Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Fordél]

Tiedostan provosoineeni, ja tarkoituksenani oli kirvoittaa juurikin näiden kaltaisia vastauksia. Vastaan kuitenkin, että sikäli, kun valtion tulee noudattaa perustuslakia, ja sikäli, kun perustuslaki on valtion ensisijainen, eli ylin laillinen toiminnan ohjaaja, voidaan sen sisällöstä puhua faktapohjaisena. Tarkoitan, että perustuslain sisältö on julkisen vallan toiminnan rajoittajana ohittamaton.

Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein. Piste. Hallituksen eiliset leikkauspäätökset ovat myös perustuslain hengen vastaisia.

Kyllä, valtion tulee noudattaa perustuslakia, mutta sen kuudennessa pykälässä ei puhuta mitään maksuttomasta koulutuksesta. Perustuslaissa puhutaan vain "varattomuuden sitä estämättä", mikä voidaan taata muullakin tavalla kuin maksuttomalla opetuksella.

Tämä edellä mainittu kävi ilmi mm. viime vuotisesta hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 77/2015), jossa todetaan:

"Perustuslain 16 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Säännöksen mukaista oikeutta ei turvata subjektiivisena oikeutena vaan ”sen mukaan kuin lailla säädetään”. Perustuslain esitöiden (HE 309/1993) mukaan säännös ei estä koulutusmaksujen perimistä eikä edellytä opintotukijärjestelmän ylläpitämistäkään, mikäli jollain muulla tavalla huolehditaan siitä, että vähävaraisilla on tosiasiallinen mahdollisuus kouluttaa itseään."

Eli edelleen mun käsityksen mukaan kyse on vain sun mielipiteestä, ei faktasta. Lain henki on turvata vähävaraisille tosiasiallinen mahdollisuus kouluttaa itseään eikä turvata maksuton opetus. Toki nykyinen järjestelmä on rakennettu pitkälti tämän sunkaltaisen mielipiteen ja näkemyksen pohjalle.

 

[Tadu]

Pitää erottaa kaksi asiaa: se mitä sanoin perustuslaillisesta faktasta ja mitä sanoin perustuslain hengen vastaisuudesta. Tulkitsit väärin, että olisin sanonut leikkausten olleen perustuslain vastaisia, sillä puhuin hengestä. Ymmärtänet? Toisekseen perustuslain 16. pykälän nojalla on oikein, että valtio takaa maksuttoman ja tasa-arvoisen koulutuksen mm. varallisuuteen katsomatta. Tästähän oli alunperin kyse.


En. Olen toki opiskellut 10 op. oikeushistoriaa. Jos annat sen vaikuttaa tähän keskusteluun niin be my guest mutta ihmettelen.

En itsekään ole juristi, mutta taustalta löytyy 27 opintopisteen oikeudellinen sivuainekokonaisuus. Noiden 27 opintopisteen pintaraapaisussa itselleni jäi ainakin mieleen, että Suomen laki on pääasiassa aika epämääräistä lakia, joita tulkitaan eri tavoilla. En itse ainakaan uskaltaisi lähteä tällä perusteella väittämään onko perustuslakia rikottu vai ei. Toki kirjoitit hengestä, jota en jotenkin huomannut, eli my bad siltä osin. Joku voisi kuitenkin kirjoittaa, että nykyinenkään järjestelmä ei mahdollista opiskeluja kaikille, sillä opintotuella ei oikeastaan pysty elämään. Sillä, että opinnot on tarkoitus rahoittaa opintolainalla en näe olevan mitään ristiriitaisuutta perustuslakiin tai sen henkeen. Oletus kuitenkin on, että opiskelija on tulevaisuudessa työllistynyt ja maksaa opintolainan pois. Pahimman sattuessa Kelan sivuilta löytyy myös seuraavaa: Voit saada vapautuksen velan takaisinmaksusta, jos olet pysyvästi tai vähintään 5 vuotta työkyvytön, ja takaisinmaksu olisi tilanteesi vuoksi kohtuutonta. Takaisinmaksun määrää voidaan pienentää, jos taloudellinen tilanteesi on heikko pitkään.

