Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 173 353
  • 10 753

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Oppositio ei ole yhtenäinen talousasioissa. RKP & KD on eri linjoilla kuin SDP ja todella eri linjoilla kun Vihreät ja VAS. Eli mitään yhtenäistä varjobudjettia ei tulla näkemään.
Lähinnä toivoisin SDP-VAS-VIHR akselilta uskottavaa vaihtoehtoa, luultavasti kuitenkin POPULISMIA tyrkkää.

24x30x12 tekee 8600+ eli jos Sipilä noin sanoi (meni ohi itseltä) niin suurusluokka ihan oikein. Vuositasolla tämänhetkinen velkaantumistahti taitaa olla luokkaa 6 miljardia.

Minä laskin 365 x 24 = 8760. En vain uskonut suuruusluokan olevan tätä luokkaa.

Velkakello ilmeisesti vaatii säätöä: Velkakello.fi
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Meinasin pyytää itsekin älyllisiä vastauksia, kuten sinä aiemmin. En viitsinyt kuitenkaan vaivautua, kun arvelin sinun kuitenkin vastaavan. Olin näköjään oikeassa

Minä en ole kitissyt pätkääkään yhtään mistään leikkauksista.

Sä voisit lukea ne vastaukset uudestaan useampaan kertaa ja yrittää sitten uudestaan. Nää meni pahasti ohi jokainen. Ei jatkoon.

Jepjep, tämänkaltaisella vastauksella sivuutetaan suurin osa muistakin Vihreille vaikeista kysymyksistä. Ei se mitään, et ole ensimmäinen palstavihreä joka välttelee vastaamista.

Tällä nykyisellä työtahdilla en ehdi pitämään kaikkia pekkasvapaita joten osan joudun/saan ottaa rahana.
Ei minulle olisi mikään ongelma vaikkapa puolittaa pekkaspäivien määrä mutta se ei näitä Suomen ongelmia ratkaise.

Ei ole olemassa yhtä ratkaisua joka ratkaisee Suomen ongelmat. Kilpailukyvyn parantaminen työajan pidentämisellä on vain yksi osa sitä.

Suomen vientiteollisuuden nykytila johtuu pitkälti huonosta kysynnästä markkinoilla, ei itse viennin kilpailukyvystä.

Tämä on niin täyttä tuubaa että pahaa tekee. Markkinoilla on AINA kysyntää, kysymys on vain siitä kuka tämän kysynnän täyttää. Saksa näyttää mallia tästä, ja tästä päästään Suomen kilpailukykyyn, mitä parempi se on, sitä enemmän vientiä saadaan. Huono kysyntä on vain tekosyy.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Jepjep, tämänkaltaisella vastauksella sivuutetaan suurin osa muistakin Vihreille vaikeista kysymyksistä. Ei se mitään, et ole ensimmäinen palstavihreä joka välttelee vastaamista.



Ei ole olemassa yhtä ratkaisua joka ratkaisee Suomen ongelmat. Kilpailukyvyn parantaminen työajan pidentämisellä on vain yksi osa sitä.



Tämä on niin täyttä tuubaa että pahaa tekee. Markkinoilla on AINA kysyntää, kysymys on vain siitä kuka tämän kysynnän täyttää. Saksa näyttää mallia tästä, ja tästä päästään Suomen kilpailukykyyn, mitä parempi se on, sitä enemmän vientiä saadaan. Huono kysyntä on vain tekosyy.

Nyt puhut aivan höpöjä, Suomen vienti kasvoi viimeisellä neljänneksellä mutta tuonti kasvoi vielä enemmän. Markkinoilla ei ole aina kysyntää vaan yritykset saattavat lykätä, ja lykkäävätkin investointejaan tuonnemmaksi kunhan esim. hallituskuviot selkenevät. Jos työskentelisit teollisuudessa tietäisit että kysyntään vaikuttavat monet muutkin syyt kuin työn hinta. Korostan kuten Paavo M. Petäjä aikanaan että kaikki teollisuuden alat eivät ole vertailukelpoisia keskenään.
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Nyt puhut aivan höpöjä, Suomen vienti kasvoi viimeisellä neljänneksellä mutta tuonti kasvoi vielä enemmän. Markkinoilla ei ole aina kysyntää vaan yritykset saattavat lykätä, ja lykkäävätkin investointejaan tuonnemmaksi kunhan esim. hallituskuviot selkenevät. Jos työskentelisit teollisuudessa tietäisit että kysyntään vaikuttavat monet muutkin syyt kuin työn hinta. Korostan kuten Paavo M. Petäjä aikanaan että kaikki teollisuuden alat eivät ole vertailukelpoisia keskenään.

