Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Klose16]

Itse voisin osallistua sellaiseen palkanmaksukokeiluun jossa joku firma pulittaa mun tilille vaikka kuukauden palkan ja katselen sitten huvittaako mennä töihin.

Tämähän olisi vain toinen tapa toteuttaa kassasta maksettu työttömyyskorvaus :-)

 

[Vuokralainen]

Millä perusteella jonkun pitää tehdä töitä työttömyyskorvauksella ja toiselle maksetaan samasta työstä palkka?

Miten tämä ilmaistyön lisääminen luo lisää työpaikkoja?

Itse olen ollut kahdessa eri työpaikassa työkokeilussa. Ensimmäisessä paikassa hommani sujuivat hyvin ja he päättivät irtisanoa koeajalla olevan henkilön ja siirsivät minut tekemään hänen töitään. Tuolloin he kysyivät josko voisin hakea jatkoa työkokeilulleni, mutta eivät luvanneet senkän jälkeen minulle työpaikkaa. Hain jatkoa työkokeilulle ja sitä sainkin, mutta olin samalla etsinyt myös uuden työkokeilupaikan, sillä en hyväksynyt tuon yrityksen tapaa toimia työkokeilujen kanssa.
Seuraava työkokeilupaikka oli suuressa tavaratalossa hyllyttäjänä ja jo hyvin pian minulle selvisi, että siellä käytetään suurimmalla osastolla hyllytystyöhön yhden vakituisen työntekijän lisäksi pelkästään työkokeilijoita ja -harjoittelijoita. Olin kyseisessä paikassa vakuutusyhtiön tukemassa työkokeilussa yli vuoden ja sinä aikana tuolla osastolla kävi työkkärin kautta ihmisiä työkokeilussa kymmeniä ja ketään heistä ei palkattu, kuten ei minuakaan keskusteluista huolimatta. Sama meininki jatkuu tuolla edelleenkin. Yhden vakituisen henkilön työpanoksella ei tuon osaston tuotteita saada päivittäin hyllytettyä ja he ovat päättäneet ratkaista ongelman käyttämällä heille ilmaista työvoimaa. TE-toimistossa olen asiasta maininnut, mutta eivät he siihen kantaa ota, sillä hehän noita lukuja kaunistelevat laittamalla ihmisiä työkokeiluun.

En mitenkään jaksa uskoa, että monet työnantajat jättäisivät käyttämättä tätä työnäytettäkään hyväkseen.

Toisaalta on myös sanottava, että olen ennen sairastumistani ollut sellaisessakin työpaikassa töissä, mikä otti työkokeilijoita ja välillä jopa palkkasikin heitä, joten en syyllistä siis kaikkia työnantajia. Työkokeilu voi monesti olla hyväkin juttu, mutta omakohtaiset kokemukset eivät ole kovin positiivisia.

 

[mjr]

Yhden vakituisen henkilön työpanoksella ei tuon osaston tuotteita saada päivittäin hyllytettyä ja he ovat päättäneet ratkaista ongelman käyttämällä heille ilmaista työvoimaa. TE-toimistossa olen asiasta maininnut, mutta eivät he siihen kantaa ota, sillä hehän noita lukuja kaunistelevat laittamalla ihmisiä työkokeiluun.

En mitenkään jaksa uskoa, että monet työnantajat jättäisivät käyttämättä tätä työnäytettäkään hyväkseen.

Kiinnostava kuvaus! En itse tajua, miten tälläinen julkinen tuki firmoille voisi olla vääristämättä vapaata kilpailua. Varmasti on yrityksiä, jotka noudattavat jotakuinkin pelisääntöjä ja työkokeilujen ja vastaavien periaatteita, mutta aivan yhtä varmasti - ja olettaisin että merkittävästi runsaammin - on niitä, jotka käyttävät tälläistä verovaroista maksettua tukea vain vastikkeettomana julkisena subventiona toiminnalleen.