 

[V-G-]

Kyllä, valtion tulee noudattaa perustuslakia, mutta sen kuudennessa pykälässä ei puhuta mitään maksuttomasta koulutuksesta. Perustuslaissa puhutaan vain "varattomuuden sitä estämättä", mikä voidaan taata muullakin tavalla kuin maksuttomalla opetuksella.

Ensinnäkin, olin toki tietoinen tuosta linkkaamastasi esityksestä. Siihen liittyen käytiin aika laajaa ja kiivasta debattia liittyen siihen, mikä yhteys on kohdilla "yhtäläinen mahdollisuus" ja "varallisuuden sitä estämättä". Tähän asti se on aina tulkittu niin, että kouluttautumismahdollisuuden tulee olla tasa-arvoinen suhteessa yksilön taloudellisiin rajoitteisiin. Lakihan on aina tulkintaa, totta kai. Kun sanoin, että maksuton koulutus on perustuslakiin nojaten faktisesti oikein (suhteessa siihen että kouluttutujan mahdollinen pakko maksaa koulutuksensa itse olisi perustuslakiin nojaten faktisesti väärin), en puhunut mielipiteestä.

Tässä on mielestäni meidän viestiemme välinen tulkintaero: puhumme vähän aidasta ja seipäästä eli eri asioista.

Oletus kuitenkin on, että opiskelija on tulevaisuudessa työllistynyt ja maksaa opintolainan pois.

Paitsi että periaatteessa tätä ei pitäisi sinänsä olettaa. Kuten aiemmin totesin, yliopisto ei ole palvelemassa työelämää vaan tiedettä. Niinpä valtion tulisi periaatteessa taata jokaiselle mahdollisuus tuottaa tiedettä perinteisen työelämän sijaan, mikä ei ole mahdollista jos lainapainotteisuutta lisätään, sillä jatko-opiskelu nojaa tukiin ja apurahoihin, ei palkkatuloihin. Tähän liittyy tutkimustyön olemus, eli päätoimisuus.

Voisi muuten taas viitata Sipilän kommenttiin kaiken maailman dosenteista liittyen tähän sivistysvihamieöisyyteen.

 

[Fordél]

Ensinnäkin, olin toki tietoinen tuosta linkkaamastasi esityksestä. Siihen liittyen käytiin aika laajaa ja kiivasta debattia liittyen siihen, mikä yhteys on kohdilla "yhtäläinen mahdollisuus" ja "varallisuuden sitä estämättä". Tähän asti se on aina tulkittu niin, että kouluttautumismahdollisuuden tulee olla tasa-arvoinen suhteessa yksilön taloudellisiin rajoitteisiin. Lakihan on aina tulkintaa, totta kai. Kun sanoin, että maksuton koulutus on perustuslakiin nojaten faktisesti oikein (suhteessa siihen että kouluttutujan mahdollinen pakko maksaa koulutuksensa itse olisi perustuslakiin nojaten faktisesti väärin), en puhunut mielipiteestä.

Edelleen, yksilön taloudelliset rajoitteet ei tarkoita yhtä kuin että pitäisi olla maksuton opetus. Tästähän tässä on väännetty. Sinä kirjoititit, että "Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein". Maksuton koulutus ei ole perustuslaillinen fakta eikä se ole edes oikein. Se on edelleen mielipide.

Tässä on mielestäni meidän viestiemme välinen tulkintaero: puhumme vähän aidasta ja seipäästä eli eri asioista.

Ei vaan puhumme samasta asiasta, mutta sinun tulkintasi asiasta on minun mielestä väärä.

 

[V-G-]

Edelleen, yksilön taloudelliset rajoitteet ei tarkoita yhtä kuin että pitäisi olla maksuton opetus. Tästähän tässä on väännetty. Sinä kirjoititit, että "Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein". Maksuton koulutus ei ole perustuslaillinen fakta eikä se ole edes oikein. Se on edelleen mielipide.

Kyllä me nyt vain todellakin puhumme eri asioista.

Minä olen koko ajan puhunut siitä erosta, joka tuli esille @Petri1981 n viestissä. Hän sanoi, että on väärin, että valtio maksaa ihmisten kouluttautumisen ja olisi oikein, että ihmiset maksaisivat itse koulutuksensa.

