Mainos

Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 179 668
  • 10 753

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Taas hallitukselta yksi kuminauhapäätös lisää. Mäntylä esiintyy kuin joku sankari. "Otetaan pois. Eipäs otetakaan, ollaan me vain sitten reilua sakkia."

Hallituksella ollut täysi työ omien ideoiden torppaamisessa. Työllistävä vaikutus on kiistaton.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Kannattaa kuitenkin tehdä oikea päätös, joka on inhimillinen. Tämä eläkeläisten laittaminen köyhyysrajan alapuolelle ei ole pakollista vaan säästöt voidaan kohdistaa toisinkin. Edelleen opiskelijoista, eläkeläisistä jne. säästäminen on jo valmiiksi sellaisilta säästämistä, jotka vähiten tienaavat. Varsinkin kun riippuvuus tuista on näissäkin ainoastaan köyhimmällä osalla, jolloin automaattisesti nämä leikkaukset vievät ainoastaan kaikista köyhimmiltä.

Jokaista säästöpäätöstä voidaan vastustaa sillä että se on epäoikeudenmukainen. Ja kun pää on avattu nostetaan entistä kovempi meteli kaikista muistakin ja paine perua niitäkin kasvaa. Omasta mielestäni huonoimpia säästöpäätöksiä ovat leikkaukset koulutukseen sekä T&K -toimintaan koska ne syövät eiväitä rakentaa parempaa tulevaisuutta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jokaista säästöpäätöstä voidaan vastustaa sillä että se on epäoikeudenmukainen. Ja kun pää on avattu nostetaan entistä kovempi meteli kaikista muistakin ja paine perua niitäkin kasvaa. Omasta mielestäni huonoimpia säästöpäätöksiä ovat leikkaukset koulutukseen sekä T&K -toimintaan koska ne syövät eiväitä rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Tästä pitkälti samaa mieltä. Hallituksen päätösten tekeminen ja sitten peruminen luo kuvaa, jonka mukaan päätösten vaikutuksia ei ole ennakkoon tutkittu. Toki on mahdollista, että se joka pitää ääntä epäoikeudenmukaisuudestaan, saa itseään koskevan päätöksen kumotuksi. Niin tai näin, hallitus viestii joko heikosta asiantuntemuksestaan ja/tai paineensietokyvystään.
 

Byvajet

Jäsen
JOmasta mielestäni huonoimpia säästöpäätöksiä ovat leikkaukset koulutukseen

Niin Suomessa kuin maailmallakin koulutuksen arvoa on jo ruvettu kyseenalaistamaan, koska sen vaikutus kansojen menestykseen ei ole suoraviivainen. Koulutus itsessään tuskin Suomea pelastaakaan. Pitäisi kiinnittää huomiota opiskelijoiden tasoon, koulutuksien sisältöön, koulutusalojen tarpeellisuuteen ja siihen, kuinka paljon koulutuksen saaneet pystyvät luomaan uutta koulutuksensa jälkeen.

Rivi-insinöörien arvo on vähäinen Suomen tulevaisuuden kannalta.
 

Tuamas

Jäsen
Tästä pitkälti samaa mieltä. Hallituksen päätösten tekeminen ja sitten peruminen luo kuvaa, jonka mukaan päätösten vaikutuksia ei ole ennakkoon tutkittu. Toki on mahdollista, että se joka pitää ääntä epäoikeudenmukaisuudestaan, saa itseään koskevan päätöksen kumotuksi. Niin tai näin, hallitus viestii joko heikosta asiantuntemuksestaan ja/tai paineensietokyvystään.

Eiköhän tässä ole ennen kaikkea kyse luokattomasta asioiden valmistelusta, joka tuntuu toistuvan jokaisessa hallituksen tekemässä päätösehdotuksessa. Käsittämätöntä tunarointia toistuvasti, kun päätösten laillisuutta, toteuttamiskelpoisuutta ja ennen kaikkea vaikutuksia ei selvitetä ennen päätösehdotusten tekemistä.

Nyt toiminta muistuttaa vahvasti tiettyjä aloja, joissa tuote tuodaan markkinoille tietoisesti keskeneräisenä ja odotetaan että käyttäjäyhteisö korjaa puutteet sekä raportoi niistä valmistajalle.

Lisäksi persujen huoli kannatuksestaan ei ainakaan vähennä kritisoitujen päätösten muutoshalukkuutta.