Voi jösses sentään. Miten tuonnin kasvu selittää sitä ettei markkinoilla ole väitteesi mukaan aina kysyntää? Ja miten tuonnin kasvu selittää sitä että yritykset lykkäävät investointejaan esim. hallituskuvioiden selkenemiseen? Käsitteet kuntoon.

Minä työskentelen teollisuudessa, en perinteisessä puu/metalli/kemiateollisuudessa tosin, ja tiedän tasan tarkkaan että työn hinta on vain yksi osatekijä kuten olen tässäkin ketjussa tänäänkin sanonut. Luetaan niitä viestejä!
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Lähinnä toivoisin SDP-VAS-VIHR akselilta uskottavaa vaihtoehtoa, luultavasti kuitenkin POPULISMIA tyrkkää.

Miten vasemmistoliitolta voi odottaa yhtään mitään uskottavaa kun puolue haluaisi Suomen ajautuvan Kreikan tielle. Taloudellisesti heikko maa, jonka puolustuskin ajetaan alas mutta työttömillä ja muuten vain laiskottelijoilla on kivaa. Unelma se on sekin.
 

arvee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi Fineland, North Atlantic Hawks, EU, Jokerit
Miten vasemmistoliitolta voi odottaa yhtään mitään uskottavaa kun puolue haluaisi Suomen ajautuvan Kreikan tielle. Taloudellisesti heikko maa, jonka puolustuskin ajetaan alas mutta työttömillä ja muuten vain laiskottelijoilla on kivaa. Unelma se on sekin.

Aikoinaan oli SKDL: Aarne Saarinen, Arvo Aalto, Kalevi Kivistölläkin oli taju Työn tekemisestä.

Nykyään harrastetaan naistutkimuksen tutkimusta, toimittajan agitaatiohommailua tai sitten vaan reilusti Taidetta. Graffitit ja töherrykset ovat taidetta myös.

Joku muu tekee työn jolla kaikki rahoitetaan.

Ja kyllä, kapitalisti rikastuu siitä työstä, mutta se saatana sentään luo sen työpaikan. Nämä Vilkkumaat vain valittavat.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Työajanpidennys tuo SUORAN kustannus/kilpailuedun vientiyrityksille ja sitä kautta lisää duunia/tuottavuutta yrityksille. Oletko tosiaan niin tyytyväinen Suomen nykytilaan että et ole valmis tekemään 30min päivässä lisää duunia samalla palkalla? Todella itsekästä.

En minäkään tuohon 30 minuuttiin hajoaisi. Nyt joku voisi oikeasti selittää, miksei kilpailukykyä voida parantaa näillä palkkaratkaisuilla. Suomen kilpailukyky on heikennetty kilpailijamaita suuremmilla korotuksilla, joten kilpailijoita pienemmillä korotuksilla se myös korjaantuu. Totta, vie hieman aikaa, mutta ei tuo työajan pidennyskään tulisi voimaan kuin vasta 2017 aikaisintaan. Tuossa työajan pidennyksessä on vielä se huono puoli, että syö työpaikkoja aloilta, joilla ei oikeasti ole tarvetta lisätyötunneille. Työt tehdään sitten lisääntyneen työajan turvin pienemmällä porukalla. Ja nimenomaan työttömyys on meillä iso ongelma jo nyt, niin verokertymän kuin menojenkin suhteen.

Muuten, onko noissa kustannuskykyvertailuissa otettu jo huomioon Saksan isot korotukset palkkoihin, vai nojataanko vielä vanhoihin tilastoihin. Kilpailukykyä pitää joka tapauksessa parantaa, tätä en sinällään kiistä. Minulla on henkilökohtaisesti mahdollisuus valita myös palkan alennus lisätyön sijaan, jos tuo pidennys toteutuu, ja saatan sitä kyllä käyttääkin. Voi myös olla, että käytännössä työnantaja valitsee sen puolestani, sillä töitä työnantajalla on tuskin tarjota sen enempää kuin nytkään. Tämä siis käytännössä toteutuu niin, että työajan pidentyessä ja tekemäni työajan pysyessä samana pienempi osa työstäni menisi ylitöinä, ja palkan alennus tulisi tuota kautta.