Minun koko pointtini on koko ajan ollut tuon ajatuksen mahdottomuus suhteessa perustuslakiin: jos jokainen joutuisi itse maksamaan oman koulutuksensa, se olisi aivan täysin keskeisesti perustuslain vastaista. Niinpä se on (tai olisi) väärin. Toisin päin käännettynä maksuton koulutus ei ole perustuslain vastaista. Niinpä se on oikein.

Tämän paremmin tai selkeämmin en enää osaa kertoa, mitä tarkoitin. En ole puhunut siitä, että perustuslaissa määriteltäisiin koulutuksen maksuttomuus, vaan että koulutuksen maksuttomuus on perustuslakiin nojaten faktisesti oikein (suhteessa itserahoituksen pakollisuuden vääryyteen).

Näytän vielä aihetta koskeneet kirjoitukseni boldatuin kohdin:

Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein.

Toisekseen perustuslain 16. pykälän nojalla on oikein, että valtio takaa maksuttoman ja tasa-arvoisen koulutuksen mm. varallisuuteen katsomatta. Tästähän oli alunperin kyse.

Kun sanoin, että maksuton koulutus on perustuslakiin nojaten faktisesti oikein (suhteessa siihen että kouluttutujan mahdollinen pakko maksaa koulutuksensa itse olisi perustuslakiin nojaten faktisesti väärin), en puhunut mielipiteestä.

En koe, että olisin ilmaissut itseäni erityisen huonosti, mutta jos sinä koet, pahoittelen.

 

[Petri1981]

Minä olen koko ajan puhunut siitä erosta, joka tuli esille @Petri1981 n viestissä. Hän sanoi, että on väärin, että valtio maksaa ihmisten kouluttautumisen ja olisi oikein, että ihmiset maksaisivat itse koulutuksensa.

Tosiaan, kun viestien alkuperä aina tuppaa muuttumaan keskustelujen edetessä, niin totean vielä kerran, että puhuin siis ainoastaan korkeakoulutuksesta (AMK/yliopisto). Peruskoulutus ja toisen asteen koulutus on pysyttävä luonnollisesti maksuttomana. Sanoi perustuslaki mitä tahansa, niin mielestäni ei ole oikein, että veronmaksajat kustantavat minun maisterin tutkintoni enkä ymmärrä miksi heidän se tulisi kustantaa. Voin aivan hyvin maksaa opintolainat pois valmistumisen jälkeen, kun olen työllistynyt korkeille palkkatasoille. Ja tämä on siis vain mielipiteeni.

 

[V-G-]

Sanoi perustuslaki mitä tahansa, niin mielestäni ei ole oikein, että veronmaksajat kustantavat minun maisterin tutkintoni enkä ymmärrä miksi heidän se tulisi kustantaa. Voin aivan hyvin maksaa opintolainat pois valmistumisen jälkeen, kun olen työllistynyt korkeille palkkatasoille.

Koko yhteiskunta hyötyy monella eri tavalla siitä, että sinä olet maisteri. Siksi se on sinulle kustannettu. Tosin tätä pitää ajatella laajana kokonaisuutena, eikä vain jumittautua yksilötason ajatteluun. Kysymys: olisitko halunnut maksaa maisterin tutkinnostasi vaikkapa 45 000 euroa, ja koetko, että se olisi hyvä malli tässä maassa? (Kaikki eivät työllisty korkeille palkkatasoille, eivätkä välttämättä heti ollenkaan. Se on f-sana, jota en uskalla enää käyttää, ainakaan ennen kuin @Fordél on reagoinut viimeisimpään vastaukseeni hänelle).

Ja tämä on siis vain mielipiteeni.

Sekä demokratian että jalostuneen byrokratian kannalta on suuri onni, etteivät yksittäisten kansalaisten mielipiteet paina kovin paljoa julkisissa päätöksissä.

 

[Tadu]

Paitsi että periaatteessa tätä ei pitäisi sinänsä olettaa. Kuten aiemmin totesin, yliopisto ei ole palvelemassa työelämää vaan tiedettä. Niinpä valtion tulisi periaatteessa taata jokaiselle mahdollisuus tuottaa tiedettä perinteisen työelämän sijaan, mikä ei ole mahdollista jos lainapainotteisuutta lisätään, sillä jatko-opiskelu nojaa tukiin ja apurahoihin, ei palkkatuloihin. Tähän liittyy tutkimustyön olemus, eli päätoimisuus.

