Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Daespoo]

Taas roskalehti, mutta hyvää analyysiä, toki muutama hutikin - mutta etenkin tuo huomio siitä, että kuntien itsenäisyys veroprosenttien suhteen voi johtaa siihen, etteivät sote-säästöt toteudu kuntien veroäyreissä täysimääräisesti eli verotus kasvaa, ja että systeemissä on sisäänrakennettuna pysyvä kasvun mahdollisuus. Toiseksi sitten tuo, että tulevat maakuntahallitukset ja -valtuustot tarvitsevat tietysti virkamies- ja konsulttiarmeijoita. Meillä on nyt kolme porrasta kahden sijasta ja tämän on tarkoitus olla hallinnon karsimista. No, ken elää se näkee.

Näkökulma: Sekoomus sai sisäfileen, muut tyytyvät makkaraan

Olli Ainola kirjoittajana. Kannattaa tutustua hänen taustoihin ja Kokoomus-antipatioihin (avainsanat: potkut Ylestä, Marja Tiura). Ei ole ihan ensimmäinen Ainolan kitkerä kirjoitus Kokoomuksesta.

On muuten aika uskomatonta että valtakunnallinen lehti, vaikka onkin iltapulu, rohkenee vetää Sekoomus-otsikolla. Uskoisin että tästä tulee vielä sanomista.

@Daespoo - en jaksa vastata sinulle, kuulostat ihan joltain politrukilta: tärkeintä on spin.

Voi veljet tätä tahattoman ironian sinfoniaa, ei ole todellista! Et jaksa vastata minulle koska "spin"? Ei edes mitään tuoretta Karakallio-insinööriläppää jota olet jaksanut vuosien saatossa viljellä?

Just. Ilmeisesti tämä sote-päätös oli liian kova paikka liberaalille, mutta-ei-missään-nimessä-vasemmistolaiselle, kommentaattorille.

Mielellään kyllä jauhat omaa näkemystä ja kauhistelet päätöstä, viljelet kaikkea mv-tasoista linkkiä mutta et kuitenkaan viitsi vastata asia-argumentteihin. Ehkä sut on nähty.

Voi piru, olisiko se kaksitoista sote-aluetta nyt ollut jotain maakuntien halveksumista? Ja onko ihan järkevää rakentaa maahan kokonainen uusi paikallishallinnon porras peräti 18 alueelle? Mikä järki, mikä logiikka? Olemme 5 miljoonan asukkaan maa.

Hei, jos olet oikeasti huolissaan alueiden määrästä niin et todellakaan tarjoaisi mitään 12:sta "hyväksyttävänä" lukuna, se on vain vähän parempi kuin 18 eikä vaikuta Kepun vaikutusvaltaan juuri yhtään, näistä 12:stakin tod.näk. 9-10 olisi ollut Kepun hallitsemaa. Se että meillä on nyt 18 aluetta joista Kepu hallitsee 15:sta ei isossa kuvassa muuta juuri mitään. Jos alueita olisi ollut se 5 (jota taitaa kannattaa ainoastaan Vihreät ja Kokoomus) niin sitten olisi eri tilanne.

Tadu ihmetteli tuossa, että mitä järkeä on maksaa yksityiselle se julkisen omakustannehinta, jos se yksityinen lähtökohtaisestikin pystyy tekemään sen halvemmalla. Nyt se korvatulehduskäynti julkisella maksaa 100 euroa, yksityisellä 50 €. Jos jatkossa käynnistä palveluntuottaja eli julkinen sektori tai yksityinen lääkäriasema saa aina tuon satasen, niin kyllähän yksityisille lääkäriasemille koittaa kissanpäivät. Kyllähän sen pitäisi niin mennä, että hinta laitetaan ensin oikeaksi ja sen jälkeen se maksetaan palveluntuottajalle. Se oikea hinta ei toivottavasti ole tuo julkisen satanen. (Hintaesimerkit ihan hatusta vedettyjä, mutta idea käynee ilmi.)

Minäpä kerron. Jos yksityinen saa julkisen sektorin omakustannehinnan 100€ toimenpiteestä jonka kustannukset yksityiselle on 50€, se johtaa pitkällä tähtäimellä julkisen sektorin "asiakaskatoon" (koska yksityisellä lähtökohtaisesti paremmat prosessit asiakkaan kannalta) ja sitä kautta julkisen sektorin toiminnan tehostamisen lähemmäksi yksityistä. Kun julkinen sektori tehostaa toimintaansa, vaikkapa esim. 20%, se alkaa tuottamaan "voittoa" (=pienentämään kustannuspainetta) tuolla 100€ korvauksella (omakustannehinta onkin 80€ tehostamisen jälkeen). Tämä taas johtaa, ainakin teoriassa (käytäntö voi toki olla jotain muuta) omakustannehinnan alenemiseen eli yksityiselle sektorille maksettavien korvausten pienenemiseen.