Ja ei koulutuksen leikkauksia voi selittää "uudistuksiksi", kuten Sipilä yritti. Jos koulutusta uudistetaan, niin pitäisi investoida uusiin/uudenlaisiin oppimistiloihin ja välineisiin ja opettajien koulutukseen, ei leikata resurssia.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Koulutuksen laatua ei mitata siihen syydetyn rahan määrällä, vaan valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tasolla.
No shit? Koulutuksen uudistaminen ja digitalisointi nyt kuitenkin vaatii myös panostuksia, vai oletko tästä eri mieltä? Vanhoilla välineillä ja osaamisella on paha tarjota uudistunutta opetusta. Se minkä voin alalla työskentelevänä sanoa ihan satavarmasti on, että ylenpalttinen etäopetus heikentää valmistuvien opiskelijoiden tasoa. Huolestuneena seuraan, kuinka juuri edellä mainitut ovat kovasti päättäjien mieleen, ja ymmärtäähän tuon. On edullista ja digitalisaatiota, kun opiskelijat opiskelevat itsenäisesti verkossa, tulokset vaan eivät ole yhtä tehokkaita. Totta kai etä- ja verkko- opiskelulla on kuitenkin paikkansa yhtenä opiskelumuotona.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... On edullista ja digitalisaatiota, kun opiskelijat opiskelevat itsenäisesti verkossa, tulokset vaan eivät ole yhtä tehokkaita. Totta kai etä- ja verkko- opiskelulla on kuitenkin paikkansa yhtenä opiskelumuotona.

Etäopiskelu sopii lahjakkaille oppilaille, mutta ei kaikille. Toisaaltaan voidaan kysyä, että kannattaako keskitason oppilaisiin panostaa yhtä paljon kuin lahjakkaisiin. Perustutkinnoista voitaisiin karsia kaikki ylimääräinen pois ja mahdollistettaisiin jatkokoulutus niille, ketkä ovat motivoituneita.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Millä tavalla tuo sitten olisi pitänyt lukea?
No, niin kuin kirjoitin rautalangasta vääntäen.


En itse ainakaan näe että nykyään on pakko kouluttautua useampaan kertaan, mutta en myöskään näe että opiskeluistaan olisi oikeus ja kohtuus saada jotain takaisin. Miksi pitäisi? Jos kyseiselle työlle (tai oikeastaan työntekijälle) ei ole tarvetta, joko kysynnän pienuuden tai työntekijä-tarjonnan takia, niin miksi pitäisi päästä oman alan töihin? Olisihan se hienoa että nämä kaikki egyptologian maisterit työllistyisivät tuottaviin/kannattaviin töihin, mutta se ei vain ole realistista. Jos välttämättä haluaa oman alansa töitä, eikä niitä ole tarjolla, niin yrittäjyys on oikeasti lähes ainoa vaihtoehto.

Kai minä nyt sen tajuan, että harvinainen ala tai liikatarjonta syövät työllistymismahdollisuuksia, mutta eikös sitä kouluttauduta mun järjen mukaan jollekin alalle siitä syystä, että sille myös työllistyisi? Edelleen en tarkoita nyt egyptologiaa, vaikka sillekin on oma paikkansa kuten monelle muullekin, jotka eivät ole omissa intresseissä.

Sun mukaan pitää mennä alalle, joka työllistää, vaikkei muuten nappaa. Esim. mä, jos en olisi jo töissä, menisin vaikka putkiasentajaksi, koska siellä on duunia ihan siksi, että saan palkkaa. Et katso sitä, onko ihminen sopiva alalle. Itse en olisi.On paljon aloja, jotka eivät sovi mulle, eikä se johdu nirsoudesta.Edelleen myös, vaikka alkaakin muistuttaa jankutusta, josta kohta vetäydyn, niin ei kaikki ihmiset vaan ole luonteeltaan yrittäjiä.

Aliarvostat näemmä siistijöitä, kun irvaat ei kutsumuksesta. Eikös sitä kutsumustyötä lähinnä verrata muutenkin hoitotyöhön. Olen jutellut työpaikkani siistijän kanssa ja hän pitää työstään ja sanoo sen sopivan omaan elämäänsä.Hän sanoo, ettei kiinnosta kauhea teorisointi ja koulujen jatkaminen pitemmälle. Tämä nyt vain yksi otos, mutta ihminen sielläkin on takana.Toiset ovat enemmän käytännön ihmisiä, toiset ei, kumpiakin tarvitaan.

Sun mukaan vissiin näin kärjistetysti sanottuna, pitää ottaa mitä tahansa työtä, vaikka ihminen voisi siinä henkisesti huonosti ja toinen vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi. Siinä on mutkat vedetty oikein viivottimella suoriksi.Kovin on simppeli kokonaiskuva.Olemme siis työntekijöinä vain massaa, jota hyödynnetään, usein melkoisen huonolla palkallakin, kun ajatellaan, että osan eläköityessä, uusia ei oteta, vaan tehtävät kasataan muiden niskaan niiden omien töiden lisäksi.Tämähän alkaa olla aika yleistä jo. Ei ihme, että stressiperäinen sairastavuus tuo tappiota monella miljardilla vuodessa.