Ja höpsis. Se jatko-opiskelukaan ei ole loppuelämän kestävää, vaan jossain vaiheessa ne tieteentekijätkin siirtyvät jonnekin töihin esimerkiksi tutkijoiksi kyseiselle yliopistolle. Jopa graduohjaajana toiminut professorini sanoi: "valitkaa aiheenne niin, että se palvelee työelämää. Näitä minun paikkoja ei ole tarjolla kuin harvoille ja valituille."

 

[Petri1981]

Koko yhteiskunta hyötyy monella eri tavalla siitä, että sinä olet maisteri. Siksi se on sinulle kustannettu. Tosin tätä pitää ajatella laajana kokonaisuutena, eikä vain jumittautua yksilötason ajatteluun. Kysymys: olisitko halunnut maksaa maisterin tutkinnostasi vaikkapa 45 000 euroa, ja koetko, että se olisi hyvä malli tässä maassa?

Kyllä olisin ja kyllä kokisin. Jos ja kun tälläiset mallit yhteiskunnassa johtavat siihen, että esimerkiksi meidän käsittämättömän kovia tuloveroprosentteja voitaisiin laskea, mikä hyödyttäisi kaikkia tasapuolisesti, eikä vain maistereita.

 

[Tadu]

Summa summarum. Tulevassa opiskelijoiden tukijärjestelmässähän toteutuu vasemmistolainen todellinen tasa-arvo sillä tukia maksetaan enemmän niille, jotka niitä tarvitsevat, ja vähemmän niille, jotka eivät tukia yhtä paljoa tarvitse.

Tuo kimppa-asuntojen kuvio toki on ratkaistava ja sen ratkaisu varmaankin tuo väärinkäyttömahdollisuuden.

 

[V-G-]

Se jatko-opiskelukaan ei ole loppuelämän kestävää, vaan jossain vaiheessa ne tieteentekijätkin siirtyvät jonnekin töihin esimerkiksi tutkijoiksi kyseiselle yliopistolle.

Mutta lainalla on korko ja myös takaisinmaksuaika. Ja kaikille tutkijoille ei piisaa duunia edes yliopistolta, ei varsinkaan enää. Meille professorit ovat sanoneet että jatko-opiskelijaksi kannattaa ryhtyä vain jos on hyvä epävarmuudensietokyky.

No, tämä menee jo vähän ohi aiheesta.

Kyllä olisin ja kyllä kokisin. Jos ja kun tälläiset mallit yhteiskunnassa johtavat siihen, että esimerkiksi meidän käsittämättömän kovia tuloveroprosentteja voitaisiin laskea, mikä hyödyttäisi kaikkia tasapuolisesti, eikä vain maistereita.

Sairasta! Aivan sairasta... Samoin myös kestämätöntä ja käsittämätöntä. En halua enää keskustella tästä aiheesta kanssasi.

 

[PeteX]

Opintolainalla on tosiaan korko ja takaisinmaksuaika, mutta lainasta ei tarvitse maksaa kuin korot, jos työtä ei löydy valmistumisen jälkeen. Itselleni kävi näin, kun valmistuin -91 eli Suomen taloudellisen romahduksen aikana. Tiukka paikka Suomessa maksaa takaisin omia lainoja, tukea lainojaottamattomien opiskelijoiden elämistä ja vielä päälle nykyjään ylisuuren joukon akateemisesti koulutettujen työttömien elämää.

 

[Fordél]

Kyllä me nyt vain todellakin puhumme eri asioista.

Minä olen koko ajan puhunut siitä erosta, joka tuli esille @Petri1981 n viestissä. Hän sanoi, että on väärin, että valtio maksaa ihmisten kouluttautumisen ja olisi oikein, että ihmiset maksaisivat itse koulutuksensa.

