Lepomäki. Suomi tarvitsee Lepomäkeä.
Olen kyllä erimieltä. Suomi ei tarvitse yhtään kiukuttelevaa riistoporvaria, se tie on nähty.
Lepomäki. Suomi tarvitsee Lepomäkeä.
Kyllä. Tämän takia nämä yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset ovat erittäin hyvästä, kunhan yliopistot itse tajuaisivat karsia nämä aivan höpöhöpökoulutukset pois. Siellä on sellaista paskaa tarjolla, ettei mitään siihen liittyvää työtä ole näköpiirissäkään. Mutta yliopistoissa on feminismi ja vasemmistolaisuus aika voimissaan, jolloin täytyy kaikkea joutavuutta olla tarjolla, että nahjukset saavat jatkaa nahjustelua koulun jälkeenkin.Jos opiskelet 7 vuotta yliopistossa, ja sen jälkeen teet jotain hommia joihin olisi päässyt viikon koulutuksella seuraavat 30 vuotta, niin kyllähän tuossa menee yhteiskunnan kannalta se 7 vuoden opiskelupanostus täysin hukkaan.
Olen kyllä erimieltä. Suomi ei tarvitse yhtään kiukuttelevaa riistoporvaria, se tie on nähty.
Kunnioitus ja ylpeys yhteiskuntaamme ja maatamme kohtaan on rapistumassa.
Miksi globaalissa kilpailuyhteiskunnassa ihmiset eivät ryhtyisi samaan kilpailuun, jota yritykset tekevät ja joka on koko järjestelmän ydin? Kun yritykset pyrkivät välttelemään veroja ja toimimaan ainoana päämääränään voiton tavoittelu, on pelkästään luonnollista, että myös tavalliset ihmiset hylkäävät periaatteellisuuden ja ryhtyvät maksimoimaan kunkin hetken mahdollisuudet ainoana tavoitteenaan oma etu. Miksi kenenkään kannattaisi luottaa ja pyrkiä kohti yhteistä etua, kun kaikki jo tietävät, että luottamalla yhteiseen päämäärään tulee vain hyväksikäytetyksi?
Kun kansallisesta ajattelusta luovuttiin, luovuttiin samalla moraalista ja sen jatkuvuudesta. Kun elämän keskeiseksi päämääräksi muodostuu kilpailu ja siinä pärjääminen, käytetyt keinot laajenevat jatkuvasti. Lainsäätäjä ja -valvoja voivat pyrkiä juoksemaan moraalia laventavien yritteliäiden kannoilla, mutta pahoinpa pelkään, että ne tulevat siinä epäonnistumaan.
Kilpailuyhteiskunnista, siis myös Suomesta, tulee lopulta Venäjiä ja Kreikkoja, joissa on jonkinlainen julkisivu, mutta joissa asioita hoidellaan epävirallisesti julkisivun takana yleisistä periaatteista piittaamatta. Suomen sotien jälkeinen menestys lienee merkittäviltä osin perustunut ajatukseen yhdestä kansasta ja yhteisestä edusta. Tämä yhteisöllisyys on pitänyt yllä myös moraalia.
Kilpailuyhteiskunnassa yhtenäisyys on menetetty. On enää erilaisia eturyhmiä, joista kukin ajaa omaa asiaansa. Yleviä periaatteita voidaan esittää, mutta niihin ei sitouduta. Lasten asialla, kunhan vain omat edut eivät heikkene.
Täälläkin, kuten hallituksessa, puhutaan paljon työttömyydestä ja työllisyydestä. Se on kuitekin aika pieni osa budjettialijäämää
Mutta itse asiassa työllisyysasteisiin liittyy toinen, vähintään yhtä suuri ongelma. Työllisyysasteissa olennaista ei nimittäin ole nuppiluku vaan tulot. Huoltosuhdetta hoidetaan nimittäin (vero) tuloilla, ei henkilömäärillä. Ja juuri se aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien tulot ovat selvästi alhaisempia kuin kantaväestöllä: Siinä missä kantaväestön keskimääräiset kuukausiansiot ovat hieman runsaat 3300 euroa, ainakin uudet maahanmuuttajat saattavat jäädä vain puoleen tästä. Tarkkaa lukua emme tiedä, mutta maahanmuuttajien ammattijakaumasta voimme jo päätellä yhtä ja toista. Jos maahanmuuttajien tulot ovat vain puolet kantaväestön tuloista, pitäisi heidän työllisyysasteessa nousta yli 140 prosenttiin, jotta huoltosuhde paranisi.