Siinä olisi yksi asia, joka paremmin hoitamalla olisi tuottanut sellaista tulosta, että nämä nykyiset miljardileikkaukset olisivat roimasti pudonneet. Ennaltaehkäisy ja kaukonäköisyys kokonaisuuden suhteen työelämässä vaatii organisaatiolta paneutumista oikeisiin kohteisiin. Silloin tuottavuuskin paranisi, sillä pelkkiä numeroita tuijottamalla asiat eivät korjaannu. Kaikki eivät vaan tunnu tätä tajuavan.

Eli kärjistäen ihmisen pitää itse vapaasti saada päättää koulutuksensa (totta nykyisinkin jossain määrin, eli pääsykokeet yms vaikuttaa) ja sitten pitäisi saada vielä töitä siltä alalta? Eli yksilöllä itsellään ei ole vastuuta oikeastaan mistään?

Se nyt olisikin, jos ihminen ei saisi edes yrittää sille alalle, jonne haluaa! Alkaa muistuttamaan hirviöyhteiskuntaa, jossa tuotannolla ja tehokkuudella on sijansa, ei itse ihmisellä. Oikea kapitalistisen yhteiskunnan unelma vissiin! Eikö sekin ole vastuun ottamisesta itsestään, että kouluttautuu alalle, joka kiinnostaa ja jolle olisi annettava? Tällä tavoinhan yksilö yrittää omalla panoksellaan sijoittua yhteiskunnassa.Ihannehan olisi, että saisi töitä haluamaltaan alalta. Siinä ei ole mitään väärää.


Vai voisiko kyseessä olla joku muu asia, kuin tuo että ei keksi muuta? Valitetaan aina siitä että haetaan kustannussäästöjä, ei makseta tarpeeksi isoa palkkaa, ei työllistetä tarpeeksi ihmisiä tai työaikaa/tehoa kytätään, mutta itse ei kanneta riskejä kauheasti mistään.

Edelleen ja tämän jälkeen en suostu enää jankkaamaan, kaikki eivät voi olla yrittäjiä. Ihmisiä tarvitaan eri tehtäviin yrityksissä ja kummallista olisi, jos ei saisi purnata oloistaan. En ole törmännyt yritykseen, joka avokätisesti kohtelisi perusduunareitaan. Mitä isompi firma, sitä enemmän jaetaan isommille herroille kuitenkin. Osakeannit ovat laji, jolle en itse halua lähteä. Keinottelua, sisäpiirihuijausta, noistahan on aina välillä saanut lukea. Totuushan on, että jos voittoa pitää noista saada, siihen tarvitaan monta huijattua. Tää vaan mun näkemys ilman kummempaa asiantuntevuutta, mutta riittää mulle.Ei edes kiinnosta aloittaa keskustelua tuosta.

Yrittäjän kuvaan kuuluvat riskit, ei tavallisen rivityöläisen.Hän suorittaa tehtävänsä annettujen ohjeiden mukaan ja saa palkan siitä.
 

Raid76

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jouka Juhola, Lipiäinen ja Ässien sylkykupit.
Allaoleva kohta kirpaisee silti loppujen lopuksi eniten allekirjoittanutta;

"STM:n ja Suomen Kuntaliiton 2013 julkistamaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää / asiakas (nykyisin 0,50). Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoitotyöntekijää / asiakas. Laatusuosituksen muita perusteita henkilöstöön mukaan laskettavista oppisopimuskoulutettavista, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoista sekä ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevista henkilöistä tarkistetaan siten, että näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat nykyistä väljemmin perustein hoitotyöntekijän asemassa."

Jalkautuisivat katsomaan, missä nykyään mennään. Tilanne on jo nyt monessa paikassa lähes toivoton. Aikaa ei yksinkertaisesti ole antaa säädyllistä hoitoa. Monissa paikoin hoitajat ovat jo mukana YK-sopimuksen mukaisissa talkoissa työajan pidentämisen suhteen; töistä ei yksinkertaisesi pääse/voi lähteä työajan loputtua vaan aina menee 15-30min yli.

Emäntä tekee töitä erikoissairaanhoidon puolella, eikä sielläkään tilanne häävi ole. Eilen työvuoro loppui 21.30 ja ulos osastolta 22.15. Ei työkaluja voi tiputtaa kädestä kun kongi soi ja on ainoana sairaanhoitajana iltavuorossa. Uusia potilaita kun ei muut hoitajat voi ottaa vastaan (lähi ym.). Ylitöitä ei luonnollisesti saisi tehdä. Pitäisi ottaa tunnit takaisin joskus, teoriassa... On poikkeus jos pääsee töistä ajallaan.
 