Markkinatalous 101.

 

[Daespoo]

Mihin tämä oletus perustuu? Ainakaan valtioneuvoston uudistusta esittelevä PDF ei sitä sisällä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanenkaan ei tuosta tiennyt vaan oli eri mieltä:.

Luin päivällä jostain nettiaviisista jutun jonka mukaan AVIt ja ELYt siirretään näihin itsehallintoalueisiin (ts. puretaan) mutta nopealla googlella en löytänyt ko. juttua joten voi olla että luin väärin. Kuntayhtymät joka tapauksessa poistuvat SOTE-alueiden tieltä.

Jos jotain järkeä touhuun oikeasti haetaan niin nämä 18 aluetta hoitaa tulevaisuudessa kaikki AVIien ja ELYjen tehtävät, jos näin ei ole niin muutan kantani tämän uudistuksen osalta.

 

[floikkari]

Yllä olevaan liittyen Yle:n (demlamedia) mukaan 18:n alueen mallissa keskusta olisi suurin puolue, ei viidessätoista, vaan yhdeksässä. Samoin Yle:n hahmottelemassa 12 alueen mallissa Kepu ei olisi hallitseva puolue 9-10:llä alueella, vaan kuudella.

Jos katselee tästä näkökulmasta, niin merkitystä luonnollisesti on paitsi suhteellisella määrällä, niin sillä, että miten vahva ja "sementoitu" se hallitseva asema on.

Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti | Yle Uutiset | yle.fi

 

[Daespoo]

Yllä olevaan liittyen Yle:n (demlamedia) mukaan 18:n alueen mallissa keskusta olisi suurin puolue, ei viidessätoista, vaan yhdeksässä. Samoin Yle:n hahmottelemassa 12 alueen mallissa Kepu ei olisi hallitseva puolue 9-10:llä alueella, vaan kuudella.

Jos katselee tästä näkökulmasta, niin merkitystä luonnollisesti on paitsi suhteellisella määrällä, niin sillä, että miten vahva ja "sementoitu" se hallitseva asema on.

Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti | Yle Uutiset | yle.fi

Mjoo, muistin väärin, enkä olisi muuten uskonut että esim. Kymenlaaksossa Kokoomus on suurin puolue. Uusimaa/VS ovat ainoat Kokoomuksen ns. varmat alueet kun taas Kepu on pomminvarma suurimmassa osassa alueistaan.

Lisäksi kannattaa huomioida että 2012 Kepu taisi olla melkein historiallisen alhaalla kuntavaaleissa, veikkaan että ensi vuonna on vähän eri lukemat, ainakin yksi IHA (EK) siirtyy Kepun hallintaan (siis suurimmaksi puolueeksi).

 

[Tadu]

Minäpä kerron. Jos yksityinen saa julkisen sektorin omakustannehinnan 100€ toimenpiteestä jonka kustannukset yksityiselle on 50€, se johtaa pitkällä tähtäimellä julkisen sektorin "asiakaskatoon" (koska yksityisellä lähtökohtaisesti paremmat prosessit asiakkaan kannalta) ja sitä kautta julkisen sektorin toiminnan tehostamisen lähemmäksi yksityistä. Kun julkinen sektori tehostaa toimintaansa, vaikkapa esim. 20%, se alkaa tuottamaan "voittoa" (=pienentämään kustannuspainetta) tuolla 100€ korvauksella (omakustannehinta onkin 80€ tehostamisen jälkeen). Tämä taas johtaa, ainakin teoriassa (käytäntö voi toki olla jotain muuta) omakustannehinnan alenemiseen eli yksityiselle sektorille maksettavien korvausten pienenemiseen.

Markkinatalous 101.

En millään tavalla näe tuota boldattua kohtaa faktana, vaikka julkiselle puolelle tulisi se asiakaskato. Asiakashan ei mene sinne missä prosessit ovat tehokkaimmat, koska hän pääsee kaikkialle samalla hinnalla. Asiakas valitsee sen, jossa saa mielestään parasta palvelua. Eli järkeni mukaan eri palvelutuottajat (ml. julkinen) alkavat kilpailemaan asiakkaista palvelun laadulla. Yksityisen puolen ei ole järkevää tehostaa toimintaansa, koska saa toiminta on jo tehokasta ja käteen jää hitosti massia. Julkisen ei kannata tehostaa, koska se ei voi kilpailla yksityistä vastaan tehokkuudessa, eikä sillä ole kuitenkaan väliä asiakkaan valitessa parhaimman vaihtoehdon hinnasta riippumatta. Missä ne säästöt nyt sitten syntyvät?