Minun koko pointtini on koko ajan ollut tuon ajatuksen mahdottomuus suhteessa perustuslakiin: jos jokainen joutuisi itse maksamaan oman koulutuksensa, se olisi aivan täysin keskeisesti perustuslain vastaista. Niinpä se on (tai olisi) väärin. Toisin päin käännettynä maksuton koulutus ei ole perustuslain vastaista. Niinpä se on oikein.

Tämän paremmin tai selkeämmin en enää osaa kertoa, mitä tarkoitin. En ole puhunut siitä, että perustuslaissa määriteltäisiin koulutuksen maksuttomuus, vaan että koulutuksen maksuttomuus on perustuslakiin nojaten faktisesti oikein (suhteessa itserahoituksen pakollisuuden vääryyteen).

Tottahan toki, jos jokainen joutuisi maksamaan itse koulutuksestaan merkittävän summan, se ei olisi perustuslain mukaista ellei mukana olisi jonkinlaista järjestelmää (esim. stipendit), joka takaisi myös vähävaraisille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua.

Tuskin kukaan, edes @Petri1981 kuitenkaan on ajamassa mallia, jossa kaikkien pitäisi kustantaa itse koulutuksensa vaan kaikille sopii (ja perustuslaki sen toki takaa), että vähävaraisille pitää olla kaikissa malleissa yhtäläinen oikeus kouluttautua. Tästä olemme varmasti kaikki ihanasti samaa mieltä.

Maksuton koulutus ei ole myöskään perustuslain vastaista, joten siltä kannalta katsottuna se on toki oikein. Toisaalta maksullinenkaan koulutus ei ole perustuslain vastaista, joten ihan samalla tavalla sekin on oikein.

Tämä vääntö meneekin lopulta ehkä vain nyansseihin, mutta silti totean, että kirjoituksesi:

"Näin ajateltuna on perustuslaillinen fakta, että valtion takaama maksuton koulutus on oikein."

"Toisekseen perustuslain 16. pykälän nojalla on oikein, että valtio takaa maksuttoman ja tasa-arvoisen koulutuksen mm. varallisuuteen katsomatta. Tästähän oli alunperin kyse."

...ovat mielestäni edelleen väärin. Yksinkertaisesti täällä jauhamastani syystä, että perustuslaki ei takaa maksutonta koulutusta eikä maksuton koulutus ole siten fakta. Käsite maksuton on tässä väärä. Ymmärrän kyllä varmaankin mitä tarkoitat isossa kuvassa, mutta muotoilet asian väärin.

Maksuttomuuden sijaan täytyisi puhua "yhtäläisistä mahdollisuuksista", joita varattomuus ei saa estää. Koulutus voi hyvinkin olla maksullinen, mutta silti kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus varattomuuden estämättä kouluttautua, koska tällöin järjestelmässä pitäisi olla jokin tämän mahdollistava erityisjärjestely. Se on ainoa asia, mitä tässä keskustelussa perustuslaki takaa.

En koe, että olisin ilmaissut itseäni erityisen huonosti, mutta jos sinä koet, pahoittelen.

Joo, et varmasti sinänsä ilmaissut itseäsi huonosti, mutta käytit mielestäni väärää käsitettä ja tulokulmaa vaikka ajatus taustalla on ihan perusteltu. Pahoitella ei tarvitse mitään. Täällä päässäkin varmasti luetun ymmärtämisessä toivomisen varaa.

 

[arvee]

Ja höpsopiskelu
atko-opiskelukaan ei ole loppuelämän kestävää, vaan jossain vaiheessa ne tieteentekijätkin siirtyvät jonnekin töihin esimerkiksi tutkijoiksi kyseiselle yliopistolle. Jopa graduohjaajana toiminut professorini sanoi: "valitkaa aiheenne niin, että se palvelee työelämää. Näitä minun paikkoja ei ole tarjolla kuin harvoille ja valituille."

Proffasi oli kartalla, nykyään tuo sanonta taitaa olla luultavasti jo miekka ja kivi jutundeeraa. Olisiko mapittaa niin tätä päivää? Profs mapitti.

