Miten tiedät asian toimivan väärin, ellei sinulla ole edes jonkinasteista ajatusta oikeasta toimintatavasta? Tuo "tämä on perseestä" huutelu työpaikoilla on pahinta syöpää työyhteisöille. Se taas ei ole, jos on jonkinlainen ajatus mihin suuntaan toimintatapaa pitäisi muuttaa.
Yksinkertaistettuna; ongelman tunnistamiseen tarvitsee olla ajatus paremmasta, muutoin et voi ongelmaa havaita.
Yrität tehdä asioista vaikeampaa kuin mitä onkaan. Jos esim. johonkin työhön kulutat aikaa 10min, mutta odotat jotakin 1h, niin kyllähän sinä tiedät, että jotain on pielessä. Et välttämättä osaa sormella osoittaa, että miten asia pitäisi tehdä vaan sinulla on varmasti aavistus, että tämä ei voi olla viisain tapa hoitaa asioita. Tällöin nosta huomiosi esille ja lähdette pohtimaan, että miten tämä voitaisiin tehdä järkevämmin. Sinulla ei todellakaan tarvitse olla valmista ratkaisua tämän tehdäksesi. Eikö tämä ole ihan selvä asia? Sitä paitsi tulit vähän sekavasti mukaan tähän ns. väitökseen. Blackwolf väittää, että pitää olla korvaava ajatus olemassa, että voi jotain asiaa kritisoida. Minä väitän, että ei. Tottakai yleensä on ajatus siitä, että mikä menee väärin, mutta ei siinä tarvitse olla valmista ajatusta siitä, että miten se menee oikein. Tämäkin on aivan selvää.
Tässä yhteydessä on vain sinun ja Blackwolffin ajatus siitä, että "tämä on perseestä" huutelua, kun taas minun näkökulmasta kritisointi ja asioiden parantaminen on kaikkea muuta, kuin tuota huutelua. Voit siis suoraan unohtaa tuon aspektin, kun en ole sellaista tuonut esillekään. Eikä tuonut alkuperäinen kirjoittajakaan.
Mitä tulee tuohon kokonaisuuteen, niin ideaalitilannehan esim. työpaikalla on, että se ihminen joka omassa työssään huomaa epäkohdan, esittää siihen parannusta. Hänhän se on paras ihminen sanomaan, miten jokin asia toimisi paremmin. Joskus taas kokonaisuudet ovat niin isoja tai monimutkaisia, että tällä yksittäisellä ihmisellä ei mitenkään voi olla kompetenssia lähteä parantamaan asioita, jotka pahimmassa tapauksessa ovat hänen näkökulmastaan täysiä mustia aukkoja. Eikö hän silti saa lähteä hakemaan parannusta asioihin? Tarkoittaa siis suoraan, että esimerkiksi jonkun työssä on epäkohta, miksi hän ei voi olla vaikkapa tehokas tai tehdä kerralla työtään oikein. Hän tietää, että jokin prosessin alkuvaiheen osa/tekijä vaikuttaa, mutta ei tiedä että mikä. Tällöin hänen on nostettava asia rohkeasti esiin, vaikka hänellä ei välttämättä ole mitään ajatusta siitä, miten/missä/mihin prosessi pitää korjata. Tai kenellä pitää muuttaa toimintatapoja tai mihin.
Yksinkertaistettuna; ongelma voidaan tunnistaa ilman ajatusta paremmasta systeemista. Pienten palasten ymmärrys riittää myös ja monesti ongelmat huomataankin juurikin osasista, ei kokonaisuudesta. Joskus taas huomataan ongelmia kokonaisuudessa (esim. nopeus/laatu) ja silloinkin on kyettävä huomaamaan virheitä. Sitten lähteä etsimään epäkohtaa ja sitten vasta parantamaan sitä, kun se on löytynyt. Toisin sanoen ei tarvitse olla ehdotusta paremmasta valmiina. On täysin selvää, että valmista ehdotusta paremmasta ei tarvitse olla, voidakseen kritisoida vallalla olevaa tapaa toimia. Lisäksi kritisointi != "ONPAS ASIAT PERSEESTÄ!".