Asiakkaan kannaltahan homma tuntuu hyvältä, mutta säästöjä ei synny jos tuo "julkisen omakustanteinen seteli"-malli on se millä mennään käytäntöön.

 

[Ministeri]

Asiakas valitsee sen, jossa saa mielestään parasta palvelua. Eli järkeni mukaan eri palvelutuottajat (ml. julkinen) alkavat kilpailemaan asiakkaista palvelun laadulla. Yksityisen puolen ei ole järkevää tehostaa toimintaansa, koska saa toiminta on jo tehokasta ja käteen jää hitosti massia. Julkisen ei kannata tehostaa, koska se ei voi kilpailla yksityistä vastaan tehokkuudessa, eikä sillä ole kuitenkaan väliä asiakkaan valitessa parhaimman vaihtoehdon hinnasta riippumatta. Missä ne säästöt nyt sitten syntyvät?

En ymmärtänyt tämän kirjoituksen pointtia, vaikka moneen kertaan luin.

 

[Tadu]

En ymmärtänyt tämän kirjoituksen pointtia, vaikka moneen kertaan luin.

Käynti yksityisellä maksaa 100 euroa.

Käynti julkisella maksaa 200 euroa.

Potilas saa julkisen omakustannehintaisen 200 euron palvelusetelin, jolla voi mennä yksityiselle tai julkiselle.

Mennessään yksityiselle, yksityinen palvelutuottaja tienaa 200-100=100 euroa.

Miksi julkinen tehostaisi toimintaansa? Asiakkaista ei kilpailla hinnalla, koska asiakkaalle hinnalla ei ole väliä. Hän saa mennä minne haluaa.

Kommentoin kun eräs kirjoittaja väitti asian näin menevän. Tässä mallissa voittajia ovat asiakkaat sekä yksityiset palvelutuottajat.

 

[Daespoo]

En millään tavalla näe tuota boldattua kohtaa faktana, vaikka julkiselle puolelle tulisi se asiakaskato. Asiakashan ei mene sinne missä prosessit ovat tehokkaimmat, koska hän pääsee kaikkialle samalla hinnalla. Asiakas valitsee sen, jossa saa mielestään parasta palvelua. Eli järkeni mukaan eri palvelutuottajat (ml. julkinen) alkavat kilpailemaan asiakkaista palvelun laadulla.

Mutta tässä olet väärässä. Asiakas menee juurikin sinne minkä kokee miellyttävimmäksi paikaksi ja prosessien tehokkuus on yksi olennainen osa "miellyttävyyttä". Eli yksityinen saa palvelun hyväksi prosessien tehokkuuden kautta.

Tämä siis teoriassa ja pidemmällä tähtäimellä, tehottomat yksityiset eivät kauaa kestä koska tehokkaammat korjaa asiakkaat.

Yksityisen puolen ei ole järkevää tehostaa toimintaansa, koska saa toiminta on jo tehokasta ja käteen jää hitosti massia. Julkisen ei kannata tehostaa, koska se ei voi kilpailla yksityistä vastaan tehokkuudessa, eikä sillä ole kuitenkaan väliä asiakkaan valitessa parhaimman vaihtoehdon hinnasta riippumatta. Missä ne säästöt nyt sitten syntyvät?

Asiakkaan kannaltahan homma tuntuu hyvältä, mutta säästöjä ei synny jos tuo "julkisen omakustanteinen seteli"-malli on se millä mennään käytäntöön.

Vahvasti eri mieltä.

Yksityisen on järkevää tehostaa toimintaansa koko ajan koska sillä se maksimoi omat tuottonsa pitkässä juoksussa. Kilpailu - ainakin siellä missä sitä on - pitää huolen siitä että nykyinen tehokas toiminta joka tarjoaa tuottoa tänä vuonna ei välttämättä ole sitä 2v päästä koska kilpailijat pyrkivät tehostamaan toimintaansa koko ajan ja ilman tehostusta tuotot sulavat pois.

Asiakkaat valitsevat parhaan vaihtoehdon hinta-laatusuhteen perusteella, nyt käytännön malli on ilmeisesti auki mutta palvelusetelillä asiakkaat joutuvat miettimään maksavatko 20€ palvelusetelin päälle siitä että odotushuoneessa on uusin Teknari ja paremmat tuolit vai menevätkö pelkällä palvelusetelillä julkiselle jossa on vähän nuhjuisempi penkki ja Kansan Uutiset vuodelta 2003, näin kärjistettynä siis. Oletuksena siis että itse hoidon laatu on sama molemmissa.

