Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Trimmer]

Lepomäki. Suomi tarvitsee Lepomäkeä.

Olen kyllä erimieltä. Suomi ei tarvitse yhtään kiukuttelevaa riistoporvaria, se tie on nähty.

 

[Väsyneet Kädet]

Jos opiskelet 7 vuotta yliopistossa, ja sen jälkeen teet jotain hommia joihin olisi päässyt viikon koulutuksella seuraavat 30 vuotta, niin kyllähän tuossa menee yhteiskunnan kannalta se 7 vuoden opiskelupanostus täysin hukkaan.

Kyllä. Tämän takia nämä yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin hyvästä, kunhan yliopistot itse tajuaisivat karsia nämä aivan höpöhöpökoulutukset pois. Siellä on sellaista paskaa tarjolla, ettei mitään siihen liittyvää työtä ole näköpiirissäkään. Mutta yliopistoissa on feminismi ja vasemmistolaisuus aika voimissaan, jolloin täytyy kaikkea joutavuutta olla tarjolla, että nahjukset saavat jatkaa nahjustelua koulun jälkeenkin.

 

[Fordél]

Olen kyllä erimieltä. Suomi ei tarvitse yhtään kiukuttelevaa riistoporvaria, se tie on nähty.

Sanoppa, että koska se tie on nähty? Koska tällainen kunnon porvari on ollut meillä vallassa ja vienyt tätä maata eteenpäin? Nyt ollaan ehkä lähimpänä tällaista aikaa, mutta tästä demarilandiasta löytyy aina niitä jarruttavia voimia, joiden myötä mitään kunnon oikeistolaista politiikkaa ei päästä kokeilemaan.

 

[Byvajet]

Kunnioitus ja ylpeys yhteiskuntaamme ja maatamme kohtaan on rapistumassa.

Miksi globaalissa kilpailuyhteiskunnassa ihmiset eivät ryhtyisi samaan kilpailuun, jota yritykset tekevät ja joka on koko järjestelmän ydin? Kun yritykset pyrkivät välttelemään veroja ja toimimaan ainoana päämääränään voiton tavoittelu, on pelkästään luonnollista, että myös tavalliset ihmiset hylkäävät periaatteellisuuden ja ryhtyvät maksimoimaan kunkin hetken mahdollisuudet ainoana tavoitteenaan oma etu. Miksi kenenkään kannattaisi luottaa ja pyrkiä kohti yhteistä etua, kun kaikki jo tietävät, että luottamalla yhteiseen päämäärään tulee vain hyväksikäytetyksi?

Kun kansallisesta ajattelusta luovuttiin, luovuttiin samalla moraalista ja sen jatkuvuudesta. Kun elämän keskeiseksi päämääräksi muodostuu kilpailu ja siinä pärjääminen, käytetyt keinot laajenevat jatkuvasti. Lainsäätäjä ja -valvoja voivat pyrkiä juoksemaan moraalia laventavien yritteliäiden kannoilla, mutta pahoinpa pelkään, että ne tulevat siinä epäonnistumaan.

Kilpailuyhteiskunnista, siis myös Suomesta, tulee lopulta Venäjiä ja Kreikkoja, joissa on jonkinlainen julkisivu, mutta joissa asioita hoidellaan epävirallisesti julkisivun takana yleisistä periaatteista piittaamatta. Suomen sotien jälkeinen menestys lienee merkittäviltä osin perustunut ajatukseen yhdestä kansasta ja yhteisestä edusta. Tämä yhteisöllisyys on pitänyt yllä myös moraalia.

Kilpailuyhteiskunnassa yhtenäisyys on menetetty. On enää erilaisia eturyhmiä, joista kukin ajaa omaa asiaansa. Yleviä periaatteita voidaan esittää, mutta niihin ei sitouduta. Lasten asialla, kunhan vain omat edut eivät heikkene.

 

[Jymäkkä]

Miksi globaalissa kilpailuyhteiskunnassa ihmiset eivät ryhtyisi samaan kilpailuun, jota yritykset tekevät ja joka on koko järjestelmän ydin? Kun yritykset pyrkivät välttelemään veroja ja toimimaan ainoana päämääränään voiton tavoittelu, on pelkästään luonnollista, että myös tavalliset ihmiset hylkäävät periaatteellisuuden ja ryhtyvät maksimoimaan kunkin hetken mahdollisuudet ainoana tavoitteenaan oma etu. Miksi kenenkään kannattaisi luottaa ja pyrkiä kohti yhteistä etua, kun kaikki jo tietävät, että luottamalla yhteiseen päämäärään tulee vain hyväksikäytetyksi?