Minulle on jostain kummasta syystä, luultavasti kuitenkin vain ja ainoastaan omasta katkeroituneesta luuseripäästäni, tullut mielikuva että varsinkin joillain humaneisteilla on oletusarvona eli harhakuvitelmana se , että he voivat harrastaa harrastustaan yliopistolla loppuelämänsä. Vaikkapa sarjakuvien lukemista. Sitten niitä sarjakuvia jotenkin analysoidaan omassa pienessä mielessä ja sepustetaan julkaisu näkökulmasta, josta kukaan muu ei ole vielä ehtinyt. Ja päästään radioon. Ehkä jopa printtimediaan muutaman rivin verran.

Opiskelu | Humanistinen tiedekunta
Lainaus opintoesitteestä:

Humanistisen alan koulutuksesta valmistuu työmarkkinoille niin sanottuja generalisteja, joiden osaaminen ei ole yhteen tiettyyn ammattikuvaan räätälöityä, vaan on asiaosaamiseltaan laaja-alaisempaa. Tämä nähdään muuttuvilla työmarkkinoilla vahvuutena. Humanistien koulutus on myös luonteeltaan ajatonta, sillä opintojen aikana saadut taidot ovat monipuolisesti hyödynnettävissä eri aikoina riippumatta tehtävästä ja tehtävän muutoksista. Humanistit ovat valmiita elämään muutoksessa ja osallistumaan maailman muuttamiseen.

Toivottavasti nämä muutokseen valmiit generalistit tajuavat oman roolinsa ja ruutunsa kansantalouden ylläpitäjinä.

 

[Satunnainen]

Tottahan toki, jos jokainen joutuisi maksamaan itse koulutuksestaan merkittävän summan, se ei olisi perustuslain mukaista ellei mukana olisi jonkinlaista järjestelmää (esim. stipendit), joka takaisi myös vähävaraisille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua.

Kuinkahan paljon opiskelunsa aloittavien nuorten joukossa on muita kuin vähävaraisia. Kuvittelisin, että suurimmalla osalla ei ole merkittäviä tuloja tai omaisuutta.

 

[Fordél]

Kuinkahan paljon opiskelunsa aloittavien nuorten joukossa on muita kuin vähävaraisia. Kuvittelisin, että suurimmalla osalla ei ole merkittäviä tuloja tai omaisuutta.

Ei itse opiskelijoiden välillä varmasti ole suuria eroja isossa kuvassa.

Lähtökohdat opiskelulle voivat olla kuitenkin jo nyt hyvinkin erilaiset rikkaan perheen lapsella verrattuna vähävaraisen yksinhuoltajan lapseen. Sitten jos päälle pistettäisiin kalliit lukukausimaksut niin monen kouluttautuminen voisi tyssätä siihen ja epätasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyisi. No onneksi tuolloinkin olisi stipendijärjestelmiä, mutta toimisivatko ne silti täydellisesti? En tiedä.

Kaiken tämän jälkeen totean, että itse kannatan nykyistä systeemiä enkä todellakaan halua Suomeen mitään kaikkia koskevaa lukukausimaksujärjestelmää. Tässä kohdin näen järjestelmän Suomen vahvuutena, en heikkoutena.

 

[V-G-]

Vaikkapa sarjakuvien lukemista. Sitten niitä sarjakuvia jotenkin analysoidaan omassa pienessä mielessä ja sepustetaan julkaisu näkökulmasta, josta kukaan muu ei ole vielä ehtinyt. Ja päästään radioon. Ehkä jopa printtimediaan muutaman rivin verran.

Mietin, että tajuatkohan itse ollenkaan kuinka vähän ymmärrät... Sipilän asenne on näemmä tarttuvaa.

 

[arvee]

Mietin, että tajuatkohan itse ollenkaan kuinka vähän ymmärrät... Sipilän asenne on näemmä tarttuvaa.

Se, että itse ei tajua typeryyttään on mielestäni itsestään selvää. Sipilästä ei ole minuun tarttunut yhtään mitään. Aloin vetää omaa ymmärtämätöntä linjaani 25 vuotta sitten kun rahan puute iski. Opintolainaongelma, josta sain päähäni yrittää löytää töitä josta saisi rahaa, edes hieman.
Minä pidän suomalaisista koppakuoriais-uutisista, minä pidän tähtitieteen löydöksistä. Minä pidän suomalaisista kylmyysennätyksistä. Sellulloosa-uutisista pidän jumalattomasti enemmän kuin Aku Ankka-tohtoreista. Ja minä pidän Aku Ankasta, vaikka sillä ei ole housuja.