No shit? Koulutuksen uudistaminen ja digitalisointi nyt kuitenkin vaatii myös panostuksia, vai oletko tästä eri mieltä?
En.
Säästöä voi hakea vaikkapa henkilöstö- ja koulutustarjontamääriä supistamalla ja koulutuksen kestoa lyhentämällä.

On paljon aloja, jotka eivät sovi mulle, eikä se johdu nirsoudesta.Edelleen myös, vaikka alkaakin muistuttaa jankutusta, josta kohta vetäydyn, niin ei kaikki ihmiset vaan ole luonteeltaan yrittäjiä.
Eivät ole. Eivätkä kaikki ihmiset ole luonteeltaan sellaisia, että jaksavat elättää kehdosta hautaan näitä elämäntapaintiaaneja, jotka etsivät ja etsivät omaa juttuaan.

Ei ihme, että stressiperäinen sairastavuus tuo tappiota monella miljardilla vuodessa.
Noinko on? Kuinka monella miljardilla?

Silloin tuottavuuskin paranisi, sillä pelkkiä numeroita tuijottamalla asiat eivät korjaannu. Kaikki eivät vaan tunnu tätä tajuavan.
Miksi et tarjoudu isoon firmaan toimitusjohtajaksi? Niissä on aina kysyntää fiksuille ihmisille, jotka saavat tuottavuuden kuntoon.

Se nyt olisikin, jos ihminen ei saisi edes yrittää sille alalle, jonne haluaa!
Saadaanko julkinen talous kestävälle tasolle, jos kaikki yrittävät hakeutua omalle alalle, vaikkeivat koskaan pääsisi sinne? Epäilen, että tässä maassa olisi melko vähän teitä ja taloja, jos jokainen rakentaja olisi vain hakenut omaa alaansa.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Miten vasemmistoliitolta voi odottaa yhtään mitään uskottavaa kun puolue haluaisi Suomen ajautuvan Kreikan tielle. Taloudellisesti heikko maa, jonka puolustuskin ajetaan alas mutta työttömillä ja muuten vain laiskottelijoilla on kivaa. Unelma se on sekin.
Kreikan tielle on aika reippaasti matkaa, ja sen ymmärtää varmasti jokainen, joka viitsii edes hetken katsella talouden lukuja. Vasemmistoliitto on ajanut mm. monien taloustieteilijöiden linjaa, jonka mukaan tällaisina aikoina tulisi pelkän leikkaamisen sijaan luoda uusia työpaikkoja tekemällä niitä investointeja, jotka joudutaan joka tapauksessa joskus tekemään.

Työttömillä ja laiskureilla tuskin tulee olemaan kivaa tulevaisuudessakaan, ja aika paljon heidän asemaansa saisi parantaa, jotta sellaiseen tilanteeseen päästäisiin. Epäilisin, että on pieni ryhmä, joka kykenee pelkillä tuilla "jäähdyttelemään"; tämä ryhmä on vanhempien nurkissa asuvat ja vanhempien rahoilla elelevät nuoret, jotka eivät jaksa/halua/pääse opiskelemaan tai töihin.
Aikoinaan oli SKDL: Aarne Saarinen, Arvo Aalto, Kalevi Kivistölläkin oli taju Työn tekemisestä.

Nykyään harrastetaan naistutkimuksen tutkimusta, toimittajan agitaatiohommailua tai sitten vaan reilusti Taidetta. Graffitit ja töherrykset ovat taidetta myös.

Joku muu tekee työn jolla kaikki rahoitetaan.

Ja kyllä, kapitalisti rikastuu siitä työstä, mutta se saatana sentään luo sen työpaikan. Nämä Vilkkumaat vain valittavat.
Moneskohan kerta, kun kuullaan jutut näistä naistutkimuksista, graffiteista yms.? Toimii varmaan hyvin Jatkoajassa, kun yli puolet kirjoittajista höpisee lähes päivittäin jostain miinasopimuksesta ja Koivulaakson youtube-videoista.