 

[TosiFani]

...Innovaatiot nimenomaan syntyvät siitä kun korkeasti koulutettu väki lyö päänsä yhteen. Siksi Suomi, jossa väki on pitkälle koulutettua, onkin maailman kolmen innovatiivisimman maan joukossa, usein sijalla yksi. Kyse ei enemmälti ole siitä etteikö suomalainenkin opiskelija pärjäisi lainalla, vaikka hallituksen -25% opiskelijoille onkin vahingollinen juttu, vaan siitä että oppilaitoksia odottaa massiiviset rahoitusleikkaukset ja joukkoirtisanomiset, ja kun loputkin julkiset palveluntuottajat on kuristettu toimintakyvyttömiksi ja koko sektori vapautettu lopullisesti voitontavoittelulle, alkaa vanhempien lompakon paksuus alkaa määrittää koulutusvalintoja ja laaja taso vaihtuukin kapeaan kärkeen. Koulutus on kaikista typerin paikka leikata.

Tässä lähtökohtana on se, että kaikki koulutuspuolen tekeminen on tehokasta ja tuottavaa. Näinhän ei tietysti ole vaan kyllä esim. yliopistomaailmaan on syntynyt rakenteita, joiden ainoa tehtävä on ylläpitää mukavia suojatyöpaikkoja. Kun menee huonosti, silloin pitää näitä siivota pois. Ja säästöjä voidaan tehdä monelle tavalla, Helsingin yo irtisanoi n. 900, Turun yo nolla.

Oletetaan nyt että järjestelmään sisältyy pakko niin kuin toivot, eikä vapaaehtoisuus niin kuin paperimies telkkarissa vakuutti. Mielestäni yleishyödyllinen orjatyö (vanhusten perseenpyyhintä, puistohommat, tms.) tukien ehtona voisi olla hyväksyttävää, mutta markkinoita palveleva orjatyö ei ole hyväksyttävää.

Luulisi sen että työstä tulee saada palkkaa olevan aika perusjuttuja, kun jengiä on tässäkin maassa uhrannut henkensä sen puolesta, mutta näyttäisi hölmöläisillä vahvistetulla porvarihallituksella nyt olevan se mentaliteetti, että kaikki talkoisiin. Paitsi rikkaat.

Se osa työttömistä, joiden työllistyminen on käytännössä mahdotonta, pitäisi työllistää julkisen sektorin puolesta töihin joita ei ole ilman heitä. Puolipäiväisiksi vanhusten seuralaisiksi, varastomiehen apulaiseksi, koulun kanslian kahvinkeittäjäksi ja kopiokoneen käyttäjäksi jne. Tällöin he pääsisivät kiinni yhteiskuntaan, eivätkä syrjäytyisi. Muuten tempputyöllistäminen on yleensä tehotonta ja rahojen tuhlaamista.

 

[Juzsi]

Itselläkin on kokemusta tästä työkokeilusta ja paska makuhan siittä jäi. Kuukauden verran tuli oltua työttömyysrahalla + 9e/päivä. Viimesellä viikolla sitten oli puhetta jatkosta niin normaalia työsopimusta ei voitu tarjota, mutta työkokeilua oltaisiin kyllä mielellään jatkettu toisellakin kuukaudella. Ei tarvinnut montaa sekuntia miettiä ja annoinkin kielteisen vastauksen. Toinen samaan aikaan aloittanut kuitenkin suostui jäämään. Pelkkää hyväksikäyttööhän nää on.

 

[Tuamas]

Kiinnostava kuvaus! En itse tajua, miten tälläinen julkinen tuki firmoille voisi olla vääristämättä vapaata kilpailua. Varmasti on yrityksiä, jotka noudattavat jotakuinkin pelisääntöjä ja työkokeilujen ja vastaavien periaatteita, mutta aivan yhtä varmasti - ja olettaisin että merkittävästi runsaammin - on niitä, jotka käyttävät tälläistä verovaroista maksettua tukea vain vastikkeettomana julkisena subventiona toiminnalleen.

Kyllähän näitä on alalla kuin alalla, itsekin tiedän kymmeniä firmoja, joissa osa "normaalistakin" työstä sekä kaikki varsinaista työtä tukeva työ teetetään palkattomilla harjoittelijoilla ja työkokeilijoilla.
Osa jopa kohtuullisen röyhkeästi käyttää palkattomia harjoittelijoita ja laskuttaa heidän työstään asiakkaalta täsmälleen saman kuin normaalin työsuhteen kautta töissä olevan työn osalta.