Tuossa käsittääkseni piilee se vaara, että yhteiskuntarauha menee. Tämä siis siinä tilanteessa, ettei kaikille puolelle miljoonalle työttömälle löydykään työpaikkaa sellaisella palkalla jolla elää. Tietysti jos poliisien määrää lisätään esim. viisinkertaiseksi ja heidän valtuuksiaan kasvatetaan reippaanlaisesti (stasi/kgb-luokkaan) rikollisuuden torjuntaan liittyen, niin sitten kenties. Entä kun digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka kehittyy vielä 10 vuotta nyt oletetulla nopeudella ja satojatuhansia työpaikkoja katoaa sinä aikana? Onko se vain salaiselta poliisilta nappi otsaan, jos saa kiinni nälkäänsä varastelevan työttömän? Vankiloitakaan lienee turha rakentaa valtavia määriä lisää, koska niiden ylläpitokulut ylittävät heittämällä työttömyyskorvaukset ja ansiosidonnaiset. Olisiko pohjoiskorealaiseen tyyliin pakkotyöleirit sopiva ratkaisu tähän ongelmaan?
Koskeeko myös tilannetta, jossa palkka on niin alhainen, ettei sillä pysty kattamaan työssäkäymisestä koituvia kuluja? Esim. työpaikka on julkisen liikenteen tavoittamattomissa ja työtä on tarjolla 4 x 4h viikossa ja palkka on 4€/h sen jälkeen kun työehtosopimuksista on luovuttu ja minimipalkat luotu. Vai olisiko tuohon ratkaisuna se, että ihmisen on itse hankittava toinen, neljäs tai tarvittaessa vaikka kuudes vastaava työpaikka, jotta palkka riittää myös elämiseen?
No minä ainakin ottaisin sen toisen duunin mielummin kuin sossusta vastikkeetonta rahaa.
Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.No minä ainakin ottaisin sen toisen duunin mielummin kuin sossusta vastikkeetonta rahaa. Voisin myös muuttaa sitä työpaikkaa lähemmäs. Tämä on taas yksi niistä asioista mikä ihmetyttää. Ymmärrän kyllä kotiseuturakkauden, mutta jos siellä ei ole töitä, niin ei voida olettaa että yhteiskunta, eli me muut, maksetaan eläminen vain koska työt ei tule henkilön luokse. Suomessa on helppoa ja luvallista muuttaa paikasta toiseen. Ymmärrän myös, että tämä on erittäin haasteellista etenkin lapsiperheille, mutta loppupeleissä se on itsestä kiinni. Jos halua riittää niin kaikki on mahdollista.
Ei se pakettiauto ja polttoaineet nyt niin paljon maksa, ja sossukin taitaa tarvittaessa auttaa.Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.
Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että työllä pitää pystyä pärjäämään ja se ajaa ohi senkin, että työntekeminen itsessään olisi se tärkein asia.
THL:n mukaan kohtuullinen minimikulutus on yksin asuvalla 675 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen, eläkeläisellä 605 euroa.Mutta mikä se summa on mikä tähän riittää?
Työn lähtökohtana pitäisi tietenkin olla se, että sillä tulee toimeen. Mutta mikä se summa on mikä tähän riittää?
Tyypillinen näkökulma ihmiseltä, jolla ei ole hajuakaan mistään muusta kuin omasta elämästään.Ei se pakettiauto ja polttoaineet nyt niin paljon maksa, ja sossukin taitaa tarvittaessa auttaa.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Työnteko antaa sosiaalisia kontakteja ja virikkeitä, monissa töissä antaa päänupille tekemistä ja usein myös fyysistä tekemistä, mikä on omiaan parantamaan kansanterveyttä. Työttömänä sitä jää helposti kotiin vätystelemään, mikä taas sitten lisää syrjäytymistä ja henkistä & fyysistä pahoinvointia.Sitä on tehty, jotta hyvinvointi kasvaisi ja nautinto lisääntyisi, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa monien työpanos ei lisää heidän omaansa tai kansakunnan hyvinvointia.
No jo on, kyllähän tuolla 675 eurolla pärjää jo kaksi ihmistä.THL:n mukaan kohtuullinen minimikulutus on yksin asuvalla 675 euroa kuukaudessa asumiskulujen jälkeen, eläkeläisellä 605 euroa.