Kun kansallisesta ajattelusta luovuttiin, luovuttiin samalla moraalista ja sen jatkuvuudesta. Kun elämän keskeiseksi päämääräksi muodostuu kilpailu ja siinä pärjääminen, käytetyt keinot laajenevat jatkuvasti. Lainsäätäjä ja -valvoja voivat pyrkiä juoksemaan moraalia laventavien yritteliäiden kannoilla, mutta pahoinpa pelkään, että ne tulevat siinä epäonnistumaan.

Kilpailuyhteiskunnista, siis myös Suomesta, tulee lopulta Venäjiä ja Kreikkoja, joissa on jonkinlainen julkisivu, mutta joissa asioita hoidellaan epävirallisesti julkisivun takana yleisistä periaatteista piittaamatta. Suomen sotien jälkeinen menestys lienee merkittäviltä osin perustunut ajatukseen yhdestä kansasta ja yhteisestä edusta. Tämä yhteisöllisyys on pitänyt yllä myös moraalia.

Kilpailuyhteiskunnassa yhtenäisyys on menetetty. On enää erilaisia eturyhmiä, joista kukin ajaa omaa asiaansa. Yleviä periaatteita voidaan esittää, mutta niihin ei sitouduta. Lasten asialla, kunhan vain omat edut eivät heikkene.

Tuossa on paljon sellaista, minkä allekirjoitan, ja tuon suuntainen kehitys on kyllä surullista. Ja nimenomaan kannattaa nostaa samalle viivalle toisaalta ay- liikkeen jääräpäisen omien jäsenien etujen puolustamisen muiden kustannuksella ja sitten taas yritysten häikäilemättömän omien etujen ja voittojen maksimointi aggressiivisella "verosuunnittelulla", jälleen muiden kustannuksella. Nykyisessä arvomaailmassa ensin mainittu on jotenkin säälittävää, mutta jälkimmäinen taas dynaamista ja ihan OK. Minusta ei.

 

[Tarinankertoja]

Täälläkin, kuten hallituksessa, puhutaan paljon työttömyydestä ja työllisyydestä. Se onkuitekin aika pieni osa budjettialijäämää

Edellisten kymmenen vuoden aikana valtion vuotuiset vero- ja muut tulot eivät suinkaan ole romahtaneet, vaan kasvaneet varsin mukavasti 41 miljardista eurosta yli 49 miljardiin. (Luvut ovat ostovoimakorjaamattomia.)

Budjetin tasapainon kannalta ongelma on se, että vuotuiset menot ovat samassa ajassa pompanneet alle 40 miljardista 55 miljardiin euroon.

Työttömyysmenot selittävät kasvusta runsaan miljardin: kun valtio vuonna 2006 maksoi 1,5 miljardia euroa erilaisia työttömyydestä aiheutuvia etuuksia, vuonna 2016 vastaava summa oli 3 miljardia.

Esimerkiksi maaliskuussa 2016 työllisten määrä ja työllisyysaste olivat hieman korkeammat kuin maaliskuussa 2006. TE-toimistojen tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on silti noin sata tuhatta enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut selvästi.

Näitä seikkoja ei tietenkään sovi vähätellä, mutta työttömyys ei selitä valtion menojen 15 miljardin euron loikkaa. Sen selittävät kuntien valtionosuuksien sekä valtion maksamien työ-, kansan- ja takuueläkkeiden kasvu.

Etupäässä sosiaali- ja terveysmenojen rahoittamiseen käytettävät valtionosuudet kohosivat kymmenessä vuodessa 4,5 miljardista 9,5 miljardiin euroon ja eläkemenot vastaavasti 4,5 miljardista 9 miljardiin euroon.

Yhteensä nämä kaksi menoerää kasvoivat siis lähes 10 miljardia euroa ja selittivät kaksi kolmannesta menojen paisumisesta.

Valtio velkaantuu yhä ennätystahtia – eikä se johdu työttömyydestä | Taloussanomat

 

[Byvajet]

Täälläkin, kuten hallituksessa, puhutaan paljon työttömyydestä ja työllisyydestä. Se on kuitekin aika pieni osa budjettialijäämää

Pelkän työttömyyden ja työllisyyden lisäksi pitäisi katsoa myös sitä, kuinka työllinen yhteiskuntaa hyödyttää. Taloustietäjä Viren:

