Tuo on tyypillinen tapa vähätellä ongelmaa kun ei ole mitään sisällöllistä sanottavaa.
Ai minulla ei ole mitään sisällöllistä sanottavaa? Sinä valitat leikkauksista joiden kohteita et tiedä vaan koska "koulutuksesta ei saa leikata". Oikea kysymys on se että kuinka paljon meillä on varaa rahoittaa esim. kreikkalaisen filosofian tutkimusta ja opiskelua samaan aikaan kun about jokaisesta budjettiluokasta leikataan. Ja suurelta osin leikkaukset osuvat yliopistojen hallintoon eikä varsinaiseen tutkimukseen.
Kyse on isommasta asiasta. Helsingin yliopisto on kansainvälisesti ainoa merkittävä suomalainen yliopisto. Se on ei-englantilaisten yliopistojen joukossa sijalla 16. Vaikka vertailut suosivat englanninkielisiä yliopistoja, Helsingin yliopisto siinäkin sijalla 67. Puhutaan siis koko maailmasta. Toivottavasti ymmärrät että se vaatii hieman muutakin kuin naistutkimusta ja maailmanpolitiikkaa.
Yliopistoranking – Wikipedia
Ymmärrän oikein hyvin mutta minusta tuntuu että sinä et ymmärrä. Kysymys on mihin tutkimukseen meillä on varaa ja mitä tutkimusta kannattaa tehdä täällä. Kaikkea kun ei voi saada.
On hyvä syy kysyä, miksi vähennykset iskevät erityisesti Helsingin yliopistoon. Järkevää vastausta ei ole kuultu. Kenties siksi, että sellaista ei olekaan. Leikkaukset ymmärrän sinänsä mutta en sitä, että kansainvälisesti paras suomalainen yliopisto saa niistä eniten kärsiä. Ja samaan aikaan näiden kepulaisten maatalouskoulujen yms rahoitusta lisätään.
Vastauksia on mutta todennäköisesti et niitä hyväksy.
En tiedä oletko oikeasti jossain töissä, mutta jos olet, tietänet sen että tällaisessa epävarmuuden tilassa isoista innovatiivisista yrityksistä ja laitoksista ne lähtevät ihan vapaaehtoisesti muualle jotka nimenomaan haluttaisiin pitää. Parhaat henkilöt poistuvat ensin. Mulla on siitä omakohtaista kokemusta useilla eri tavoilla.
Olen ihan oikeasti töissä ja tiedän tilanteen, siksi fiksut yritykset kertovatkin avainhenkilöille epävarmuustilanteissa että heidän paikkansa ei ole uhattuna. Mulla on tästä omakohtaista kokemusta molemmilta puolilta pöytää.
Henkilökohtainen pelko on myös siinä, että hallitus pyrkii määrittämään itse mitä saa tutkia ja mitä tutkimusta tuetaan. Sen toi suoraan esille myös aiemmassa viestissäni olevassa tekstissä ja linkissä MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström. Onko tilanne jo niin paha, vaikea sanoa, mutta vakavaltahan tuo näyttää.
Hallituksella pitää olla joku rooli tutkimuksen suunnasta/painopisteistä, ei voi olla niin että esim. Helsingin Yliopisto saa 500M€ vuodessa verorahoja ja saavat puuhastella ihan mitä haluavat tällä summalla.
En ole valmis inttämään tästä asiasta. Olen perustellut näkemykseni jonka takana en ihan yksin ole. Katsotaan mitä tapahtuu 1-3 vuoden aikana.
Ihailen avoimuuttasi keskustelun käymisen suhteen. Olet siis päättänyt mielipiteesi etkä sitä muuta vaikka mitä faktaa/näkemyksiä esitetään. Toivottavasti yliopistoissa ollaan vähän avarakatseisempia.
Niin, siis periaatteessa kuntien budjettitaakka vähentyy n. 70%:lla, mutta kunnilla kuitenkin ilmeisesti säilyy itsenäinen budjettivalta (ainakin jos Keskustalta kysytään). Tilannehan on mm. se, että hyvin monet kunnat ovat tällä hetkellä alijäämäisiä - tuleeko olemaan jokin mekanismi, mikä estää kuntia supistamasta alijäämäänsä sitä kautta, etteivät laskekaan kunnallisveroa niin paljon kuin mitä säästävät sote-menoissa? En vain mitenkään pysty ajattelemaan, että uuden itsehallinnollisen ja budjettivaltaisen hallintotason luominen vähentäisi menoja ja byrokratiaa vähänkään pidemmällä tähtäimellä. Mistä löytyisi ennakkotapaus tälläisestä?
Aivan varmasti kunnat tulevat käyttämään tätä tilannetta hyväkseen eli kunnallisveroja ei varmasti alenneta yhtä paljon kuin kunnan kustannukset tippuvat rahoituksen siirtyessä SOTE-alueelle. Tätä on vaikea estää.
Tässä vähän dataa kunnallisveron kehityksestä, se on noussut jatkuvasti taloudellisesta suhdanneista riippumatta.
