Laimea ratkaisu, jolla ei juuri talouden tilanteeseen vaikuteta.
Jos nyt julkisen puolen lomat saadaan tässä yhteydessä normalisoitua, niin sitten toki hyvinkin kannattava vääntö (jos vastatoimet jäävät tuohon yhden päivän mielenilmaukseen).
Sinänsä ihan hauska, kuinka tätä markkinoitiin kovasti vientiteollisuuden tehokkuuden varjolla, vaikka todellisuudessa taustalta paistoi koko ajan tavoite jossa haetaan julkisen puolen kustannussäästöjä.
Jos tämän jälkeen hallitus ei tartu lisätoimiin, on tämä vähän sellaista pakkasella housuun kusemisen meininkiä, hiukan aikaa vähän lämmittää, mutta eipä siitä mitään iloa ole.
Ongelmat kun yhteiskuntarakenteessa sekä yhteiskunnassamme ovat syvemmällä ja niitä ei ratkota sillä, että vientiteollisuus tai teollisuus ylipäätään saa muutaman prosentin sisäisen devalvaation lahjana muulta yhteiskunnalta.
Vientiteollisuutemme nojaa korkeaan jalostusasteeseen, korkeaan teknologiaan sekä mahdollisimman laadukkaaseen henkilöstöön. Tällöin se, ovatko henkilöstökulut 1-5% pienemmät, ei juuri vaikuta tuotteen hintaan eikä yritysten kilpailukykyyn.
Kilpailuetu ja -kyky on yrityksissä haettava muualta kuin alhaisista työn yksikkökustannuksista, koska työn hinnalla kilpaileminen ja ylipäätään raaka hinnalla kilpaileminen ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etu, varsinkaan täällä meillä kun työstä oikeasti pitää ihmisille maksaakin.
Lisäksi puhtaan tuotannon osalta on nähdäkseni ajatusvirhe haikailla sen perään, että Suomessa tuotetaan ns. bulkkitavaraa kuten vaikka vaatteita tai elektroniikan komponentteja. Ainoastaan aloilla joissa tuotteen jalostusaste on erittäin korkea ja/tai automaatiota/teknologiaa hyödyntämällä pystytään tuottamaan nopeammin kilpailijaa laadukkaampaa tavaraa, on järkeä ylipäätään tuottaa Suomessa mitään.
Perustuotannossa on huomattavasti järkevämpää suunnitella ja brändätä tuote Suomessa ja tuottaa se vaikka Kiinassa, kuitenkin suurimmassa osassa tuotteista arvonlisäys tulee ihan muualta kuin tuotannosta. Esimerkkinä vaikkapa vaateteollisuus, jossa tuotteen valmistuskustannukset ovat "parhaimmillaan" 1-5% tuotteen hinnasta ja arvonlisäys käytännössä kokonaan tulee markkinoinnin, brändin, suunnittelun ym. kautta.
Tällöin voi miettiä sitä onko kannattavampaa tuottaa tuote muualla ja ottaa se 90% arvonlisäyksestä vai pyrkiä sinnittelemään väkisin oman tuotannon kanssa tai osana alihankintaketjua sen vuoksi että on tärkeää että meillä on teollisuustuotantoa.
Ja toki olennaiseen, eli mitä pitäisi tehdä, kirjoitin pidemmin aiheesta näissä viesteissä:
Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi | Jatkoajan keskustelupalsta
sekä
Ehdotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi | Jatkoajan keskustelupalsta