Mitä luulet, kuinka suuri siivu valtion menoista menee näihin "töherryksiin", naistutkimuksiin sun muihin?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jaa, mielenkiintoista on seurata inflaatio-kehitystä - Euroopan talous onneksi osoittaa jonkinlaisia elämän merkkejä, joskin puolestaan USA:ssa yskii. Meillä lienee ihan reaalinen mahdollisuus joutua deflaatioon ainakin joksikin aikaa. Ulkomaankaupassamme työn osuus ei välttämättä ole monilla aloilla kovin keskeinen kuluerä, mutta sisämarkkinoitten ja palvelualan kysyntään työllisten käytettävissä olevilla tuloilla ja kuluttajien odotuksilla on puolestaan keskeinen merkitys. Nämä ovat työllisyyden suhteen hyvin merkittäviä asioita, koska vientialahan ei ole mikään valtava työllistäjä vaan kotimainen palvelusektori on se tärkein työllisyyden lähde. Tavallaan olisi kauhean näppärää, jos voisimme alentaa ulkomaankaupan kuluja mutta samalla lisätä kotimarkkinoiden kysyntää vaan sehän on käytännössä mahdotonta. Hallitus tarvitsee aika lailla taitoa ja tuuria näissä myrskyissä.
 
Vasemmistoliitto on ajanut mm. monien taloustieteilijöiden linjaa, jonka mukaan tällaisina aikoina tulisi pelkän leikkaamisen sijaan luoda uusia työpaikkoja tekemällä niitä investointeja, jotka joudutaan joka tapauksessa joskus tekemään.
Hallitusneuvottelijat ovat korostaneet, että Suomi ei nouse pelkällä leikkaamisella.

Hallituspuolueet eivät siis ole pelkän leikkaamisen asialla. Hallitus ei luo uusia työpaikkoja. Hallitus voi ainoastaan luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle ja siksi Suomesta pitää houkuttelevampi maa investoinneille.
 

Japi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh, Jokerit, Saipa, Jokipojat, Titaanit
Muistatko syyn miksi helatorstai palautettiin alkuperäiselle paikalleen? Minä en jaksa muistaa mutta epäilisin että kristillisillä saattoi olla näppinsä pelissä.

Varmasti oli Kristillisellä Liitolla jotakin tekemistä asian kanssa. Liittyy jollakin tapaa kirkkolakiin ja kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokous teki vuonna 1982 esityksen arkipyhien palauttamisesta ja ilmeisesti kirkkolakiin tehtiin joku kirjaus asiaan. Kirkkolain muutos hyväksyttiin vuoden 1985 lopulla. Sellaisen käsityksen sain Mauno Koiviston kirjan "Kaksi kautta" perusteella.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sun mukaan vissiin näin kärjistetysti sanottuna, pitää ottaa mitä tahansa työtä, vaikka ihminen voisi siinä henkisesti huonosti ja toinen vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi. Siinä on mutkat vedetty oikein viivottimella suoriksi.Kovin on simppeli kokonaiskuva.Olemme siis työntekijöinä vain massaa, jota hyödynnetään, usein melkoisen huonolla palkallakin, kun ajatellaan, että osan eläköityessä, uusia ei oteta, vaan tehtävät kasataan muiden niskaan niiden omien töiden lisäksi.Tämähän alkaa olla aika yleistä jo. Ei ihme, että stressiperäinen sairastavuus tuo tappiota monella miljardilla vuodessa.

Siinä olisi yksi asia, joka paremmin hoitamalla olisi tuottanut sellaista tulosta, että nämä nykyiset miljardileikkaukset olisivat roimasti pudonneet. Ennaltaehkäisy ja kaukonäköisyys kokonaisuuden suhteen työelämässä vaatii organisaatiolta paneutumista oikeisiin kohteisiin. Silloin tuottavuuskin paranisi, sillä pelkkiä numeroita tuijottamalla asiat eivät korjaannu. Kaikki eivät vaan tunnu tätä tajuavan.
Joku tällä palstalla juuri parin päivän sisällä kirjoitti osuvasti ja hauskasti, että lääkärien koulutus on turhaa, koska parhaat kaikkien tautien asiantuntijat löytyvät keskustelupalstoilta eivätkä hekään ole saaneet päivääkään lääkärikoulutusta. Näköjään sama juttu on yritysjohtamisen suhteen, Kyllä Juhani Tamminen tulisi silti kysymään, että kuinka montaa yritystä olet onnistuneesti johtanut näillä opeilla.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kreikan tielle on aika reippaasti matkaa, ja sen ymmärtää varmasti jokainen, joka viitsii edes hetken katsella talouden lukuja.
Tein huvin vuoksi laskelman tästä, että paljonko sinne on matkaa. Kreikan velka on 175% BKT:sta. Suomen velka on tosiaan nyt ainoastaan 70% BKT:sta. Suomen BKT on 260 mrd ja velkaantumisvauhti on seitsemisen miljardia euroa vuodessa. Niinpä nopealla laskutoimituksella näemme, että Kreikan nykytilanteesesa ollaan tällä vauhdilla vasta 40 vuoden päästä. Ei siis mitään hätään
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Ihan mielenkiinnosta ja tyhmänä kysymyksenä, kun olet noita Helsingin yliopiston sivuja kahlannut; kuinka paljon näissä koulutusohjelmissa/pääaineissa kokonaisuudessaan opiskelee ihmisiä? Tai mikä on vuosittainen sisäänotto/pääainevalintamäärä näissä? Ihan siis mielenkiinnosta, kun en täysin osaa suhteuttaa tuota "pilvin pimein" määritelmää näiden marginaalisuuntausten osalta tai arvioida niiden vaikutusta kokonaisuudessaan akateemiseen työttömyyteen.