Ja miksi julkinen ei pysty kilpailemaan yksityistä vastaan tehokkuudessa? Mikä on se syy?

EDIT:

Käynti yksityisellä maksaa 100 euroa.

Käynti julkisella maksaa 200 euroa.

Potilas saa julkisen omakustannehintaisen 200 euron palvelusetelin, jolla voi mennä yksityiselle tai julkiselle.

Mennessään yksityiselle, yksityinen palvelutuottaja tienaa 200-100=100 euroa.

Miksi julkinen tehostaisi toimintaansa?

Niin, jos kaikki asiakkaat menisivät yksityiselle, julkisen sektorin toimipiste on yhtäkkiä täysin hiljainen ja julkisen päättäjät joutuvat miettimään miten meni noin omasta mielestä. Vaihtoehdot on toiminnan tehostaminen tai toimipisteen sulkeminen.

Asiakkaista ei kilpailla hinnalla, koska asiakkaalle hinnalla ei ole väliä. Hän saa mennä minne haluaa.

Kommentoin kun eräs kirjoittaja väitti asian näin menevän. Tässä mallissa voittajia ovat asiakkaat sekä yksityiset palvelutuottajat.

Noh, käytännön toteutus on vielä auki. Katsotaan mitä lopulta tulee.

Teoriassa - ja kkkkkorostan, teoriassa - tämä tehostaa toimintaa ja pienentää kustannuspainetta.

 

[Tadu]

Asiakkaat valitsevat parhaan vaihtoehdon hinta-laatusuhteen perusteella, nyt käytännön malli on ilmeisesti auki mutta palvelusetelillä asiakkaat joutuvat miettimään maksavatko 20€ palvelusetelin päälle siitä että odotushuoneessa on uusin Teknari ja paremmat tuolit vai menevätkö pelkällä palvelusetelillä julkiselle jossa on vähän nuhjuisempi penkki ja Kansan Uutiset vuodelta 2003, näin kärjistettynä siis. Oletuksena siis että itse hoidon laatu on sama molemmissa.

Kommentoin aikaisemmin väitettä, että palvelusetelin arvo tulee olemaan julkisen puolen omakustannehinta. Julkisen omakustannehinta on korkeampi kuin yksityisen omakustannehinta, joten asiakkaan ei tarvitse maksaa päälle mitään mennessään yksityiselle. Eikö totta?

Puhelimella näpyttely on raskasta, niin jää laajempi vastaus kirjoittamatta.

 

[Daespoo]

Kommentoin aikaisemmin väitettä, että palvelusetelin arvo tulee olemaan julkisen puolen omakustannehinta. Julkisen omakustannehinta on korkeampi kuin yksityisen omakustannehinta, joten asiakkaan ei tarvitse maksaa päälle mitään mennessään yksityiselle. Eikö totta?

Puhelimella näpyttely on raskasta, niin jää laajempi vastaus kirjoittamatta.

Tämä on auki vielä, mahdollinen palvelusetelin arvo yms. ovat vielä täysin arvailua.

Mutta teoriassa yhteiskunta ja kansantalous hyötyvät siitä että sote-palveluissa on kilpailua ja että julkista sektoria haastetaan yksityisten toimesta.

 

[Tadu]

Tämä on auki vielä, mahdollinen palvelusetelin arvo yms. ovat vielä täysin arvailua.

Mutta teoriassa yhteiskunta ja kansantalous hyötyvät siitä että sote-palveluissa on kilpailua ja että julkista sektoria haastetaan yksityisten toimesta.

Jes. Minä kommentoin aikaisemmin vastauksena viestiin, jossa palvelusetelin arvo olisi ollut tuo julkisen omakustannehinta.

Jos palvelusetelin arvo on esimerkiksi halvimman palvelutuottajan hinnan mukaan, niin silloin toki teoriassa kuten kirjoitit aikaisemmin.

En tyrmää ennen kuin saan tietää lisää.

 

[bebeto]

Tämä on auki vielä, mahdollinen palvelusetelin arvo yms. ovat vielä täysin arvailua.

Mutta teoriassa yhteiskunta ja kansantalous hyötyvät siitä että sote-palveluissa on kilpailua ja että julkista sektoria haastetaan yksityisten toimesta.

Ken elää se näkee, toivottavasti olet oikeassa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä että näitä päällekkäisiä himmeleitä aletaan tosissaan purkaa. Ja en nyt puhu terveudenhuollosta vaan näistä ELY-keskuksista ja muista järjestelmistä. Jotenkin on kuitenkin sellainen kutina että tuo kolmas taso eli maakuntien itsehallinto pikemminkin lisää kuin vähentää byrokratiaa.