Minusta median- politiikan- sukupuolen- kulttuurien- näyttömätaiteen jne. opiskelijapaikkoja ja myös tutkimuspanostusta pitäisi vähentää, ja suunnata vapautuneita resursseja fysiikan ja kemian ( lääketieteen) perustutkimukseen ja näitä tuloksia soveltaviin kehityshankkeisiin. Näistä mahdollisisesti poikivien ihmisten elämää hyödyttävien sovellusten tuomalla lisäarvolla voisimme rahoittaa lisää miettimistä, puuhastelua ja harrastamista.
Filosofiseeraaminen on hienoa, mutta sitä voi tehdä ihan itse, oletko kokeillut? Runojen tai kirjojen kirjoittaminen, tanssitaide-esitys, sarjakuvan piirtäminen. Niitä on tehty koska joku on tuntenut tarvetta tehdä niin. Ja yleisö on esityksiä arvostanut tahi sitten ei. Mutta ainakaan tässä maassa ei ole mielestäni kovin paljon varaa sijoittaa taiteen, politiikan tai median metaharrastamiseen. Ryhdytään harrastamaan mediakritiikin kriittistä tutkimusta. Tutkitaan politiikan tutkimuksen muuttumista viime vuosikymmeninä.
Taidekritiikin kriitikot, taidekriitikot, taiteilijat, nuo olympon pilvissä elävät yli-ihmiset, heitä en toddllakaan tohdi arvostella. Eli kyllä, alan tajuta ymmärtämättömyyttäni.
Pitäisi tienata fyffet kasaan, voittaa lotossa jotta voisin astua jälleen akateemiseen maailmaan. Lähtisin jumalauta tällä kertaa oppimaan humanismia.
Oppisin pois typeryydestä.

 

[V-G-]

Minusta median- politiikan- sukupuolen- kulttuurien- näyttömätaiteen jne. opiskelijapaikkoja ja myös tutkimuspanostusta pitäisi vähentää, ja suunnata vapautuneita resursseja fysiikan ja kemian ( lääketieteen) perustutkimukseen ja näitä tuloksia soveltaviin kehityshankkeisiin.

Poistaisit sivistystieteiden jo aivan naurettavan vähäisiä määrärahoja ja siirtäisit niitä jo ennestään parhaiten pärjäävien kovien tieteiden aloille...

voisimme rahoittaa lisää miettimistä, puuhastelua ja harrastamista.
Filosofiseeraaminen on hienoa, mutta sitä voi tehdä ihan itse, oletko kokeillut? Runojen tai kirjojen kirjoittaminen, tanssitaide-esitys, sarjakuvan piirtäminen. Niitä on tehty koska joku on tuntenut tarvetta tehdä niin. Ja yleisö on esityksiä arvostanut tahi sitten ei. Mutta ainakaan tässä maassa ei ole mielestäni kovin paljon varaa sijoittaa taiteen, politiikan tai median metaharrastamiseen.

...muttet näköjään ole jaksanut lainkaan selvittää mitä noiden parjaamiesi tieteiden aloilla tehdään. Eiköhän tämä ollut tässä. Mä olen sekä humanisti että valtiotieteilijä, kaupunkihistorioitsija ja Helsinki-tutkija, mutta maikkaa musta ei tullut tai tule. En siis jaksa edes yrittää opettaa, tuskin kuitenkaan menisi perille.

 

[Axroz]

Omat viisisenttiä koulutusasiaan; On vaarallinen ajattelumalli, että kaiken koulutuksen pitää tuottaa itsensä takaisin.

Ilmeisesti vallalla on nykyään sellainen suhteellisen lyhytnäköinen ajattelu, että mikäli koulutukselle ei ole nähtävissä maalaisjärjellä ajateltavaa rahallista takaisinmaksuaikaa, niin se ei kannata. Suosittelen katsausta esimerkiksi jonkin/useamman innovaation historiaan - saatatte yllättyä, miten uskomattoman paljon sillä hetkellä kannattamatonta "nollatutkimusta" sieltä löytyy taustalta.