Mutta itse asiassa työllisyysasteisiin liittyy toinen, vähintään yhtä suuri ongelma. Työllisyysasteissa olennaista ei nimittäin ole nuppiluku vaan tulot. Huoltosuhdetta hoidetaan nimittäin (vero) tuloilla, ei henkilömäärillä. Ja juuri se aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi alhaisempia kuin kantaväestöllä: Siinä missä kantaväestön keskimääräiset kuukausiansiot ovat hieman runsaat 3300 euroa, ainakin uudet maahanmuuttajat saattavat jäädä vain puoleen tästä. Tarkkaa lukua emme tiedä, mutta maahanmuuttajien ammattijakaumasta voimme jo päätellä yhtä ja toista. Jos maahanmuuttajien tulot ovat vain puolet kantaväestön tuloista, pitäisi heidän työllisyysasteessa nousta yli 140 prosenttiin, jotta huoltosuhde paranisi.

Silpputyöyhteiskunta, jossa ihminen elää kädestä suuhun tehden milloin mitäkin hommaa ja saaden lopun luukulta, ei ratkaise perusongelmaa. Ihmisiä silpputyöhön piiskaamalla saadaan kuluista pois enimmillään ehkä miljardi pari, mutta siihenpä se sitten jää. Ja kun byrokratian pyörittämiseenkin kuluu rahaa (mm. työttömien haastattelut), niin kovinpa vähän jää käteen siitä, että yritetään saada kaikki töihin.

 

[Alfred E Neuman]

Tuossa käsittääkseni piilee se vaara, että yhteiskuntarauha menee. Tämä siis siinä tilanteessa, ettei kaikille puolelle miljoonalle työttömälle löydykään työpaikkaa sellaisella palkalla jolla elää. Tietysti jos poliisien määrää lisätään esim. viisinkertaiseksi ja heidän valtuuksiaan kasvatetaan reippaanlaisesti (stasi/kgb-luokkaan) rikollisuuden torjuntaan liittyen, niin sitten kenties. Entä kun digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka kehittyy vielä 10 vuotta nyt oletetulla nopeudella ja satojatuhansia työpaikkoja katoaa sinä aikana? Onko se vain salaiselta poliisilta nappi otsaan, jos saa kiinni nälkäänsä varastelevan työttömän? Vankiloitakaan lienee turha rakentaa valtavia määriä lisää, koska niiden ylläpitokulut ylittävät heittämällä työttömyyskorvaukset ja ansiosidonnaiset. Olisiko pohjoiskorealaiseen tyyliin pakkotyöleirit sopiva ratkaisu tähän ongelmaan?

Aika lyhyt matka näköjään hyvinvointivaltiosta pakkotyöleirien kyllästämään poliisivaltioon.. Lähinnä hain sitä, mitä @Mediakuutio kirjoitteli, että voihan sitä tehdä jotain muutakin työtä kuin sitä mihin on kouluttautunut. Maailma on nykyisin erilainen, kuin mitä se oli ennen 70 lukua. Et enää ole sidottu yhteen ja samaan duuniin koko työurasi ajaksi. Voit siis varsin hyvin tehdä jotain eri alan työtä siinä samalla kuin haet niitä oman alasi hommia, vaikka sitten huoltoasemalla tai siivoojana, se ei tee sinusta yhtään huonompaa ihmistä. Varmasti se tuleva työnantajakin arvostaa tällaista toimintaa enemmän. Sanotaan nyt tähän vielä lisäksi, että minä arvostan joka ikistä työtä mitä verokortilla tehdään. Arvostan todella korkealle. Huoltoasema ja siivooja nyt tuli vaan mieleen, koska olen itse niitä hommia tehnyt.

Automatisaatio ja robotiikka kyllä vie työpaikkoja, mutta toisaalta tuottaa niitä jossain muualla. Eli työn kuva muuttuu, mutta kyllä niitä töitä riittää. Ihmisten pitää vaan sopeutua ja hankkia uusia taitoja, eli kouluttautua uudelleen. Varmasti jotkut hevosmiehet oli aikanaan autojakin vastaan, mutta hyvin yhteiskunta siitä selvisi. Nythän toki koulussa ollaan jo tähän reagoitukin, ja koodaus tulee opetussuunnitelmaan mukaan. Tämä on erittäin hyvä asia. On omaa tyhmyyttä jäädä surkuttelemaan maailman muuttumista, se tapahtuu joka tapauksessa.

Koskeeko myös tilannetta, jossa palkka on niin alhainen, ettei sillä pysty kattamaan työssäkäymisestä koituvia kuluja? Esim. työpaikka on julkisen liikenteen tavoittamattomissa ja työtä on tarjolla 4 x 4h viikossa ja palkka on 4€/h sen jälkeen kun työehtosopimuksista on luovuttu ja minimipalkat luotu. Vai olisiko tuohon ratkaisuna se, että ihmisen on itse hankittava toinen, neljäs tai tarvittaessa vaikka kuudes vastaava työpaikka, jotta palkka riittää myös elämiseen?