Eroja tulee sitten siinä, miten näitä harjoittelijoita ja kokeilijoita kohdellaan harjoittelun/työkokeilun päättymisen jälkeen, osa yrityksistä palkkaa kaikki hommissaan pärjänneet ja osa ei palkkaa ketään, vaan ottaa "putkeen" tilalle uusia harjoittelijoita/kokeilijoita.

Toki sitten on (usein hauskasti kunnan täysin tukemia tai omistamia) yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka kilpailevat markkinoilla rehellisesti toimivien yritysten kanssa, mutta kaikki työntekijät jotain pääohjaajaa lukuunottamatta ovat harjoittelijoita ja työkokeilijoita.

Täysin kieroutuneita ja kilpailua vääristäviä tempputyöllistämissysteemejä, joiden todellinen teho on hyvin kyseenalainen ja joiden ansiosta on syntynyt uusi todellinen halpatyöluokka.

Ay-liiton valtaa kuvaa tämäkin, työntekijä voidaan käytännössä velvoittaa palkattomaan työhön, mutta työntekijää ei voi missään nimessä ottaa esim. koeajalle alle TESsin olevalla palkalla.

 

[Cobol]

Täysin kieroutuneita ja kilpailua vääristäviä tempputyöllistämissysteemejä, joiden todellinen teho on hyvin kyseenalainen ja joiden ansiosta on syntynyt uusi todellinen halpatyöluokka.

Ay-liiton valtaa kuvaa tämäkin, työntekijä voidaan käytännössä velvoittaa palkattomaan työhön, mutta työntekijää ei voi missään nimessä ottaa esim. koeajalle alle TESsin olevalla palkalla.

Syyllisiä tosiaan löytyy muitakin kuin tämä tai aiemmat hallitukset. Itselläni on opiskelujen jälkeen eli suht kauan sitten kokemusta tempputyöllistymisestä ja sen jatkamisesta ja jatkonjatkamisesta. Kaikki nämä "harjoitteluna" ja saikohan noista edes mitään käteen...

Suomessa työmarkkinajärjestöjen valta tulisi murtaa tässäkin asiassa. Ruotsin taloudella pyyhkii hyvin ja Ruotsin työllisyysaste ikävuosille 15-64 on noin 75 prosenttia (74.9. vuonna 2014) kun se Suomessa on jossain 68 prosentin tietämillä. Ja siinäkin on mukana melkoinen prosentti ns. tilastollista työllistämistä. Kun Suomea ja Ruotsia vertaa erilaisisssa työllistämistutkimuksissa huomaa sen, että Suomessa panostetaan edelleen passiiviseen ratkaisuun eli varhaiseläkkeeseen ja työttömyysturvaan. Tämä johtaa siihen, että menot kasvavat vrt Ruotsiin. Työvoimapolitiikan osa-alueiden rahoituksen bkt-osuudet olivat vuonna 2010 Ruotsissa 1.87 ja Suomessa 2.82. Merkittävä ero selittyy sillä, että työttömyysturvaan käytettiin Ruotsissa 0.72 ja Suomessa 1.48 prosenttia bkt:sta.

Kysymys on siitä, että Ruotsin työvoimapolitiikka on kokonaisuutena aktiivisempaa - ja paljon aktiivisempaa - kuin Suomessa, jossa suunnataan valtava määrä rahoitusta passiiviseen tukeen. Ei liene epäilystä, kumman ratkaisu on kestävämpi, Ruotsin vai Suomen. Meillä on lisäksi leivottu korporatismin nimissä mm. nuorten työntekijöiden pysyvää työllistymistä haittaavia rakenteita, joista yksi on mainitsemasi joustamaton TES. Se on osaltaan luomassa epäterveitä rakenteita työmarkkinoille - kuten monien henkilökohtaisesti tuntema tilapäistempputyöllistyminen ja sen väärinkäyttö.

Nykyhallitus pyrkii kyllä muutokseen tässäkin asiassa, mutta valitettavasti pyrkimykseksi taitaa jäädä. Ehkä joku päivä, joku vuosi ja joku hallitus tekee sitten sen, että taittaa niskat ainakin passivoivalta ja kalliilta ratkaisulta, ja luo puitteet aktiivisen työllistymisen onnistumiselle myös yksityisin voimin kuten Ruotsissa on tehty.