Toisaalta, Suomessa tuntuu olevan vallalla hallitus, jonka puheissa halutaan yhtä ja sen jälkeen tehdään päätökset jotka johtavat täysin päinvastaiseen. Onko tämä nyt sitten tarkoituksellista vai ei, en oikein osaa päättää kumpi olisi parempi. #Koulutuslupaus #TyöttömienAktivointi ja mitä näitä nyt on...

 

[Daespoo]

Onko porukka tosissaan näin tahvoa kun tuo uutinen oli saanut facebookissa ihan älyttömän paskavyöryn kun iltalehti oli otsikoinut sen niin että siitä saattoi ymmärtää jotta tuo tuki otetaan kokonaan pois kaikilta. Hyvin harva oli ilmeisesti lukenut sitä juttua tai sitten eivät ainakaan ymmärtäneet sen sisältöä.

Tästä voi syyttää taas kerran mediaa ja heidän poliittista biasta. Faktat harvemmin kiinnostaa kunhan saadaan kunnon klikkihuorausta.

Asiantuntijat Savon Sanomille: Nykyhallitus ei voi ottaa kunniaa talouskasvusta - Aamulehti

Sipilä kerkesikin jo kunnian tästä itselleen ottamaan.

Kaikista talouden indikaattoreista paras on se kun demarit alkavat jo valmiiksi kitisemään "väärin kasvettu".

Kuten aiemmin totesin, yliopisto ei ole palvelemassa työelämää vaan tiedettä. Niinpä valtion tulisi periaatteessa taata jokaiselle mahdollisuus tuottaa tiedettä perinteisen työelämän sijaan, mikä ei ole mahdollista jos lainapainotteisuutta lisätään, sillä jatko-opiskelu nojaa tukiin ja apurahoihin, ei palkkatuloihin. Tähän liittyy tutkimustyön olemus, eli päätoimisuus..

Vitun iso akateeminen höpöhöpö tähän.

Yliopiston tehtävä on palvella sellaista tiedettä joka hyödyttää yhteiskuntaa. Tiede ei ole maali vaan keino.

Yhteiskunnan resurssit panostaa yliopistoon on rajalliset ja siksi on ainostaan järkevää kohdentaa resurssit siten että yhteiskunta hyötyy eniten yliopiston toiminnasta koska pitkällä tähtäimellä ainoastaan tämä varmistaa yliopiston resurssit.

Voisi muuten taas viitata Sipilän kommenttiin kaiken maailman dosenteista liittyen tähän sivistysvihamieöisyyteen.

Kansantalouden tuntemus on sivistystä ja se on valitettavasti varsin vajavaista tietyissä kuplassa elävissä tutkijapiireissä.

 

[Action Bronson]

Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät - Politiikka - Helsingin Sanomat

Tällaista tällä kertaa.

 

[Runtulin]

Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät - Politiikka - Helsingin Sanomat

Tällaista tällä kertaa.

Tästä nyt on vaikea olla mitenkään kauhean pahoillaan ainakaan tuon yhden esimerkin perusteella...

 

[Action Bronson]

Tästä nyt on vaikea olla mitenkään kauhean pahoillaan ainakaan tuon yhden esimerkin perusteella...

Ymmärrän että tässä nimenomaisessa tapauksessa ei sinun mielestäsi olisi mitään ongelmaa, mutta noin yleisesti ottaen pidätkö perustuslakia vessapaperina?
Arvostelu kiihtyy – Professori vaatii hallituksen eroa ja uusia vaaleja - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

 

[Runtulin]

Ymmärrän että tässä nimenomaisessa tapauksessa ei sinun mielestäsi olisi mitään ongelmaa, mutta noin yleisesti ottaen pidätkö perustuslakia vessapaperina?
Arvostelu kiihtyy – Professori vaatii hallituksen eroa ja uusia vaaleja - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi

Ihan hyvä paperi se perustuslakimme on. Hieman harmittaa se politikointi, jossa perustuslakiin pyritään vetoamaan löperin perustein ja siten vastustamaan hallituksen päätöksiä. Tätä on ollut liikkeellä viime aikoina varsin paljon.