No minä ainakin ottaisin sen toisen duunin mielummin kuin sossusta vastikkeetonta rahaa. Voisin myös muuttaa sitä työpaikkaa lähemmäs. Tämä on taas yksi niistä asioista mikä ihmetyttää. Ymmärrän kyllä kotiseuturakkauden, mutta jos siellä ei ole töitä, niin ei voida olettaa että yhteiskunta, eli me muut, maksetaan eläminen vain koska työt ei tule henkilön luokse. Suomessa on helppoa ja luvallista muuttaa paikasta toiseen. Ymmärrän myös, että tämä on erittäin haasteellista etenkin lapsiperheille, mutta loppupeleissä se on itsestä kiinni. Jos halua riittää niin kaikki on mahdollista.

 

[Byvajet]

No minä ainakin ottaisin sen toisen duunin mielummin kuin sossusta vastikkeetonta rahaa.

Mikä järki tuossa on? Ihmiskunta on edennyt niin pitkälle, että monilla aloilla pystytään tuottamaan koneilla samassa ajassa tuhatkertaisia määriä tuotteita verrattuna siihen, että niitä tekisi yksi ihminen. Kaiken lisäksi näistä koneista on tullut halpoja ja niissä toteutetut tekniset ratkaisut pystytään monistamaan hetkessä kaikkialle maailmaan.

Silti riittää tätä porukkaa, joka tahtoo eroon traktoreista ja robottien täyttämistä liukuhihnoista, koska heidän mielestään työ itsessään on arvokasta. Heidän mielestään koneilla ja koneille suunnitelluilla prosesseilla ei saa korvata ihmisiä, koska Raamatussa lukee, että otsa hiessä... Heidän mielestään on parempi pistää 200 työtöntä lapioimaan katuja työttömyyskorvauksia vastaan sen sijaan että kadut puhdistaisi yksi traktori. Toinen heidän ehdottamansa vaihtoehto on se, että työttömät rupeaisivat tekemään työllisten töitä korvauksilla.

Ei työssä sinänsä ole mitään kunniakasta. Sitä on tehty, jotta hyvinvointi kasvaisi ja nautinto lisääntyisi, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa monien työpanos ei lisää heidän omaansa tai kansakunnan hyvinvointia. Siksi tarvitaan poliittisia ratkaisuja, joilla rakennetaan yhteiskunta myös heille, jotka koneet ovat syrjäyttäneet.

Nykyhallituksen puuhastelu lähtee siitä, että työ sinänsä olisi jokin pelastus, mutta niin kuin aikaisemmista kirjoituksista käy ilmi, ei työ pelasta vaan ainoastaan riittävän tuottava työ. Yhteiskunta, jossa tehdään työtä työn vuoksi, saattaa pikemminkin lisätä kuluja byrokratian ja tehtailtujen työpaikkojen (erilaiset julkisesti rahoitetut työt) muodossa kuin pienentää niitä.

Kun työn ihanteesta luovuttaisiin, niin samalla voitaisiin potkia esimerkiksi kaikenlaiset kultturistit ja humanistit ja valistajat ja turhanopettajat ja sivistäjät kansalaispalkalle. Nythän heille maksetaan ihan kohtalaista palkkaa yhteisistä rahoista.

 

[Rontti]

No minä ainakin ottaisin sen toisen duunin mielummin kuin sossusta vastikkeetonta rahaa. Voisin myös muuttaa sitä työpaikkaa lähemmäs. Tämä on taas yksi niistä asioista mikä ihmetyttää. Ymmärrän kyllä kotiseuturakkauden, mutta jos siellä ei ole töitä, niin ei voida olettaa että yhteiskunta, eli me muut, maksetaan eläminen vain koska työt ei tule henkilön luokse. Suomessa on helppoa ja luvallista muuttaa paikasta toiseen. Ymmärrän myös, että tämä on erittäin haasteellista etenkin lapsiperheille, mutta loppupeleissä se on itsestä kiinni. Jos halua riittää niin kaikki on mahdollista.

Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.

Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että työllä pitää pystyä pärjäämään ja se ajaa ohi senkin, että työntekeminen itsessään olisi se tärkein asia.

 

[Mediakuutio]

Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.

Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että työllä pitää pystyä pärjäämään ja se ajaa ohi senkin, että työntekeminen itsessään olisi se tärkein asia.