 

[BitterX]

Lisäksi kannattaa huomioida että 2012 Kepu taisi olla melkein historiallisen alhaalla kuntavaaleissa, veikkaan että ensi vuonna on vähän eri lukemat, ainakin yksi IHA (EK) siirtyy Kepun hallintaan (siis suurimmaksi puolueeksi).

On hyvin mahdollista, että Keskusta on noista 18 IHAsta suurin puolue "ainoastaan" kahdeksassa vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen. Aivan varmasti ei kuitenkaan ole enemmässä kuin kymmenessä, ellei jotain uskomatonta tapahdu.

Huomioiden kannatuslukemien nykytrendi, Etelä-Karjala voi hyvinkin pysyä ensi vuoden vaalien jälkeen demarivetoisena. Perinteisesti demarivetoisia ovat myös Kymenlaakso ja Satakunta. Näissä tyytymättömyys demareihin on kanavoitunut vahvasti persuihin - nyt suunta on päinvastainen, joten myös niissä SDP saattaa isolla todennäköisyydellä saada suurimman puolueen aseman. Keskusta ei pärjänne Satakunnassa tai varsinkaan Kymessä.

Keski-Suomi on perinteisesti Kepun vahvaa seutua, mutta riippuen hallituksen tulevista edesottamuksista, voi myös demarit siellä voittaa.

Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla Keskusta ei ole ikinä pärjännyt Kokoomukselle ja SDP:lle, joten helvetisti tarvitsee tapahtua, että pärjäisi nytkään. Nuo IHAt ovat siis joko Kok:n tai demareiden heiniä.

Pohjanmaalla (Vaasa) RKP vie saletisti. Uudellamaalla Kokoomus vie saletisti ja melko varmasti myös Varsinais-Suomessa, jossa ainoastaan demarit voi edes teoriassa uhata.

 

[Kampeaja]

Onhan se sinällään mielenkiintoista tutkiskella, että kuinka monta maakuntaa mikin puolue käsiinsä kenties saa. Mutta sitä en oikein ymmärrä, että miten se sen espoolaisen kokoomuslaisen tai tamperelaisen demarin elämänlaatua hirveästi heikentäisi, vaikka Keskusta hallitsisi kaikkia maakuntia Lapista Kymenlaaksoon? Valtakunnanpolitiikka päätetään edelleen eduskunnan kautta ja se "oma" maakunta olisi tiukasti "omien" käsissä.

 

[heavy]

Mutta sitä en oikein ymmärrä, että miten se sen espoolaisen kokoomuslaisen tai tamperelaisen demarin elämänlaatua hirveästi heikentäisi, vaikka Keskusta hallitsisi kaikkia maakuntia Lapista Kymenlaaksoon?

Keskusta hallitsee näitä maakuntia, mutta espoolaisten kokoomuslaisten rahoittamana.

 

[Fordél]

Mihin tämä oletus perustuu? Ainakaan valtioneuvoston uudistusta esittelevä PDF ei sitä sisällä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanenkaan ei tuosta tiennyt vaan oli eri mieltä:

Ainakin tässä MTV3:n nettisivujen jutussa viisi päivää sitten mainitaan, että itsehallintoalueisiin siirtyisi myös ELY-keskusten tehtäviä. En ole kuitenkaan itsekään törmännyt missään sellaiseen käsitykseen, että itsehallintoalueet imaisisivat heti kaikki ELY:t ja AVI:n sisäänsä. Ei vaan nehän ovat valtion aluehallintoa, jotka jäävät käsitykseni mukaan pystyyn. Sen sijaan maakuntien liittojen toiminta mm. aluekehittämisiin jne. siirtyvät kaiketi näille uusille itsehallinto-alueille.

Tällä hetkellä ei edes tiedetä tuleeko 18 sotealuetta vai ei kun ne saadaan aikanaan kasaan. Kokoomuksen Ben Z tänään:

Hallituksen sote-ratkaisussaan sopima sote-alueiden määrä tulee vielä muuttumaan, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz. Kansanomaisesti sanottuna tämä tarkoittaa, että sote-alueita tulee nyt 15 ja itsehallintoalueita 18, mutta ne ovat maksimimääriä. Jatkossa, vuosien saatossa määrät tulevat pienenemään, hän sanoo.

Kyllä tiedetään, että nyt ensi alkuun tulee 18 sote-aluetta mikäli tämä päätös menee läpi esim. perustuslaillisuustarkastelussa. Tuo Benin näkemys koskee vasta tulevaisuutta eli alueiden määrää tarkastellaan aikanaan ja silloin on mahdollista, että jotkut alueet yhdistyvät.