Pitäisin myös yhteiskunnan kannalta aika pelottavana ajatuksena, että esimerkiksi talous- ja sosiaalihistorian tai poliittisen historian opinnot olisivat tuosta vaan "turhia". Minusta se lista oli aika puhdasoppista trollausta.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
HBL: Dragsvik joutui Niinistön tulilinjalle – ex-puolustusministeri Wallin iskee takaisin - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Dragsvik joutui Niinistön tulilinjalle Niinistön oltua virassaan 2 tuntia. Wallin älähtää ja on vittuuntunut. Näin sitä pitää!

– Lain mukaan meillä on myös ruotsinkielinen joukko-osasto. Näin on varmasti myös jatkossa, mutta on puolustusvoimien asia minne se sijoitetaan, Niinistö sanoo.

Wallinhan kehtasi valehdella jatkuvasti, että Suomessa täytyy lain mukaan olla ruotsinkielinen joukko-osasto erillään muista kunnes joutui painostuksesta eroamaan.

Summa summarum. Hallituksella näyttää olevan tekemisen meininki.
 

Migufutuuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Bleg, Hernesaaren Näädät, Blackhawks, Lugu
Ei pitäisi olla liian ankara, sillä tekstissäsi epäsuorasti kerroit olevasi juuri korkeakouluopinnot aloittanut, koska kuvailemasi opintolainan "katoaminen" koskee vain uusia opiskelijoita.

Aivan, olet oikeassa. Myös ilmoitetut koulutusleikkaukset koskevat tulevia opiskelijoita, joten missä mättää? Vanhempien opiskelijoiden tukiin ei kosketa.

Osakemarkkinoiden historiallinen pitkäaikainen tuotto on n.10% ennen kuluja, veroja, inflaatiota ja pääoman vaihtoehtoiskustannuksia. Piensijoittaja, joka opintolainaansa sijoittava henkilö epäilemättä on, kärsii suhteessa huomattavasti enemmän osakekauppaan liittyvistä kuluista. Pitääkseen portfolionsa plussan puolella piensijoittaja ei voi käydä aktiivista kauppaa, eikä tule todennäköisesti saavuttamaan tuota 10% edes vaikka jättäisi verot, inflaation ja vaihtoehtoiskustannukset pois laskuista.

Mistäs tässä aloittaisi korjaamaan väitteitäsi. Inflaatioon ja pääoman vaihtoehtoiskustannukseen vetoaminen on aika naurettavaa, koska ne ovat tätä nykyä 0%:n tuntumassa, jos yhtään sattuu talousuutisista perillä olemaan. Lisäksi maailmalla on valloillaan aika massiivinen osakebuumi tällä hetkellä Fedin ja EKP:n avomarkkinaoperaatioiden ja Kiinan myöntämien arvopaperimarkkinoihin kohidistettujen huojennusten takia. Vuosituotot pelkällä hyvin hajautetulla osakesalkulla ovat muutamana tulevana vuonna helposti 10%:n kummallakin puolella passiivisella sijoittamisstrategiallakin. Viestistäsi loistaa aika pahasti se, ettei nykyiseen taloustilanteeseen olla perehdytty kunnolla, tai sitten vain yrität vedota epätoivoisesti talouden oppikirjan faktoihin, jotka osin tällä hetkellä elävät murroksessa.

Mikäli osakesijoittaminen on oikeasti noin helppoa, varmaa ja yksinkertaista, niin miksi tässä mitään leikataan? Valtio ottakoon jumalattomasti vipuvelkaa ja sijoittakoon Migufutuurin neuvojen mukaisesti, niin Suomi on parissa vuodessa maailman rikkain valtio.