Ei se pakettiauto ja polttoaineet nyt niin paljon maksa, ja sossukin taitaa tarvittaessa auttaa.
Työn lähtökohtana pitäisi tietenkin olla se, että sillä tulee toimeen. Mutta mikä se summa on mikä tähän riittää?

 

[kahden suunnan sentteri]

Mutta mikä se summa on mikä tähän riittää?

THL:n mukaan kohtuullinen minimikulutus on yksin asuvalla 675 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen, eläkeläisellä 605 euroa.
1. Viitebudjetit valottavat piilevää köyhyyttä
2. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

 

[Cobol]

Työn lähtökohtana pitäisi tietenkin olla se, että sillä tulee toimeen. Mutta mikä se summa on mikä tähän riittää?

Kun Vanhasen hallitus poisti toimeentulotuesta asmumiskulujen (vuokra) omavastuun, toimeentulotuessa vuokra on laskettu sen jälkeen 100 prosenttisesti mukaan. Tämä yhdessä asumistuen kanssa on nostanut pienemmissäkin keskuksissa vuokria koko Suomessa ja eniten toki pääkaupunkiseudulla. Niinpä perhe, joka elää omilla palkkatuloillaan, joutuu tienaamaan vuosi vuodelta enemmän elääkseen palkalla. Mikä ei tietenkään aina onnistu. Jossain vaiheessa onkin "viisasta" pudottaa toinen esimerkiksi työttömäksi, jolloin perheen käteen jäävä tulo-osuus saattaa jopa nousta.

Systeemi, jossa ei ole järjen hiventä. Mutta tällaiseksi Suomi on tehty.

 

[Rontti]

Ei se pakettiauto ja polttoaineet nyt niin paljon maksa, ja sossukin taitaa tarvittaessa auttaa.

Tyypillinen näkökulma ihmiseltä, jolla ei ole hajuakaan mistään muusta kuin omasta elämästään.

 

[Väsyneet Kädet]

Sitä on tehty, jotta hyvinvointi kasvaisi ja nautinto lisääntyisi, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa monien työpanos ei lisää heidän omaansa tai kansakunnan hyvinvointia.

Tämähän ei pidä paikkaansa. Työnteko antaa sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä, monissa töissä antaa päänupille tekemistä ja usein myös fyysistä tekemistä, mikä on omiaan parantamaan kansanterveyttä. Työttömänä sitä jää helposti kotiin vätystelemään, mikä taas sitten lisää syrjäytymistä ja henkistä & fyysistä pahoinvointia.

 

[Mediakuutio]

THL:n mukaan kohtuullinen minimikulutus on yksin asuvalla 675 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen, eläkeläisellä 605 euroa.
1. Viitebudjetit valottavat piilevää köyhyyttä
2. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015

No jo on, kyllähän tuolla 675 eurolla pärjää jo kaksi ihmistä.

Tyypillinen näkökulma ihmiseltä, jolla ei ole hajuakaan mistään muusta kuin omasta elämästään.

Kyllä minulla on hajua muidenkin elämästä kuin omastani.

Jos jätetään auton hankintakulut, polttoainekulut, huolto-, korjaus- ja muut ylläpitokulut kokonaan pois laskuista niin pakollinen liikennevakuutus ilman bonuksia + ajoneuvovero + vuosikatsastus on lähellä 100€/kk. Ehkä joku taidokas tee-se-itse-mies selviytyy auton kokonaiskuluista 200€/kk, jos ajokilometrejä ei kerry kovin paljoa.

Tuon pakettiauto heiton tarkoitus oli viitata muuttokustannuksiin ja siihen ei autoa varmaan kuukaudeksi tarvi.

 

[Alfred E Neuman]

Mikä järki tuossa on? Ihmiskunta on edennyt niin pitkälle, että monilla aloilla pystytään tuottamaan koneilla samassa ajassa tuhatkertaisia määriä tuotteita verrattuna siihen, että niitä tekisi yksi ihminen. Kaiken lisäksi näistä koneista on tullut halpoja ja niissä toteutetut tekniset ratkaisut pystytään monistamaan hetkessä kaikkialle maailmaan.

Siis täh? Itse elantonsa ansaitsemisessa ei ole järkeä? Mitä vattua? On siis järkevämpää antaa muiden elättää itsensä, niinkö? Kai sinä ymmärrät, että ne sossun rahat, joilla elät (?) on joku muu ansainnut ensin. Ne ei tule sinulle käyttöön mistään rahapuusta tai, kuten tällä palstalla on tapana sanoa, taikaseinästä. Eli toisin sanoen elät työtätekevän naapurisi siivellä, erona on vain se, että et hae rahaa suoraan naapuriltasi vaan se kierrätetään valtion viraston kautta sinulle. Kalle Isokallio itse asiassa kirjoitti tästä aika osuvasti taannoin Iltalehdessä.

Toisekseen, onko tavaroiden tuottaminen ainoa työ mitä tiedät? Voin kertoa, että maailmasta löytyy huomattava määrä muunkinlaisia töitä. On ihan turhaa tuottaa tavaraa jos se ei mene kaupaksi.

Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.

Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että työllä pitää pystyä pärjäämään ja se ajaa ohi senkin, että työntekeminen itsessään olisi se tärkein asia.

Joo, kuten sanoin, onhan se haasteellista, mutta ei mahdotonta. Minun mielestäni kun lähtökohta pitäisi olla se, että elätetään itse itsemme ja jos emme siihen pysty, niin pyydetään muita apuun. Ei niin, että maataan sohvalla toisten rahoilla, kunnes tulee sellainen homma mitä huvittaa tehdä, ja että duuni olisi vielä kävelymatkan päässä siitä paikasta missä nyt huvittaakaan asua. Toki sillä työllä pitäisi pystyä pärjäämäänkin, se on ihan totta. Minä olen kyllä pärjännyt erittäin huonoillakin palkoilla hyvin helposti. En tuhlaa enempää kuin tienaan. Mikäköhän tässäkin on niin vaikeaa..

e. siivotaan vähän kielenkäyttöä.

 

[Jymäkkä]

Siis täh? Itse elantonsa ansaitsemisessa ei ole järkeä? Mitä vattua? On siis järkevämpää antaa muiden elättää itsensä, niinkö? Kai sinä ymmärrät, että ne sossun rahat, joilla elät (?) on joku muu ansainnut ensin. Ne ei tule sinulle käyttöön mistään rahapuusta tai, kuten tällä palstalla on tapana sanoa, taikaseinästä. Eli toisin sanoen elät työtätekevän naapurisi siivellä, erona on vain se, että et hae rahaa suoraan naapuriltasi vaan se kierrätetään valtion viraston kautta sinulle. Kalle Isokallio itse asiassa kirjoitti tästä aika osuvasti taannoin Iltalehdessä.

Tämä ei nyt ole ihan nykyhetken asiaa, mutta en pidä mahdottomana, että tuo itsensä elättämisen tarpeellisuus joskus maailmasta häviää, ainakin osittain. Teollistumisen jälkeisenä aikanahan systeemi on ollut tasapainossa, kun yrittäjät/yritykset ovat hankkineet vaurautta tuotteilla ja palveluillaan, työntekijät taas työpanostaan myymällä. Automatisaatio ja robotit voivat tämän tasapainon heilauttaa. Aluksihan robottien työpanoksen tuoma vauraus ohjautuu yrittäjille ja omistajille, mutta onko aina näin. Ehkä tulevaisuudessa tuo vauraus joudutaan ohjaamaan ihmisille, joille ei järkevää työtä löydy. Eli siis koneet elättävät suuren joukon ihmisiä. Tuskin tuollainen muutos hetkessä tapahtuu, mutta ei myöskään yhteiskunnat, joissa koneet vievät työt ja varallisuus keskittyy vain omistajille voi loputtomiin pystyssä pysyä. Asiat muuttuu joko sovinnolla tai mullistusten kautta. Mutta toistaiseksi tämä siis vielä tulevaisuuden arvuuttelua.

 

[Byvajet]

Tämä ei nyt ole ihan nykyhetken asiaa, mutta en pidä mahdottomana, että tuo itsensä elättämisen tarpeellisuus joskus maailmasta häviää, ainakin osittain.

Pohdipa Jymäkkä sitä, kuinka monet keskiluokkaiset työpaikat Suomessa perustuvat koneisiin ja niiden mahdollistamaan korkeaan tuottavuuteen tai muuten kehittyneeseen teknologiaan. Lähes kaikki. Ilman koneita ei olisi länsimaisen elintason mahdollistavia työpaikkoja ja palkkoja, ei yksityisellä tai julkisella puolella, ei sivistävässä tai tuottavassa työssä.

Elintasomme on ollut jo hyvän aikaa koneriippuvaista, mutta tähän saakka koneiden pyörittäminen on tarjonnut ihmisille töitä, jota vastaan koneiden tuottavuutta on jaettu. Nyt tilanne on muuttunut sillä tavalla, että yhä harvempaa konetta tai prosessia pyörittää ihminen, koska ne pystytään automatisoimaan.