1. Viitebudjetit valottavat piilevää köyhyyttä
2. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015
Kyllä minulla on hajua muidenkin elämästä kuin omastani.Tyypillinen näkökulma ihmiseltä, jolla ei ole hajuakaan mistään muusta kuin omasta elämästään.
Tuon pakettiauto heiton tarkoitus oli viitata muuttokustannuksiin ja siihen ei autoa varmaan kuukaudeksi tarvi.Jos jätetään auton hankintakulut, polttoainekulut, huolto-, korjaus- ja muut ylläpitokulut kokonaan pois laskuista niin pakollinen liikennevakuutus ilman bonuksia + ajoneuvovero + vuosikatsastus on lähellä 100€/kk. Ehkä joku taidokas tee-se-itse-mies selviytyy auton kokonaiskuluista 200€/kk, jos ajokilometrejä ei kerry kovin paljoa.
Mikä järki tuossa on? Ihmiskunta on edennyt niin pitkälle, että monilla aloilla pystytään tuottamaan koneilla samassa ajassa tuhatkertaisia määriä tuotteita verrattuna siihen, että niitä tekisi yksi ihminen. Kaiken lisäksi näistä koneista on tullut halpoja ja niissä toteutetut tekniset ratkaisut pystytään monistamaan hetkessä kaikkialle maailmaan.
Nämä eivät ole ihan niin yksinkertaisia asioita kuin mitä tähän kirjoitettuna voisi kuvitella. Muuttaminenkaan ei yleensä onnistu ihan tuosta noin vaan eikä se ihan ilmaistakaan ole. Tietenkin siinä kohtaa, kun työ ajaa ihan kaiken muun edelle, niin silloinhan sitä vaikka asuu autossa tai lehtiroskiksessa niin kauan kuin tarvetta on, mutta itselleni työ ei ole niin tärkeä ainakaan juuri tässä kohtaa. Varmaan se sitten alkaisi olemaan, kun työtä eikä rahaa olisi yhtään.
Kyllä lähtökohdan pitäisi olla se, että työllä pitää pystyä pärjäämään ja se ajaa ohi senkin, että työntekeminen itsessään olisi se tärkein asia.
Siis täh? Itse elantonsa ansaitsemisessa ei ole järkeä? Mitä vattua? On siis järkevämpää antaa muiden elättää itsensä, niinkö? Kai sinä ymmärrät, että ne sossun rahat, joilla elät (?) on joku muu ansainnut ensin. Ne ei tule sinulle käyttöön mistään rahapuusta tai, kuten tällä palstalla on tapana sanoa, taikaseinästä. Eli toisin sanoen elät työtätekevän naapurisi siivellä, erona on vain se, että et hae rahaa suoraan naapuriltasi vaan se kierrätetään valtion viraston kautta sinulle. Kalle Isokallio itse asiassa kirjoitti tästä aika osuvasti taannoin Iltalehdessä.
Tämä ei nyt ole ihan nykyhetken asiaa, mutta en pidä mahdottomana, että tuo itsensä elättämisen tarpeellisuus joskus maailmasta häviää, ainakin osittain.
Eli palevlualat häviävät kun robotit hoitavat nekin?
Oikeastihan ihmiset usein pyrkivät välttelemään palvelutilanteita. Eivät he tahdo palveluita kuin sellaisissa asioissa, joissa vaaditaan ehdotonta asiantuntemusta.
"Oikeastihan" tämä on täysin subjektiivinen kokemus, joka jakaa ihmisiä jonkin verran erilaisten indikaattorien (ikä, asuinpaikka, tulotaso) perusteella, eli ei ole todellakaan universaalisti noin.
Ei ne varmasti katoa, mutta voivat vähentyä merkittävästi. Esimerkiksi kaikki päivittäiskauppojen kassamyyjät hävinnevät ajan myötä. Uutta tulee, mutta hyvin mahdollinen tilanne, että kaikille ei jatkossa mielekästä tai ainakaan tarpeeksi tuottavaa työtä löydy.Eli palevlualat häviävät kun robotit hoitavat nekin? Alkoholinkin tuottaminen ja myyminen loppuu kun se ei ole ihmiselle olennaista. Jätkä elää teollisessa yhteiskunnassa kun Suomi on tosiasiallisesti jälkiteollinen palveluyhteiskunta.