Lähteitä

http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty22013/pdf/ty22013Raisanen.pdf
Findikaattori.fi - Työllisyysaste
File:Employment rate, age group 15–64, 2004–14 (%) YB16.png - Statistics Explained

 

[Byvajet]

Kysymys on siitä, että Ruotsin työvoimapolitiikka on kokonaisuutena aktiivisempaa - ja paljon aktiivisempaa - kuin Suomessa, jossa suunnataan valtava määrä rahoitusta passiiviseen tukeen.

Miten Suomen ja Ruotsin työvoimapolitiikka käytännössä eroaa? Mitä Ruotsissa tehdään käytännössä toisin?

 

[Pavlovin Koira]

Miten Suomen ja Ruotsin työvoimapolitiikka käytännössä eroaa? Mitä Ruotsissa tehdään käytännössä toisin?

Ruotsissa on toteutettu työmarkkinareformeja kuten porrastettu ansiosidonnainen työttömyysturva (taso pienenee keston mukaan), sisällytetty sairauspoissaoloihin yhden päivän omavastuu ja hyväksytty nuorille työntekijöille alemmat alkupalkat.
Lisäksi Ruotsissa ei ole Suomen mallin mukaista kolmikantaa vaan kaksikanta, jossa hallitus antaa työmarkkinajärjestöille tavoitteen ja niillä on vastuu sen toteuttamisesta. Laihat kompromissit eivät riitä vaan osapuolten on pakko päästä sopimukseen.

 

[Cobol]

Miten Suomen ja Ruotsin työvoimapolitiikka käytännössä eroaa? Mitä Ruotsissa tehdään käytännössä toisin?

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen (edell. viestin liite):


1. Ruotsi on panostanut työllistämiseen ja samalla romahduttanut työmarkkinaperusteisen koulutuksen. Suomessa kehitys on ollut maltillisempi, mutta päinvastainen: koulutukseen on panostettu, kun työllistäminen on supistunut hitaasti.

2. Suomessa joudutaan käyttämään passiiviseen työvoimapolitiikkaan eli työttömyysturvaan ja varhaiseläkkeisiin huomattavasti enemmän resursseja kuin Ruotsissa tehdään. Ruotsi panostaa edelleen aktiivipolitiikkaan hieman enemmän kuin Suomi.

3. Työmarkkinasuoriutumista kuvaavien indikaattorien perusteella ero Ruotsin ja Suomen välillä on nimenomaan työllisyydessä, ei työttömyydessä.

4. Osatyökykyisiin Ruotsi on panostanut Suomea enemmän. Suomi on puolestaan 2000-luvulla panostanut enemmän ikääntyneisiin ja työnantajien palveluun.

5. Suomessa on varmaan liiaksi keskitytty kertaluontoisiin ja suhteellisen kapeaalaisiin uudistuksiin. Työmarkkinareformit eivät ole yleensä muodostaneet jatkumoa, joka luo uskottavuutta ja johon eri toimijat sopeuttavat omaa toimintaansa.


Tuossa joitakin tutkimustuloksia.


Lisäksi @Pavlovin Koira listasi joitakin merkittäviä eroja. Lisään niihin vielä sen, että Ruotsissa palkankorotuksissa on selvä marssijärjestys eli vienti edellä. Näin ei voi syntyä tilannetta, jossa julkinen sektori niittaa hallituksen tuella +18 prosentin korotukset kun vienti syöksyy -27 prosenttia samaan aikaan.

 

[haunted shores]

Kaikki oleellinen on aiheesta jo suurinpiirtein sanottu.

Veikkaan hymyilevän Lindströmin vuoden päästä kertovan, että kokeilu oli onnistunut ja työnäytekokeilun avulla ollaan löydetty valtion ja kuntien virastoista ja tutkimuslaitoksista yli 10.000 piilotyöpaikkaa, joihin ollaan nyt vakinaistettu työnäytteellä aloittaneet. Lisäksi yksityiselläkin sektorilla palaute on ollut erittäin kannustavaa.

 

[DAF]

Miten tämä työnäyte eroaa jo nyt käytössä olevasta työharjoittelusta työmarkkinatuella?

Aulan kommenttien perusteella eroaa ainakin mm. vakuutusturvan osalta, mikä ei etenkään matalamman koulutustason töiden suhteen ole ihan pieni asia.