Valtion kannattaisikin ottaa velkaa, kun korot ovat 0-tasoa. Samaa mieltä kanssasi toveri. Se on ollut ongelmana vain, koska se velkaraha on mennyt kädestä suuhun, eikä mihinkään tuottavaan. Valtio pystyy helposti sijoittamaan varojaan johonkin paljon tuottavampaan ja riskittömämmin, kuin tavallinen kansalainen esim. osakemarkkinoille. Lisäksi työeläkeyhtiöt ovat aina sijoittaneet arvopapereihin kartuttaakseen kansalaisten eläkkeitä, niin kyllä, sijoittamisenkin voi todistetusti hoitaa varmasti, kunhan omaa edes jonkinlaista talousymmärrystä.

Loppuun vielä kysymys: Kerta sijoitat opintolainasi ja valmistut ajallaan (eli et käy töissä), niin millä elät? 470€:sta kun vähentää Espoon asumiskulut, niin vähillä tulet toimeen, vai tuletko sittenkään?

Hyvin elän, kiitos kysymästä. Mutsi omistaa sijoituskämpän uudessa kerrostalossa Tapiolan keskustassa. Merinäköala, oma sauna ja hyvät naapurit. Täällä on hyvä elää. :) Opintojen ohella kävin viime syksynä töissä Verkkokaupa.comissa 24h kioskin myyjänä. Olisivat halunneet pidentää osa-aikaista sopparia, mutta parempien kesätöiden toivossa katkaisin suhteen jo aikaisin. Yliopisto-opiskelun ja vuorotyöskentelyn yhdistäminen käy oman opiskelupaikkani kohdalla mainiosti, joten no problemo. Fygyst ei oo kii.

Kaikessa provoavuudessaan en kyllä oikein tiedä, mihin pyrit viestilläsi. Vaikka itse olenkin "kultalusikka, ainoa lapsi, Westendin kasvatti, kapitalistilammas, joka on vieraantunut tavallisen opiskelijan elämästä", niin ylipäätään voitaisiin kumota idea siitä, että opiskeluaikaa kannattaa pidentää 6-7 vuoteen, kun 4-5 on aika tarkka minimi. Totta kai opiskelijoita pitää auttaa selviytymään arjen välttämättömistä askareista, mutta sen kaiken lisän kuten rälläämisen, shoppailun, matkailun ynnä muun hauskanpidon pitää tulla omasta pussista. Omilla ansioilla, lainalla tai pappa betalar. Opintoraha + asumislisä ei jätä nykyäänkään kyllä hirveän paljoa kassaan ruoan ja vuokran jälkeen, mutta sitä varten on olemassa se paholaisen ansa eli lähes nollakorkoinen opintolaina, jos vanhemmat ei pysty/halua auttaa.

Pistetään pallo takaisin: Kumpi kannattaa Suomen nykytilanteessa omasta mielestäsi? Joka rintamalta tuleva ulina leikkauksista, joista olisi pitänyt suurin osa tehdä aikoja sitten, vai itseänsä niskasta kiinni ottaminen, yhteishengen löytäminen, leikkausten nieleminen ja hyväksyä, ettei valtiovallasta voi olla niin riippuvainen?
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Tein huvin vuoksi laskelman tästä, että paljonko sinne on matkaa. Kreikan velka on 175% BKT:sta. Suomen velka on tosiaan nyt ainoastaan 70% BKT:sta. Suomen BKT on 260 mrd ja velkaantumisvauhti on seitsemisen miljardia euroa vuodessa. Niinpä nopealla laskutoimituksella näemme, että Kreikan nykytilanteesesa ollaan tällä vauhdilla vasta 50 vuoden päästä. Ei siis mitään hätään
Tuohan on pitkä aika. Vaikea on arvioida, millaisissa kantimissa talous on edes 20-30 vuoden kuluttua.

Suomessa on mielestäni yleisesti ottaen jonkinlainen pelko lainaamista kohtaan. Asuntolainat pyritään maksamaan hirveällä vauhdilla (vrt. ruotsalaiset), opintolainaa ei "uskalleta" ottaa (mitä helvettiä?) ja valtionlainaan suhtaudutaan samalla tavalla kuin naapurin peralta viime viikolla lainattuun kakskymppiseen.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kuvio yhteiskuntasopimuksesta alkaa olla aika selvä. Maltillisten palkkaratkaisujen pohjalle se syntyy, mutta työajan pidennys ei tule onnistumaan. Saa nähdä, osaako Sipilä nyt iteroida tilanteen oikein, vai juuttuuko tuohon työajan pidennykseen. ATK tosin ilmoitti, ettei ansiosidonnaisen leikkaaminenkaan sovi. Minä taas en ymmärrä, miksi se noin korkeaksi kuin 500 päivää on koskaan säädettykään. Vuosi voisi olla hyvä aika ja sopiva leikkaus kestoon tuo n. 150 päivää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös