenkään moralisoida tai syyllistää uutta hallitusta, koska nykyhallitus ei ole missään määrin sitouttanut oppositota tähän nyt hahmoteltuun suuntaan.

Totta kai sinä demarina haluat pyörittää erilaisia komiteoita loputtomiin, mutta kun rahat loppuu ja jotain täytyy tehdä. Mallista tuskin tulee täydellistä, mutta nykyisestä pitää luopua ja siirtyä eteenpäin.

 

[erku]

Totta kai sinä demarina haluat pyörittää erilaisia komiteoita loputtomiin, mutta kun rahat loppuu ja jotain täytyy tehdä. Mallista tuskin tulee täydellistä, mutta nykyisestä pitää luopua ja siirtyä eteenpäin.

"Rahat loppuu" ja "jotain täytyy tehdä" on tyypillistä pro-persporvarihallitus-propagandaa. Oikeasti Suomelta ei ole rahat mihinkään loppumassa, vaan valtion ottama laina on edelleenkin historiallisessa katsannossa poikkeuksellisen halpaa. Toisekseen soten kohdalla kyse on uudistuksesta, jonka olisi tarkoitus olla voimassa vuosikymmenien ajan. Kiirehtiminen tällaisessa hankkeessa on typerää, jos sen varjolla tehdään kutakuinkin kaikkien asiantuntijalausuntojen vastaisesti koko maasta koelaboratorio sille, miten "valinnanvapaus" toimii käytännössä. Melkein joutuu kaivamaan esiin Soininvaaran vanhan heiton siitä, ettei aina tiedä kummalla puolella pöytää kokoomus istuu, kun julkinen sektori ostaa palveluita yksityiseltä.

 

[rpeez]

"Rahat loppuu" ja "jotain täytyy tehdä" on tyypillistä pro-persporvarihallitus-propagandaa. Oikeasti Suomelta ei ole rahat mihinkään loppumassa, vaan valtion ottama laina on edelleenkin historiallisessa katsannossa poikkeuksellisen halpaa.

Oletkos koskaan kuullut että laina pitää joskus maksaa takaisinkin? Ja kun lainaa on tarpeeksi paljon, sen antajat alkavat epäillä takaisinmaksukykyä, ja sitten ne rahat on tasan loppu.

 

[Tadu]

Oletkos koskaan kuullut että laina pitää joskus maksaa takaisinkin? Ja kun lainaa on tarpeeksi paljon, sen antajat alkavat epäillä takaisinmaksukykyä, ja sitten ne rahat on tasan loppu.

Kun tää yli 7 vuotta kestänyt lyhyt notkahdus loppuu niin talous lähtee jyrkkään nousuun ja valtion velkaa lyhennetään miljardeittain. Ei huolta.

 

[PeteX]

Oletkos koskaan kuullut että laina pitää joskus maksaa takaisinkin? Ja kun lainaa on tarpeeksi paljon, sen antajat alkavat epäillä takaisinmaksukykyä, ja sitten ne rahat on tasan loppu.

Ei tarvitse. Jenkit ei tule ikinä maksamaan Kiinalle ja tuskin monet muutkaan maat maksavat kaikkia lainojaan. Kuhan lyhentää välillä. Suomi on tosin niin juntti, että maksaa muidenkin lainat.

 

[erku]

Oletkos koskaan kuullut että laina pitää joskus maksaa takaisinkin? Ja kun lainaa on tarpeeksi paljon, sen antajat alkavat epäillä takaisinmaksukykyä, ja sitten ne rahat on tasan loppu.

Todellisuudessa markkinat luottavat Suomen velanmaksukykyyn kuin vuoreen ja mikään ei viittaa siihen, että tässä olisi tapahtumassa jokin radikaali käänne heikompaan suuntaan. Tässä mielessä merkittävän rakenteellisen uudistuksen tekeminen hosuen, koska velkakello, on täysin epä-älyllistä touhua.

Ja sinällään tämä viestisi kielii kyllä siitä, ettet ihan ymmärrä valtion ja yksityisen toimijan velkaantumisen eroa. Ei valtion kohdalla ole mitään järkeä edes pyrkiä johonkin velattomaan tilaan, vaan riittää kun pidetään huoli siitä, että velka suhteessa BKT:hen pysyy kohtuullisena pitkällä aikavälillä.

 

[Cobol]

Tällä kertaa @erku on osin oikeassa. Valtiolla ei ole varsinkaan nykyisen euron ja EKP:n talouspolitiikan puitteissa mitään järkevää syytä pyrkiä velattomuuteen. Oleellista kuitenkin on se, mihin otettua velkaa käytetään ja vielä tarkemmin, onko kyseessä ns. syömävelka Suomen tapaan vai investointeja lisäävä ja työmarkkinoita parantava velka Saksan tai Ruotsin tapaan. Tämä vaatii työmarkkinaosapuolilta todellisia joustoja ja ne on viimeksi mainituissa maissa myös tehty.

Jos velkaa lisätään edelleen seuraavat 25 vuotta syömävelkana, mitä voidaan tehdä siinä tilanteessa, kun korkotaso palautuu normaaliksi?

 

[Rontti]

Tämä vaatii työmarkkinaosapuolilta todellisia joustoja ja ne on viimeksi mainituissa maissa myös tehty.

Joustaminen on terminä mukava, mutta siinä vaiheessa kovin harhaanjohtava, kun vain toinen osapuoli joustaa ja toinen sanelee ehdot. Vaaditaan milloin Tanskan, milloin Ruotsin ja Saksan malleja, mutta näistäkin maista esim. hallitus suostuu ottamaan vain ne jutut, jotka kulloinkin tuntuvat sopivan parhaiten vaalivoittokiimaansa. Jousta siinä sitten.