 

[Wolves]

Tässä siis luodaan ilmainen työvoima yrittäjille jotka tarvitsevat lyhytkestoista apua. Esim, inventaario,yritysmuutot,kiireapu jne.

Ei vaan voi tajuta tätä(kään) järjettömyyttä.

Putosin aivan täysin Maria-Kaisa Aulan lausunnolle, jossa "työnäyte ei ole palkatonta työtä, vaan uusi työnhakemisen muoto."

Meemejä odotellessa.

 

[Tykki]

En mitenkään jaksa uskoa, että monet työnantajat jättäisivät käyttämättä tätä työnäytettäkään hyväkseen.

Tässä onkin se, että näiden mulkero-työnantajien nimet täytyy saada julkisuuteen. Täällä on useampikin kirjoittaja kertonut omista huonoista kokemuksistaan, mutta yhtäkään hyväksikäyttäjä-"työnantajan" nimeä ei ole mainittu. Siksi he voivatkin jatkaa tuota toimintaansa. Jotta työnäyte toimisi, siinä pitää kummankin osapuolen olla vastuullisesti mukana.

 

[Vuokralainen]

Tässä onkin se, että näiden mulkero-työnantajien nimet täytyy saada julkisuuteen. Täällä on useampikin kirjoittaja kertonut omista huonoista kokemuksistaan, mutta yhtäkään hyväksikäyttäjä-"työnantajan" nimeä ei ole mainittu. Siksi he voivatkin jatkaa tuota toimintaansa. Jotta työnäyte toimisi, siinä pitää kummankin osapuolen olla vastuullisesti mukana.

Kyllä mä olen noiden työnantajien nimet ja nuo tapaukset kertonut yritykselle jolta vakuutusyhtiö osti työhönvalmennuspalvelun, TE-toimistolle ja vakuutusyhtiölle sekä erittäin monelle yksityiselle ihmiselle. Jos eivät nuo tahot, jotka toiminnasta vastaavat, tuohon toimintaan puutu, niin aika vaikea minunkaan on. Lähdeppä tässä nyt sitten työnhakijana suolaamaan noita yrityksiä julkisesti, niin työnhausta tulee omalla kohdalla entistäkin vaikeampaa. Olen aikoinaan tarinani kirjoittanut kahdelle eri toimittajallekin, jotka ovat tehneet artikkeleita työkokeilusta. Korjasin kirjoituksellani heidän väitteitään ja toinen jopa vastasi minulle ja kysyi lupaa käyttää tarinaani mikäli he tekevät jatkoa jutulleen työkokeilusta. Ei sitä ikinä julkaistu. Eilen ja tänäänkin olen tästä työnäytteestä vittuuntuneena kirjoittanut tarinani parille eri taholle.
Jos joku nyt välttämättä noiden firmojen nimet tai enemmän yksityiskohtia haluaa tietää, niin voi yv:llä kysellä, mutta näin julkisesti en niitä ihan itseni takia ole valmis kertomaan.

 

[Individual]

Putosin aivan täysin Maria-Kaisa Aulan lausunnolle, jossa "työnäyte ei ole palkatonta työtä, vaan uusi työnhakemisen muoto."

Meemejä odotellessa.

4 kuukauden rekry. Ei huono! Neljä kuukautta teet firmalle ensin töitä käytännössä ilmaiseksi, tai meidän veronmaksajain varoilla ja sitten jos käy niin suuri ihme, että saat duunia, niin vasta sen jälkeen alkaa lomakertymä, eläkkeen karttuminen ja oliko vielä niinkin, että myöskään tämän 4 kuun aikana ei työterveyspalvelut ole käytettävissä.

Ei sillä, liputan kyllä kaikkea sellaista millä saa rytmiä elämään ja perseen ylös sängystä aamuisin, mutta olisi upeata jos sen päässä välkkyisi ihan oikean duunipaikan mahdollisuus ja sitä kautta ostovoiman paraneminen, kun alkaa saada ihan oikeaa palkkaakin. Nyt musta tuntuu, että tämä on firmoille vaan ilmainen hätävara esim. ruuhkahuippujen tasoittamiseen. Mene ja tiedä.

 

[Jurvanen]

Mää hain vapaaehtoisesti orjatyöhön tässä juuri eilen ja taisin päästä myös. Syyskuussa alkaa siis tuo työkokeilu ja ainakin toistaiseksi on tosi tyytyväinen olo, koska mä pääsin just sinne, mihin oikeastaan halusinkin - kirjastoon. Luultavasti duuni on aika virikkeetöntä nollatyötä, mutta pääsee ainakin takaisin työnteon rytmiin ja hei - madafaking kirjasto. Pikkunörtin unelma. Se on ihan oikeasti siistiä.
Tuollaiset lutuuriduunit ja sensellaiset ymmärtää työkokeiluna hyvinkin. Eri asia sitten on juurikin aiemmin mainitut työpaikat, jossa "kokeillaan" uutta duunaria aina parin kuukauden välein, eikä edes vahingossa palkata ketään oikeasti töihin pidemmäksi aikaa. Tällaisia "työnäytteitä" on tullut itsekin vedettyä pari (tosin ei työkkärin kautta, vaan ihan tavallisia "tee vuoro-tai-muutama veljeshintaan ja me palkataan sut kyllä, jos teet duunisi hyvin"-tyylisiä) ja se on aika halju olo, kun ei saa duunia, vaikka on vetänyt ihan arskatäysillä ja hyvin. Se, kun huomaa olleensa pelkkä puoli-ilmainen vuorontäyte ja vähän tultua kusetetuksi. Ihmiset on ikäviä. Motivoidu siinä sitten.

Tuli muuten mieleen tästä hallituksen touhuilusta sellainen, että sanokaas joku peli, jossa koulutuksen/tutkimuksen leikkaaminen on hyvä idea pitkässä juoksussa? Plus että miksi opiskelijat ovat niin suurta ihmispersesakkia, kun kuitenkin saavat ihan pähkinöitä työttömiin verrattuna, eivätkä edes syrjäydy?
No joo. Mä en jummarra. Onneksi musta tulee isona Hyödyllinen Osa Yhteiskuntaa.

 

[Ötökkä]

Hoitajana alkaa pikkasen jo pelottaa. Ihan varmasti noita tullaan ketjuttamaan. Kohta ei saa palkkaa vaikka sen koulutuksen on hankkinut.

Vittu mitä paskaa.

 

[Vaughan]

Miten tämä työnäyte eroaa jo nyt käytössä olevasta työharjoittelusta työmarkkinatuella?

Itse asiassa työharjoittelua ja työelämävalmennusta työttömyysturvalla ei ole ollut enää muutamaan vuoteen.

Tästä kiitos kuuluu edelliselle hallitukselle, joka oli huolestunut työntekijöiden hyväksikäytöstä ja lopetti harjoittelut ja valmennukset. Eli nykyään, jos joku haluaisi vapaaehtoisesti harjoittelemaan ("internship") jollekin työpaikalle, niin häneen pitää kustantaa elämisensä itse. Työttömyysturvaa ei tipu. (Opiskeluihin ja koulutuksiin liittyvät harjoittelut ovat sitten eri juttu.) Hallitus toki odotti, että työnantajat palkkaavat henkilöt töihin (esim. työllistämistuella), mutta näin ei tietenkään tapahdu kuin murto-osalle, koska kukaan ei voi pakottaa työnantajia palkkaamaan...

Sen sijaan tässäkin ketjussa mainittu työkokeilu on olemassa. Mutta sitä ei sääntöjen mukaan saisi käyttää työharjoitteluun, vain ainoastaan uudelle alalle soveltumisen testaamiseen. Sääntöä kierretään yleisesti TEM:n hiljaisella hyväksymisellä, koska halukkaita on paljon, ja muita vaihtoehtoa ei ole tarjolla...

Suomessa ei edelleenkään ymmärretä, että jokainen sinänsä hyvää tarkoittava työntekijöille tarkoitettu etu, on samalla myös vaatimus suoriutua työtehtävistä niin hyvin, että etujen kustannukset tulevat katettua. Jokaisen työnantajan maksettavaksi tarkoitetun edun maksaakin viime kädessä yrityksen asiakas. Eli jokaista etua kohtaa työntekijöiden täytyy työskennellä ankarammin. Tästä syntyy työllistymiskynnys, jota moni nuori, maahanmuuttaja, pitkäaikaistyötön, ammatinvaihtaja jne. ei pysty ylittämään.