Jos tahdomme pitää kiinni entisestä elintasostamme, emme voi sitoa sitä enää koneiden käyttämiseen. Koneiden tekemää tulosta on jaettava ihmisille vastikkeetta.

Kävin katselemassa näyttelyn metsätalouden kehityksestä. Se on hyvä esimerkki alasta, joka ennen työllisti ihmisiä. Työ oli raskasta ja hidasta. Työn perässä saattoi joutua muuttamaan metsäkämppään. Sekä puiden kaataminen että kuljettaminen ihmisten ilmoille hevosilla oli kova työ. Metsäautotieverkostokin oli hajanainen, koska ilman koneita teitä oli työlästä rakentaa, joten kuljetusmatkat olivat pitkiä.

Kevyt moottorisaha (alussa ne olivat hyvin painavia ja yhtä sahaa saattoi joutua käyttämään monta ihmistä) paransi tuottavuutta, mutta nykyään osaavakin metsuri pystyy tekemään samassa ajassa suunnilleen vain kymmenesosan koneen tekemästä. Ja konetta voi pyörittää kahdessa vuorossa ympäri vuorokauden. Metsurin on nukuttava eikä metsuri pysty työskentelemään pimeällä.

PONSSE ERGO 2015 8W - YouTube
Ponsse Buffalo Forwarder - YouTube

Sodanjälkeisessä Suomessa yliopisto-opiskeilijoitakin houkuteltiin metsätöihin. Omatkin isovanhempani ovat seisseet joessa opiskeluaikana. Ilmoitus oli ollut yliopiston seinällä. Silloin oli todellinen tarve sekä puulle että työvoimalle, joka puuta teki ja toimitti.

Nykymaailmassa todellisten töiden määrä vähenee koko ajan. Koneiden tehokkuus on johtanut siihen, että työtä pitää ikään kuin keksiä, koska se etääntyy koko ajan ihmisten perustarpeista. Keksitty työ saattaa elättää joitakuita jonkin aikaa, mutta keksitylle työlle on ominaista sen lyhytaikaisuus, koska sille ei ole todellista ihmisten perustarpeista kumpuavaa tarvetta. Joku peli lyö läpi, elää muutaman vuoden kaaren ja kuolee pois. Se siitä tulonlähteestä. Jopa kännykkäteollisuuden romahtamisen voi ennustaa jo nyt. Sekin jää lyhytaikaiseksi ilmiöksi. Kännyköitä ostetaan tulevaisuudessakin, mutta niitä ei enää kehitetä, koska uusia myyviä ominaisuuksia on vaikea keksiä. Kännykkäteollisuuden työntekijöitä odottaa työttömyys. Vain pieni osa heistä saa tulevaisuudessa pitää työpaikkansa. Kehitystyö loppuu ja automatiikka tekee tarvittavan.

Keksittyä työtä ovat myös monet yhteisesti maksetut työpaikat. Niiden tarpeellisuutta ei kyseenalaisteta, koska katoavan työn kulttuuri reagoi todellisen työn puuttumiseen keinotekoista työtä luomalla. Koska pidämme työtä itseisarvona, maksamme turhia palkkoja veroista.

Työttömiä kannattaisi haastatella kolmen kuukauden välein, jos nykymaailmassakin olisi metsätöitä, joita työttömille voisi osoittaa. Mutta kun ei ole. Kun marketti ilmoittaa avautuvista kassatyöpaikoista, hakijoita voi olla tuhansia. Ammattiosaamista vaativiin työpaikkoihin hakijoita on kymmeniä tai satoja. Monet työnantajat eivät ilmoita avoimista työpaikoista julkisesti lainkaan, koska se johtaa hallitsemattomaan hakemustulvaan. Jotkut yrittäjät ovat avoimestikin kertoneet, että työttömien velvoittaminen pakkohakemiseen on täysin järjetöntä, koska 99 % hakijoista on sellaisia, joilla ei ole mitään edellytystä työtä tehdä.

Hallituksen toimissa näkyy insinöörimäinen kyvyttömyys luoviin ratkaisuihin ja tosiasioiden myöntämiseen. Hallitus tarjoaa ratkaisuja vanhaan maailmaan, jota ei ole enää olemassa ja joka ei enää pysyvästi palaa.

 

[Ollakseni]

Eli palevlualat häviävät kun robotit hoitavat nekin? Alkoholinkin tuottaminen ja myyminen loppuu kun se ei ole ihmiselle olennaista. Jätkä elää teollisessa yhteiskunnassa kun Suomi on tosiasiallisesti jälkiteollinen palveluyhteiskunta.