 

[Fordél]

Toiseksi sitten tuo, että tulevat maakuntahallitukset ja -valtuustot tarvitsevat tietysti virkamies- ja konsulttiarmeijoita. Meillä on nyt kolme porrasta kahden sijasta ja tämän on tarkoitus olla hallinnon karsimista. No, ken elää se näkee.

Johan meillä on maakuntien liitot ja siellä nämä "virkamiesarmeijat".

 

[Kampeaja]

Keskusta hallitsee näitä maakuntia, mutta espoolaisten kokoomuslaisten rahoittamana.

Vaikka tämä olisikin totta (en lähde siihen keskusteluun tässä), ei SOTE-alueiden määrällä ole paljoakaan merkitystä. Keskusta hallitsisi maapinta-alalla mitattuna reilusti 2/3 Suomesta vaikka alueita olisi vain 5.

 

[MacRef]

Minäpä kerron. Jos yksityinen saa julkisen sektorin omakustannehinnan 100€ toimenpiteestä jonka kustannukset yksityiselle on 50€, se johtaa pitkällä tähtäimellä julkisen sektorin "asiakaskatoon" (koska yksityisellä lähtökohtaisesti paremmat prosessit asiakkaan kannalta) ja sitä kautta julkisen sektorin toiminnan tehostamisen lähemmäksi yksityistä. Kun julkinen sektori tehostaa toimintaansa, vaikkapa esim. 20%, se alkaa tuottamaan "voittoa" (=pienentämään kustannuspainetta) tuolla 100€ korvauksella (omakustannehinta onkin 80€ tehostamisen jälkeen). Tämä taas johtaa, ainakin teoriassa (käytäntö voi toki olla jotain muuta) omakustannehinnan alenemiseen eli yksityiselle sektorille maksettavien korvausten pienenemiseen.

Minä taas ihmettelin, ja luulen Tadunkin ihmetelleen, että miksi ihmeessä lähdetään automaattisesti (tämähän on kommentointia Tuomaksen alkuperäisen kommenttiin, jonka todenperäisyydestä ei toki vielä ollut varmuutta, arvaus vain) maksamaan sen julkisen sektorin (nykyisen) omakustannehinnan mukaista summaa. Jos näin tehdään, niin tuhlaushan on suunnatonta, jos valmiiksi on jo tiedossa, että julkisen omakustannehinta on selvästi korkeampi kuin yksityisellä.

Jos edelleen leikitään noilla hinnoilla 100 € ja 50 €, niin julkinen saa käynnistä juuri omansa takaisin ja yksityinen tekee aika hyvän voiton joka käynnistä. Tekemättä ja tehostamatta toimintaansa lainkaan. Kyllähän se käynnistä maksettava hinta pitää hilata alemmaksi kuin tämän hetkinen julkisen puolen omakustanne on, jos halutaan julkista puolta saada tehostamaan toimintaansa. Jos yksityinenkin saa noin roimat voitot ilman että tehostaa tekemistään yhtään, niin ei sielläkään kovin äkkiä tehosteta tekemistä vaan koitetaan sen sijaan löytää lisää rahastamismahdollisuuksia.

Eli, jos puhutaan tuosta palveluntuottajalle maksettavasta hinnasta, niin mielestäni se pitäisi ensin saada lähemmäksi sitä optimia, mitä se järkevällä tasolla tehokkaasti tuotettuna voi olla. Se on luultavasti paljon vähemmän kuin mitä se on tällä hetkellä julkisella sektorilla, mutta se voi ehkä olla vähän enemmän kuin mitä se tällä hetkellä on yksityisellä puolella. Tai sitten se yksityisen puolen hinta, jos se oikeasti kattaa ne kaikki kulutkin, on se oikea, johon julkisenkin puolen pitää sopeutua.

 

[Cobol]

Ainakin tässä MTV3:n nettisivujen jutussa viisi päivää sitten mainitaan, että itsehallintoalueisiin siirtyisi myös ELY-keskusten tehtäviä. En ole kuitenkaan itsekään törmännyt missään sellaiseen käsitykseen, että itsehallintoalueet imaisisivat heti kaikki ELY:t ja AVI:n sisäänsä. Ei vaan nehän ovat valtion aluehallintoa, jotka jäävät käsitykseni mukaan pystyyn. Sen sijaan maakuntien liittojen toiminta mm. aluekehittämisiin jne. siirtyvät kaiketi näille uusille itsehallinto-alueille.