Ainoa tapa alentaa työllistymiskynnystä on sallia ihmisille alhaisempi suoriutumistaso. Ja ainoa tapa, jolla työnantajat suostuvat alentamaan työntekijään kohdistuvia suoritusvaatimuksia, on sallia heille alhaisempi kokonaiskustannustaso.

 

[Väsyneet Kädet]

Nyt musta tuntuu, että tämä on firmoille vaan ilmainen hätävara esim. ruuhkahuippujen tasoittamiseen.

Toisaalta, jos joku osoittautuu oikeasti hyväksi tekijäksi, on siinä aika paljon parempi mahdollisuus saada oikea työpaikka kuin vain kotona odottamalla. Ja lisäksi se aktivoiva tekijä, eli aina parempi, että ihmiset käyvät töissä vaikka rahaa ei enempää tulisi kuin kotona makaamisesta.

 

[Byvajet]

Toisaalta, jos joku osoittautuu oikeasti hyväksi tekijäksi, on siinä aika paljon parempi mahdollisuus saada oikea työpaikka kuin vain kotona odottamalla.

Näetkö mitään järkeä järjestelmässä, jossa työttömien määrä kasvaa ja työttömät pistetään kilpailemaan toisiaan vastaan? Samalla syntyy asetelma, jossa palkkatyöläiset kilpailevat työttömiä vastaan. Kun pikkuprojektia tulee tekemään työtön dippainssi ja seuraavaakin pikkuprojektia tulee tekemään työtön dippainssi, saattaa olla, että monia alkaa työpaikalla kuumottaa. Mitä enemmän ammattitaitoista ja/tai toimintakykyistä porukkaa on työttömänä, sitä voimakkaammin kasvaa työttömien toimintakyvyn ja ammattitaidon hyväksikäyttö ja sitä ahtaammaksi käy työläisten asema.

Luomalla mahdollisuus kilpailuun suodaan ehkä parhaille mahdollisuus työllistymiseen, mutta eihän se vaikuta millään tavalla kokonaisuuteen. Ongelma on edelleen työn puute. Minä näen tällaiseen kehitykseen myönteisesti suhtautuvat työttömät ja työläiset loputtoman naiiveina, jotka elävät menneessä maailmassa. Nykymaailmassa firmat karsivat kaikista kuluista, joista vain voidaan karsia. Mitään moraalia ei ole, ei muuta kuin voitontavoittelun moraali.

Joku ehkä voi ihailla suomalaisten työmoraalia, mutta yhtä perustellusti sitä voi pitää typeränä. On vain niin lapsellista kuvitella, että ahkeruudesta ja tunnollisuudesta palkitaan.

 

[Tuamas]

Toisaalta, jos joku osoittautuu oikeasti hyväksi tekijäksi, on siinä aika paljon parempi mahdollisuus saada oikea työpaikka kuin vain kotona odottamalla. Ja lisäksi se aktivoiva tekijä, eli aina parempi, että ihmiset käyvät töissä vaikka rahaa ei enempää tulisi kuin kotona makaamisesta.

Tukityöllistäminen palkatta yksityiselle sektorille on yksinkertaisesti täysin väärä tapa toimia. Julkiselle puolelle tukityötä voi harkita kuntouttavana toimenpiteenä.

Nykyisenkaltaiset 9€/päivä tai kokonaan ilmaiset työnäytteet johtavat ja ovat jo johtaneet tilanteeseen jossa bulkkitöissä teetetään vähintään osa töistä ketjutettua ilmaistyövoimaa käyttämällä, jossa bulkkityössä työntekijälle voi tietyillä aloilla tulla normiksi että palkalliseen työhön päästäkseen on säännönmukaisesti tehtävä ilmainen jakso ja ennen kaikkea se vääristää kilpailua kun röyhkeimmät pystyvät teetättämään samat työt ilmaiseksi työkokeilijoita ketjuttamalla.

Edelleen, miksei mahdollisteta edes väliaikaista alle tessin menevää palkkausta sekä vaikka vapautusta työnantajamaksuista "tukityön" ajaksi, jolloin työntekijälle jää jotain käteen työskentelystä, työnantajat voivat testata työntekijää halvemmalla ja ylipäätään lisätään työmarkkinoiden joustoa, mutta vältytään siltä että yhteiskunta ja työttömät tukevat täysimääräisesti riittävän röyhkeitä työnantajia ja työntekijän työpanos on käytännössä vastikkeeton.