Kunnallisvero - Veronmaksajain Keskusliitto ry
Osa verojen noususta selittyy kunnan velvotteiden lisääntymisellä mutta rohkenen epäillä että se ei selitä läheskään kaikkea.
No niin, nyt tuli selvyyyttä asiaan ja eli näillä näkymin valtion aluehallinnosta jäävät ainakin AVI:t ja ilmeisesti muut, mutta ELY-keskukset näyttäisivät katoavan, koska ainakin aluekehittämisen tehtävät siirtyvät itsehallintoalueille. Kuntien aluehallinnosta poistuvat maakuntien liitot ja kuntayhtymät. Eli homma näyttää menevän suuressa kuvassa aikalailla niin kuin oletenkin.
Mites nyt Daespoon näkemys kääntyy? Kaikki toimijat eivät aluehallinnosta todellakaan poistu, joten muuttuuko kanta uudistuksen osalta?
Pudottaa uudistuksen arvosanaa siten että jos viikko sitten olin valmis tarjoamaan kouluarvosanan 8½ niin nyt ollaan ehkä jossain 8 kohdalla. Nykytilanteen säilyttäminen (=ei olisi tehty mitään muutosta) olisi saanut arvosanan 5- ainoastaan sen takia että teoriassa olisi ollut mahdollista luoda nykyistäkin paskempi systeemi.
Loogisempaa noin. Olisi todella outoa hävittää AVIt, kun valvova viranomainen tulisi samaksi kuin toteuttava viranomainen. Tämä ei taida mahtua mihinkään vallanjako-oppeihin.
Käsittääkseni SOTE-alueiden valvonta voitaisiin ainakin teoriassa hoitaa ministeriön taholta ilman AVIa, nythän AVI on useamman eri ministeriön valvonnan alainen ja sen rooli tulee varmasti muuttumaan tämän SOTE-ratkaisun myötä ainakin joltain osin.
Ja vallanjako-oppiin liittyen, onhan nykyäänkin moni alue-/kuntahallinnon tehtävä saman katto-organisaation valvoma, esim. päivähoidon osalta (käsittääkseni).
Sipilä on oletettavasti erinomaisen tietoinen. Näkemys perustuu siihen, miten Sipilä kiertää laillisesti veroja osakeomistuksillaan ns. kapitaalisopimuksen kautta. Sipilä on siirtänyt pörssiosakeomistuksensa Nordean kanssa tehdyllä kapitaalisaatiosopimuksella niin sanottuun sopimuskuoreen. Tämän sopimuksen ansiosta Sipilän arvopaperiomistukset on tuotteistettu tuottokoriksi, jossa osingot lasketaan vuosittain osuuden arvon nousuksi. .
Sijoituskuoren tarkoitus on normisijoittajan osalta siinä, että sitä käyttäen ei joudu maksamaan veroja saamistaa osingoista. Kyseessä on yksinkertaisesti kikka kiertää tai vähintään siirtää verotusta. Toki jos pahalta tuntuu, laillinen veronkierto voidaan nimetä verosuunnitteluksi.
Eihän tämä verotuksellisesti eroa miltään osin PS-tileistä tai ETF:stä/rahastoista jotka sijoittavat saadut osingot takaisin? Maksat veroa vasta kun nostat rahat pois. PS-tilit on hyvin samanlainen kuin kapitaalio-diilit, ainoa ero on se että PS-tililtä voit nostaa rahaa vasta 63v ikäisenä.
Verosuunnitteluahan on myös veroparatiisiyhtiöt, rojaltit emolle tai jättikorkoinen, iso laina emolta jne. Niiden ainoa tehtävä on kiertää veroa laillisesti. Näitä tuli aikanaan tehtyä kun ne laillisia ovat, mutta kyllä mun pää/omatunto/sydän kutsuu sitä edelleen lailliseksi veronkierroksi. Myönnän että verosuunnitelu kuulostaa neutraalimmalta.
Nykyään näitä siirtokorvauksia on rajoitettu huomattavasti eli periaate on markkinaehtoisuudessa, oikeuden päätöksiä löytyy KHO-tasoltakin. Jos yritys ottaa toisessa maassa olevaltaan emoyhtiöltään lainaa 15% korolla vaikka yhtiöllä on tase kunnossa niin varmasti tulee jälkiverot perään.
Verosuunnittelun ja verokierron ero on hiuksenhieno, jokainen joka hakee brenkkua Tallinnasta harjoittaa laillista "veronkiertoa" mutta kutsuvat sitä verosuunnitteluksi.
Kontrasti poliitikkojen puheissa ja teoissa ei voisi olla konkreettisempi kun verovapailla ay-tuotoilla sponsoroitu SDP-puoluekokous pitää laivalla palopuheita harmaan talouden ja veronkierron vastustamisesta ja seuraavana aamuna kantaa darrassa laivalta kärrykaupalla alhaisen alkoholiveron tuotoksia.