 

[Byvajet]

Eli palevlualat häviävät kun robotit hoitavat nekin?

Miksi ne eivät häviäisi? Emme käy enää pankkien tiskeillä, emme täytä virastojen papereita käsin, käytämme kirjastoissa automaatteja, emme etsi tietoa tuotteista myyjiltä vaan netistä, käytämme lyhyiden jonojen automaattikassoja, tilaamme mieluummin hampurilaisemme näyttötaululta kuin myyjälle puhumalla ja suosimme kahviautomaattia, joka tekee koko ajan tuoretta kahvia sen sijaan että joisimme myyjien keittämää seissyttä kahvia.

Oikeastihan ihmiset usein pyrkivät välttelemään palvelutilanteita. Eivät he tahdo palveluita kuin sellaisissa asioissa, joissa vaaditaan ehdotonta asiantuntemusta. Tällainen ammatti on esimerkiksi lääkäri. Sen sijaan massoja työllistävät yksinkertaiset palvelutehtävät katoavat.

 

[DAF]

Oikeastihan ihmiset usein pyrkivät välttelemään palvelutilanteita. Eivät he tahdo palveluita kuin sellaisissa asioissa, joissa vaaditaan ehdotonta asiantuntemusta.

"Oikeastihan" tämä on täysin subjektiivinen kokemus, joka jakaa ihmisiä jonkin verran erilaisten indikaattorien (ikä, asuinpaikka, tulotaso) perusteella, eli ei ole todellakaan universaalisti noin.

 

[Byvajet]

"Oikeastihan" tämä on täysin subjektiivinen kokemus, joka jakaa ihmisiä jonkin verran erilaisten indikaattorien (ikä, asuinpaikka, tulotaso) perusteella, eli ei ole todellakaan universaalisti noin.

Ihmiset pyrkivät mahdollisimman helppoon elämään. Monet palvelut ovat sellaisia, että ne on helpompi hoitaa koneiden välityksellä kuin henkilökohtaisesti asioimalla. Kun palveluita automatisoidaan, ensin esiintyy muutosvastarintaa, joka ajan myötä katoaa. Kun VR ajoi alas asemiaan ja lipunmyyntipisteitään, siitä metelöitiin, mutta nykyään ihmiset kokevat helpoimmaksi kännykkälipun. Enää vain harvat tahtovat palvelijaksi ihmisen. Vaikka lipunmyyntipisteet palautettaisiin, niitä ei käytettäisi, vaan ihmiset mieluummin palvelisivat itseään.

Epäilemättä jotkut nauttivat esimerkiksi siitä, että ravintolassa tarjoilija huomioi ja kyselee. Mutta tarjoilijoiden katoaminenkin lienee vain ajan kysymys. Tulevaisuuden maailmassa ei näet ole erityisen kustannustehokasta palkata ihmisiä, jotka kyselevät tarpeita ja kantavat astioita. Se ei ole mahdollista siksikään, että automatisoituvassa maailmassa keskiluokan osuus supistuu ja köyhien määrä kasvaa, minkä vuoksi ihmiset etsivät halvimpia vaihtoehtoja eivätkä ole valmiita maksamaan esimerkiksi huomioinnista. Tarjoilijat jäävät vain kaikkein varakkaimpien huviksi, eivätkä kaikki varakkaatkaan heitä tahdo.

Tuskin menee enää edes 50 vuotta, kun kodeissakin alkavat olla itseohjautuvat koneet apuna arkipäivän puuhissa.

Introducing SpotMini - YouTube

 

[Jymäkkä]

Eli palevlualat häviävät kun robotit hoitavat nekin? Alkoholinkin tuottaminen ja myyminen loppuu kun se ei ole ihmiselle olennaista. Jätkä elää teollisessa yhteiskunnassa kun Suomi on tosiasiallisesti jälkiteollinen palveluyhteiskunta.

Ei ne varmasti katoa, mutta voivat vähentyä merkittävästi. Esimerkiksi kaikki päivittäiskauppojen kassamyyjät hävinnevät ajan myötä. Uutta tulee, mutta hyvin mahdollinen tilanne, että kaikille ei jatkossa mielekästä tai ainakaan tarpeeksi tuottavaa työtä löydy.

 

[Saxon-747]

Työnvälitykseen iskee täysremontti – Yksityisille yrityksille aukeavat suuret markkinat | Yle Uutiset | yle.fi

Kyllähän tämä alkaa vaikuttamaan siltä että Juhadin hallitus on avaamassa seuraavaa hunaja purkkia yksityisille.