Suomessa pitäisi purkaa kaikki tukihimmelit, mahdollistaa paikallista sopimista laajemmin, purkaa työttömyyskassojen oikeus ansiosidonnaisen portinvartijana toimimiseen sekä muuttaa ansiosidonnainen tätä myötä koskemaan kaikkia ja porrastaa sitä keston mukaan (sekä ottaa käyttöön perustulo tai -tili).

 

[Hangon keksi]

Edelleen, miksei mahdollisteta edes väliaikaista alle tessin menevää palkkausta sekä vaikka vapautusta työnantajamaksuista "tukityön" ajaksi, jolloin työntekijälle jää jotain käteen työskentelystä, työnantajat voivat testata työntekijää halvemmalla ja ylipäätään lisätään työmarkkinoiden joustoa, mutta vältytään siltä että yhteiskunta ja työttömät tukevat täysimääräisesti riittävän röyhkeitä työnantajia ja työntekijän työpanos on käytännössä vastikkeeton.

Kyllähän Suomessa jo nyt on palkkatuki olemassa joka ajaa käytännössä saman asian mutta sitä käytetään melko vähän. Jos työantajalle vaihtoehdot on ottaa ilmaiseksi hyvin epävarma työntekijä (työkokeilu), maksaa 1000€/kk lievän riskin työntekijästä (pitkäaikaistyötöb) tai maksaa 3000€/kk lähes takuuvarmasti osaavasta työntekijästä (oma rekrytointi), niin tuo keskimmäinen vaihtoehto ei ole tosipaikassa kuitenkaan kovin houkutteleva. Sen on kokeilu osoittanut.

 

[Tuamas]

Kyllähän Suomessa jo nyt on palkkatuki olemassa joka ajaa käytännössä saman asian mutta sitä käytetään melko vähän. Jos työantajalle vaihtoehdot on ottaa ilmaiseksi hyvin epävarma työntekijä (työkokeilu), maksaa 1000€/kk lievän riskin työntekijästä (pitkäaikaistyötöb) tai maksaa 3000€/kk lähes takuuvarmasti osaavasta työntekijästä (oma rekrytointi), niin tuo keskimmäinen vaihtoehto ei ole tosipaikassa kuitenkaan kovin houkutteleva. Sen on kokeilu osoittanut.

Niin, mutta palkkatuki on juuri himmeli, jota pitää hakea ja johon liittyy byrokratiaa, lisäksi määrärahat loppuvat välillä jo heti alkuvuodesta.

En ymmärrä miksi pitää rakentaa kaikenlaisia viritelmiä ja tempputyöllistää porukkaa vääristämään työmarkkinaa (kokonaan ilmainen vs. työpanoksen todellinen arvo, joka saattaa olla ainakin alkuun TES-palkkaa alempi), lisättäisiin joustoa ja mahdollistettaisiin väliaikainen TESsistä poikkeaminen nuorten ja vaikeasti työllistyvien osalta ilman turhaa byrokratiaa.

 

[cottonmouth]

Lindström piti äsken tiedotustilaisuuden hallituksen työllisyyspaketista:

YLE: Työministeri Lindström: "Työttömän on otettava vastaan myös muuta kuin oman alan työtä"

Muutamia huomioita:

Jos oman alan työtä ei ole tarjolla, voidaan TE-toimistossa jo työttömyyden alussa tarjota muun alan työtä.

– Meidän on vaan pakko tähänkin puuttua. Nykyään avoimet työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, Lindström sanoi.

Ministeri Lindströmin mielestä tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ammattitaitosuoja olisi kokonaan poistumassa. Harkinta tehdään jokaisen yksilön kohdalla erikseen.

Aika mielenkiintoisesti muotoiltu eli "ammattitaitosuoja ei poistu", mutta toisaalta tuo boldattu osio taas mahdollistaa sen suoran poiston vaikka jokaiselta työttömältä.

Myös velvoite oman auton käytöstä ja kolmen tunnin päivittäisestä työmatkasta kuulostaa lähtökohtaisesti aika isolta muutokselta. Saa nähdä ovat muutokset sitten positiivisia vai eivät, mielenkiintoisia ainakin.