Sipilä vajoaa päätös päätökseltä kauemmas jämäkästä johtajuudesta.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin Suomessa kuin maailmallakin koulutuksen arvoa on jo ruvettu kyseenalaistamaan, koska sen vaikutus kansojen menestykseen ei ole suoraviivainen...

En tiedä kansojen menestyksestä, mutta syrjätymisen kohdalla koulumenestys on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä ellei tärkein suojaava tekijä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Soisin kyllä hallituksen pärjäävän. Mutta nyt kun Suomen talous on virallisesti Euroopan pohjalla, Kreikankin takana talouskasvussa, niin valitut keinot näyttävät edelleen yhtä surkeilta kuin miltä ne näyttivät jo vaalien aikana kun konsensus oli vetää matto kasvun alta. Vai mitä mieltä on @mjr ? Teoriassa paras konsti nousta tästä suosta olisi järjestää pikaisesti kansalaisaloitteen mukaisesti ero euroalueesta-kansanäänestys ja raivoisasti markkinoida kansaa äänestämään euroeron puolesta. Vaan eipä taida tämä hallitus siihen ryhtyä. Joten todennäköisin lopputulema on, että taloutemme tila synkkenee sekä absoluuttisesti että erityisesti suuhteessa muuhun Eurooppaan. Pitääkö alkaa tutkimaan miten pääsee elintasopakolaisena hakemaan turvapaikkaa jostakin rikkaammasta maasta?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Oma suhtautumiseni hallituksen kykyyn saada aikaan uudistuksia on syksyn aikana kääntynyt toiveikkaasta pessimistiseksi.

Sipilän uusi työskentelytapa näyttäytyy ulospäin tempoiluna ja tuntuu, ettei homma ole hanskassa. Voi tietysti olla, että Sipilän tavoitteena on päätökset, joita sitten korjataan palautteen jälkeen. Toivottavasti kyse on jälkimmäisestä, mutta huonolta näyttää.
 

Byvajet

Jäsen
En tiedä kansojen menestyksestä, mutta syrjätymisen kohdalla koulumenestys on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä ellei tärkein suojaava tekijä.

Se on niin kauan kuin ihmisille on työtä. Nyt Suomessa on kuitenkin yli 50 000 akateemista työtäntä ja yli 500 000 muuta työtöntä, joista monilla on jokin koulutus. Ei koulutus näitä ihmisiä suojaa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Se on niin kauan kuin ihmisille on työtä. Nyt Suomessa on kuitenkin yli 50 000 akateemista työtäntä ja yli 500 000 muuta työtöntä, joista monilla on jokin koulutus. Ei koulutus näitä ihmisiä suojaa.

Totta kai suojaa. Se, että Suomen talous sukeltaa ties monetta vuotta, ei poista koulutuksen merkitystä työmarkkinoilla ja elämässä yleensäkin. On hölmöä väittää, ettei koulutuksella ole merkitystä, koska akateemisesti koulutettujakin on työttömänä. Väitän, että näiden akateemisesti koulutettujen on helpompi työllistyä tai uudelleen kouluttautua niihin verrattuna heikommin koulutettuihin.
 

Tuamas

Jäsen
Se on niin kauan kuin ihmisille on työtä. Nyt Suomessa on kuitenkin yli 50 000 akateemista työtäntä ja yli 500 000 muuta työtöntä, joista monilla on jokin koulutus. Ei koulutus näitä ihmisiä suojaa.

Sinä se jaksat.

On siinä kuitenkin melko paljon "suojausta", kun ainoastaan peruskoulun käyneiden työttömyys on 15,9 %, keskiasteen koulutuksen saaneiden työttömyys on 8,9 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden työttömyys on 4,7 %.
 

Byvajet

Jäsen
On hölmöä väittää, ettei koulutuksella ole merkitystä

Sillä on merkitystä vain silloin, kun sille on kysyntää. Koulutuksien pituuksista voitaisiin helposti leikata vaikka kuinka. Niin ikään koulutusaloja voitaisiin lakkauttaa ja koulutuksia sovittaa välittömään tarpeeseen esimerkiksi oppisopimuskoulutusta lisäämällä.

Suomessa hoetaan koulutusmantraa samalla tavalla kuin maahanmuuttomantraa. Koulutus on rikkaus ja ja maahanmuutto on rikkaus riippumatta siitä, millaisia ovat käytännön tulokset.