Ja lainaamassani eilisessä Kepun Matti Vanhasen haastattelussa pohdittiin, josko himmelit siirtyisivät ajan kanssa uuden byrokratian alle. Sinun mukaasi näin ei tapahdu vaan ne jäävät pystyyn ja nyt luodaan vaan uusi himmeleitä aiempien rinnalle.

Minä en sano mitään kun en oikeasti tiedä. Sen verran olen tätä ketjua lukenut eilisen jälkeen, että moni sanoo tiukasti miten homma menee, mutta ei todellisuudessa tiedä yhtään mitään kun ei päättäjät ainakaan vielä tiedä itsekään.

Kukahan ne kaikki maksaa ja miten? No, ehkä tästä kuullaan joskus. Suomen asioita on hoidettu jo pitkään mulle-sulle periaatteella ilman että tiedetään kuka maksaa ja paljonko maksaa. Ei tämä siinä suhteessa poikkea aiemmista päätöksistä mitenkään. Ja tämä holtittomuus yhdistettynä mulle-sulle kähmintään koskee myös vassareita, demareita ja kaikkia muitakin puolueita. Ei ole kaukana kehitysmaiden korruptiosta.

On tosin yksi iso ero. Kehitysmaissa ei kukaan ehdota lisää luku- ja kirjoitustaidottomia turvapaikanhakijoita, jotta rahoitusongelmat ratkaistaan. Ei ne sentään niin typeriä siellä ole.

 

[matti&teppo]

Mutta sitä en oikein ymmärrä, että miten se sen espoolaisen kokoomuslaisen tai tamperelaisen demarin elämänlaatua hirveästi heikentäisi, vaikka Keskusta hallitsisi kaikkia maakuntia Lapista Kymenlaaksoon?

Eihän sillä ole väliä kuka tappiollista maakuntaa hallitsee. Oleellista on miksi tappiollinen maakunta pitää olla olemassa. Jos väestöpohja ei mahdollista maakuntaa niin sitten se ei sitä mahdollista.

Maakuntia voi mun puolesta olla vaikka 50, ja kuntia 500. Kunhan keräisivät rahansa itse.

 

[Fordél]

Ja lainaamassani eilisessä Kepun Matti Vanhasen haastattelussa pohdittiin, josko himmelit siirtyisivät ajan kanssa uuden byrokratian alle. Sinun mukaasi näin ei tapahdu vaan ne jäävät pystyyn ja nyt luodaan vaan uusi himmeleitä aiempien rinnalle.

Minä en sano mitään kun en oikeasti tiedä. Sen verran olen tätä ketjua lukenut eilisen jälkeen, että moni sanoo tiukasti miten homma menee, mutta ei todellisuudessa tiedä yhtään mitään kun ei päättäjät ainakaan vielä tiedä itsekään.

Ei varmasti oikein kukaan tiedä, miten homma tulee lopulta menemään, mutta perusteltuja oletuksia voi esittää.

Lainaamassasi kohdassa Vanhanenhan pohtii vain kuntayhtymien tulevaisuutta, mutta ei puhu valtion aluehallinnosta mitään.

Jos jotain järkeä touhuun oikeasti haetaan niin nämä 18 aluetta hoitaa tulevaisuudessa kaikki AVIien ja ELYjen tehtävät, jos näin ei ole niin muutan kantani tämän uudistuksen osalta.

Tämä tuntuisi näin äkkiseltään oudolta ratkaisulta. Voisivatko uudet itsehallintoalueet ottaa tehtäväkseen esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonnan? Sama toimija siis sekä järjestäisi palvelut, että valvoisi niitä ja ottaisi vastaan ihmisten kantelut? Tai tulisiko uusille itsehallintoalueille myös esim. alueelliset liikunta-asiat, kuluttaja-asiat tai yritysrahoituksen hoito?

Mun mielestä (voin tottakai olla väärässä) tässä nyt sekotetaan valtion aluehallinnon ja paikallinen aluehallinto sekä nähdään ne yhtenä könttänä. Ei tässä ole tarkoitus lyödä näitä kaikkia heti yhteen eikä Suomessa ole lähitulevaisuudessakaan vain kolme hallinnon tasoa: valtio - itsehallintoalueet - kunta. Edelleen on erilaisia aluehallinnon toimijoita (mm. valtion aluehallinto ja itsehallintoalueet) mutta toki vähemmän kuin aikaisemmin.

 

[Kampeaja]

Eihän sillä ole väliä kuka tappiollista maakuntaa hallitsee. Oleellista on miksi tappiollinen maakunta pitää olla olemassa. Jos väestöpohja ei mahdollista maakuntaa niin sitten se ei sitä mahdollista.