Koulutusorjanisaatiot ja koulutuskulttuuri ovat päässeet pöhöttymään, koska Suomella oli aikaisemmin rahaa. Viimeistään nyt on kuitenkin ruvettava tarkastelemaan koulutusten tuloksellisuutta ja laatua. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujärjestelmän voisi ajaa kokonaan alas. Sisäänpääsyn vaikeus yliopistoon tulisi viisinkertaistaa. Paperimaistereilla ei tee mitään.
 

Byvajet

Jäsen
Sinä se jaksat.

On siinä kuitenkin melko paljon "suojausta", kun ainoastaan peruskoulun käyneiden työttömyys on 15,9 %, keskiasteen koulutuksen saaneiden työttömyys on 8,9 % ja korkea-asteen koulutuksen saaneiden työttömyys on 4,7 %.

Et sinä suoraan työttömyysprosenteista näe koulutusten työllistävyyttä. Mitä tekee humanisti, kun hän jää ilman työtä? Lähtee kouluttautumaan uudestaan. Onko humanistinen koulutus tällöin kannattanut? Tiedätkö, että monet humanistit tietävät jo kouluttautuessaan, että he kouluttautuvat vain sivistyksen vuoksi. Heille on jo koulutuksen aikana selvää, että koulutuksesta seuraa työttömyys tai uudelleen kouluttautuminen.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Niin, Linkolahan taisi kerran jossain haastattelussa sanoa, että eihän tähän maahan tarvita kuin kourallinen kalastajia, metsästäjiä ja polttopuun tekijöitä. Eli 3 miljoonaa työtöntäkään ei hänen mukaansa ole vielä mikään lama. :) Saman ajatusparren voi kai johtaa koulutukseenkin.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sillä on merkitystä vain silloin, kun sille on kysyntää. Koulutuksien pituuksista voitaisiin helposti leikata vaikka kuinka. Niin ikään koulutusaloja voitaisiin lakkauttaa ja koulutuksia sovittaa välittömään tarpeeseen esimerkiksi oppisopimuskoulutusta lisäämällä.

Suomessa hoetaan koulutusmantraa samalla tavalla kuin maahanmuuttomantraa. Koulutus on rikkaus ja ja maahanmuutto on rikkaus riippumatta siitä, millaisia ovat käytännön tulokset.

Koulutusorjanisaatiot ja koulutuskulttuuri ovat päässeet pöhöttymään, koska Suomella oli aikaisemmin rahaa. Viimeistään nyt on kuitenkin ruvettava tarkastelemaan koulutusten tuloksellisuutta ja laatua. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujärjestelmän voisi ajaa kokonaan alas. Sisäänpääsyn vaikeus yliopistoon tulisi viisinkertaistaa. Paperimaistereilla ei tee mitään.

Koulutusjärjestelmää voidaan ja pitää päivittää, mutta koulutuksen merkityksen vähättelysi on höpö höpöä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sillä on merkitystä vain silloin, kun sille on kysyntää. Koulutuksien pituuksista voitaisiin helposti leikata vaikka kuinka. Niin ikään koulutusaloja voitaisiin lakkauttaa ja koulutuksia sovittaa välittömään tarpeeseen esimerkiksi oppisopimuskoulutusta lisäämällä.

Tästä osittain samaa mieltä. Kyllä koulutusta on syytä pohtia kriittisesti kunhan sen tehdään edes luomalla kokonaiskuva koulutuksen ongelmista ilman roiskivia päätöksiä, jotka sitten perutaan seuraavassa käänteessä. Työmarkkinoiden heikko tilanne Suomessa ei johdu koulutuksesta vaan siitä, että yritysten kyky tuottaa voittoa tuotantopohjaisesti on laskenut, mutta palkat eivät. Tämä johtaa aina siihen, että voitto osakeyhtiöiden omistajille luodaan toimintaa tehostamalla. Se taas tarkoittaa iritisanomisia, vähän uusia palkkauksia ja tuotannon siirtämistä halvempiin maihin.
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Pitääkö alkaa tutkimaan miten pääsee elintasopakolaisena hakemaan turvapaikkaa jostakin rikkaammasta maasta?

Turha asiaa on noin monimutkaisesti tehdä. Sen kun hakeudut Norjaan töihin, ostat asunnon ja haet kansalaisuutta. Hoituu suhteellisen helposti, erityisen nopeasti ja vaivattomasti jos löydät sieltä puolison. Ei Suomesta poispääseminen ole homma eikä mikään.
 
Viimeksi muokattu:

Tuamas

Jäsen
Esimerkiksi ammattikorkeakoulujärjestelmän voisi ajaa kokonaan alas. Sisäänpääsyn vaikeus yliopistoon tulisi viisinkertaistaa. Paperimaistereilla ei tee mitään.

Ja tässä huomaa kuinka kujalla sinä reaalimaailmasta olet.

Teollisuuden vientiyritykset pyörivät vahvasti ammattikorkeakouluinsinöörien voimin ja sinä haluaisit ajaa näiden koulutuksen alas.

Sinulla on jonkinmoinen vääristymä siinä millainen työ Suomessa vielä on tuottavaa ja millaisen työn kautta niitä kaivattuja vientituloja Suomeen saadaan.
 

Byvajet

Jäsen
Työmarkkinoiden heikko tilanne Suomessa ei johdu koulutuksesta vaan siitä, että yritysten kyky tuottaa voittoa tuotantopohjaisesti on laskenut, mutta palkat eivät.

Työmarkkinoiden heikko tilanne johtuu siitä, että meillä on surkeita insinöörejä, johtajia ja markkinoijia, jotka eivät pysty luomaan menestyviä tuotteita. Näiden ihmisten surkeus on suoraan yhteydessä koulutusjärjestelmäämme, josta on muodostunut sosiaalisen nousun väline sen sijaan että se kasvattaisi osaajia. Tämän siitä saa, kun kuvitellaan, että insinöörin papereilla voi kutsua itseään insinööriksi.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Työmarkkinoiden heikko tilanne johtuu siitä, että meillä on surkeita insinöörejä, johtajia ja markkinoijia, jotka eivät pysty luomaan menestyviä tuotteita. Näiden ihmisten surkeus on suoraan yhteydessä koulutusjärjestelmäämme, josta on muodostunut sosiaalisen nousun väline sen sijaan että se kasvattaisi osaajia. Tämän siitä saa, kun kuvitellaan, että insinöörin papereilla voi kutsua itseään insinööriksi.

Näen toisin. Karrikoiden sanottuna Suomessa on tasa-arvoistettu työmarkkina, jossa saadakseen omansa ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla paikalla. Epäpätevä, laiska työntekijä tai johtaja saa korkeintaan lisää palkkaa ja mitä ylemmäksi mennään, sitä enemmän optioita riippumatta siitä, mihin hänen työ tai päätökset olisivat oikeuttaneet. Jos joku on innovatiivinen tai ahkera, hän on haitaksi muille koska hän omalla työsuorituksellaan/johtamisellaan nostaa turhaan muidenkin rimaa.

Koulutuksessa on paljon korjaamista. Mutta Suomen perusongelmien syy se ei ole. Tavoite tehdä Suomesta bulkki, jossa tehdään vain halvalla alihankintatyötä ei ole perusteltu senkään takia, että markkinoilta löytyy heti 100 valtiota enemmän, joissa voidaan tehdä vieläkin halvemmalla.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Insinöörikoulutuksesta sen verran että edellä esitetyt väitteet ovat molemmat oikeassa. Inssit pitävät viennin ja teollisuuden pyörimässä. Mutta nykyään on todellakin yhä kasvava paaria-inssien joukko, joka kyllä työllistyy, mutta avustaviin ja jopa suorittaviin töihin. Johtuuko tämä sitten siitä että ns suorittavan työn vaatimukset ovat kasvaneet vai onko kyse yli- ja väärinkoulutuksesta? Sanoisin että molemmista.

Edit. Ja tottakai työnantaja palkkaa samalla rahalla hyvin koulutetun duunarin, kuin kouluttamattoman, kun valinnan varaa kerran on.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Aiemmin tuli kirjoitettua muutama teksti eläkeläisten asumistuen leikkaamisen merktyksestä niille joilla on pieni eläke. Pidin päätöstä vääränä koska se veisi toimeentulon perusedellytyksiä isolta joukolta suomalaisia ja veisi myös lähes 30 000 eläkeläistä alle ns. köyhyysrajan ja olisi siten kohtuuton näiden ihmisten kannalta. Näistä käytiin vääntöä, mutta se ei ole pointti nostoon vaan alla oleva persuministeri perustelu päätöksen perumiseen:

"Mäntylän mukaan kokonaisarvioinnin perusteella on käynyt selväksi, että ”osa eläkkeensaajista olisi joutunut täysin kohtuuttomaan tilanteeseen mikäli asumistuet olisi yhdistetty”.