Maakuntia voi mun puolesta olla vaikka 50, ja kuntia 500. Kunhan keräisivät rahansa itse.

*Huokaus*
Tulee taas mieleen vanha sanonta aidasta ja aidanseipäästä puhumisesta.

 

[Cobol]

Ei varmasti oikein kukaan tiedä, miten homma tulee lopulta menemään, mutta perusteltuja oletuksia voi esittää.

Lainaamassasi kohdassa Vanhanenhan pohtii vain kuntayhtymien tulevaisuutta, mutta ei puhu valtion aluehallinnosta mitään.

Totta kai voi esittää oletuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä. Ellen erehdy, tämä on keskustelupalsta. Nostin ainoastaan tikunnokkaan kirjoitukset, joissa teksti oli kuin faktana jostain päätöksestä lainattua vaikka ainoa fakta on se, että edes hallituspuolueiden johtajat eivät tiedä päätöksensä sisältöä yksityiskohtien osalta ja rahoituskin on täysin auki. On heitetty esiin valtiorahoitteista (eli veroja ja/tai lainaa) mallia tai alueiden omaa verotusoikeutta ja vaikka mitä. Vanhanen pohti ymmärtääkseni kuntayhtymiä esimerkkinä ja minun suppeanssa sanakirjassani poliitikko-suomi hän ei tarkoittanut sitä, että ne olisivat ainoita himmeleitä joiden sulauttamista tai ei-sulauttamista pohditaan jahka herrat joskus sellaiselle tasolle ehtivät laskeutumaan.

Oma näkemys on edelleen se, että byrokratia lisääntyy ja kustannukset kasvavat. Alla on kaavio kuinka julkisen sektorin menot ovat kasvaneet jatkuvasti. Näkemykseni on, että kunhan aikanaan näille Sipilän himmeleille löydetään rahoitus huomataan myöhemmin kaaviosta, että koilliseen kulkee ja entistä enemmän:

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Kun edelliseen yhdistetään vielä hillitön halu saada lisää ja lisaa kouluttamattomia mamuja maahan ja ensi vuonnahan niitä saadaan ainakin 100 000* niin tulos on nähdäkseni selvä. En usko että Suomea voidaan enää pelastaa. Tulot eivät yksinkertaisesti kata menoja edes entisessä suhteessa eikä veroja ja veroluonteisia maksuja voida loputtomasti nostaa.

* alin luku Suomen osuudesta kun EU odottaa 3 000 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2016.

 

[Cobol]

Poimin vielä yhden asian joka on aiheuttanut syvää vastenmielisyyttä. Hallituksen suorittama Helsingin yliopiston kuohitseminen. Olen muutaman kerran asiasta kirjoittanut ja ihmetellyt sitä, että ei kai huippututkimuksen listimistä ja mahdollista huippututkijapakoa ulkomaille sentään voida korvata sillä, että kepulaiset maatalouskoulut saavat lisää rahaa. Asiaan on kiinnittänyt huomiota moni muukin, myös tällä palstalla.

Alla linkissä yhdysvaltalaisen huippuyliopisto MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmströmin näkemys :

– Leikkaukset ovat suuria. Niitä on tehty paljon myös meillä USA:ssa, mutta ei koskaan tällaista. Yliopistot toimivat pitkällä tähtäimellä, eivätkä äkkinäiset päätökset ole hyviä, Hölmström sanoo.
Holmström kritisoi ennen kaikkea sitä, että valtio palauttaa leikattua rahaa takaisin korkeakouluille, mutta korvamerkittynä hallituksen valitsemiin kohteisiin kärkihankkeissa.
– Tämä on valtiollista puuttumista yliopiston autonomiaan, Holmström sanoo HBL:lle.
– Yliopistot kantavat vastuuta korkeatasoisesta kansalaisyhteiskunnasta. Sinne ei mennä sisään [autonomialle kuuluvalle alueelle] sörkkimään ja manipuloimaan, eikä etenkään kiireessä. En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa!
Ministeri Grahn-Laasosen kirjeestä löytyy yliopistoille tehostusvaatimus: aiempaa parempaa tulosta pitäisi syntyä vähemmällä rahalla.
– Pidin monesta asiasta, mistä hän kirjoitti, itse keskustelunavauksesta ja tyylitavasta, mutta valitettavasti oli aivan selvää, ettei hän ole erityisen asiantunteva tässä aiheessa. Että pelkästään leikataan ymmärtämättä sitä, mitä järjestelmässä täytyy muuttaa, se ei toimi, Holmström sanoo.

HBL: Huippuyliopistosta haukut Suomen hallitukselle – ”En ole nähnyt vastaavaa” | Uusi Suomi