Toki tässä on vähintään ripaus mukana suosionkalastelua laskeneesta kannatuksesta johtuen, mutta kaiketi myös kohtuullisen suoraan sanottu ilmoitus siitä, että hallitukselta puuttui kokonaisarviointi tätä(kin) päätöstä tehdessään. Jos näin kuten näyttää olevan, uskomatonta kuinka heikosti valmisteltuja päätöksiä hallitus tekee.


Hallitus peruu eläkeläisten asumistuen leikkauksen – Eläkejärjestöt riemastuivat: ”Tummaan päivään valoa” - Talouspäätösten syksy - Politiikka - Helsingin Sanomat
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset
Hallitus muuten päätti myös että vastaavansuuruiset säästöt haetaan sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalan sisältä. Saas nähdä mistä. Ite ottaisin ne sairaanhoidon Kela-korvauksista koska kyseinen järjestelmä ajetaan jokatapauksessa alas silloin kun terveyspalvelujen valinnanvapaus toteutetaan.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Insinöörikoulutuksesta sen verran että edellä esitetyt väitteet ovat molemmat oikeassa. Inssit pitävät viennin ja teollisuuden pyörimässä. Mutta nykyään on todellakin yhä kasvava paaria-inssien joukko, joka kyllä työllistyy, mutta avustaviin ja jopa suorittaviin töihin. Johtuuko tämä sitten siitä että ns suorittavan työn vaatimukset ovat kasvaneet vai onko kyse yli- ja väärinkoulutuksesta? Sanoisin että molemmista

Tuon voi osin allekirjoittaa. Molempia löytyy, niin yli- kuin väärinkoulutusta.

Väitän kuitenkin, että jos inssi tai dippainssi haluaa opetella muutakin kuin perusjutut ja valmistautua työuraansa, hän ei tyydy siihen mitä tunneilta ja kirjoista saa. Toinen merkittävä asia on se, että Suomessa tekninen ala on ainakin ollut vähän kilpailtu ja joku markkinajohtaja Tieto Oyj voittaa tarjouskisat suhteilla olematta hyvä ja tarjoamatta asiakkailleen kestäviä, joustavia ja toimiva ratkaisuja. Tämä taas on johtanut just siihen mistä kirjoitin eli karrioiden mitään ei oikeasti tarvitse tehdä parhaalla tavalla koska tilauksia tulee muutenkin. Nyt kun markkina Suomessa vähän avautuu, myös vanhat inssit ja dippainssit ovat ongelmissa koska heidän osaaminen ei riitä markkinoiden ollessa avoimempia. Näkemykseni ja kokemukseni on, että Tieto Oyj ei pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa koska sen tekemät ohjelmistot ja palvelut eivät täytä riittävän hyvin tiukkoja vaatimuksia.

Päästään jälleen kerran siihen, että Suomessa työntekijän, johtajan, yrityksen saadakseen omansa ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla paikalla koska markkinamme on niin suljettuja. Meillä on isoja alueita Suomessa, joilla ei todellisuudessa järjestetä tarjouskilpailuja lainkaan vaan asiat sovitaan etukäteen. Niinpä yritysten, työntekijöiden tai johtajien ei tarvitse kehittää toimintaansa, ohjelmistojaan tai ratkaisujaan juuri lainkaan. Tähän tuskin muutosta tulee tämän hallituksen aikana koska se avaisi kepulaiset kunnat ja alueet kilpailulle. Valinta voisi kohdistua muidenkin kuin "oikein uskovien" tuotteiseen, ratkaisuihin ja paveluihin."

Tilanne rapauttaa Suomea ja johtaa myös teknisen alan koulutettujen heikkoon työllistymiseen varsinkin mahdollisen "suojatyöpaikkansa" jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Koulutusjärjestelmää voidaan ja pitää päivittää, mutta koulutuksen merkityksen vähättelysi on höpö höpöä.

Lienee juttujen perusteella aika lailla klassinen esimerkki siitä, miten induktion ongelma toteutuu subjektiivisesta kokemuksesta yleistämisessä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös